keskiviikkona, syyskuuta 21, 2016

Kuvitteelliset tuomarikommentit kouluratsastusluokasta

Kouluratsastus on ratsastuksen lajeista lempilapseni (vaikka aika usein kyllä kenttäratsastus haastaa kovasti, samoin kuin valjakkoajo. Ja reining) ja olen joskus miettinyt, että jos joskus oikein viitsisi, järjestäisi villejä koulu-tarinakilpailuita Ionicissa. Olen nähnyt kaikenlaisia ideoita muilla kisajärjestäjillä, joten sitä voisi itsekin vähän irrotella. Eräs suosikki-ideani on antaa osallistujille tehtäväksi suunnitella kür-ohjelma, vaaditut liikkeet ovat tietenkin kyseisen luokkatason mukaisia. Ja teemaan sopiva musiikki YouTubesta vaikka. Hieno ajatus, mutta funtsikaapa tällaisen luokan tuomarointia: 3 kuukautta ei riittäisi, jos oli enemmän kuin 1 luokka tai enemmän kuin 5 osallistujaa! Toinen idea, kuluneempi, on kirjoittaa kouluratsastusluokasta, jossa kaikki meni pieleen, nurinkurisesti pahiten feilannut ratsukko voittaisi. Tai ainakin se, joka hauskimmin osaisi kertoa mokistaan. Kolmas vaihtoehto olisi antaa osallistujille kouluratsastusohjelma ja osallistujat saisivat kirjoittaa tuomarikommentit. Koska tässä tapauksessa ei parhaat pisteet saanut voisi voittaa (konstikos se on antaa itselleen joka kohdasta pelkkiä kymppejä), hauskimmat kommentit sisältävä tuomarointikaavake voittaisi.

Ideoita pitää testata, joten tässä oma yritelmäni asiasta. Luokkana toimii SRL:n aikuisten kouluratsastusohjelma ja ratsuna on kaunis ja taitava knn-tamma Jacaranda Ion, jolla kuitenkin on omia mielipiteitään sekä työnteosta, ratsastajasta että kilpailemisesta.

AIKUISOHJELMA 2002
Ratsastaja: Sirpa T. Päivämäärä: 21.9.2016
Hevonen: Jacaranda Ion Päivämäärä & tuomari: 21.9.2016, Kristi Kriittinen
LIIKE PTS KOMMENTTI
L Pituushalkaisijalle harjoitusravissa
I Pysähdys – tervehdys – käyntiä
3 Harjoitusravi hyvä, aktiivinen, mutta kiemurtelee. Pysähdys ei tasainen, hevonen ei pysy paikoillaan. Käynti hätäinen, epätahtinen.
G Harjoitusraviin
C oikealle
6 Olisi parempi jos hevonen ei pelkäisi tuomarikatosta. Pohkeenväistö ei kuulu ohjelmaan.
G Harjoitusraviin
C oikealle
5 Aktiivinen ravi (pukittaa). Voisi mennä paremmin kulmaan.
CSL 3-kaarinen kiemuraura harj.ravissa 6 Aktiivinen ravi (ei pukita paljoa), hyvät kaarrokset. Ratsastaja voi hengittääkin.
EM Lävistäjällä temponlisäys kevyessä ravissa 2 Mmmikä... tuo oli?
C Pysähdys – liikkumatta – harjoitusravia 4 Levade ei kuulu ohjelmaan, muuten ok. Ratsastajalla hyvä pokerinaama.
HB Lävistäjällä temponlisäys kevyessä ravissa 6 Aktiivinen ravi (pukittaa).
L Siirtyminen käyntiin
LS Käyntiä uraa pitkin
4 Hätäinen käynti, ratsastajalla kovat ohjasotteet. Rauhoittuu kuitenkin.
SC Harjoitusravia 5 Raviin siirtyminen räjähdysmäinen.
C Oikea harjoituslaukka
R Oikealle
4 Pukittaa laukannostossa. Ratsastajan kiinnitettävä huomiota kielenkäyttöönsä.
ICI Pääty-ympyrä harjoituslaukassa 4 Muistuttaa enemmän kolmiota kuin ympyrää. Hevonen sinkoilee.
I Harjoitusraviin
S Vasemmalle
2 Siirtyminen raviin huonosti valmisteltu, tapahtui 5 metriä myöhässä, kovat ohjasavut. Ravi aktiivista (pukittaa).
L Vasen harjoituslaukka
R Vasemmalle
6 Laukannosto saisi olla rennompi, tämä ei ole kiihdytyskisa.
ILI Pääty-ympyrä harjoituslaukassa 7 Hieno ympyrä! Takaosa edelleen levoton. Pokeri pitää.
I Harjoitusraviin
S Vasemmalle
5 Voi ratsastaa syvemmälle kulmaan, jos uskaltaa koskea pohkeella hevoseen tai antaa ohjasapuja.
L Pituushalkaisijalle
G Pysähdys – tervehdys
Radalta vapaassa käynnissä
2 Aktiivinen ravi (ei kuitenkaan pukita). Pysähdys hätäinen, epätasainen, huonosti valmisteltu.
Ratsastajan istunta, asento ja apujenkäyttö: 6, vakaa istunta haastavalla hevosella. Paikoin liian voimakkaat avut. Kiroilua kouluradalla tulee välttää.
Ratsastajan vaikutus hevoseen, hevosen kuuliaisuus: 3, hevosen kuuliaisuudessa hieman toivomisen varaa, aktiivinen takaosa, energinen. Luulee olevansa rodeossa.
Oikeiden teiden seuraaminen : 4, ei toivotonta

(Tokikaan tällä ei ole mitään tekemistä reaalimaailman arvosteluiden tai pisteytysten kanssa, yrittäkää kestää.)

–S

sunnuntaina, syyskuuta 18, 2016

Meiltä saa kysyä asioita!

