perjantaina, elokuuta 28, 2009

Meille saa kertoa asioita

Tuntuuko siltä, että hienot kasvattiesittelysi jätetään huomiotta foorumeilla? Ettei kukaan ole kiinnostunut ensimmäisestä takavinkuintiankolmijalkaponikasvatistasi? Tai että jokin hevosistasi on pärjännyt hienosti raveissa? Tai laukoissa? Tai askellajikisoissa? Tai ihan missä vain? Oletko vihdoin saanut itsellesi hevosen, jonka suku on ollut unelmasi pitkään? Eikä ketään kiinnosta? Tarvitsetko neuvoja hevosten värien suhteen? Tai mielipidettä siitä, onko hevosellasi hyvä rakenne? Tai ehkä haluat joitain mielipiteitä tallisi ulkoasusta?
No kuule tule tänne blogiin hehkuttamaan/valittamaan/kysymään/whatever, meitä kiinnostaa kyllä kuulla. Luemme kaikki kommentit kyllä ja yritämme vastaillakin niihin vaikka aina joku tietysti unohtuu, mutta älä kuvittele että se johtuisi siitä, että asiasi on meille vähäpätöinen. Sähköpostillakin saa esittää kysymyksiä.

Huolimatta siitä, että olemme ehkä kalkkeutuneita fossiileja ja virtuaalimaailman kisavastaista undergroundia, meille voi tulla kertomaan kaikenlaisia asioita. Me yritämme pitää koko ajan tutkat päällä joka suuntaan, joten sellaista virtuaalimaailmaan liittyvää asiaa ei olekaan, josta emme olisi kiinnostuneita edes jossain määrin. Ja jos kykenemme olemaan avuksi jossain asiassa, niin kysy pois, yritämme vastailla jotakin.

No tiettyjä rajoituksia tietysti on. Me emme tee ulkoasuja emmekä koodaa html:ää, php:tä, java scriptiä, perliä, xhtml:ää, Symbiania, C++:aa tai mitään muutakaan. Me emme neuvo jos kysyt, miten tehdään virtuaalitalli. Tai neuvomme, sanomme että se tehdään samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin nettisivu. Miten niitä taas tehdään, sen voi itse selvittää netistä suht helposti. Meillä ei ole tarjota hevoskuvia (paitsi S:llä joitain harvoja sh-ratsastuskuvia). Me emme kirjoita luonteita emmekä kisaa muiden hevosilla, mutta voimme kertoa mielipiteemme jonkin hevosen luonnekuvauksesta. Suomenhevosten tai shetlanninponien rakenteesta ei kannata kauheasti kysellä. Eikä raskaiden kylmäveristenkään. Emmekä me tiedä muidenkaan rotujen rakenteesta kaikkea, mutta kyllä me sitten kerromme, jos emme tiedä.

Aivan erityisen kiinnostuneita olemme hevosista joiden suvusta löytyy Ion-, Gin- tai GA-hevosia tai muita, joiden tiedät olleen lähtöisin meiltä.

perjantaina, elokuuta 21, 2009

Oikeasti vanhan linjan puoliverisiä

Surffaillessani ht.netissä silmiin osui otsikko "ESITTELYYN vanhanlinjan puoliveriset". Se herätti kiinnostusta, mutta ajattelin, että siellä kuitenkin keuhkotaan jostain wannabe-vanhoista puoliverisuvuista vuodelta 2007 eikä oikeasti vanhoista linjoista, joita minäkin saattaisin tietää ja tunnistaa.

Menin kuitenkin vilkaisemaan.

