maanantaina, helmikuuta 24, 2025

Ionicin kasvatit 2024

Vuoden 2023 päätyttyä olisi saanut juhlia vuosikohtaisen kasvattimäärän uutta ennätyslukemaa, 856 syntyttä varsaa. Viime vuoden kunniaksi pitäisi ostaa entistä isompi samppanjapullo, sillä sekin meni rikki nyt.

Vuonna 2024 syntyi nimittäin 895 varsaa.

Oli monella tavalla erikoinen vuosi. Ensinnäkin arabi ei pidä listan kärkipaikkaa. Paso fino meni nimittäin ohitse. Ei tämä nyt mitenkään erityisen poikkeuksellista ole, mutta noin historian valossa arabi on se suurin rotu ja se yleensä näkyy vuosittaisissa kasvattimäärissä. Toki 74 arabivarsaa ei ole mikään mitätön lukema.

Askellajihevosten määrä ei ollut yhtä massiivinen kuin vuonna 2023. No, se paso nyt on kärjessä, mutta kuitenkin Ionicin mittakaavassa maltillisella 81 varsan lukemalla. Sitten tulee arabi, askellajihevoseksi toki luettavissa sekin. Sen jälkeen onkin jotain ihan muuta: FWB, knabstrup, paint ja quarter-hevonen. Nuo karjarodut erityisesti ovat harvinainen näky näin kärkipäässä tilastoa.

Venäläisiä rotuja ei syntynyt viime vuonna lainkaan, kun RBSH:kin lasketaan virtuaaliroduksi. Piti ihan tarkastaa kasvattilista, mutta kyllä, asia on näin. Ei pidä sortua kuitenkaan tekemään tästä minkäänlaisia johtopäätelmiä. Tämä nyt oli tämmöinen vuosi ja 2025 on ihan erilainen. Budjonnyja on syntymässä jo heti alkuvuodesta ja terskivarsoja suunniteltu toista sataa tulevaisuuteen.

Mutta lähdetään käymään läpi niitä numeroita. Suluissa on vuoden 2023 luvut, jos se ei ole nolla.

Kasvatteja syntyi yhteensä 895 kappaletta (856).
Kasvatteja syntyi 45 rodusta (50).
Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 24 rodusta (21).
7 (10) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:
– Paso fino, 81 varsaa
– Arabianhevonen, 74 varsaa
– Suomalainen puoliverinen, 68 varsaa
– Knabstrupinhevonen, 55 varsaa
– Paint Horse, 53 varsaa
– Quarter-hevonen, 49 varsaa
– Dutch Harness Horse, 39 varsaa
– Englantilainen täysiverinen, 38 varsaa
– Lipizzanhevonen, 36 varsaa
– Suomenhevonen, 31 varsaa

Puoliverisiä (ml. SGSH, DHH, RBSH) syntyi 155 kappaletta (68).
Poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 111 kappaletta (37).
Kylmäverisiä (ml. nvh, pl. isl) syntyi 82 kappaletta (30).
Täysiverisiä syntyi 114 kappaletta (148).
Askellajirotuja syntyi (ml. isl) 155 kappaletta (343).
Muita rotuja syntyi 278 kappaletta (230).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 158 kappaletta (97).
Brittein saarten rotuja syntyi 148 kappaletta (64).
Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 87 kappaletta (47).
Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 20 kappaletta (1).
Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 66 kappaletta (58).
Venäläisiä rotuja syntyi 0 kappaletta (80).
Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (0).
Australaasialaisia rotuja syntyi 104 kappaletta (138).
Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 263 kappaletta (344).
Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (14).
Muita rotuja (virtuaalirodut, rp, x) syntyi 49 kappaletta (13).

Aivan uusia kasvatusrotuja ei viime vuonna syntynyt yhtään.

Puoliveriratsut
– Arabian Warmblood 13
– Dutch Harness Horse 39 (8)
– Oldenburginhevonen 3 (2)
– RBSH 29
– Ruotsinpuoliverinen 1
– SGSH 1 (5)
– Suomalainen puoliverinen 68 (26)
– Trakehner 1 (21)

Täysiveriset
– Angloarabi 2 (1)
– Arabianhevonen 74 (137)
– Englantilainen täysiverinen 38 (10)

Ponit
– Australianponi 30
– Connemaranponi 5
– Fellponi 8 (11)
– Hackneyponi 21 (13)
– Newforestinponi 20 (2)
– Welsh A 2
– Welsh B 2 (3)
– Welsh D 3 (1)
– Ylämaanponi 20

