keskiviikkona, syyskuuta 20, 2017

Väriteoriaa: lehmänkirjavat – sabino

Tämä teksti on osa väriteoria-sarjaa.


Ulkonäkö
Sabinolla on valkoista väriä yleensä jaloissa ja päässä, usein myös vatsassa on laikkuja ja väri voi nousta kylkiin, kupeille ja kaulalle. Laikkujen rajat ovat hyvin epäsäännölliset ja rikkonaiset, pitsimäiset. Sukkien joltain reunalta lähtee usein juova ylös, "silmäpako". Päistärkarvaa esiintyy myös. Joillain sabinoilla voi kuitenkin jalka tai pari olla tummiakin. Silmien sinisyys ei ole kovin tyypillistä sabinoille, mutta sitä saattaa esiintyä.

Pienikuvioisella sabinolla on usein vain rikkoreunaiset sukat ja päämerkki, mahdollisesti valkoinen laikku vatsan alla. Suurimmillaan sabino on täysin valkoinen, jolla on pieniä tummia laikkuja päässä, korvissa, niskassa tai silmien kohdilla. Tätä nimitetään toisinaan sabinovalkoiseksi.

Mihin on mahdollista sekoittaa?
Pienikuvioinen sabino ei näytä varsinaisesti kirjavalta, sillä on vain suurehkot merkit. Varsinkin jos merkkien reunat eivät ole niin pitsimäiset kuin sabinoilla yleensä, tunnistaminen on vaikeata.
Sabino voi sekoittua myös splashed whiteen, jolla yleensä on kuitenkin hyvin selkeät laikkujen reunat, mutta molemmat kuviot varioivat jonkin verran, niin että näiden kahden ero voi olla joissain tilanteissa olematon.
Lähes täysin valkoista sabinoa ei käytännössä pysty pelkän ulkonäön perusteella erottamaan esimerkiksi suurista valkomerkkisyys-kuvioista, jotka aiheuttavat samankaltaisen värityksen. Myös erilaiset tovero-yhdistelmät voivat tuottaa samankaltaisen kuvion. Toisinaan täysin valkoinen sabino voi sekoittua tuplavoikkoon.

Esimerkkikuvia
Voikko sabino, merkkien rajat ovat melko suorat ja mietinkin voisiko tämä olla ennemmin splash kuin sabino. Mahdollista.
Rautias sabino, aika tyypillinen ja selkeä sabino.
Piirroskuva mustasta sabinosta
Ruunikko sabino, melko pieni kuvio, mahanalustaa ei näy, mutta käytännössä tällä on vain isot merkit, jotka ovat vähän rikkoreunaiset
Musta sabino, jolla on paljon päistärkarvaa rungossa
Rautias sabino; hyvin tyypillinen tapaus
Musta sabino, vähän erikoinen ilmestys sabinoksi, mutta todennäköisesti se sellainen on ja kyllä sabino voi tuonkin näköinen olla (ts. ei oikein sovi mihinkään toiseenkaan kirjavuuskuvioon)
Ruunikko sabino, oikea malliesimerkki sabinosta
Suurikuvioinen sabino, tässä pohjaväriksi on merkitty ruunikko, mutta voi olla mikä tahansa, koska sabinokuvio peittää sen käytännössä kokonaan alleen. Kuvan hevosen oikeasta väristä ei ole tietoa, se voi olla homotsygootti sabino tai sitten jokin isokuvioinen tovero- tai muu yhdistelmä.

Esiintyminen ja yleisyys
Varsinainen sabino-geeni (SB1) löydettiin vuonna 2005 ja sille on kehitetty geenitesti. Toistaiseksi SB1:stä on löydetty seuraavilta roduilta:
– Amerikanponi (?)
– Azteca
– Miniatyyrihevonen
– Missourinfoxtrotter
– Mustangi (Spanish Mustang?)
– Paint Horse
– Quarterhevonen
– Shetlanninponi (oletettavasti amerikkalainen)
– Tennesseenwalker

Geenitesteistä huolimatta SB1:stä ei ole löydetty esimerkiksi arabianhevosilta, englantilaisilta täysiverisiltä, clydesdalenhevosilta tai shirenhevosilta. Kahdella ensinmainitulla sabinonkaltaiset kuviot ovat pääasiassa selitettävissä valkomerkkisyyden eri varianteilla, shiren tai clydesdalen suurien merkkien aiheuttajaa ei ole toistaiseksi pystytty selvittämään. Monilla muillakin roduilla esiintyy sabinonkaltaisia merkkejä, mutta niiden aiheuttajaa ei tiedetä varmaksi tai on geenitesteissä on paljastunut ettei se ole sabino. Esimerkiksi suomenhevosilla luultiin olevan sabinoa, mutta toistaiseksi geenitesteissä on jäänyt kiinni splashed white. Itse käytän näistä tällaisista kuvioista termiä "sabinonkaltainen", jos en tiedä mikä kuvion aiheuttaa. Kun ne nyt näyttävät sabinoilta vaikkeivät välttämättä sitä olekaan.
Tällä hetkellä SB1:stä on löytynyt vain amerikkalaisista roduista, en tiedä pitäisikö tästä voida päätellä muuta kuin että geeni löydettiin Kentuckyn yliopistossa ja suurin osa testatuista hevosista lienee amerikkalaisia.

Lyhenteet
Sabinolla ei ole virallista lyhennettä. Virtuaalimaailmassa se lyhennetään toisinaan sab, esim. rt sab (rautias sabino).

Vieraskieliset nimet
Englanti: sabino
Ruotsi: käytetään englanninkielistä nimeä
Saksa: käytetään englanninkielistä nimeä

Genotyyppi
SB1
SB1SB1 (isokuvioinen)

Huomattavaa periytymisessä
SB1 on ns. epätäydellisesti dominoiva geeni. Yksinkertaisena esiintyessään se aiheuttaa pienehkön kuvion, pääasiassa jalka- ja päämerkit. Kaksinkertaisena se puolestaan aiheuttaa kokovalkoisen, suurimerkkisen sabinokuvion.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itselleni tulee mieleen, että voihan jokin muukin geeni/geenien yhdistelmä aiheuttaa samanlaista kuviota, ja sitä ei ole vielä löydetty. Nuo kun nyt ovat kaikki jenkkirotuja, niin josko niille olisi jokin oma mutaatio syntynyt aiheuttamaan samanlaista kuviota mitä oli aiemmin jo euroopassa joissain roduissa. onhan jenkkilässä muutenkin paljon sellaisia värejä, mitä eurooppalaisista roduista ei löydy tai yleisenä sellaisia värejä, jotka täällä on tosi harvinaisia. On se nyt vähän kumma, että esim. juuri brittiroduilla joilla paljon noita isoja merkkejä on, ei muka olisi "mitään sabinogeeniä". (toki voihan se olla myös sw, mutta eihän siitäkään ole selvyyttä, kun "ei ole löytynyt") Ei ne merkit kuitenkaan oo varmaan tyhjästä tulleet :D

S + Gin kirjoitti...

Joo-o, tässä on vielä paljon selviteltävää. Eivät nuo britti-kylmäveristen valkoiset merkit oikein mene splashed whiteinakaan, niillä on mielestäni liian harvoin herasilmiä (joka on vähän niinkuin splashin tavaramerkki vaikkei niilläkään kaikilla herasilmiä ole) ja itse en ole koskaan törmännyt selkeään splashed white-kuvioiseen shireen tai clydesdaleen. Toki eihän sellaisia ole suomenhevosissakaan, mutta suokki-splasheilta löytyy niitä herasilmiä kyllä aika usein.

Valkomerkkisyyttä ei tässä väriteoria-sarjassa ole vielä käsitelty, siitä on olemassa vanhempi postaus W-geenin muunnoksia, joista ainakin W20 voisi selittää noita shiren- ja clydesdalenhevosten valkoisia merkkejä, olettaen että tuota geeniä niiltä löytyy. Siitä tehtiin taannoin tutkimusta ymmärtääkseni, mutten ole seurannut onko tutkimuksen tuloksia raportoitu missään.

Eikä ole niin sanottua etteikö hevosilta löytyisi vieläkin jotain uusia kuvioita ja geenejä. Ja ylipäänsä merkkien muodostumisesta ei vielä tiedetä juuri paljoakaan, mitkä asiat vaikuttavat merkkien laajuuteen, muotoon, yleensä siihen onki niitä jne.