Oli otettava pöydänreunasta kiinni, että pysyin tuolillani. Siellähän esiteltiin Las Vegas-niminen puoliveritalli. Ja mitä aarteita Vegasista löytyykään!
Katsokaa nyt vaikka FWB-tamma Romance Dawn 54:n sukua: isä greymaskilainen (Greymask's lopetti... 2003?), suvusta muuten löytyy mm Lanzinger, R.M. Final Destination, Liinun Bellantine's Pavlova, RG Russky ja Laakson Russia. Siis Laakson hevosia, voitteko kuvitella?
Niin ja Shadow's Periwinklen suvusta löytyy sprietlandilaisia, Sprietland's Faithful, jonka suvussa kauempana on Routinier. Eikä toki saa unohtaa K.N. Importunatea!
Entäs sitten Acneface 54, sen isänisä on jo kertaalleen mainittu R.M. Final Destination, suvusta putkahti esille senkin vanhemmat, RG Dynamic ja Appletree's Milly. Emän puolelta sitten löytyykin waterfallilaisia.
Vampire Lord SIN! AlCapone, Diabolica ja näiden varsa Star Theme's Joe Cool! Lisää laaksolaisia, greymaskilaisia, rivuletilaisia...
Tai Bloodsucker of Romulus, isänemänä iki-ihana Mäntysuon Thilde, sen isä Oroaq ja emänisä Skyé.

Ja monta muutakin hienosukuista hevosta tuolla on. Voi vitsit, en tiennytkään että tällaisia hevosia on vielä. Hidas ikääntyminen tietysti tekee mahdolliseksi sen, että vanhoja helmiä löytyy edelleen. Mutta se että ihmiset osaavat arvostaa näitä tai ylipäänsä haluavat niitä hevostensa sukuihin on vielä hienompaa. Noissa vanhoissa nimissä on sellaista ajan tuomaa patinaa, mihin ei nykypäivän sikakisatut konit pysty luultavasti ikinä. Tai sitten se olen vain minä ja nostalgia...

keskiviikkona, elokuuta 19, 2009

Muutama uusi tulokas Ionicissa

Ioniciin on tullut muutama harvinaisempi ilmestys keksittynä ja toki uusia kasvatteja. Kiinnostuneet vilkaiskaapa seuraavat läpi:
bardia-ori Cioccolato Fondente GA
murge-ori Tremondo GA
haflinger-ori Zähiger GA
bardia-tamma Cenerentola GA
murge-tamma Gentildonna GA
haflinger-tamma Kaiserin Sissi GA
haflinger-tamma Karbinia GA
trakehner-ori Montanas GA
quarter-tamma B Ironic Ion
ukrainanratsuhevosori Seryj Ion
NSH-tamma Mingela Ion
mft-tamma Dark Honey Ion
don-tamma Gratsija Ion

tiistaina, elokuuta 18, 2009

Raha maailmaa pyörittää

VRER on majaillut tähän asti Geocitiesissä, mutta sen lopettaesa lokakuussa jää VRER ilman kotia. VRER-foorumin keskusteluissa parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin oma domain, maksupolitiikka vain mietitytti. Onneksi halukkaita maksajia löytyi, samoin kuin sopuhintainen tarjous domainpaketistakin. VRER:lle on nyt tulossa oma domain, jäämme odottelemaan.

Tänään sitten Feanaro kirjoitti ht.netiin että VRL:n domainin lasku, 300 euroa odottaisi taas maksajaansa, mitä tehdään, hänellä itsellään ei ymmärrettävästi ole haluja vastata koko hinnasta itse ja toisaalta taas kuka hullu suostuisi maksamaan mitään VRL:n nykytilan takia (mikä vika nykytilassa? Tietysti VRL-tunnukset ovat lopussa ja VNT ei toimi, mutta mitä muuta?).

No, hulluja löytyy täältä ainakin pari kappaletta. VRER:n domainin kustannuksiin osallistuimme S:n kanssa kumpikin omilla osuuksillamme eikä se tehnyt montaa euroa päätä kohti. Tämä siitä huolimatta, ettemme ole nykyisin mitenkään aktiivisia VRER:n jäseniä emmekä omista edes ravureita tällä hetkellä. Silti meistä VRER on säilyttämisen arvoinen laitos ja jos voimme itse sen säilymiseen vaikuttaa, niin totta kai teemme oman osuutemme sen eteen.