Kylmäveriset
– Perchenhevonen 19
– Poitounhevonen 25
– Norjanvuonohevonen 2 (1)
– Suffolkinhevonen 5
– Suomenhevonen 31 (19)

Askellajirodut
– Islanninhevonen 1 (18)
– Kalliovuortenhevonen 4 (102)
– Missourinfoxtrotter 17 (19)
– National Show Horse 4 (7)
– Paso fino 81 (20)
– Saddlebred 19 (52)
– Tennesseenwalker 29 (120)

Muut rodut
– Andalusianhevonen 20 (1)
– Appaloosa 1 (2)
– Cleveland Hunter 4 
– Clevelandinruunikko 24 (2)
– Gidran 2 (7)
– Kisber felver 1
– Knabstrupinhevonen 55 (29)
– Lipizzanhevonen 36 (1)
– Morganinhevonen 5 (19)
– Nonius 27
– Paint Horse 53
– Pintabian 1 (4)
– Quarter-hevonen 49 (19)

maanantaina, helmikuuta 17, 2025

Rotumääritelmä: mites virtuaalimaailma?

Olen kirjoittanut nyt jo siitä, mikä rotumääritelmä on ja miksi se on niin tärkeä. Nyt on sitten vuorossa asioiden tarkastelu virtuaalihevosmaailman näkökulmasta.

No, meillä järjestetään näyttelyitä, joissa on ns. viralliset tuomarit. Ihan kuka tahansa ei siis voi tuomaroida esimerkiksi NJ:n tai VSN:n alaisia näyttelyitä. Itse toimin VSN-tuomarina, olen toiminut jo monta vuotta. Emmehän me ole todellakaan mitään ammattilaisia ja valokuva on aika epäkiitollinen kohde arvosteltavaksi. Minkäänlainen liikkeiden arvostelu jää ihan kokonaan välistä ja yleensä rakennetta ei näe suoraan edestä eikä takaa. Pääasiassa arvostelemme vain sivusta.

Meidän tuomarienkin pitäisi silti perustaa rakennearvostelut rotumääritelmiin, koska mihin muuhunkaan me sen voisimme perustaa? Ongelmana vain on se, että läheskään kaikille hevosroduille ei löydy suomen- tai englanninkielistä rotumääritelmää verkosta. Nämä nyt ovat ne kielet, joita minä kuvittelen osaavani lukea sillä tasolla ja tarkkuudella, mitä rotumääritelmän lukeminen ja ymmärtäminen edellyttää. Ruotsin ja saksan kanssa olen jo heti paljon heikommilla ja joudun turvautumaan ainakin osittain käännöspalveluihin. Ja ne taas eivät välttämättä loista hevosten rakenteen erikoisalatermeissä, joten käännökset ovat summittaisia.

Uskon, etten ole ainoa kielirajoitteeni kanssa ja että muutkaan tuomarit eivät lue sujuvasti vaikkapa venäjää, espanjaa tai portugalia. Useimpien täytyy varmasti turvautua muihin lähteisiin: Wikipediaan tai kirjoihin. Näistä ei kuitenkaan aina löydy sitä virallista rotumääritelmää vaan yleisempi kuvaus rodun tyypillisestä yksilöstä, ei siitä ihanteesta. Tällaisiahan ovat pääasiassa myös minun kirjoittamat rotuesittelyt. En minä mistään löytänyt esimerkiksi iomudin rotumääritelmää enkä edes tiedä, mikä instanssi sitä mahtaa rekisteröidä tai kantakirjata, jos mikään. Voi hyvinkin olla, että kaikilla roduilla ei mitään virallista rotumääritelmää edes ole.

Virtuaalimaailmassa pitääkin olla paljon höllempi näiden rotumääritelmien ja rakennearvosteluiden kanssa. Jos (ja kun) rotumääritelmää ei ole, on arvostelu perustettava tuomarin näkemykseen siitä, miltä kyseisen rodun edustaja yleensä näyttää. Onko se ratsu, onko se täysiverityyppinen, onko se työhevonen. Useimmissa tapauksissa rakennevirheet ovat melko yleismaailmallisia ja monilta roduilta toivotaan esimerkiksi korrektia jalkojen rakennetta. Mutta taas esimerkiksi joutsenkaula voi olla joillain roduilla tyypillinen eikä välttämättä sellainen asia, josta tulisi ainakaan kovin paljon rangaista arvostelussa.

Minä olenkin tullut siihen johtopäätökseen, että jos sitä ihanneyksilön kuvausta ei löydy tai ole olemassa, pitää selvittää se, miltä rodun tavanomainen yksilö näyttää ja verrata arvosteltavaa hevosta siihen. Joillain harvinaisilla roduilla ei välttämättä ole tietoa edes siitä tavanomaisesta yksilöstä ja silloin mennään sitten jotakuinkin kai tunteella eli tuomarilla on jonkinlainen käsitys rodun tyypistä. Tämä lienee riittävä taso virtuaalimaailmassa, jos minulta kysytään.

maanantaina, helmikuuta 10, 2025

Tekoälyn eettiset ongelmat

Tekstin kirjoittamisessa on käytetty apuna ChatGPT:tä, niin kornilta kuin se kuulostaakin.

Tekoäly nousi puheenaiheeksi Keskustassa taannoin ja puolesta-vastaan -keskustelu oli välillä kärjekästäkin. Se ei varsinaisesti yllättänyt ainakaan minua. 

Kirjoitin jo pari vuotta sitten tänne blogiin otsikolla Virtuaalihevoset ja tekoäly. Totesin tuossa tekstissä, että tekoäly varmasti tulee jossain muodossa uimaan virtuaalimaailmaan. Emme me elä missään umpiossa. Samoin esitin omasta puolestani vienon toiveen, ettei siitä kuitenkaan tulisi mitään suurta kahtiajakajaa, että olisi me hyvät ja fiksut ja nuo toiset tyhmät. Se olisi vahingollista virtuaalimaailmalle. En tiedä miten asiassa lopulta käy, kirjoittamishetkellä keskustelu osoittaa laantuneen.

En nyt puutu tässä tuohon keskusteluun tai tekoälyyn erityisesti virtuaalimaailmassa, vaan tekoälyn eettisiin ongelmiin yleisesti. Keskustelu nimittäin lähti kahden tekoälyyn liittyvän ongelman nimeämisestä (tekijänoikeudet ja sähkönkulutus), mutta eiväthän ongelmat niihin rajoitu. ChatGPT itse osasi listata peräti 8 eettista ongelmaa, joita tekoälyn käyttöön voi liittyä (oh the irony...):

  • Vääristymät ja syrjintä
  • Tietosuoja ja yksityisyys
  • Väärän tiedon levittäminen ja manipulointi
  • Läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden puute
  • Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin
  • Tekoälyn käyttö asejärjestelmissä
  • Ylivoimaisen tekoälyn, ts. superälyn riskit
  • Eettisten sääntöjen ja lainsäädännön puute

Näiden lisäksi tunnistan itse vielä yhden eettisen ongelman: halpatyövoiman käyttö ja epäasialliset työolot tekoälyn kouluttamisessa ja koulutusmateriaalin seulonnassa. Tämäkään lista tuskin on kattava, vaan todennäköisesti asiaan liittyy muitakin ongelmia, joita en osaa ajatella itse tai jotka eivät ole vielä käyneet ilmi.

Käyn tässä läpi lyhyesti ja hyvin pintapuolisesti noita ongelmia tarkemmin. En ole mikään asiantuntija enkä varsinkaan tarjoa ratkaisuehdotuksia, koska ei minulla niitä ole. Saatan myös olla väärässä joissain asioissa. Vaikka käytinkin tuon listan kokoamiseen tekoälyä, minä en ole tekoäly. Ja voi se tekoälykin olla väärässä.

Tekijänoikeudet

ChatGPT:kin sen myönsi: tekoälyn kehityksessä ja käytössä voi syntyä tekijänoikeusrikkomuksia, ja nykyisiä tekoälymalleja, kuvageneraattoreita ja koodia tuottavia järjestelmiä on saatettu hyvinkin kouluttaa materiaalilla, joka on tekijänoikeuden suojaamaa. Jotkin tekoälymallit on toki koulutettu pelkästään avoimilla tai lisensoiduilla aineistoilla, mutta minään yleisenä käytäntönä tätä tuskin voidaan pitää.

Oikeudellisesti ei ole lainkaan selvää, onko tekijänoikeuden suojaaman materiaalin käyttö tekoälyn kouluttamisessa sallittua vai ei. Voidaan vedota USA:n ns. Fair Use -periaatteeseen, joka sallii tekijänoikeuden alaisten materiaalien rajoitetun käytön esimerkiksi tutkimuksessa ja analysoinnissa. Se, että meneekö tekoälyn kouluttaminen Fair Usen käyttötapauksiin, on kysymysmerkki. EU:ssa on oma teksti- ja datanlouhintadirektiivinsä, joka sallii tiettyjen materiaalien louhinnan tekoälyjen kouluttamiseen, mutta oikeudenhaltijat voivat erikseen kieltää sen.

Tekijänoikeuksiin liittyvät oikeudenkäynnit esimerkiksi OpenAI:ta vastaan ovat kesken, joten oikeudellista tulkintaa asioista ei vielä ole.

Ympäristövaikutukset

Tekoäly vaatii laskentatehoa, mutta en usko, että se ainakaan vielä on suurin sähkönkuluttaja ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ICT-alalla. Tulevaisuudessa siitä voi kyllä tulla se isoin sähkönkuluttaja. Tämä on yksi hyvä syy suosia päästöttömiä sähköntuotantotapoja.

ICT-ala vastaa 1,8-2,8 % maailman hiilidioksidipäästöistä /1/. Minulla ei ole lähdettä tähän väitteeseen, mutta olen jostain saanut sellaisen käsityksen, että suurimmat sähkösyöpöt olisivat video- ja audiostreamaus, kryptovaluuttojen louhinta ja ehkä myös internet-mainonta. Sähkönkulutuksen lisäksi suuret konesalit ja supertietokoneet vaativat vettä jäähdytykseen. /11/

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kaikki laskentatehoa vaativa asia, joka ei tapahdu omalla tietokoneella tai älypuhelimella, tapahtuu jossain muualla ja vie sähköä jossain muualla. Maailmassa on viitisen miljardia internetin käyttäjää, joten internetin sähkönkulutus on ihan merkittävä seikka. Jos oma sähkönkulutus huolettaa, kannattaa vilkaista Climate Impact Partnersin vähän jo vanhempi artikkeli The carbon footprint of the internet. Sieltä löytyy sähkönkulutuksen vähentämiseen käytännön vinkkejä, jotka ainakin maatiaisjärjellä kuulostavat ihan päteviltä.

Tietenkin tekoälyt kehittyvät myös tehokkaammiksi. Vastikään julkaistu DeepSeek on niin iso juttu nimenomaan siksi, että se on merkittävästi tehokkaampi kuin muut tekoälyt. Se vaatii vähemmän laskentatehoa /7/ ja pienempi laskentateho tarkoittaa pienempää sähkönkulutusta, mahdollisesti myös pienempää jäähdytystarvetta. Nimenomaan tehokkuutensa takia se on heilutellut siruvalmistaja NVidian osaketta, koska DeepSeek on toteutettu käyttäen halvempia siruja kuin NVidian parhaat. Mutta ennen kuin lähdet liputtamaan DeepSeekin puolesta, kannattaa lukaista vähän pidemmälle...

Vääristymät ja syrjintä

Tekoälyllä ei ole moraalia, sillä on vain se koulutusdatansa. Ja koska koulutusdata on peräisin ihmisten luomasta materiaalista, se sisältää erittäin todennäköisesti myös kaikki ihmisten ennakkoluulot ja syrjivät asenteet. Tämä voi johtaa eriarvoisuuden kasvuun ja suoranaiseen syrjintään. Koska toiminta ei ole läpinäkyvää, vääristymiä ja syrjintää tuskin voidaan osoittaa mitenkään. 

Tässä pelissä naiset ovat altavastaajina (eivät toki ainoita), koska karrikoidusti voidaan sanoa, että tekoälyä kehittävät miehet miehille. Teknologia nyt yleisestikin on kovin miesvaltainen ala ja se on näkynyt jo tähän mennessä useissa tapauksissa ihan ilman tekoälyäkin /8/ /9/ /10/. Tekoälyllä ei ole moraalia, muttei se ymmärrä tasa-arvostakaan mitään.

Tietosuoja ja yksityisyys

Luettelen tässä kolme otsikkoon liittyvää asiaa: koulutusmateriaalin mahdolliset yksityisyysloukkaukset, tekoälyn käyttö ihmisten valvonnassa ja tekoälylle syötetyn materiaalin tietosuoja. Lista tuskin on täydellisen kattava.

Kukaanhan ei voi taata, etteikö tekoälyn kouluttamiseen käytetty materiaali voisi sisältää henkilötietoja, kuten nimiä, osoitteita ja sähköpostiosoitteita. Näitä on todennäköisesti kerätty ilman käyttäjien suostumusta ja niiden poistaminen tekoälyjärjestelmistä voi olla hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Miten tekoäly käyttää näitä tietoja, sitä ei tiedä kukaan.

Yritykset ja valtiot voivat käyttää ja käyttävätkin tekoälyä ihmisten seuraamiseen. On kasvojentunnistusta, työntekijöiden valvontaa, sensuuria ja muuta semmoista. Tähän ei suinkaan aina ole kysytty valvotuilta lupaa ja Kiinahan käyttää jo laajamittaista tekoälyvalvontaa kansalaisiinsa. Valvontaa on tietenkin tehty jo ennen tekoälyä, mutta se todennäköisesti tekee siitä paljon tehokkaampaa.

Tietosuoja kannattaa ottaa huomioon myös silloin, kun itse syöttää jotain tietoa tekoälylle. Siitä ei nimittäin ole minkäänlaisia takeita, mihin sisältö päätyy. Itse olen erityisen varovainen kaikenlaisten yrityksen sisäisten tietojen kanssa. Niitä ei ikinä lykätä minkään tekoälyn paranneltaviksi (ellei kyseessä ole yrityksen oma tekoäly, jonka ei ainakaan pitäisi vuotaa sinne syötettyjä tietoja yhtään mihinkään).

Väärän tiedon levittäminen, manipulointi ja propaganda

Tekoälyllä voidaan luoda helposti uskottavan näköistä sisältöä, joka ei kuitenkaan ole totta: valeuutisia, deepfake-videoita ja niin edelleen. Kun siihen lisätään sosiaalisen median algoritmit, on soppa valmis. Vaalivaikuttamistahan somessa on nähty jo /2/, tekoälyn lisääminen sekaan tekee siitä todennäköisesti entistä tehokkaampaa.

Ja nythän uutuutena on tuo kiinalainen DeepSeek, joka sensuroi itse itseään, kun kysytään Kiinan hallinnon epäkohdista /3/. Ei se toki suoraan valehtelemaan alkanut tuossa lähdeartikkelin videolla, mutta eipä sekään olisi yllättänyt sinänsä. Tekoälyhän tietää vain sen, mitä sille on kerrottu eikä se harrasta lähdekritiikkiä. 

Läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden puute

Tekoälystä voi tulla ns. musta laatikko: se tekee päätöksiä, joiden perusteita ihmiset eivät täysin ymmärrä. Päätösten oikeudenmukaisuutta ja perusteluja ei välttämättä pystytä selvittämäänkään. Tämä on vakava asia, varsinkin yhdistyessään tuohon vääristymät ja syrjintä -kohtaan. Ja koska "vastuu" on tekoälyn, kukaan muu ei sitä vastuuta halua todennäköisesti ottaa.

Sinänsähän tässä ei ole mitään erityisen uutta, koska sama ongelma koskee jo sosiaalisen median algoritmeja. Yritykset eivät ole halukkaita avaamaan algoritmiensa toimintaa juuri millään tavoin, mutta ne vaikuttavat vahvasti siihen, mitä näemme selatessamme somea.

Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin

Voidaan tietysti keskustella, onko tämä varsinaisesti eettinen ongelma, mutta se nyt on tässä listassa joka tapauksessa. Asiasta on puhuttu jo kauan ja yleensä juuri pelottelu edellä: tekoäly vie työpaikkasi. Todennäköisesti työpaikkasi vie ihminen, joka osaa käyttää tekoälyä. Joka tapauksessa osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä voivat olla hyvin erilaiset kuin nyt ja se on tietysti aina ongelma yksilölle, mutta myös yhteiskunnalle.

Tekoälyn käyttö asejärjestelmissä

Tämä toki on mahdollisimman kaukana virtuaalimaailmasta, mutta riski joka tapauksessa. Tällä hetkellä autonomisissa asejärjestelmissä ihmisillä on edelleen päätösvalta voimankäytöstä (human in the loop -periaate), mutta sitä ei tiedä kukaan, että tuleeko näin olemaan jatkossakin. 

Kuka on vastuussa, jos tekoälyn ohjaama drooni hyökkääkin itsenäisesti jostain odottamattomasta syystä tai jonkin virheen takia? Tai jos tekoäly erehtyy kohteesta ja drooni pudottaa pomminsa oman puolen joukkojen päälle? Tai GPS-häirinnän takia drooni ei olekaan vastapuolen linjojen päällä, kuten se kuvittelee olevansa, vaan sairaalan kohdalla ja tekoäly päättää pudottaa pomminsa sinne? Jos ihmiset eivät saa kolmatta maailmansotaa aikaiseksi, tekoäly voi sen tehdäkin. Kyllä, olen välillä pessimisti.

Ylivoimainen tekoäly

Tämä saattaa kuulostaa scifi-hommilta enkä pysty ennustamaan, tuleeko siitä kenties totta joskus. Mutta mitä jos tekoälystä kehittyy tai kehitetään ihmistä huomattavasti älykkäämpi ns. superäly, ja mitä jos sen tavoitteet ovat ristiriidassa ihmiskunnan etujen kanssa? Tuleeko orjasta isäntä ja isännästä orja? Voisiko tekoäly likvidoida koko ihmiskunnan, koska eiväthän ihmiset yleisesti ottaen ole kovin viisaita? Ehkä tekoäly katsoo, etteivät nuo tohelot saa aikaiseksi kuin ongelmia (sodat, ympäristön saastuminen, ilmastonmuutos jne) eikä se välttämättä olisi edes väärässä. Ikävä tietysti meille.

Eettisten sääntöjen ja lainsäädännön puute

Tekoälyn kehitys on ollut nopeaa ja lainsäädäntö ei pysy perässä. Tätähän sivuttiin jo tuolla tekijänoikeus-kysymyksen kohdalla. Kansainvälinen sääntely on vaikeata, koska todennäköisesti aina on jokin maa, joka sallii jotain, jonka toiset kieltävät. Esimerkiksi EU ja USA saattavat päättää, että  autonomisissa asejärjestelmissä on sovellettava aina human in the loop -periaatetta (hatusta heitetty esimerkki), jolloin joku ihminen on loppukädessä vastuussa voimankäytöstä. Kiina, Venäjä tai Pohjois-Korea saattaa hyvinkin todeta, että ei koske meitä, me teemme täysin tekoälyyn perustuvia asejärjestelmiä.

Tekoälyä kehittävät yritykset ja niiden tarkoitus on tuottaa rahaa, ei tehdä hyväntekeväisyyttä, joten ne taatusti yrittävät estää tai ainakin jarruttaa kaikenlaista sellaista sääntelyn kehitystä, joka mahdollisesti pienentää tuottoja ja kehitysmahdollisuuksia. Koska näillä yrityksillä on rahaa ja valtaa, ne todennäköisesti pystyvät vaikuttamaankin lainsäädäntöön. Enkä usko, että yrityksillä on minkäänlaisia moraalisia ongelmia siirtää kehitystyötään tai myydä järjestelmiä maihin, joissa sääntely on vähäisempää tai olematonta, jos sieltä vain löytyy osaavaa työvoimaa. 

Halpatyövoiman käyttö ja epäasialliset työolot

ChatGPT:n aiempien versioiden ongelmana oli se, että se saattoi yllättäen tuottaa rasistista, väkivaltaista, seksististä tai muuta haitallista materiaalia. Tietenkin, sehän oli koulutettu internetistä poimitulla materiaalilla ja kyllä netistä tätä laatua löytyy. Kuten sanoin, tekoälyllä ei ole moraalia. Ongelman ratkaisuksi kehitettiin tekoälypohjainen mekanismi, joka tunnistaa haitallisen materiaalin ja torjuu sen /4/.

Mutta kuka sille mekanismille tarjoaa ne esimerkit, joita sen pitäisi osata tunnistaa ja torjua? Ihmiset tietysti. OpenAI ulkoisti homman kenialaiselle Sama-yritykselle. Työntekijät saivat kymmeniä tuhansia tekstinpätkiä, jotka piti lukea ja merkitä sisällön perusteella, voidaanko niitä käyttää tekoälymekanismin kouluttamiseen eli sisältävätkö ne haitallista materiaalia. Työntekijät saivat alle kahden dollarin tuntipalkan työstään.

Jo tuo tuntipalkka kuulostaa toki varsin vähäiseltä, mutta Keniassa se voi olla kohtalainen. En tiedä, mutta hyvät rahat Sama todennäköisesti kääri siitä välistä. Suurempi ongelma kuitenkin oli se, että läpikäydyt tekstit sisälsivät hyvinkin kuormittavaa materiaalia, kaikkea mitä nyt voi kuvitella löytyvän internetin pimeimmistä kolkista. Työntekijöiden henkiseen jaksamiseen ei juurikaan panostettu /5/.

Tekoälyyn liittyen tarjolla on myös uudentyyppistä alustatyötä, johon rekrytään ihmisiä Suomestakin. Esimerkiksi Outlier tarjoaa freelance-perustaista tietotyötä tekoälyn parissa. Osalla työntekijöistä palkat ovat melko alhaiset, osalla ihan hyvät, joten Outlieria ei voi suoraan syyttää halpatyövoiman käytöstä. Mutta sen kohdalla on raportoitu paljon muista ongelmista: tuntipalkka ei ollutkaan sitä mitä luvattiin, mitään ihmiskontaktia yritykseen ei ole, projekteista voidaan potkaista ulos yllättäen ilman selityksiä, valituksia ei juuri käsitellä, ohjeet voivat muuttua kesken kaiken. Hesarin artikkelissa haastatellun Outlierin työntekijän mukaan ihmiset ovat siinä yrityksessä koneiston osia ja sillä tavalla heitä myös kohdellaan /6/. 

Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä?

ChatGPT tarjosi näihin kaikkiin ongelmiin ratkaisuehdotuksia, mutta suurin osa ratkaisuehdotuksista perustui siihen, että pitäisi olla valvontaa, lainsäädäntöä ja halua kehittää vastuullista tekoälyä. No, eipä ole juuri näkynyt. Lainsäädäntö ja siihen liittyvä valvonta tulevat joka tapauksessa aina perässä, se kuuluu vähän niiden luonteeseen. Vastuullisuus noin yleisesti ei ole kovin muodikasta ja se jää turhan helposti taloudellisten seikkojen jalkoihin.

Me täällä virtuaalimaailmassa emme voi ratkaista näitä asioita, harmi kyllä (minulla ainakin olisi pari ideaa). Toisaalta tuntuisi vähän hullulta yrittää sulkea silmät tekoälyltä, kieltää sen käyttö kaikin tavoin ja yrittää olla kuin sitä ei olisi olemassakaan. Ei se sillä katoa. Minun ehdotukseni on se, että yritämme pysytellä kärryillä kehityksessä ja yrittää löytää ja jakaa toisillemme niitä vastuullisia tapoja käyttää tekoälyä. Jos sitä siis haluaa käyttää, pakkohan ei toki ole. Virtuaalihevosia on harrastettu yli 20 vuotta ihan ilman tekoälyä ja näin varmasti voi tehdä jatkossakin. 

Lähteet

6. Storås, N. HS. Älykkäiden armeija. (maksumuurin takana)
8. Eveleth, R. The Atlantic. How Self-Tracking Apps Exclude Women

maanantaina, helmikuuta 03, 2025

Arkeologisia kaivauksia eli mihin päädyin puoliverisukua selvittäessäni

(Ei, vastaus ei ole hullujenhuone.)

Minä tuossa loppuvuodesta kyselin astutuksia muutamalta tallilta ja Ioniciin syntyikin joulukuussa ja tämän vuoden puolella jonkinlainen lauma varsoja, joiden isät ovat jostain muualta. Ei niistä sen enempää tällä kertaa, mutta haluan nostaa yhden erityisesti esiin: FWB-ori Centenary Diamond Ionin.

Sen isä on Pyökkipolun omistama Sundowner von Gateaway. Astutuspyyntöä kirjoittaessani vilkaisin tapojeni mukaan oriin lajipainotuksen, sukua sen verran, ettei nyt ihan lähellä ole mitään tutulta kuulostavia nimiä ja sitten vain valitsemaan sopivaa tammaa sille. Toki huomiota kiinnitti se, että sivuille merkitty emälinja meni Laakson-alkuiseen nimeen. Esittelyssäkin oriilla sanottiin olevan vanha ja komea suku. Kelpaa minulle.

Kun sitten tein varsan sivuja ja erityisesti sukutaulua, havahduin siihen, että suku näyttäisi menevän monin paikoin pidemmälle kuin mitä sivuilla olevaan sukutauluun merkitsen eli sen viisi sukupolvea. Itse asiassa aika lailla pidemmälle. Ja että siellä oli vanhoja nimiä. Tosi vanhoja nimiä. Paljon.

Ihan silkkaa uteliaisuuttani aloin listata sivuille täydellisempää sukupuuta. Tunnetusti uteliaisuus tappoi kissan, minulle ei käynyt niin huonosti, mutta pelkästään isän puolen suvun läpi perkaamiseen meni valehtelematta kaksi päivää. Lisäksi tein vielä huolimatonta työtä enkä kirjannut kaikkia löytämiäni linkkejä sivuille enkä kadonneiden hevosten listalleni. Olin aluksi kiinnostunut vain nimistä. Niitäkin on jotain kuutisensataa kappaletta tuolla listalla. Ja emänhän sukua ei tarvinnut kahlata läpi lainkaan, kun se loppui kuudenteen polveen joka tapauksessa.

Ei liene tarpeen korostaa sitä, että vanhoista suvuista kiinnostunut harrastaja on ihan mehuissaan tällaisesta suvusta. En osaa tehdä tuosta kuitenkaan mitään sen tarkempaa analyysiä, mutta tässä joitain huomioita.

  • Suku menee paikoin viidenteentoista polveen, jos nyt laskin oikein ja jos en ole onnistunut tyrimään mitään. Se on tosi paljon, vaikka olen kyllä kuullut virtuaalihevosista, joiden kaukaisimmat esivanhemmat löytyvät kahdenkymmenen sukupolven päästä.
  • Ajallisesti vanhimmat hevoset ovat sieltä ihan 2000-luvun alkuvuosilta, virtuaalimaailman historian alkuhämäristä. Se näkyy nimistä: on Greymaskia, Laaksoa, Rivuletia, RG:tä, Lunaa ja sen sellaisia. Ionic on hyvin tuore tulokas verrattuna näihin, jotka olivat saavuttaneet legendan aseman jo silloin kun Ionicia vasta suunniteltiin.
  • Alté on suvussa yhdeksän kertaa, Oroaq kymmenen. Skyékin löytyy kuusi kertaa, samoin Lanzinger. Tammoista Eternity xx ja sen tytär Apple Tree's Milly ovat suvussa neljästi. Neljä kertaa löytyy myös trakehner-tammat Temporal Katrel ja Autumn Avenue sekä oldenburg-ori Leap Of Faith. Regina Orwill on suvussa viisi kertaa ja Bellantine's Pavlova on peräti kuudesti. Voi olla, että muitakin nimiä esiintyy usein, nuo nyt olivat ne kuuluisimmat, mitä osasin hakea.
  • Laakson-hevosia esiintyy kahdeksan kertaa, kuusi eri hevosta. Greymaskilaisia on neljätoista, osin toki samoja nimiä. Star-tallin kasvatteja on neljätoista myös, tunnuksilla Star Theme's ja Star T. Luna-hevosia on peräti 23 kappaletta! Ensimmäinen löytyy jo sieltä viidennestä polvesta.
  • Suku on hyvin pitkälle FWB-painotteista, siis ihan jopa niin, että ne ensimmäiset suvuttomat kantahevosetkin saattavat olla FWB:itä.
  • Muista pv-kantakirjoista trakehner jyrää. Karkeasti arvioiden ehkä neljännes suvun hevosista on trakehnereita. Seuraavaksi tulee englantilainen täysiverinen, mutta niitä on vain puolet trakehnerien lukumäärästä. Hannovereja on hieman vähemmän kuin täysiverisiä ja sitten tulevat holstein ja oldenburg. Ranskanpuoliverisiä ja arabeja on jonkin verran, melko vähän kuitenkin. Yksittäisiä hevosia löytyy muutamasta pv-kantakirjasta, kuten ISH, KWPN, SWB ja DWB.
  • Suvusta löytyi myös vanhoja "epämääräisyyksiä": 
    • RBSH-ori BDJ Yaroslav, budjonny-xx -risteytys
    • Budjonny-tamma Ekbatana, joka oli varsonut pv-oriista FWB:ksi merkityn varsan
    • Morgan-ori EQ's Chili Pepper, jota sitäkin käytettiin FWB-jalostuksessa ennen kuin tiedettiin paremmin
  • Muutamia muitakin epätarkkuuksia löytyi, kuten vaikkapa FWB:ksi merkitty xx-ox -risteytys eli angloarabi. Nimien kirjoitusasuissa oli välillä myös vaihtelua ja toisinaan suvut oli joillekin sivuille merkitty väärin.
  • Onnistuin löytämään vanhalle ja perusteellisesti kadonneelle puoliveriori Wim Fougerelle tiedon, että se olisi KWPN. Ori on roikkunut kadonneiden listan tuntemattomien tapausten listalla jo kauan, mutta sain sille nyt jotenkin päin luotettava(hko)n rotumerkinnän.
Tällaisia sukulistauksia olisi kiva tehdä enemmänkin. Erityisen kivaa on se, että muut ihmiset ovat niitä tunnollisesti tehneet. Olisin monta kertaa saanut hakata päätäni seinään turhaan ilman Googlen avulla löytyneitä muiden hevosten sivuja, joilta löytyi täydelliset sukulinjat, parhaassa tapauksessa linkkien kera. Tämä on virtuaalimaailman historiaa ja historian säilyttämisellä on tietty arvonsa, ainakin jos minulta kysytään. Mutta sitten on se mutta: olihan tuossakin nyt ihan jäätävä työmäärä.