Törmäsinpä tässä päivänä muutamana virtuaalihevoseen, jonka kerrottiin olevan omistajansa lemmikki ja huoliteltu silmäterä. No sen huomasi, jos ei muusta niin ainakin luonnekuvauksen pituudesta. Se oli nimittäin täysin kohtuuton, sitä jatkui näyttökaupalla alaspäin, onneksi sentään oli väliin ripoteltu vähän kuvia pätkimään romaania. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että tekstiä oli liikaa.
Ai miten niin muka voi olla liikaa tekstiä nettisivulla? No sitenniin.
Yli kymmenen vuotta sitten johtava käytettävyysasiantuntija Jacob Nielsen kirjoitti lukunopeuden näytöltä olevan 25% hitaampi kuin lukunopeus paperilta (lähde) ja toisaalta myös, että ihmiset eivät mielellään lähde lukemaan ajatuksen kanssa pitkää tekstiä läpi netistä. Näistä seikoista päästään siihen, että nettiin pitäisi kirjoittaa noin puolet siitä, mitä kirjoittaisi samasta asiasta paperille. Tiivistäminen, tiivistäminen ja tiivistäminen.
(Nielsen kylläkin kirjoitti että huipputarkat näytöt tulevat yleistymään 10 vuoden kuluessa, mutta näin ei ole käynyt vaan todella hyviä näyttöä on tällä hetkellä lähinnä vain e-kirjalaitteissa.)
Siis harrypotterin kirjoittaminen nettiin ei kannata, koska kukaan ei viitsisi lukea sitä sieltä.
Ikävä kyllä, jos tämän hevosen omistaja päättäisi tuoda hevosensa YLAan, jonkun tuomariparan pitäisi lukea se luonneteksti läpi ajatuksen kanssa ja huolella. Harva asia ärsyttää ainakin minua niin paljon kuin pitkät luonnekuvaukset, koska se luonneosion arvostelu on tuomaroinnin aikasyöppö. Rakenteen arvostelen yleensä varsin nopeasti, arvosteluun ja pisteytykseen on kehittynyt jo rutiini ja enää harvan rodun kanssa joudun etsimään rakennetietoa netistä. Kilpailujen pisteytys on myös hyvin yksiviivaista, suvunkin jossain määrin.
Ylivoimaisesti suurin aika menee siis luonteen kanssa tuhratessa. Jos luonnekuvaus on liioitellut pitkä, sen kanssa menee entistä enemmän aikaa ja useissa YLA-luokissa osallistujia on paljon. Tällöin iskee joskus jopa epätoivo: en saa ikinä tätä luokkaa valmiiksi! Asiaa ei auta tippaakaan se, että foorumeilla huudellaan epäystävälliseen sävyyn tulosten viipymisestä, yleensä vielä jonkin viivanickin takaa, niin ettei voi edes mennä kiukkupäissään sanallisesti rökittämään vinkujaa oman hevosen luonnekuvauksen pituudesta.
Voisinkohan YLA-tuomarina kieltäytyä tuomaroimasta selkeästi ylimittaisia luonnekuvauksia yhteisen hyödyn nimissä?
Asiaa! Minusta liian pitkistä luonteista saisi antaa jopa miinuspisteitä.
VastaaPoistaMielestäni luonteiden pituudesta on turha valittaa, se on yhtälailla kaikkien oma asia, kuin haluaako käyttää kuvia vai haluaako kisata hulluna.
VastaaPoistaOttaessasi YLAn tuomarin säälittäväksesi tekstissäsi en voinut muuta kuin todeta, että itsepähän siihen leikkiin ryhtyi, silloin on parasta olla ihminen joka tykkää lukea ja osaa arvostella niin kirjoitusta kuin sisältöä.
Kaikki valitus on niin pikkumaista ja omasta itsestään kiinni, että asiallisuuspisteesi laskivat roimasti tämän kirjoituksen myötä (viimeistään, nyt on huomannut, ettet olekkaan ehkä sen viisaampi kuin nuoremmat valittajat).
Valittaminen omalla nimellä on huomattavasti aikuisempaa käytöstä kuin huutelu puskista anonyyminä.