Emme me kai ole koskaan profiloituneet VRL:nkään ylimpänä ystävänä, mutta myös sen näkisimme pyörivän jatkossakin. Jos siitä ei meille itsellemme niin isoa iloa olekaan, niin muille kuitenkin. VRL:n nykytilasta meillä ei siis ole erityisen selkeätä käsitystä, mutta tuskin se tilanne paranee sillä, että se katoaa. No, Feanaron tilannetta se voisi kyllä parantaa, olisi vähemmän säätämistä ja nysväämistä... Muttei puututa nyt siihen. Niinpä laittelin jo vastausta, että meiltä S:n kanssa saattaisi irrota vähän suurempikin rahamäärä, jos on tarvetta. Meillä täysi-ikäisinä ja työssäkäyvinä on siihen ehkä vähän paremmat edellytykset kuin monella alaikäisellä, jolla ei ole säännöllisiä tuloja, ei ehkä helppoa käyttöoikeutta omaan pankkitiliinsä (ts. tili on vanhempien valvonnassa) ja joiden vanhemmat eivät ehkä suhtaudu kovin suvaitsevaisesti tällaisen harrastuksen rahalliseen tukemiseen.
Katsotaan mitä tuon VRL:n kanssa käy. Ei meillä kuitenkaan ole mitään vaateita rahoille, ts. vaikka maksaisimmekin puolet VRL:n palvelimesta tai ehkä jopa enemmänkin, emme me halua VRL:n sivuille ylitsevuotavaisen kiitollisia ylistysvirsiä itsestämme tai mitään erityisoikeuksia tai -kohtelua. Tämä blogi on varmaan ainoa paikka missä ikinä tulee mainittua, että hei, mekin osallistuimme näiden juttujen tukemiseen rahallisesti (ja ehkä jopa normaalia isommalla summalla).

maanantaina, elokuuta 17, 2009

Virtuaaliblogilistan päivitystä

Tuossa tekstin oikealla puolella, melkein alimmaisena siinä palstalla on otsikko "Muita virtuaaliblogeja", johon olemme keräilleet muiden suht aktiivisten virtuaaliblogien linkkejä. Viime aikoina sen ylläpito on ollut aika tuskaista, uusia blogeja ei tahdo löytyä, vanhoja unohdetaan ja lista pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Niinpä ei päivitys ole oikein maistunut vaikka aina jostain on kuulunut juoruja uusista, aktiivisista bloggaajista.

Nyt lista kuitenkin koki oikein kunnon päivityksen. Kerpan blogi, SB Dressage ja muutama muu unohdettu blogi lensivät vihdoin ja viimein hiiteen listalta. Friesians af Djinn roikkuu kuilun reunalla, poistaako vai ei. Niiden sijaan sinne tuli pari uusvanhaa tulokasta, nimittäin Isilmen ja Knoxdalen blogit, jotka ovat palanneet ainakin jossain määrin aktiivisiksi. Uusia tulokkaitakin oli muutama, Nitya, Viona Z ja virtuaaliblogger. Tervetuloa listalle, uudet bloggaajat!
Ja jos jollakulla on tiedossa jokin aktiiviseksi luettavissa oleva blogintapainen, niin saa ilmoittaa, me haluamme taatusti kuulla.

Dordrecht Stall - aloitteleva suurtalli

Ht.netissä käveli vastaan Dordrecht Stall, aloitteleva suurtalli, joka jo nykyisen perusteella vaikuttaa lupaavalta suurtallin alulta. Toivottavasti omistaja malttaa pitää tallia pystyssä kauan, sillä haistan että tästä voisi tulla varteenotettava yhteistyökumppani Ionicille.
Vaikka talli on vasta alkutaipaleellaan, sieltä löytyy sellaisiakin eksoottisia otuksia kuin gidraneita, kladrubeja, orloveja, sardinianhevonen ja onpa yksi huzul-tammakin. Jos meno jatkuu samanlaisena jatkossakin, täältähän löytyy varmasti vaikka mitä. Seassa on sitten yleisempiä rotuja, puoliverisiä, shettiksiä, connemaroja ja niin edelleen. Siis aivan kuin Ionic!

sunnuntaina, elokuuta 16, 2009

Juttuideoita virtuaalilehteen?

Nyt jokainen lukija raapimaan niitä kuuluisia älynystyröitä ja miettimään vakavasti seuraavaa kysymystä: "Mistä aiheesta haluaisin lukea Virginian kirjoittaman artikkelin virtuaalilehdestä?"

Inspiraation lähteeksi ja vanhoja aiheita välttääkseen voi vilkaista mitä olen vuosien varrella raapustellut Vippokseen (paitsi ettei osa linkeistä toimi). Tietysti noista vanhoista artikkeleista voi toivoa päivitettyä versiota. Listasta puuttuu terskinhevosta käsittelevä artikkeli, joka on artikkeleista viimeisin ja kadonnut. Teksti on itselläni vielä tallessa ja varmasti joskus vielä laitan sen tuonne listaan.

Mutta nyt: ideoita kehiin. Minä tiedän että teillä on niitä.

Bob Langrishin parhaita

Tijuanan blogissa oli jonkinlaiset arviot noista yleisimmistä vapaasti kuviaan jakavista nettisaiteista, eli Slawikista, Bob Langrishista ja Equusitesta. Langrishin kuvista oli oikein osuvasti sanottu, että kuvat ovat realistisia ja persoonallisia. Langrishin kuvagallerioihin pystyisi sukeltamaan päiväkausiksi, itse olemme toistaiseksi tulleet toimeen lähinnä vain noilla Breeds - gallerian kuvilla, joita niitäkin on enemmän kuin tarpeeksi ja rotuvalikoimaa laidasta laitaan.

Tässä kuitenkin muutamia vekkuleimpia tai kauneimpia otoksia.
haukotus
epämääräinen hyppy (?) kouluradalla
intiaani ja hevosensa
en tiedä, voiko arabi tästä enää tulla kauniimmaksi
poitou-aasi
sieltä raskaimmasta päästä
camargueita kotiseudullaan
kuolaan! (minä siis, ei hevonen)
pikkuinen ja pörröinen
connemara ja connemara
gauchot
perinteisesti koristeltu darashouri
emä ja varsa
noita vuohiskarvoja ja tuota massaa...
kaunis ja karvainen
meitä ei talvi paljon haittaa
hänen majesteettinsa
pustalta kotiin
nelivaljakko
höher muss es sein
tämän pikku diivailijan kuva päätyi jo Ioniciin käyttöön
itse en kyllä lähtisi...
höher muss es sein, Teil 2
brittiläistä
nahistelua
paikallinen taksi Jaavalla
liekö Ararat taustalla?
harmaa on aina muodikasta
pakollinen lipizzakuva
osaa lipizzat muutakin
koristeltu käyräkorva
ariege omassa ympäristössään
"äiti kato,mä osaan jo"
tällä on hauskaa
mustangit ja preeria
kuvittelitko että preeria on karu?
elegantti
vaihtoaskel-hyppy, vaihtoaskel-hyppy...
komea valjakko naapurimaasta
tuttuja naamoja (mietin vain mistä lähtien Max on oldenburg ollut)
troikka
kauniilla hevosella kaunis väritys
voikon värisävyjä
siisti rivi
pasoja
ei niin tavallinen näky koulukentillä
pooloa
cowboyt
raviurheilua Venäjällä (vai mahtaako olla vielä Neuvostoliiton aikaa tämä kuva?)
hevosmaailman riikinkukko
mahtava blondi
oliivilehdossa
pituushyppyä
olympiaratsukko
esteiden korkeus 30 cm
ritari
töissä
ei niitä kauneimpia puolia hevosurheilussa (puhtaassa juoksukäynnissä pitäisi toisen etujalan olla maassa)
laukkaajat
rannalle, hop!
trakehnerit
wanna have a ride?
venytys
luin leluponilla ratsastaisi
tarviiko vielä perustella miksi welsh cobit kuuluvat suosikkirotuihin?

torstaina, elokuuta 13, 2009

Uusi feature Pinkin laukoissa

Tästä lähtien kaikissa tulevissa Pinkin laukoissa tulee olemaan sää- ja rataennuste. Lyhyesti sanoen se siis kertoo, millainen sää on tiedossa kilpailupäiväksi, miten lämmintä, miten kosteata, paistaako aurinko, sataako tai onko sateen uhkaa olemassa. Rataennuste kertoo puolestaan sen, millaisessa kunnossa radan/ratojen pohja on kilpailun kuluessa, onko pehmeätä, onko liukasta, onko kuivaa vai mitä.

Ensimmäinen sää- ja rataennuste on annettu 14.8. laukoille, jolloin juostaan ykkös- ja nelosryhmäläisten Star Stayer-lähtöjä. Keli on tuolloin mukavan viileä, +18°C, pilvistä ja mahdollisesti sateista. Kiitos aiempien sateiden (joita ei ennusteessa mainita) hiekkarata on erittäin märkä ja mutainen. Rapa siis lentää ja pitkät matkat ovat vielä normaaliakin raskaampia. Harmi ettei laukoissa saa antaa keskeytyksiä, tänä päivänä varmasti olisi tullut liukastumisia ja kaatumisia hevosten väsyessä. Nurmirata pysyy sateesta huolimatta ehkä hieman parempana, mutta märkä ja liukas sekin on. Ja laukkojen päätyttyä muistuttaa luultavasti enemmän kranaattien tykittämää sotatannerta kuin nurmikenttää...

Mistäkö tällainen idea? No, en minä vain tiedä, mutta olisi todella hienoa, jos muutkin laukkajärjestäjät alkaisivat merkitä sää- ja rataennusteita, niin voisi vähän katsoa että pärjääkö omat hevoset paremmin kuivalla ja hyvällä kelillä vai onko joukossa rapakelien juoksijoita ja sen perusteella voisi valita lähtöjä ja kisapäiviä vieläkin tarkemmin. No, ehkä vähän turhan vaivalloiseksi se menisi, kun taas tuntuu siltä että kun katselee laukkojen lähtölistoja, ei omasta tallista löydy lähtöihin sopivia hevosia tai sitten niillä on kisoja jo alla. Ja tietysti tallissa on hevosia, joille ei saa lähtöjä alle, kun ei löydy sopivia lähtöjä kuin kerran vuosisadassa...

Niin juu, Pink on sitten sijoittunut ikuisen kesän alueelle, jossa on kylmä ja sataa täysin satunnaisesti. Kunhan tämä tästä vähän alkaa kehittyä, niin eiköhän nuo säätkin ala mennä vähän CAS-vuodenajan mukaan.

keskiviikkona, elokuuta 12, 2009

Rimeyard Haflingers

Rimeyard Haflingers-niminen talli pompsahti eteen, kun kiinnostuin haflingereihin liittyvästä topikista ht.netissä. Kas kun meille juuri keksittiin Ioniciin muutama suvuton haflinger, ei voitu vastustaa kun Bob Langrishilla oli niin hienoja kuvia. No, ne eivät tietysti liity Rimeyardiin mitenkään.
Joka tapauksessa on mukava nähdä aktiivinen haflinger-kasvattaja. Kuvittelin, ettei haflinger-talleja juuri ole nykyisin, rotu on sellainen jota pidetään yleisenä, mutta joka ei oikeasti ole yleinen. Niinpä Rimeyardin löytyminen oikeasti ilahdutti. Eikä talli ole mikään viime viikolla perustettu! Se on kasvattanutkin jo vuodesta 2007 lähtien!

Talli itse on perussiisti ja nätti kaikkinensa, siellä viihtyy ihan huvikseen selailemassa asukkien sivuja. Yleisesti ottaen hevosilla on varsin hienot kuvat. Pientä sikakisauksen makua on kyllä aistittavissa, kun katselen varsinkin orien kisakalentereita, joihin lienee merkitty vain sijoitukset. No, ehkä pieni kauneusvirhe sallitaan muuten mukavalla tallilla.

Paljastuksia kulisseista

No, paljastuksia ja paljastuksia, kyllä nämä kaikki ovat ihan julkisia juttuja enkä näe mitenkään tärkeänä pitää niitä salassa, vaikka asiat eivät vielä välttämättä virallisia olekaan.

VRNJ:n toimintaan lähdin mukaan jonkinlaisena asiantuntijana, joka arvostelee tuomarikokelaiden lähettämiä koetuomarointeja. Lisäksi olen siellä myös tuomarina, luonnollisesti. Pitäisikin suunnitella omia VRNJ-näyttelyitä pidettäväksi piakkoin. VRNJ:n arvostelukaavake taitaa myös olla aika pitkälle se sama, jota itse ehdotin. Samanlainen lienee tulossa myös VNT:lle ja toisaalta YLA:n rakennepisteytyskaavake on aika pitkälti samankaltainen, sekin.

VRL:n alaisen arabianhevoskantakirjan ylläpitäjä Sanna kyseli kiinnostunutta tuomaria enkä voinut vastustaa halua ainakin kysyä arabi-ktk:sta. Kantakirjaustouhu on pysynyt samanlaisena kuin mitä se oli vuonna 2003, kun toimin hetken aikaa lämminveristen ktk-tuomarina, ennen Marinean lopetusta syksyllä 2003.
Tämä kantakirjasysteemi tulee todennäköisesti olemaan vaikein, koska yksi tuomari antaa hevoselle vain yhden pistemäärän, 0-25 pistettä kokonaisarvosanaksi koko rakenteesta. Mitä katselin muutaman tilaisuuden pisteitä, on käytännön pisteskaala vieläkin suppeampi, yleensä pisteet osuvat välille 14-18. Se tarkoittaa sitä, että aika moni hevonen saa sen kolmospalkinnon. Minun täytyy yrittää kehittää jokin keino, jolla saan jotenkin järkevästi arvosteltua hevosen ja muunnettua sen ktk-pisteiksi.

Eikä tässä vielä kaikki!
Nyt myös YLA:n ylläpitäjä hakee päätuomaria puoliverisille ja lämminverisille sekä varatuomaria kylmäverisille. Puoliveriset ja osin myös lämminverisetkin olisivat minulle varsin tuttuja, mutta pohdin tuossa että kummankin päätuomarointi lienee varsin rankka puuha kun ainakin perinteisesti kummassakin luokassa on ollut paljon osallistujia. Puoliverituomarin paikasta haaveilen enemmän.
Tarvitsen kuitenkin roppakaupalla muistinvirkistystä YLA-tuomaroinnissa, koska siinähän rakenne on ainoastaan neljännes pisteistä. Muut neljännekset ovat sitten luonnekuvaus, suku ja kisakalenteri. Toivottavasti YLAlla on vielä selkeät pistetaulukot kaikkien arvosteltavien asioiden suhteen! Ja toivoa myös sopii, ettei tuomarointi ole muuttunut mitenkään ratkaisevan erilaiseksi vuodesta 2003, jolloin toimin paitsi ktk-tuomarina, myös YLA-tuomarina.
Hmm, toivon että näkisin vielä joskus sen päivän, että YLAssa rangaistaisiin tuntuvasti epärealistisesta kilpailemisesta, jopa niin että sikakisatut hevoset hylättäisiin ilman muuta vaikka muuten olisivat miten hyviä tahansa...

keskiviikkona, elokuuta 05, 2009

Uusia venäläisiä ja laukkahevosia

Tarvinnee taas esitellä uusia tuontihevosia, kun tässä viime aikoina on sellaisia muutama tullut.

Ensinnäkin venäläisiä. Terskejä ja tekkejä on vaikka muille jakaa, budjonnyja, doneja ukrainanratsuhevosia ja orlov-rostoptshinejakin on joitain kappaleita. Nyt tuli muutamia vähän harvinaisempia otuksia lisää:
iomud-o Nazarlan GA
kabard-o Okhropir GA
kabard-t Kohara GA
iomud-t Leylashka GA
kabard-t Takouh GA
Ei liene erikseen tarpeellista sanoa, että kiinnostuneille näistä saa sekä puhdasrotuisia että RBSH-tilausvarsoja.

Kuten sanoin aiemmin, CAS-vuosi alkaa uhkaavasti lähetä loppuaan, joten ensi vuodeksi pitäisi keksiä jostain taas uutta verta radoille kun nyt olevat hevoset nousevat tasoilta eteenpäin. Nyt on myös hyvä aika keksiä kaksivuotiaita stayereita, jotka ehtivät tässä vielä kaksivuotiskauden lopulla kokeilemaan kisaamista lyhyillä matkoilla ja ovat sitten ensi vuonna iskussa pidemmille matkoille. Näissä ei sinänsä ole mitään erikoisen katsomisen arvoista vielä, kunhan nyt esittelen nimet:
xx-r Dawn Zone GA
xx-t Fruitfact GA
xx-t Jane Doe GA
xx-t Vanilla Way GA

Risuestepuolellekin tuli pari uutta tulokasta:
xx-t Giselle II GA
x-r Montecaldo GA
xx-t My Bonnie Blue GA

tiistaina, elokuuta 04, 2009

Metsästysratsastus?

Aina ajoittain jostain kivenkolosta punkeaa ihmisiä, jotka väittävät että heillä on huntereita. Oikeastihan se on mahdotonta, ei ole olemassa huntereita, jos ei ole olemassa metsästystä ratsain. Hunter ei ole rotu, se on tyyppi, jota käytetään metsästysratsuna. Tosin joskus huntereiksi nimetään myös hevosia, jotka kilpailevat USA:ssa ja Britanniassa ns. hunter-luokissa.

Mutta mennään nyt siihen varsinaiseen metsästysratsastukseen ja siinä käytettäviin oikeisiin huntereihin (engl. field hunter erotuksena show hunterista). Hunterin ulkonäöllä tai sukutaululla ei ole mitään väliä, tärkeintä on se, että se on hyvä metsästysratsu. Hyvät metsästysominaisuudetkin vaihtelevat alueittain ja toisaalta varsinkin kokemattomat ja vanhemmat ihmiset saattavat käyttää rauhallisempia ja tuhdimpia cobien tyyppisiä hevosia.

Hunterin tärkeimmät piirteet liittyvät kuitenkin siihen, että hevonen jaksaa, pystyy ja osaa turvallisesti kantaa ratsastajaa selässään metsästysretkellä, jossa voi tulla eteen yhtä ja toista. Lisäksi hyvä metsästysratsu joutuu hommiinsa talvisaikaan liki joka viikonloppu, joten sen on oltava terverakenteinen ja terve ylipäänsä.
- varovaisuus ja omien aivojen käyttö, ei siis rynni päättömästi muiden perässä eikä yritä hypätä mahdottomia esteitä
- varmajalkaisuus ja hyppykyky, jos tosin hunterien ei tarvitse olla mitään 150 sentin esteluokkien hyppääjiä. Reilu metri riittänee hyvin.
- hyvä luonne, rauhallinen ja moitteeton käsitellä, helppo hoitaa ja kuljettaa
- maastovarma ihan ehdottomasti
- hyvät, terveet jalat
- kestävä noin muutenkin
- tasapainoisesti liikkuva ja tasapainossa pysyvä, vaikka maasto olisi vaikeampaakin