Olemme yrittäneet markkinoida itseämme täällä blogissa ja välillä foorumeillakin sellaisina tyyppeitä, joilta voi kysyä erinnäisiä virtuaalihevosiin liittyviä asioita. Blogissakin on pari vanhaa tekstiä aiheesta (Meille saa kertoa asioita, Virtuaalijelppi?), mutta vaikka ne onkin kirjoitettu useita vuosia sitten, ovat ne edelleen ajankohtaisia.

Vuosien mittaan meiltä on kyselty eniten varmaan väriasioita: "Tässä on kuva, minkä värinen tuo hevonen on tai voisi olla?" tai "Minkävärinen varsa tämmöisistä vanhemmista voisi syntyä?" Joskus harvoin kysymykset ovat koskeneet ihan oikeita hevosia, ei vain virtuaalihevosia.
Jonkin verran on kysytty myös eri roduista ja niiden jalostuksesta. Viimeisin rotukysymys antoi aiheen ihan blogitekstiinkin (Rotuesittelyssä Dutch Harness Horse) ja taannoin kyseltiin myös apua ja neuvoa suvun veriprosenttien laskemiseen.

Ehkä eniten mieleen ovat jääneet ne pari kysymystä, joissa kysyjät ovat olleet tekemässä koulunsa lopputyötä, aiheena hevosten värit, ja ovat ottaneet meihin yhteyttä asian tiimoilta. Ensimmäinen tapaus oli toisen asteen opinnäytetyö, johon meiltä kysyttin vinkkejä hyvistä lähdeteoksista. Tästä tapauksesta hyödyin pitkäksi venyneestä viestittelystä: lopputyön valmistuttua ostin kysyjältä hänen hankkimansa lähdeteoksen, Sponenbergin Equine Color Genetics.
Toinen kysyjä oli tekemässä kandia huomattavasti erikoistuneemmasta aiheesta ja hän halusi tietää meidän mielipiteemme värien nimitysasioihin sekä varmistuksen muutamalle termille, huolimatta siitä että meillä kummallakaan ei ole minkäänlaista yliopistotaustaa hevosista, väreistä saati sitten genetiikasta. Pelkkiä harrastelijoitahan me vain olemme! Enkä nyt tiedä oliko minusta juuri apua, mutta tuskin ainakaan haittaa... Joka tapauksessa olen hyvin otettu ja iloinen molemmista tapauksista, on ollut kiva olla avuksi ihan oikeassakin maailmassa!

Mitäkö me (tai ainakin minä) sitten saamme siitä, että meiltä kysytään erilaisia juttuja? No, useimmat kysymykset eivät ole olleet mitään ihan läpihuutojuttuja, joihin voi vastata lonkalta nopeasti. Useimmiten joudun siis vaivaamaan vähän Googlea tai kirjakokoelmaani. Niihin menee siis oma aikansa, mutta toisaalta on mielenkiintoista selvittää juttuja, kun niistä pääsääntöisesti on itsekin kiinnostunut.

Joten ei muuta kuin kysymyksiä tulemaan!

–S

keskiviikkona, syyskuuta 14, 2016

Ahaltekien säkäkorkeudet

Aiemmin blogissa on esitelty tilastoja terskinhevosten ja arabien säkäkorkeuksista (Terskinhevosten säkäkorkeudet, Arabien säkäkorkeudet) sekä puhuttu yleisesti säkäkorkeuden periytymisestä, tai enimmäkseen kai siitä, miten ei kannata merkitä varsalle aina sitä vanhempien korkeuksien keskiarvoa (Säkäkorkeuden määräytyminen). Nyt on vuorossa sitten ahaltekien korkeustilasto, ja aloitetaan kuvalla:


Ahaltekeillä on myös vähän havaittavissa piikkiä kuvaajissa, ei ehkä niin terävä kuitenkaan kuin varsinkin arabeilla Molemmilla sukupuolilla suurin osa hevosista osuu välille 158-160 cm. Oreista löytyy pari pienikokoista tapausta, 151- ja 153-senttiset, mutta toisaalta orien joukossa on prosentuaalisesti enemmän 160 sentin ylittäjiä, noin 31% on 161-senttisiä tai korkeampia, tammoista taas vähän alle 20%.

Keskisäkäkorkeus on tammoilla noin 159,10 cm, oreilla 159,66 cm (159,88 cm, jos ne kaksi pienikokoista tilastopoikkeamaa jätetään huomiotta). Ero ei siis ole suurensuuri ja voisi olla enemmänkin orien hyväksi. Noin muuten säkäkorkeudet näyttävät suhteellisen realistisilta, ehkä taas virtuaaliahaltekit ovat hieman reaalimaailman vastineitaan korkeampia, mutta mitään ylilyöntejä (tai alilyöntejä) ei säkäkorkeuksissa ole. Sukupostista löytyy yhteensä noin sadan ahalteken korkeudet merkittyinä, en lähtenyt niiden keskiarvoja nyt laskemaan, laiska kun olen, mutta yleisesti ottaen korkeudet liikkuvat hyvin samoilla nurkilla.

Teimme pitkään ahaltekien kanssa sitä, että pitkäsukuisisten varsojen suvusta laskettiin kolmannen polven esivanhempien säkäkorkeuksien keskiarvo ja tulos pyöristettiin ylöspäin, oreilla tähän saatettiin joskus lisätä vielä ylimääräinen sentti. Se kävi ajan mittaan vähän tylsäksi ja nykyään säkäkorkeudet ravistetaan kokolailla hihasta. Yritän vähän katsella orien kohdalla isälinjaa ja jos siellä on joitain erityisen korkeita hevosia, niin orivarsakin voi saada vanhempiinsa nähden muutamia ylimääräisiä senttejä. Tammoilla sama juttu emälinjan kanssa, mutta sieltä katselen enemmän myös pienikokoisia hevosia.