VastaaPoistaLisäksi kyse ei ole pelkästään Ginin omasta mielipiteestä vaan ihan yksinkertaisesti siitä tosiasiasta, että nettiin nyt vain ei KANNATA kirjoittaa pitkiä tekstejä, koska ihmisten on vaikea lukea niitä. Myös YLA-tuomarien (niin yllättävää kuin se onkin, myös he ovat ihmisiä...). Se on tutkittu fakta ja ollut tiedossa jo ainakin vuosikymmenen ajan. Kannattaa todellakin lukea Jacob Nielseniä, tuossa blogitekstissä on linkki ainakin yhteen Nielsenin tekstiin, jossa käsitellään sitä, miten kannattaa kirjoittaa nettiin, jotta se olisi helppolukuista ja kiinnostavaa.
Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään yhden ihmisen mielipide ja valitus.
Ihan yhtä anonyymejä ollaan nimellä tai ilman, tuokin on vain nimimerkkisi, en silti tiedä kuka olet oikeasti.
VastaaPoistaOlkoot kyseessä yleinen tieto tai ei, niin joitakin ihmisiä ei kiinnosta lukeeko joku sen luonteen. Hän on saattanut haluta vain kirjoittaa, sillä se on hänen vahvuutensa.
Olen edelleen sitä mieltä, että YLA tuomarit itse hakeutuvat hommaansa ja silloin on valmistauduttava lukemaan niitä luonteita jos ne osa-alueeseen kuuluu. Siitä ei pääse mihinkään.
Jos haluaa kirjoittaa pitkiä tekstejä eikä välitä siitä, lukeeko niitä kukaan vai ei, kannattaa ne jättää pöytälaatikkoon eikä suinkaan julkaista netissä.
VastaaPoistaEnkä minä sanonut, että hylkään liian pitkät luonnekuvaukset YLA-tuomarina, koska en luonnollisesti voi sitä tehdä, vaikka miten tekisi mieli. Käsittääkseni olen kuitenkin perustellut tuossa tekstissä varsin kattavasti sen, miksen pidä pitkistä luonnekuvauksista, YLA-tuomarina enkä muuten.
(ps. minä ja S olemme kyllä esiintyneet aika pitkälle omilla nimillämme täällä virtuaalimaailmassa, jos niitä nyt hirveästi ei joka paikassa ole leviteltykään...)
Ihan totta töriset. Asian älysin viimeistään siinä vaiheessa kun huomasin, etten jaksanut keskittyä tähänkään tekstiin kunnolla, vaikka se olikin ytimekäs ja hyvin kirjoitettu. Jos tahdon lukea oikeasti asiaa ajatuksella, otan käteeni kirjan. Netistä tulee selattua ne virallisetkin artikkelit vain silmäillen pääkohdat.
VastaaPoistaJoidenkin on kai vain vaikea sisäistää, että pitkä ja kattava ovat kaksi eri asiaa. Itse kirjoitan luonteeseen noin 4-6 melko lyhyttä kappaletta, ja se riittää mielestäni vallan mainiosti - lyhyempikin voisi toimia, mutta sitten iskee turhamaisuus: näyttää typerältä! Etenkin, kun käyttämäni ulkoasun tekstiloota on varsin leveä. Kolme nelirivistä kappaletta on melko orpo näky. Toisaalta kerran innostuin sepustamaan yhdeksänkappaleisen tekstin, eikä sekään nyt niin nätti ole keskipituiseen verraten.
Vallalla taitaa olla yleinen asenne, jonka mukaan pitkä luonne = hyvä ja panostettu hevonen. Aivan sama, vaikka puolet tekstistä jankkaisi samaa asiaa, sillä eihän kukaan sitä luonnetta taida oikeasti lukea YLA-tuomareita lukuun ottamatta! Näyttää vaan kivalta.
(Mutta joka tapauksessa - jos kirjoitatte kilometriluonteita, olkaa hyvät ja tehkää kunnollinen kappalejako. Kymmentä 9-rivistä kappaletta ei jaksa erkkikään lukea.)