Hunterien tyyppi voi vaihdella raskaahkosta, cobimaisesta tai jopa kevyen työhevosen tyyppisestä kevyeen täysiverityyppiseen hevoseen. Tyyppi riippuu vähän siitä, millaisessa maastossa metsästetään.
Raskas, mäkinen, kenties raskaspohjainenkin maasto vaatii rotevan ja rauhallisen hevosen, joka jaksaa nurkumatta puurtaa tällaisessa maastossa, vaikkei niin kovin nopea olisikaan.
Sen sijaan tasainen, varsin paljon pelloista ja niityistä koostuva maasto puolestaan kaipaa jo nopeampaa ja kevyempää hevosta.
Jos maastossa on paljon aitoja, ojia ja muita esteitä, se vaatii luonnollisesti enemmän hyppykykyä kuin sellainen maasto, jossa näitä ei ole. Koskaanhan ei perinteisessä metsästyksessä kuitenkaan ole tiedetty mihin kettu (tai muu riistaeläin) menee, joten eteen on voinut tulla yllättäviäkin hyppyjä.

Huntereiden suku voi olla tyystin tuntematonta, ne ovat usein joitain risteytyksiä. Monissa on mukana täysiveristä, perinteisesti clevelandinruunikon ja täysiverisen risteytykset ovat tuottaneet hyviä huntereita (mehän olemme ehkä puuhaamassa virtuaalista rotuakin näistä risteytyksistä), samoin kuin irlannintyöhevosen ja täysiverisen. Viimeksi mainittu onkin vakiintunut tai vakiintumassa roduksi reaalimaailmassa, nimeltään se on varsin ennalta-arvattavasti Irish Hunter, irlanninhunter.
Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita vaihtoehtoja, hunterin taustalta voi löytyä ihan mitä vain: poneja, erityisesti brittiläisiä poneja, angloarabeja, ehkä arabejakin, joskus työhevosia tai puoliverisiä.

Tämä pitkänlainen alkuselostus johtuu siitä, että eilen taas välähti ja havahduin miettimään, jos sitä järjestäisi Ionicissa metsästysratsastuksia. Kilpailuhan se ei ole eikä siitä saa mitään hienoja titteleitä eikä ranking-pisteitä eikä semmoisia. Lähinnä siis ihan huvin vuoksi.
Ajatus oli, että kirjoittaisimme ensin metsästyksen "käsikirjoituksen", josta kävisi ilmi tietysti päivämäärä, millaisessa maastossa ratsastetaan, millaisia esteitä ehkä on tulossa, millainen hevonen olisi paras tähän metsästykseen, miten pitkä reitti on ja muuta sellaista, mikä tuntuu tärkeältä. Kun tämä on tehty, saisi ratsukoita ilmoittautua mukaan, kukin ratsastaja aina yhdellä hevosella. Hevosen sivulle tulisi tarjota linkki, sieltä pitäisi löytyä jonkinlainen luonnekuvaus ja ehkä myös kuva.
Kun seurue olisi täynnä ja metsästyspäivä tulossa, kirjoittaisimme kuvauksen metsästyksen kulusta. Jokainen osallistuja saisi halutessaan kirjoittaa tämän jälkeen myös oman versionsa tarinasta, sen ei tarvitsisi olla pitkä, mutta noudatella tuon kuvauksen tapahtumia ja linjoja. Tämä ei olisi pakko, tiedän tai ainakin arvaan, miten vaikeata ihmisiä on vaatia kirjoittamaan mitään. Kuvauksen voisi myös halutessaan kopioida joko kokonaan tai osittain hevosensa sivulle, jos siltä tuntuu.
Jos sopivaa hevosta ei omasta tallista löydy, meiltä Ionicista kyllä irtoaisi lainaan soveltuvia metsästysratsuja, täytyisi vain katsella sopivia hevosia ja kirjoittaa niille luonnekuvaukset. Hevosen lainaaja saisi esittää toiveita millaisen hevosen hän haluaa.

Olisikos osallistujia tämmöiseen?