–S

sunnuntaina, syyskuuta 11, 2016

Ahaltekit risteytysjalostuksessa

Ahaltekien käyttö risteytysjalostuksessa ei ole suurta reaali- tai virtuaalimaailmassa. Yksi syy siihen on rodun harvinaisuus erityisesti reaalimaailmassa, toinen syy rakenne ja tyyppi, jotka poikkeavat useimmista muista roduista eivätkä aina noudata varsinkaan urheiluhevosen ihannetta. Tässä lyhyt katsaus siihen, missä ja miten ahaltekiä käytetään.

RBSH
RBSH lienee se risteytysrotu, joka ensimmäisenä tulee mieleen ahaltekeistä ja ahaltekejä onkin RBSH:n jalostuksessa käytetty ihan rodun alkuvuosista lähtien. Tosin se ei koskaan ole ollut ehkä se suosituin risteytysrotu, veikkaisin itse yleisimmäksi budjonnya ja nykyään ehkä myös terskiä ja venäjänratsuhevosta, ainakin meillä Ionicissa. Mutta koska tekke on melko yleinen virtuaalimaaimassa, on tekkesukuisia RBSH:ita ollut jonkin verran aina. Yleisimmin ahaltekiä risteytetään englantilaisiin täysiverisiin (tai angloarabeihin), kuten muitakin venäläisrotuja. Harvemmin sitä näkee risteytettävän muihin venäläisiin, mutta kyllä niitäkin on jonkin verran ollut RBSH:n historian aikana.

Vanhin tekkesukuinen RBSH, jonka onnistuin löytämään, on tamma BDJ Modaz, sen isä on tunnettu ahaltek-ori Moderato K ja emä Greymask's Arkansas x. BDJ Modaz esiintyy vielä joitenkin vanhasukuisten RBSH:iden sukutauluissa.

Reaalimaailmassa RBSH:ta tietenkään ei ole olemassa, mutta ahaltekejä silti risteytetään toisinaan erityisesti täysiverisiin, puhutaan ns. anglo-tekestä (ven. anglo-tekinskaja). Näin teoriassa ajatellen anglo-tekke ei välttämättä ole rakenteeltaan se ihanteellisin ratsu olympialajeihin, mutta suorituskykyä ja kestävyyttä siltä ei luulisi puuttuvan. Suurin osa anglo-tekeistä, joiden kuvien olen nähnyt, ovat tyypiltään kevyitä ja kuivia, usein melko kivannäköisiä ratsuhevosia.

Nez Perce Horse
Nez Perce Horse taitaa olla virtuaalimaailmassa likimain täysin tuntematon rotu tai risteytys. Lyhyesti sanoen se on ahaltekin ja appaloosan risteytys, väriltään tiikerinkirjava eikä kumpaakaan rotua saa olla suvussa enempää kuin 87,5%. Rodun on kehittänyt ja sitä ymmärtääkseni myös rekisteröi yksinomaan Nez Perce-intiaaniheimo, se sama jonka hevosista kehitettiin appaloosa. Kuitenkin moderni appaloosa on erityyppinen kuin alkuperäinen tiikerinkirjava hevonen, joilla intiaanit ratsastivat. Moderni appaloosahan on hyvin paljon karjahevostyyppinen ja alkuperäinen Nez Perce-hevonen oli kevyempi. Sitä tyyppiä lähdettiin hakemaan risteyttämällä vanhalinjaisia appaloosia ahaltekien kanssa.

Reaalimaailmassakin Nez Perce Horse on varsin harvinainen, joissain lähteissä mainitaan että intiaaniheimolla olisi omistuksissa vain noin 40 hevosta. Miten paljon näitä hevosia sitten on muilla omistajilla, sitä en tiedä.

SGSH
Vuonna 2012 Aavistus kehitti SGSH:n rotu- ja polveutumismääritelmän (lisää Sim Game Sport Horse), mutta rotu ei ole koskaan oikein lähtenyt lentoon. Meillä löytyy muutamia, mutta en tiedä onko niitä enää kellään muulla.

Ahaltek on yksi hyväksytyistä ei-puoliveriroduista ja niitä voitaisiin siis risteyttää puoliverisiin siten, että puoliveristä on suvussa vähintään 12,5%, mieluummin 25% tai yli. Toistaiseksi en ole törmännyt missään kuitenkaan SGSH:een, jolla olisi ahaltekiä suvussaan, edes meiltä ei sellaista löydy ainakaan vielä. Tietyllä tapaa ahaltekin yhdistäminen puoliveriseen kyllä kiinnostaisi, eri asia sitten on, että mistä löydän kuvan moiselle otukselle (ihan kuin se olisi ennenkään haitannut...).

SSW ja SSP
Sim Sport Warmbloodin jalostukseen hyväksytään ahaltek siinä missä muutkin lämminverirodut, niitä risteytetään puoliveristen ja/tai täysiveristen kanssa. Sim Sport Ponyn jalostukseenkin ahaltekit käyvät, jos niitä risteytetään ratsuponien kanssa. Tarkemmin tietoa löytyy Sim Sport Warmblood ja Sim Sport Pony.

Venäjänratsuhevonen
Ahaltek on sallittu rotu venäjänratsuhevosen jalostuksessa reaalimaailmassa, mutta virtuaalimaailmassa ei venäjänratsuhevoseen ole toistaiseksi risteytetty muita rotuja. Oma mielipiteeni on se, että hyvä niin, siitä enemmän vanhassa blogipostauksessa Venäjänratsuhevosen jalostus.

keskiviikkona, syyskuuta 07, 2016

Ahaltekien värit

Tällä hetkellä kun ahaltekien lukumäärä on kohtuullisen pieni, on varsin isolla prosentilla hevosista kuva eli myös siis väri on määritelty. Laskeskelin huvikseni värien määriä ja prosentteja. Viimeisin tällainen postaushan on miltei viiden vuoden takaa (Joulukalenterin luukku 6: ahaltekien värit ), tuolloin voikkovärit olivat kovasti suosiossa. Värijakauma näyttää nyt tältä:

ORIIT (56 kuvallista oria)
– ruunikkoja 22 kpl ~ 38,6%
– mustia 3 kpl ~ 5,4%
– rautiaita 3 kpl ~ 5,4%
– ruunivoikkoja 9 kpl ~ 16,1%
– mustanvoikkoja 4 kpl ~ 7,1%
– voikkoja 2 kpl ~ 3,6%
– perlinoja 4 kpl ~ 7,1%
– smoky creameja 0 kpl
– cremelloja 1 kpl ~ 1,7%
– kimoja 8 kpl ~ 14,3%

TAMMAT (57 kuvallista tammaa)
– ruunikkoja 20 kpl ~ 35,1%
– mustia 4 kpl ~ 7,0%
– rautiaita 3 kpl ~ 5,3%
– ruunivoikkoja 12 kpl ~ 21,1%
– mustanvoikkoja 3 kpl ~ 5,3%
– voikkoja 5 kpl ~ 8,8%
– perlinoja 3 kpl ~ 5,3%
– smoky creameja 0 kpl
– cremelloja 2 kpl ~ 3,5%
– kimoja 5 kpl ~ 8,8%

VÄRIRYHMITTÄIN
– perusvärisiä (rn, m, rt): oriit 50% / tammat 47,4%
– yksinkertaisia voikkovärisiä (rnvkko, mvkko, vkko): oriit 26,8% / tammat 35,1%
– tuplavoikkoja (cre, perl, sc): oriit 8,9% / 8,8%

KIMOJEN POHJAVÄRIT
– rn: oriit 2 / tammat 2
– m: oriit 1 / tammat 1
– rnvkko: oriit 1 tammat 1
– mvkko: oriit 3 / tammat 0
– vkko: oriit 1 / tammat 0
– cre: oriit 0 / tammat 1

No, ihan hirveästi prosenttiosuudet eivät ole viidessä vuodessa muuttuneet, muutamissa luvuissa on heittoa, mutta pääpiirteissään mennään samoilla nurkilla. Perusväristen orien suhteellinen määrä on noussut toistakymmentä prosenttiyksikköä, tuplavoikkojen määrä on laskenut molemmilla sukupuolilla. Yksinkertaisten voikkovärien määrä on oreilla laskenut vähän, tammoilla puolestaan noussut vähän.

Voikkoja on edelleen siis melkoisen paljon, mutta koska kyseessä on meidän suosikkiväri ja toisaalta kimon lisäksi ainoa ahaltekeillä esiintyvä erikoisväri, niin en näkisi asiassa valittamista. Ja kun kuviakin löytyy, niin mikäs hätä tässä.

–S

sunnuntaina, syyskuuta 04, 2016

Esittelyssä kuukauden valinnat

Tekkesyksy on julistettu ja kuukauden valinnatkin ovat siihen suuntaan kallellaan, vaikka yleensä esitellyt hevoset ovatkin olleet Ionicin hevosia. Vaihtelu virkistää, eikö vain?

– ori Arkadiy Daff
– tamma Gin Vselennaja
– talli Daff Akhal-Tekes


Arkadiy on aivan meidän uusimpia hankintoja, se vastikään tuli Daffista meille. Sillä on neljä polvea sukua ja koko suku on ihan tuntematonta meillä tai ainakin hyvin harva noista suvun nimistä löytyy meidän muiden hevosten suvuista. Tosin hankimme samalla myös Jeremy Daffin, jonka emä on sama kuin Arkadiyn emänemä, ei sinänsä mikään maailman fiksuin veto, mutta kyllä molemmille varmasti tammoja löytyy. Molemmilla onkin ekat astutukset jo mietittynä marraskuulle.

Arkadiyn emälinja koostuu Branwenin hevosista, mutta muuten suvun kasvattajat ovat yhtä sillisalaattia: pari Herring-tekkeä, vecnolaisia, ja Tinúvelin hevosia jonkin verran. Suvusta löytyy vanha suosikkini, Vecnon ruunivoikko sabino-ori Bulam-Bujar. Kaiken kaikkiaan sen suku on täynnä hienoja hevosia!


Gin Vselennaja on taas ihan ikiomaa kasvatusta ja täynnä niitä meidän hartaudella säilyttämiä vanhoja sukulinjoja. Isän puolelta suku menee pidemmälle kuin mitä sivuille on merkitty, jostain kohtaa jopa 10. polveen. Ja siellä isän puolella on todellakin kaikki vanhat nimet, tunnetut ja vähemmän tunnetut (suluissa merkitty miten monta kertaa hevonen esiintyy Vselennajan suvussa):
– Master (2)
– Haldi (7)
– Chimancee Floytoy (4)
– Yjila (4)
– Wind From Hills (2)
– Nice-n-Easy Cross Your Brains (7)
– Felix (5)
– Ayrel ID (2)
– Khalejik (5)
– My Memory (2)
– Laakson Salomon (3)
– Mrs Jones (2)
– Polak (3)
– Grannuke (7)
– Celenka (3)
– Qataran (3)
– Gentle Geno (1)
– Nobjalewia (1)
– Slowak (2)
– Kilimanjaro (2)

On tosin myönnettävä, että Vselennajan suvussa on pari sellaista hevosta, jotka aiheuttavat nykyään harmaita hiuksia meille jalostuksessa, koska ne ovat niin yleisiä hevosten suvuissa. Nämä ovat tammat Wiktorina sukuineen (Suwulgan - Witrina) ja Gin Moladz. Jossain määrin myös Gin Natasa ja Gin Primos ovat vähän harmillisia samasta syystä.


