maanantaina, tammikuuta 11, 2021

Kun keltanokka kisat järjesti

Aluksi: otsikko huijaa. En ole järjestänyt kisoja, tarkoitan siis jonkin VRL-jaoksen alaisia. Vielä, sillä ARJ- ja/tai WRJ-kisojen järjestäminen on yksi uudenvuodenlupauksistani. Olen tässä vähitellen lueskellut läpi ohjeita jaosten alaisten kisojen järjestämiseen ja että mitä VRL vaatii kisakutsulta ja kisojen järjestäjältä.

Otsikko huijaa siinäkin, etten pidä itseäni ihan täydellisenä keltanokkana kisamaailmassa. Olenhan vähintään pari vuotta ollut suht aktiivinen kilpailija ARJ:ssä ja WRJ:ssä. Kisakutsut, luokat, osallistumiset, tulokset ja monet muut käytännöt ovat tulleet jo melkoisen tutuiksi. Monet näistä seikoista seisovatkin VRL:n erinomaisessa yleisohjeessa, joten ei ihme että ovat tuttuja kun säännöt ne jo määräävät. 

© Bob Langrish

Kilpailuiden järjestäminen eli käytännössä kisakutsun tekeminen ja kisojen anominen ovat varsin hyvin dokumentoituja prosesseja. Olettaisin selviäväni niistä, vaikken olisi kilpaillut itse ikinä! Olin hieman jopa yllättynyt, sillä VRL ei ole aina varsinaisesti kunnostautunut selkeiden, yksinkertaisten ohjeistusten tekemisessä. Voi kuitenkin olla, että minun kannattaisi päivittää omat ajatukseni pois sieltä yli kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta tähän päivään, sillä tuossa mainitsemani yleisohje on oikein selkeä ja muutenkin hyvin tehty. ARJ:n ja WRJ:n sivuilla on sitten näiden lajien omia ohjeita ja infoa esimerkiksi luokista.

Se, mikä varsinaisesti huolestuttaa ja mitä en pääse etukäteen tutkimaan, on kisatulosten lähettäminen. Onko se sitten millainen homma, joutuuko kopioimaan kaikki sata osallistujaa lomakkeeseen yksitellen omin pikku kätösin, jokainen luokka erikseen, pitääkö olla sijoitusnumerot merkittynä (jolloin rakastamani ol-tagin käyttäminen ampuisi pahasti jalkaan) vai täytyykö lomaketta lähettäessä kurnuttaa kuin sammakko?

Kokeilemallahan se tietenkin selviää, joten ajattelin aloittaa varovaisesti ja järjestää vain yhdet kisat nyt ensimmäiseksi. Tietenkin, eihän aloittava kisajärjestäjä kai useampia saa anoakaan ennen kuin edelliset kisat on hoidettu kunnialla. Ja jos olisin oikein fiksu, järjestäisin jotkin ihan pienet kisat ensin: vaikka yhden saddleseat-lajin kolme luokkaa, johon saisi tuoda kukin osallistuja vain 3 hevosta. Olisi sitten mahdollisimman vähän vaivaa, jos se tulosten ilmoittaminen osoittautuukin ärsyttäväksi.

Paha vain että itselleni mieluisassa kisakutsussa pitäisi olla kaikki mahdolliset luokat ja saisi tuoda maksimimäärän hevosia! Tulisiko johonkin pieneen yksittäiseen kilpailuun edes muita osallistujia kuin minä itse? Ovatko kisaosallistujat suurien könttäkutsujen pilalle hemmottelemia? KRJ:ssä ja ERJ:ssä todennäköisesti ei, koska siellä järjestetään ainakin jonkin verran hyvin pieniä kilpailuita, vain pari luokkaa (nekin ehkä samat) ja osallistujamäärä on rajattu 50:een tai ehkä jopa vain 30:een. Mutta siellä taas ei yksittäisellä kisakutsulla ole varmasti mitään väliä, pitäisi olla vähintään 10, mutta mieluummin tietysti 30. ARJ:ssä ja muissa harvinaisemmissa lajeissa taas suositaan suuria luokkamääriä ja luokkia, mikä tietenkin on ymmärrettävää, niitä on harvemmin.

Minä mietin. Myös sitä, että mihin sen kisakutsun nyt edes lykkään, kun Blogger ei ole oikein vaihtoehto. Tai ehkä Bloggeriakin voisi kokeilla, tekisi vähemmän monimutkaisen kuin mitä VSN-kutsupohjani on. Se vaatii HTML:n käpistelyä ja sekin on uudessa Bloggerissa jotenkin hankalaksi tehty. Mutta että tiedätte sitten kun kisajärjestäjänä lukee Ionic, niin ette putoa tuolilta.

— S

1 kommentti:

  1. Mua taas ärsyttää 10-30 kutsun ryppäät varsinkin KRJ puolella koska se tarkoittaa että omat hevoset ei oikeastaan ikinä kisaa kotipihan ulkopuolella. Toisaalta omapa vikani kun haluan harrastaa realistisesti joten eipä auta itku markkinoilla ja kisoja täytyy vain pitää itse.

    WRJ:n puolella taas sitten oon oikeastaan kaikkiruokainen, johtuen myös siitä että sillä puolella mulla on myös muutama hevonen joka pitäisi vain saada nopeasti kisattua.

    VastaaPoista