maanantaina, huhtikuuta 22, 2024

Rotuesittelyssä murgenhevonen

Vuoden ensimmäinen rotuesittely ja vuoron saa italialainen murgenhevonen.

Historiaa

Murgenhevonen on kotoisin Apuliasta eli Pugliasta, etelä-Italiasta, sieltä "saappaan korosta". Ilmeisesti se polveutuu vuosisatojen takaa. Lähteissä mainitaan keisari Fredrik II, joka hallitsi aluetta 1100-1200 -lukujen taitteessa. Hän ilmeisesti tuotti alueelle siitoshevosia ja kasvatti sotaratsuja. 

Alue joutui myöhemmin espanjalaisten hallintaan. Tuona aikana sinne tiettävästi tuotiin hevosia Iberian niemimaalta. Alueen paikalliset hevoset saattoivat olla ainakin osittain arabi- ja berberi-sukuisia. Espanjalaisvaikutus näkyy rodussa yhä ja rotu luetaankin ns. barokkirotuihin. Rotuyhdistys perustettiin 1926.

Rakenne

Kuten sanottu, espanjalaisleima on edelleen melko selkeä murgenhevosessa, vaikkei se olekaan yhtä jalo kuin andalusianhevonen. Rotumääritelmä on oma suomennokseni ja tulkintani eikä siten virallinen.
  • Pää on sopusuhtaisen kokoinen, se ei saa olla liian raskas eikä epäjalo.
  • Profiili on suora tai kyömy.
  • Otsa on leveä.
  • Sieraimet ovat suuret.
  • Silmät ovat suuret, ilmeikkäät ja ilme rauhallinen.
  • Kaula on melko leveä alhaalta, mutta seon hyvin kannettu ja lihaksikas.
  • Runko vankka ja lihaksikas.
  • Rintakehä on syvä ja leveä.
  • Lapa on yleensä hyvässä kulmassa ratsulle.
  • Säkä on hyvämuotoinen ja liittyy hyvin kaulaan.
  • Selkä on melko tasainen, ylälinja hyvä.
  • Lanne on lyhyt ja lihaksikas.
  • Lautaset ovat sopusuhtaiset ja lihaksikkaat, yleensä takaosa on melko pyöreämuotoinen, mutta lyhyt tai jyrkkä lautanen lienee virhe.
  • Häntä kiinnittynyt kohtuullisen korkealle.
  • Jalat ovat hyväasentoiset ja suorat. 
  • Olkavarsi ja reisi ovat lihaksikkaat. 
  • Sääret ovat lyhyet ja tukevat, etusäären ympärys on usein vähintään 22 senttiä.
  • Jalkojen nivelet ovat leveät ja voimakkaat.
  • Kavioaines on kovaa.
  • Liikkeet ovat rytmikkäät.
  • Orien säkäkorkeus on yleensä 155-170 cm, tammojen 150-164 cm.
  • Jouhet ovat runsaat, mutta jaloissa ei ole pitkää vuohiskarvaa.
  • Yleisin väritys on musta, mutta tummanruunikoita ja mustanpäistärikköjä on harvakseltaan. Valkoisia merkkejä ei yleensä ole ja ne voivat olla kiellettyjäkin.
Ilmeisesti aikaisempina vuosisatoina rodussa on ollut kahta tyyppiä, suurempi ja raskaampi maatilojen käyttöön ja pienempi, jota käytettiin työhevosena enemmän vuoristoalueilla. Pienempi tyyppi ilmeisesti katosi ja nykyinen murgenhevonen polveutuu tästä suuremmasta tyypistä, jos tosin on kevyempi kuin esivanhempansa.

Käyttö

Murgenhevonen on ollut alunperin sotahevonen, mutta sitä on käytetty myös maatöissä. Se on ollut hyvin sopeutunut karulle kotialueelleen, jossa kesät ovat kuumia ja kuivia. Sen sanotaan olevan hyvä rehunkäyttäjä.

1900-luvulta lähtien jalostusvalinta on siirtynyt enemmän kevyempiin ja parempiin ratsuhevosiin, vaikka monet lähteet mainitsevat työkäytön edelleen. Murgenhevonen onkin nykyään enemmän ratsuhevonen, jota käytetään monipuolisesti eri tarkoituksiin: hevosterapiaan, vaellusratsuina, yleisratsuina ja niin edelleen. Luonteeltaan sen tulisi olla eloisa, mutta rauhallinen.

Murgenhevonen virtuaalimaailmassa

Rotu on hyvin harvinainen virtuaalimaailmassa. Ionicissa niitä oli muutamia yksilöitä joskus 2010-luvun taitteessa ja jokunen varsakin syntyi, mutta ei siitä sitten mitään tullut. VRL:n rekisterissä niitä on tällä hetkellä 25 kappaletta. Muutamana viime vuonna niitä on rekisteröity joitain yksilöitä, mutta välissä on paljon vuosia, jolloin niitä ei rekisteröity lainkaan. Murge on kuitenkin hieno rotu ja vähäsen harmittaa, ettei se koskaan lähtenyt sen enempää lentoon. Kuvista on toki suuri pula.

Lähteet

2 kommenttia:

Ireth kirjoitti...

Jos kuvien löytäminen olisi vähemmän mahdotonta (tai osaisin piirtää..) niin Namyshillissä olisi ehdottomasti murgenhevosia. Kiehtova ja kaunis rotu, pyörinyt "ehkä joskus"-listalla jo muutaman vuoden. Kiitos siis tästä rotuesittelystä, pahensi kuumetta juuri sopivasti! Muutenkin tykkään näitä esittelyjä lukea, aina oppii myös uutta.

Se Ionicin Sirpa kirjoitti...

Kuvat ovat kyllä yksi mieliharmi murgenhevosenkin kanssa ja puhun tässä kokemuksesta! Pienelle laumalle kyllä saattaisi löytyä hyödyntämällä Bob Langrishiä, Flickriä ja loput soveltamalla, mutta sitten taas toisaalta: minun noniuksilta saattaa löytyä välillä murgenhevosten kuvia, niin että se siitä.
Ja tulkitsen tuon viimeisen virkkeen siten, että rotuesittelyt ovat tervetulleita jatkossakin. Se on hyvä, koska pidän niistä itsekin, vaikka välillä ovatkin työläitä!