Daff on mainittu blogissa jo aiemminkin ja onhan se myös Arkadiy Daffin kasvattaja. Se on uusi talli, aloittanut vasta tässä loppukesästä varsinaisesti Daff Akhal-Tekesin nimellä. Miten kauan emotalli Daffodilissa on tekkejä ollut, en tiedä, mutta en ole itse koskaan varsinaisesti noteerannut sitä ahaltek-tallina (se ei tietenkään tarkoita mitään). Huolimatta lyhytikäisyydestään, Daff on saanut jo paljon aikaiseksi tekkepuolella: se on kaivanut koloistaan meitä vanhoja tekkeihmisiä foorumille juttelemaan, se on ostanut, kasvattanut ja myynyt hevosia, ja NJ-näyttelytkin on parhaillaan menossa, ahaltekeille tietysti.

Parasta tietysti Daffissa meidän kannalta on se, että vaikka omistaja itse kilpaileekin hevosilla ahkerasti, ei hän epäröi lainkaan käyttää meidän kisaamattomia tekkejä jalostuksessa. Daffiin on Alegresta päätynyt muutama Gin-tekke ja useampi meidän oreista on astunut Daffin tammoja. Ja se on loistavaa! Meillähän tuota hevosvalikoimaa riittää, varsinkin pitkäsukuisia ja jos yhtään arvostaa vanhoja linjoja (siis todellakin 15 vuotta sitten olemassaolleita virtuaalihevosia), meidän hevoset ovat must. Koska meillekin on tosiaan pari daffilaista päätynyt, vaihto on molemminpuolista ja toivottavasti se tulee sellaisena säilymäänkin.

Kaiken kaikkiaan toivotankin Daffille pitkää ikää virtuaaliahaltekien parissa. Voin luvata, ettet ole yksin.

–S

keskiviikkona, elokuuta 31, 2016

Kun virtuaalitallin nimi on jonkun sukunimi, ft. ht.net

Tämä postaus on saanut innoituksensa samannimisestä viestiketjusta ht.netissä (Kun virtuaalitallin nimi on jonkun sukunimi). Siellä asiaa on jo pohdittu yli 50 viestin verran eikä tämä blogiteksti varsinaisesti tuo mitään uutta asiaan.

Periaatteessa virtuaalitallin nimeä ei rajoita mikään. Virtuaalitalli ei ole yritys eikä muu kaupallinen toimija eikä se ole sukunimi eikä mikään muukaan asia, jonka nimeämiseen mikään laki, asetus, tai käytäntö puuttuisi. Ainoa rajoittava instanssi on VRL, jos haluaa tallinsa rekisteriin, mutta sekään ei ole tietysti pakollista. Tai no, tarkemmin katsoessani en löytänyt VRL:n tallirekisteriosiosta mitään mainintaa siitä, että tallin nimen tulisi olla hyvän tavan mukainen eikä sisältää loukkaavia, väkivaltaan, huumeisiin tms. viittaavia nimiä. Tällainen sääntöhän on hevosten rekisteröintiohjeissa, mutta epäilen että samaa sääntöä sovellettaneen myös tallien nimiin. Syytä mielestäni ainakin olisi, vaikka enpä kyllä muista koskaan törmänneeni talliin, jonka nimi olisi mielestäni jotenkin ongelmallinen.

Sitten on toki olemassa määrittelemättömät asiat, kuten hyvät tavat, kohteliaisuus, ja muiden huomioonottaminen. Näiden perusteella ei ole välttämättä hyvä idea valita tallin nimeksi jonkun sukunimeä. Kunpa asia vain olisikin näin yksinkertainen! Entä jos sukunimi on samalla myös yleisnimi, kuten Saari, Metso, Niemi, tai Korpi? No, ainakaan minun logiikan mukaan tällaisten sanojen kieltämistä virtuaalitallien niminä ei voida mitenkään perustella. Oman logiikkani perusteella jättäisin moitteiden ulkopuolelle myös sanat, jotka on saatu yhdistämällä kaksi yleisnimeä, kuten vaikka Petäjäaho, Kuusimäki, tai Korpimaa. Mahdollisia yhdistelmiä on tietenkin loputtomasti, mutta mielestäni yhdistelmien uniikkius on aina vähän kyseenalainen, koska ne kantasanat eivät itsessään ole uniikkeja. Teoriassa kellä tahansa on mahdollisuus päätyä samaan nimeen yhdistämällä kaksi yleisnimeä ilman että sitä on kopioitu jostain muualta.
Ennen kaikkea luonto-aiheiset sanat tuntuvat olevan hyvin yleisiä mitä tulee suomalaisiin nimiin, oli kyseessä sitten sukunimet, paikannimet, tai virtuaalitallit. Luontonimistä onkin aikoinaan kirjoitettu meidänkin blogissa otsikolla Tallien nimistä. Tuossa blogitekstissä esiintyvät esimerkkinimet kaikki ovat virtuaalitallien nimiä (tai ainakin ovat olleet) ja noista luonto-aiheisista tallinnimistä aika moni on myös sukunimi.

Entäs paikannimet sitten? Niitä ei tietääkseni suojaa erityisesti mikään ja on aika uskallettua väittää, että olisi jotenkin kohteliasta (ketä kohtaan?) jättää oikeat paikannimet rauhaan, kun valitaan virtuaalitallille nimeä. Noin täydellisessä maailmassa tietenkin vältettäisiin suoraan varsinkin tunnettujen paikkojen nimiä, moni reaalimaailman talli ja ratsastuskoulu on nimetty sijaintipaikkansa mukaan ja jos virtuaalitalli saa samalla paikannimellä varustetun nimen, sekaannusten riski on olemassa. VRL olettaa rekisteröitävien tallien sivuilla lukevan selkeästi "virtuaalitalli", ensinnäkin siksi että virtuaalitallin sivuille eksyvä ei luulisi paikkaa oikeaksi ja toisekseen siksi, että sen avulla pystyttäisiin hauista sorttaamaan heti pois virtuaalitallit, jos oikeita talleja haetaan. Teoriassa siis virtuaalitalli nimeltä Helsingin Suomenhevostalli ei olisi ongelmallinen, mutta käytännössä on aika (liian?) uskallettua olettaa, että Helsingin seudun talleja etsivä osaisi suodattaa hausta pois virtuaalitallit, tai että virtuaalitallin sivuille eksynyt lukisi sivuja niin tarkkaan, että huomaisi sieltä virtuaalitalli-tekstin(*), jos se ei ole punaisella 50 pikselin fontilla jokaisen sivun yläreunassa. Lisäksi läheskään kaikki hevosalan yrittäjät eivät osaa tai näe tarpeelliseksi tehdä minkäänlaista hakukoneoptimointia omille sivuilleen, niin Helsingin alueen talleja etsiessä hakutulosten kärjessä saattaisi todellakin komeilla virtuaalitalli. Jos hakukoneoptimointi kiinnostaa, siitä löytyy meidän blogista lyhyt juttu Hakukoneoptimointi.

Näinollen siis ht.netin tapauksessa käsitelty virtuaalitalli nimeltä Kärmeniemi saisi minulta puhtaat paperit. Okei, kärme on tietenkin hieman poikkeuksellinen sana, ei suoraan yleisessä käytössä oleva yleisnimi (käärme), mutta kärme on kuitenkin ymmärrettävä ja varsinkin paikannimissä paljon käytetty sana. Nopealla haulla löysin ainakin Kärmemäen, Kärmejärven, ja Kärmeahon, joten Kärmeniemi ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai uniikki nimi. Sen pystyy keksimään ihan itse (kuten tässä tapauksessa on käynyt, tai korkeintaan otettu jostain paikannimestä mallia), se ei ole paikannimenä niin tunnettu että se aiheuttaisi tunnistamisvaikeuksia reaali- ja virtuaalimaailman välillä, ja koska kyseessä ei tosiaan ole mikään kaupallinen tai edes millään tasolla virallinen juttu vaan virtuaalitalli, on varsin epäreilua alkaa vaatia vaihtamaan tallin nimeä sillä perusteella, että se on jonkun sukunimi. Siihen ei ole mitään laillistakaan perustetta, joten oma neuvoni tilanteessa on vanha kunnon "Live with it" (ja tarkoitan tällä siis viestiketjussa mainittua Kärmeniemi-nimistä henkilöä, joka oli vaatinut samannimisen virtuaalitallin omistajaa vaihtamaan tallinsa nimen vedoten siihen, että nimeä käytetään myös sukunimenä).

Toisaalta minun on myönnettävä, että tietyllä tapaa kyllä ymmärrän vähän kyseistä henkilöä. Saattaisin itsekin nikotella jonkin aikaa, jos jostain ilmestyisi virtuaalitalli, jonka nimi olisi minun sukunimeni. Ei se periaatteessa mahdottomuus olisi, sukunimeni on erään kasvisuvun nimi (joskin kyseisen kasvisuvun virallinen nimi on toinen, sukunimi on listattu KASSUssa vaihtoehtoisena, kansankielisenä nimenä), vaikka sukunimenä se on hyperharvinainen (3 elossa olevaa tällä hetkellä) ja paikannimenä sitä ei käytetä. Erään virtuaalisen suomenhevosen suvusta löytyy samanniminen EVM-hevonen ja vajaa 15 vuotta sitten nimettiin myös yksi RL-koira samannimiseksi, se kummitteli Googlen hakutuloksissa joitain vuosia, mutta löytyy nykyään vain Kennelliiton tietokannasta. Liekö koira itse jo kuollut, vanha se ainakin on. Ne eivät ole haitanneet, mutta se haittasi kun 5 vuotta sitten löysin erään nettikaupan sivuilta sukunimelläni myydyn äitiysmekon. Otin siskoni kanssa kohteliaasti yhteyttä verkkokaupan ylläpitoon ja nimi katosi sovinnolla. En tiedä olisiko minulla/meillä ollut mitään lakiperustetta lähteä riitelemään asiasta, mutta onneksi ei tarvinnut (pakko huomauttaa tähän, että itseäni risoi ehkä eniten se, että kyseessä oli nimenomaan äitiysmekko. Jos olisi ollut vaikka korkokengät, olisin ollut pääasiassa iloinen). Ehkäpä sen virtuaalitallinkin kanssa voisi elää, vaikka kyllä sitä varmasti aina hätkähtäisi. Hätkähdän joka kerta myös nähdessäni Hervannan oriaseman nimen mainittuna ht.netissä tai muualla, hervantalainen kun olen.

Jos haluaa vältellä konflikteja, kannattaa se kaavailtu tallin nimi syöttää Googleen ja katsoa minkätyyppistä materiaalia tulee tuloksena. Sukunimien kanssa auttaa Väestorekisterikeskuksen oivallinen nimipalvelu.

(*) Tähän väliin on pakko kertoa vajaan kymmenen vuoden takainen tositapaus siitä, kun eräällä foorumilla (ei muuten ollut ht.net) ihmeteltiin kovasti, että minkä takia Saksassa sijaitsevalla puoliverisiittolalla on nettisivut selvällä suomenkielellä. Ei kai nyt mikään saksalainen talli niin paljon panosta nimenomaan Suomeen, että tekisi sivut suomeksi ja kun samalle tallille ei löydy saksan- tai englanninkielisiä sivuja edes Googlella. Sivuilla kyllä luki ihan selvästi että kyseessä on virtuaalitalli, mutta se oli mennyt aivan ohitse lukijalta eikä hän siitä sanottaessa tiennyt, mikä on virtuaalitalli. Viestitopikki johti siihen, että kaikki virtuaalitallit haukuttiin lyttyyn ihan turhina, vaarallisina ja vahingollisina ihmisten huijaussaitteina. Yritin itse kirjoittaa ketjuun jotakin mediakriittisyyden, sisälukutaidon, ja hakukoneiden käytön perusteiden puolesta, ynnä siitä että virtuaalitallit eivät ole ehkä se maailman huonoin harrastus teini-ikäisille tytöille, mutta... No, sanotaan vaikka niin etten saanut juuri vastakaikua.

–S

sunnuntaina, elokuuta 28, 2016

Rakennearvostelu: ahaltek-ori

Jatketaan tällä tekkelinjalla ja otetaan seuraavaksi arvosteluun hyvin erityyppinen ahaltek, ori Gin Agripin.

Yleisvaikutelma 4/5p
Sopusuhtainen, hyvännäköinen ori, pientä miinusta annan siitä että on melko pitkärunkoinen ja siihen nähden matalajalkainen eli yleiskuva on vähän matala. Vähän saisi myös olla ryhdikkäämpi. Myös lievästi takakorkea, jos eivät silmäni valehtele.

Rotuleima 4/5p
Kyllä tämä ahaltekista menee, vaikkei olekaan sieltä aivan siroimmasta päästä. Pää on hyvin rotutyypillinen, kaula samoin ja oikeastaan koko hevonen on kyllä ihan tekkemäinen, vaikkakin vähän "paksu". Pisteen miinus erinomaisesta tulee juuri tämän takia, mutta huono rotuleima ei ole.

Sukupuolileima 4,5/5p
Tämäkin on hyvä, pieni miinus tulee siitä, että saisi olla ryhdikkäämpi. Ja sekin on vähän makuasia.

Pää 3,5/5p
Muoto ja koko ovat hyvät, silmien koko samoin. Turvasta ja sieraimista en sitten ole ihan varma, kuvan kehnohko laatu ei auta arvostelua tässä kohtaa. Myös kuivuudesta en osaa sanoa, näyttäisi vähän siltä että siinä voisi olla toivomisen varaa.

Kaula 4/5p
Pituus on hyvä, lihaksikkuus myös, muotokin on vielä ihan mallikas, näin lievä joutsenkaula on vielä ihan ok. Kaula on kuitenkin matala.

Etuosa 4/5p
Säkä on hyvä vaikka hieman lyhyt, lapojen pituuskin on ok, mutta voisivat olla hieman loivemmat vielä. Rungon syvyys on hyvä.

Runko 4,5/5p
Pituus tosi hyvä, syvyys hyvä, vähän piirteetön jos vertaa oikein hoikkiin tekkeihin, mutta kuten sanoin, ei se ole ehdoton vaatimus. Selän linja on ok, risti nousee vähän liian ylös kuitenkin.

Takaosa 4,5/5p
Lihaksikas, sopusuhtainen, lautanen pitkä, sopivan viisto (tasainen lautanen ei ole suotavaa), kulmaukset hyvät. Häntä on kiinnittynyt melko korkealle, mutta kyllä tuo nyt on ihan hyvä noinkin.

Etujalat 3,5/5p
Asento hieman takanojoinen (luultavasti johtuu siitä ettei hevonen seiso tasan), kyynärvarren lihaksikkuutta on mahdoton arvostella. Sääret lyhyet, sanoisin että jopa järeät ahaltekeille, eivät kuitenkaan liikaa. Vuohiset pitkät, oej vuohinen hieman vento.

Takajalat 3/5p
Asennot vinksin vonksin. Koipi ja reisi lihaksettomat. Sääret hyvät, vuohiset aika ok.

Yhteensä 39,5/50p
Tässä on sitten jo laadukas tekke, vaikka ei olekaan "vinttikoira". Minä itse toki pidän kovasti niistä äärimmäisen hoikista ahaltekeistä, mutta VSN-tuomarina minulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta jättää rotevampaa, mutta silti hyvää ahaltekiä huonoille pisteille. Ja kun oikein miettii ja katselee, niin kyllä tämäkin silmää miellyttää, joten ihan hyvillä mielin saisi minulta näillä pisteillä vaikka luokkavoiton.

– S

keskiviikkona, elokuuta 24, 2016

Rakennearvostelu: ahaltek-tamma

Ahaltekien rakennearvosteluja on blogissa ollut parikin kappaletta, molemmat Virginian kirjoittamia (ori, tamma) ja ajattelin jatkaa näitä, kun tuli taannoin todettua, että ahaltekeillä taitaa mennä tällä hetkellä aika kivasti.

Ahaltek on kieltämättä haastava rotu tuomaroida, varsinkin jos (kun) enimmäkseen tuomaroi ratsuja, puoliverisiä ja poneja. Tekke on erilainen eikä niitä tule ihan täysin ratsun ihanteen mukaan arvostella. Toisaalta tekeillä esiintyy muutamia tiettyjä rakennevirheitä, joita pitäisi vähän katsoa sormien läpi lievinä, mutta sitten jossain kohtaa niistä pitäisi alkaa rokottaa. Niin ja tyyppihän vaihtelee, on erittäin hoikkia, vinttikoiramaisia tekkejä ja sitten rotevampia, jopa puoliverityyppisiä hevosia. Kumpikaan ei ole varsinaisesti ihanne, kumpikin käy. Ja sitten tietysti omalla kohdallani täytyy aina vähän hillitä sitä "ooh, ihana-upea-mahtava, annan tälle kutosia joka kohdasta!!11"-fiilistä, mikä yleensä tulee jokaisesta vähänkään hienomman näköisestä tekkekuvasta...

Rotumääritelmä löytyy suomennettuna joko vanhan VATY:n sivuilta tai Virtuaaliwikistä, tokikin kirjoittaja molemmissa on sama, Virginia.

Tällä kertaa päätin ottaa arvosteluun tamma Gin Batratshkan.

Yleisvaikutelma 2/5p
Olkoon miten vain ahaltek, mutta jonkinlaista sopusuhtaisuutta pitäisi silti olla. Ensinnäkin tämä on jotenkin kehittymättömän oloinen, varsamainen. Runko ja kaula ovat ihan eri paria, kaulan pituudesta ja muodosta tarkemmin alla. Lisäksi tuo näyttäisi vähän takakorkealtakin.

Rotuleima 4/5p
Hyvin selvä ahaltek on kyllä, vikoineen kaikkineen. Pisteen pudotus täysistä pisteistä tulee siitä, että ahaltekin rotuominaisuuksiin ei nyt pitäisi kuulua tuollainen epäsuhtaisuus.

Sukupuolileima 4/5p
Tästä on ollut puhetta aiemminkin, mutta tekke on aika sukupuoleton rotu, minusta varsinkin tammat ovat hyvin neutraaleita sukupuolileimaltaan ja se on ok. Tämä on selkeästi enemmän feminiininen kuin maskuliininen, joten se saa hyvän tästä, mutta kehittymättömyys rokottaa tätäkin pistemäärää sieltä erinomaisesta.

Pää 4,5/5p
Pää on hieno, se on sopivan kokoinen runkoon verrattuna (vaikka se kaula siinä välissä onkin napattu joltain toiselta hevoselta ja lisäksi väärinpäin), pituus on hyvä, muoto on hyvä, kuiva ja jalokin se on riittävissä määrin, pitkät korvat, suuri silmä. Pieni miinus tulee siitä että turpaa varsinkaan ei oikein näe.

Kaula 1/5p
Se on lyhyt ja vaikka ahaltekeillä joutsenkaulaa esiintyykin melko yleisesti, jokin raja silläkin pitää olla. Ja tässä ollaan nyt menty sen rajan ylitse, tuollaista ei voi enää hyväksyä. Sirous on ok ja päänliittymäkin kelvollinen.

Etuosa 4/5p
Säkä on ihan hyvä, syvyys on riittävä, lapa on hyvässä kulmassa mutta saisi olla vähän pidempi.

Runko 3,5/5p
Selän linja on melko suora vaikka säkä onkin hyvä. Tekeillä selkälinja saakin olla suorahko, mutta tässä häiritsee nyt jokin... Ehkä se on se, että selkälinja ei ole tasainen vaan nousee ristiä kohti. Vatsalinja saisi nousta vähän enemmän ja muutenkin runko on jotenkin piirteetön. Ja se ei ole todellakaan missään suhteessa kaulaan.

Takaosa 3/5p
Takaosa on hieman pieni verrattuna runkoon ja saisi olla lihaksikkaampi. Lautanen voisi olla hieman pidempi ja vaikka sen pitäisi olla laskeva, niin ei ehkä ihan näin paljon.

Etujalat 3/5p
Takanojoinen asento, vuohiset ovat pystyt vaikkakin pitkät. Muuten jalat ovat pitkät ja sirot.

Takajalat 2/5p
Käyrät kintereet, voi kyllä johtua siitäkin että hevonen seisoo vähän miten saattuu muutenkin. Sirot, pitkät sääret, suorahkot vuohiset. Lihaksia voisi olla vähän enemmän koivessa ja reidessä.

Yhteensä 31/50p
Juu, eihän tälle paljon enempää olisi voinut kuvitella antavansakaan. Hyviäkin puolia hevosessa on, mutta nuo huonot puolet ovat sitten niin hallitsevia, ettei niitä voi sivuuttaa edes ahaltekeillä.

–S

sunnuntaina, elokuuta 21, 2016

Tekkesyksy!

Julistamme täten tekkesyksyn alkaneeksi!

Siitä on nimittäin jotakuinkin 15 vuotta kun Kalmoniemi siirtyi Meepun omistukseen ja hän aloitti siellä harvinaisten rotujen kasvattamisen. Rotujen joukossa oli myös ahaltek. Eivät ne ihan virtuaalimaailman ensimmäisiä ahaltekejä olleet, mutta melkein kuitenkin. Ja tuolta ajalta ovat peräisin myös vanhimmat ahaltekien sukulinjat, juuri ne Kalmoniemen ja sitä vanhemmatkin kantahevoset.

Viisitoista vuotta on kulunut myös siitä, kun kaksi opiskelijatyttöä surffailivat netin hevossivuja ja eräältä sivulta löytyi kasakaupalla kuvia upeista hevosista. Olihan ahaltek toki tuttu rotunimike hevoskirjoista ja muilta sivuilta, mutta vasta KaraKumin kuvagalleria herätti molemmat huomaamaan sen, että se onkin oikeasti vähän erilainen kuin muut hevoset. Erilainen ja vastustamattoman kaunis.

7.9.16 tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Virginia osti Kalmoniemestä Qvinnie K:n, ensimmäisen virtuaalitekkensä. Qvinnien isä oli Master ja emä Haldi, lisäksi sillä oli kaksoissisar Yvette K, jota Virginia havitteli ensin. Se oli kuitenkin ehditty myydä jo. Loppu onkin sitten historiaa.

16.11.16 täyttäisi ensimmäinen Gin-tekke 15 reaalivuotta, jos olisi vielä tallessa. Kyseessä oli ori nimeltä Gin Pervyj (Laakson Salomon - Kilimanjaro). Se oli ensimmäinen, muttei suinkaan viimeinen. Tässä 15 vuoden aikana on syntynyt toistatuhatta Gin-tekkeä lisää.

Paljon on ehtinyt tapahtua 15 vuodessa, mutta ahaltekien lumo ei vain hiivu. Jotain mystistä niissä on. Onneksi on virtuaalimaailma, niiden omistaminen ja kasvattaminen reaalimaailmassa ei ihan onnistuisi, mutta virtuaalimaailmassa ei ole sellaisia rajoituksia kuin taidot, aika, raha, hevosten saatavuus ja niin edelleen.

Niinpä aiomme tässä syksyn mittaan vauhkota ahaltekeistä vähän enemmänkin täällä blogissa. Ne ovat sen ansainneet.

S & Gin