VRL on ollut taas tapetilla pitkin talvea. Milloin se syrjii ulkomaalaisia (uskomatonta rasismia!), milloin ylläpito suosii kavereitaan (hyi hyi!) tai sorsii joitakuita muita (sääl sääl), milloin sitä ja milloin tätä. Ihan sitä samaa perusp*skaa mitä VRL on saanut niskaansa varmaan koko historiansa ajan, paitsi tuo ulkomaalaisaspekti on uusi juttu.
Yksi asia näissä kaikissa valituksissa särkee meikäläisen silmää ja päätä. VRL:stä puhutaan välillä kattojärjestönä, välillä liittona tai muuna tällaisena hyvin virallisen kuuloisena instanssina. Lisäksi muistetaan joka välissä korostaa, ettei tässä nyt hyökätä ketään vastaan henkilökohtaisesti vaan tässä hyökätään sitä VRL-nimistä byrokraattista, kasvotonta monoliittia vastaan. Rintamalinjat ovat kuin populismin oppikirjasta: on se hyvä kansa ja sitä alistaa paha eliitti eli VRL, noin karrikoidusti.
Ongelmahan tässä on se, että ei VRL ole mikään monoliitti eikä se ole kattojärjestö eikä se ole liitto. Sitä kyllä sanotaan liitoksi, muttei siellä taustalla ole mitään varsinaista organisaatiota. VRL ja sen ylläpito on käytännössä ryhmä harrastajia, samanlaisia kuin sinä ja minä ja tuo tuossa vieressä. Se ei-henkilökohtaiseksi tarkoitettu hyökkäys osuu heihin kyllä ihan henkilökohtaisesti, haluttiin sitä tai ei. On vain helpompi sanoa, että VRL möhlii ja on epäreilu ja tyhmä kuin sormella osoittaa jotakuta toista harrastajaa, vaikka sama asia se on. Mutta jos sovittaisiin yhdessä kaikki, ettei käytetä enää ikinä fraasia "En halua hyökätä ketään vastaan henkilökohtaisesti".
Joku sanoi keskustelun tiimellyksessä erittäin viisaasti, että VRL koostuu riviharrastajista, ei mistään johtamisen, viestinnän tai diplomatian ammattilaisista. Tämä on ensinnäkin äärimmäisen totta ja toiseksi äärimmäisen hyvä jok'ikisen muistaa. Siihen nähden VRL:ltä vaaditaan tosi paljon epärealistisia asioita: pitäisi osata kommunikoida ammattimaisesti, pitäisi vastata aina asiallisesti kaikkeen epäasialliseenkin, pitäisi muistaa olevansa nöyrä kansan palvelija. Mutta kun VRL ei ole mikään yhdistys, liitto tai yritys, eikä sillä ole kriisiviestintään erikoistunutta viestintäosastoa, jossa ryhmä ammattilaisia selvittelisi päivät läpeensä, miten mihinkin tulipaloon kannattaisi reagoida. Luulen, että VRL:n ylläpito varmaan toivoo että olisi, mutta näillä nyt on mentävä.
VRL ei varmasti ole täydellinen. Kuka meistä olisi? Kannatankin pääasiassa yleistä piponhölläystä sen suhteen, mitä VRL:ltä odotetaan. Nyt tuntuu siltä VRL:lle on annettu pahiksen rooli (se paha eliitti!) eikä se taida päästä siitä, vaikka vastaisi mitä ja miten kauniisti tahansa. Viivytteli kuitenkin liikaa vastauksessa tai pilkku oli väärässä kohdassa. Ihme jos ei kiinnosta sitten varsinaisesti keskustella.
Ja jotta kellekään ei jäisi vähäisintäkään epäselvyyttä, minulla ei ole mitään tekemistä VRL:n tai sen ylläpidon kanssa. En ole itse ylläpidossa, en edes missään vastuutehtävissä paitsi umpilaiskana ARJ:n kakkospitäjänä ja liki työttömänä VSN-tuomarina. Enkä tunne ylläpidon tyyppejä kovin läheisesti harrastuksen tiimoilta, niin että kenenkään ei tarvitse epäillä tämän tekstin olevan VRL:n tilaamaa propagandaa. Minua nyt vain nyppii henkilökohtaisesti.
Koska VRL on kuitenkin kannatettava asia, muistakaa osallistua sen ylläpidon kustannuksiin. Lisätietoa löytyy tammikuisesta postauksestani, josta on linkit eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti