keskiviikkona, joulukuuta 02, 2020

Joulukalenteri 2: "haastattelussa" Virginia

Muutos oli hidas ja vaivihkainen, mutta tätä nykyä Ionicissa lukee omistajana enää vain Sirpa, Virginian nimi on poistettu sivuilta lähestulkoon kokonaan. Mutta mitä Ionicin perustajalle kuuluu tänä päivänä? Päätin ottaa siitä selvää!

S: No terve, näin etänä.

Gin: Heipä hei.

S: Mitäs sulle oikein kuuluu noin yleisesti?

Gin: Hyvää tai siis olosuhteisiin nähden ihan kelvollisesti menee. Töitä piisaa ja ollaan oltu terveinä, molemmat asiat ovat tässä maailman vaiheessa tosi positiivisia asioita.

S: Totta ja se on kiva kuulla! COVID-19 kurittaa siellä eteläisessä Saksassakin melko tavalla?

Gin: Kyllä joo, ei ole ollut helppoa sen suhteen. Virtuaalimaailman ehdottomasti paras puoli on tällä hetkellä se, että täällä ei tarvitse tietää mitään koronasta.

S: Eikä veroista.

Gin: Eikä veroista, totta. Mä haistan tässä tilitystä. Mutta ei puhuta nyt noista ikävistä asioista, eihän?

S: Joo ei. Mitäs tälle sun virtuaaliharrastuksellesi varsinaisesti kuuluu? Kulisseista voin paljastaa, että jossain määrin aktiivinen takapiru olet ollut vaikka muuten sua ei täällä näykään.

Gin: Niin, siitähän on vuosia aikaa kun olen viimeksi ollut varsinaisesti aktiivinen harrastaja millään mittapuulla. En silti ole tätä harrastusta unohtanut. Se kuitenkin oli niin tärkeä ja rakas harrastus niin monta vuotta, etten halua tätä maailmaa ihan kokonaan hylätä.

S: Siitä tulee todellakin 20 vuotta kuluneeksi koht'siltään kun keksit ensimmäiset virtuaalihevosesi.

Gin: Ihan totta! Se oli tammikuu 2001, kun virtuaalimaailmaan putkahti x-ruuna Zoom Dynamic. Siitä se alkoi. Voi niitä aikoja...

S: Mistä sä alunperin bongasit edes tällaisen käsitteen kuin "virtuaalitalli"?

Gin: Muistikuvat ovat hatarat. Se oli jokin keskustelufoorumi, Plaza, Ellit, jokin tämmöinen muinainen. Siellä käsiteltiin kaikenlaisia aihepiirejä, kaikki viestiketjut varmaan sekaisin keskenään, mutta sieltä bongasin ensimmäisen virtuaalitallini ikinä. Ehkä. Tai sit se olit sä. (update 16.12.20: foorumi saattoi olla MTV3:n Ratsailla.)

S: ... saattaa kuulostaa etäisesti tutulta... Mehän asuimme tuolloin kämppiksinä ja pulasimme hevosasioiden kanssa yhdessä kovastikin. Eläköön TOASin ilmainen internet-yhteys!

Gin: Ja kolme hurraa-huutoa päälle. Se oli aika luksusta silloin. Joka tapauksessa vein Zoomin yksityiseksi Pollenpila-nimiselle Expage-tallille.

S: Tästä oletkin kertonut kymmenkunta vuotta sitten.

Gin: Niinpä, en olisi ehkä muistanut enää tallin nimeä ilman tuota postausta. Niin ja hei, mähän käytin silloin Expagea itsekin! Zoomin ekat sivut olivat Expagessa! Nimittäin ne ekat virtuaalitallit, joihin törmäsin, olivat nimenomaan Expage-talleja ja kuvittelin sen olevan jotenkin must. Jeesus kristus että se editori oli hirveä. Mä käytin sitä ehkä kaksi viikkoa ja vaihdoin muistaakseni Sunpointiin enkä katsonut taakseni.

S: Palataanpa kuitenkin nykyhetkeen. Miten seuraat nykyään virtuaalimaailmaa?

Gin: No, Ioniciahan minä vain lähinnä. Ja tätä blogia. Toki myös noita muitakin blogeja joita tuohon sivuun on listattu. Satunnaisesti käyn lukemassa Keskustaa vaikka poden edelleen vieroitusoireita Hevostalli.netin virtuaalitallit-palstalta.

S: Aika vähän ajoi sen ohitse.

Gin: Olet ihan oikeassa, onhan se melkoinen muinaisjäänne. Se nimittäin oli olemassa jo silloin vuonna 2001! Mutta kun siihen ehti tottua ja se oli pitkän aikaa se koko virtuaalimaailman keskus oikeastaan. Hevoset.com ei koskaan ollut ihan niin suosittu, ainakaan minun mielestäni.

S: Ja sekin lopetti vissiin kymmenkunta vuotta sitten.

Gin: Niinpähän taisi. Kaikesta tuntuu nykyään olevan vähintään vuosikymmen aikaa.

S: Sen se tekee kun tulee vanhaksi. No, julistan sinut nyt sitten virallisesti kivikautiseksi kääkäksi, niin annapa kuulua kärttyisä mielipiteesi nyky-virtuaalimaailmasta. Tiedän että olet ollut aikoinaan hyvinkin kärkäs kommentoija!

Gin: Voi olla, että ikä on myös hionut vähän kulmia, sillä ei minulla ole mitään kärttyisää mielipidettä virtuaalimaailmasta yleisesti. Virtuaalimaailmahan pyörii oikein kivasti. Saattaisin väittää, että ht.netin kuihtuminen ja Keskustan suosio ovat olleet virtuaalimaailman ilmapiirille parasta mitä on tapahtunut ehkä ikinä. Ja VRL ja NJ, voi hitsi! Ne oli oikeasti olemassa jossain muodossa jo silloin 2001. Ovat kestäneet aikaa ja pitäneet oman tonttinsa, vaikka muuttuneet myös kun on ollut tarvetta. Eivät nykyiset VRL ja NJ ole mitään muinaisjäänteitä.

S: Muistankin sinun joskus sanoneen, että VRL:n muuttuminen tietokantapohjaiseksi on ollut suunnaton voitto koko puljulle ja harrastukselle.

Gin: Kyllä ja olen edelleen sitä mieltä! Olen myös innoissani uudesta VRL:stä. Nämä harrastajat, jotka sitä ovat tehneet, ovat kyllä kultaakin kalliimpia. Taputelkaa itseänne selkään, jookos?

S: Niin, tämä hommahan pyörii ihan harrastajavoimin, ikinä ei ole mikään taho yrittänyt tulla hyötymään virtuaalimaailmasta. Me pyörimme täällä ihan keskenämme vain.

Gin: Totta, jo alunperinkin tämä oli ihan harrastajien itsensä keksimä ja kehittämä harrastus, vaikka toki ulkomailta otettiin vähän mallia. Ajattele, vuosituhannen vaihteen teinitytöt tulivat kehittäneeksi jotakin, joka on olemassa vielä 20 vuotta myöhemminkin ja joka on vain petrannut vuosien mittaan! Tähän ei taida edes moni suurella rahalla tehty online-yhteisö päästä eikä varsinkaan sitten, jos halutaan pitkäikäisyyden lisäksi puhua siitäkin, miten turvallinen yhteisö se kaikesta huolimatta on ollut, myös ja erityisesti nuorille tytöille. 

S: Entäs sitten virtuaalimaailman tulevaisuus?

Gin: Höh, pilaat kaiken just kun mä olin päässyt hehkuttamisen alkuun... Olen vähän samaa mieltä sinun kanssasi, että tulevaisuus ei näytä kauhean ruusuiselta, ikävä kyllä. Jos minulla olisi mitään ideoita ja vinkkejä, niin tarjoilisin niitä mieluusti, mutta kun ei ole. Toivon kuitenkin että nykyiset harrastajat pitävät lipun korkealla, koska te olette internetin anarkisteja.

S: Anarkisteja?

Gin: Niin, anarkisteja! Te teette ja kehitätte kaksi vuosikymmentä olemassaollutta pientä internetin kolkkaa, jonne tullakseen ei tarvitse maksaa mitään ja joka ei silti ole täynnä mainosbannereita. Sen ovat kehittäneet teini-ikäiset, hevoshullut tytöt, se ikiajat halveksittu ihmisryhmä. Sinne ei ole yksikään kaupallinen taho edes yrittänyt päästä väliin tienaamaan vähän rahaa. Ja siellä ei todennäköisesti koskaan ole ollut seksuaalista häirintää, vaikka foorumi on notkunut täynnä nuoria tyttöjä ja naisia. Rehellisesti sanoen, en ole koskaan kuullut tällaista tapahtuneen, mutta yksittäistapauksia on tietenkin voinut olla. Viime aikoina muutakaan häirintää tai kärhämöintiä on ollut hyvin vähän, kiitos Keskustan aikuisen ilmapiirin. Että kyllä tämä on nyky-internetinkin mittapuulla melko uniikki asia. Pitäkää se!

S: Tämä selvä ja olet kyllä oikeassa. No, entäs sinä itse sitten? Aiotko tehdä paluun? Tuossa olisi tuo Ionicin kakkosomistajan pesti auki kyllä...

Gin: Toisinaan tekisi mieli ihan kauheasti, viime aikoina yhä useammin. Syytän siitä koronaa ja kaipuuta paikkaan, jossa kaikki on hyvin, edes leikisti. Mutta sitten tulen aina vilkaisseeksi kalenteriani ja totean tosiasiat: ei ehdi. Joskus on myös kiva ja hyvä sulkea koko internet ja olla vain. Mutta minä seurailen kyllä asioita mielelläni täältä taka-alalta.

S: Sitten viimeinen kysymys. Mitä muuttaisit virtuaalimaailmassa? Ei saa sanoa laatikset tai sikakisaaminen.

Gin: Jaa, nyt tuli paha, kun se yleinen ilmapiirikin on niin leppoisa. Ehkä enemmän rotuvalikoimaa harrastajille. Sellaisia yksittäisiä maskotteja, jotka on hankittu ihan vain siksi että sattui olemaan vaikka eksoottinen rotu tai jotakin. Ja enemmän Ionicin ja Kerpan kaltaisia monen rodun suurtalleja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti