Samanlainen perehdytyspaketti on kirjoitettu jo laukkaurheilusta, joten tehdään samanlainen ravipuoleltakin. Mehän olemme aikoinaan olleet varsin aktiivisiakin ravipuolella, vaikka nykyisin ei ole enää yhtään juoksevaa ravuria.
VRER - virtuaaliravien edistämisryhmä
VRER on ravipuolen ylin taho, jonka sivuilta löytyy kaikki tarpeellinen virtuaalisesta raviurheilusta.
Mitkä hevoset kilpailevat raveissa?
Raveissa kilpaillaan lämminveristen, kylmäveristen ja peitsareiden lähdöissä, lisäksi on myös ponilähdöt A- ja B-poneille. En puutu tässä tekstissä ponilähtöihin, koska niihin en ole tutustunut.
Lämminveriravureihin luetaan amerikanravuri, ranskanravuri, orlov-ravuri, venäjänravuri, näiden risteytykset ja muut lämminveriset ravurirodut (jotka usein polveutuvat amerikkalaisesta kannasta).
Kylmäverisiin luetaan suomenhevonen, pohjoisruotsinhevonen ja dölehevonen.
Peitsarit ovat aina amerikanravureita, usein näitä ja varsinaisia ravureita kuitenkin jalostetaan erillään. Peitsareista löytyy lisää tietoa peitsari-info - artikkelistani.
Kaikille näille ryhmille voidaan järjestää joko tavallisia kärrylähtöjä tai harvinaisempia monte- eli raviratsastuslähtöjä.
Ikä- ja muut rajoitukset
Lämminveriset: kilpailuikä 2-14 vuotta, 2-vuotiaat kilpailevat vain omissa lähdöissään, eivät avoimissa lähdöissä. 2-vuotiaat eivät kilpaile yli 2500 (2100?) metrin matkoilla eivätkä kolmivuotiaatkaan yli 3000 metrin matkoilla.
Peitsarit: sama kuin lämminverisillä
Kylmäveriset: kilpailuikä 3-16 vuotta, 3-vuotiaat juoksevat omissa lähdöissään. Luultavasti samansuuntaisia rajoituksia myös iän ja juostavan matkan suhteen.
Ponit: kilpailuikä 3-18 vuotta
Montessa saa startata vähintään 4-vuotias lämminverinen ja vähintään 5-vuotias kylmäverinen.
Juostavat matkat
Hevosten juoksemat matkat ovat yleensä välillä 1600-4100 metriä, poneilla on huomattavasti lyhyemmät matkat. Tyypillisimmät perusmatkat lähdöissä ovat 1600/1609 metriä (maili), 2100 metriä, 2600 metriä ja 3100 metriä, mutta tuosta väliltäkin löytyy toki matkoja ja joskus harvoin noita 4100 metrin superpitkiä matkoja.
Hevoset saattavat erikoistua jossain määrin eri matkoille, joku voi juosta enimmäkseen 1600 ja 2100 metrin matkoja, joku toinen erikoistuu 2100 metriä pidemmille matkoille. Oma näppituntumani kuitenkin on, että ravipuolella hevoset juoksevat enemmän kaikkia matkoja eikä erikoistuminen ole niin selkeätä kuin laukkapuolella.
Autolähtö ja volttilähtö
Raveissa käytetään kahta eri tapaa lähettää valjakot liikkeelle.
Autolähdössä hevoset kiihdyttävät auton takaa matkaan. Voltti- eli tasoituslähdössä hevoset kiertävät tiettyjen sääntöjen mukaan volttia radalla ja kuuluttajan ohjeiden mukaan starttaavat voltilta kilpailusuuntaan.
Volttilähdössä voi valjakoita lähteä myös takamatkalta, toisin sanoen jos perusmatka on esimerkiksi 2100 metriä, paalulta lähtevät hevoset juoksevat sen matkan, takamatkalta lähtevät hevoset voivat lähteä 20m, 40m, 60m (tai enemmänkin) näiden takaa. Siitä nimi tasoituslähtö, paremmat hevoset siis joutuvat antamaan tasoitusta lähtemällä kauempaa kuin heikommat.
Autolähtö antaa yleensä paremmat ajat kuin volttilähtö.
Autolähdössä voi olla maksimissaan 12 valjakkoa, tasoituslähdössä 16.
Montessa voidaan lähteä sekä voltista että auton takaa.
Ajat
Jokaisissa raveissa tulisi arpoa tai muuten määritellä osallistuneille hevosille sen saaman ajan. Ajat ilmoitetaan juossusta matkasta riippumatta kilometriaikoina.
Jos hevonen juoksee tasan 2000 metriä ajassa 2.30.2, sen kilometriaika on tuolloin 1.15,1, joka ilmoitetaan 15,1. Ajan yhteydessä useimmiten ilmoitetaan lähdön tyyppi ja juostu matka sekä mahdolliset laukat. Eri kirjaimet tarkoittavat seuraavaa:
a - autolähtö
m - montelähtö
p - peitsari (yleensä ennätyksen edessä)
ly - lyhyt matka (1600-1999m)
ke - keskimatka (2000-2499m)
kp - keskipitkä matka (2500-2999m)
pi - pitkä matka (3000m tai yli)
ep - epäpuhdas juoksu
x - laukannut
xx - laukannut kahdesti (kolme laukkakertaa tuottaa hylkäyksen)
Kilometriaika voidaan siis kirjoittaa vaikkapa muotoon p16,2aly ep. Tämä kertoo heti että kyse on peitsarista (p), joka on startannut lyhyen matkan (ly) autolähdöss (a), mutta juossut epäpuhtaasti (ep).
Kilometriaika voi olla myös tällainen: 36,4mkex. Hevonen on siis juossut montelähdössä (m), joka on lähtenyt voltista (ei a-merkintää), matka on ollut keskimatka (ke) ja hevonen on startissa laukannut kerran (x).
Aikoihin vaikuttavat seikat
VRER:n sivuilla pitäisi olla aikataulukot kaikille ryhmille, mutta tällä hetkellä sivu ei toimi. Olen itse kirjannut lämminveristen SE- ja ME-ajat taulukkoon, taulukko on muutaman vuoden vanha nyt, mutta luulenpa ettei mitään järkyttävän suuria muutoksia ole tapahtunut. Tuosta saa ainaki osviittaa siihen, mitä nopeampia aikoja ei kannata antaa.
Yleisiä sääntöjä ajoista:
- peitsarit ovat nopeimpia, kautta linjan muutaman sekunnin lämminverisiä nopeampia
- kylmäveriset ovat huomattavasti hitaampia kuin lämminveriset
- autolähdöstä saa yleensä paremman ajan kuin tasoituslähdöstä
- nuoret juoksevat hitaampia aikoja kuin parhaassa iässä olevat aikuiset. Tämä johtuu pääasiassa siitä, ettei nuoria valmenneta vielä niin täysipainoisesti kuin aikuisia
- montelähdöissä juostaan hitaammin kuin kärrylähdöissä
- pitkien matkojen km-ajat ovat hitaampia kuin lyhyiden
- raskas rata ja talvikeli huonontavat aikoja
Ennätys
Ennätys on hevosen saavuttama paras kilometriaika. Yleensä hevosille ilmoitetaan erikseen sen ennätys autolähdöstä, volttilähdöstä ja mahdollisesti montesta, jos se on siinä kilpaillut.
Starttimäärät
Reaalimaailmassa hevoset starttaavat yleensä vuoden aikana vain ehkä joitain kymmeniä kertoja. Yleisempää lienee se, että starttimäärä liikkuu jossain 10-25 startin välissä, vaikka poikkeuksia tietysti löytyy suuntaan ja toiseen. Koko uran starttimäärä voi nousta joillain harvoilla yksilöillä jopa yli 200 startin, mutta jo 50-70 starttia koko elämän aikana on varsin hyvä saavutus. Virtuaalimaailmaan on levinnyt ainakin jossain määrin tällainen massakisaus, jossa hevonen juoksee pitkälle yli 100 starttia, jotkut yli 200, mutta ei ole realistista, että joka tallista löytyy kymmenen tällaista hevosta.
Voittosummat
VRER:n alaisissa raveissa voittosummat ovat huomattavasti pienemmän, jos niitä verrataan vaikka laukkakisojen voittosummiin. Tavallisessa startissa voittajan saama summa on rajattu 2500 virtuaalieuroon. Yleensä voitonjako menee samalla tavalla kuin laukkamaailmassakin: voittaja saa voittosumman, kakkonen saa 60%, kolmonen 40%, nelonen 20%, viides ja sitä huonommat 10% voittosummasta.
Rahaa jaetaan yleensä vähintään viidelle parhaalle, mutta meillä ainakin oli käytöntänä se, että puolet osallistuneista saa rahaa. Jos lähdössä on siis vaikkapa 16 hevosta, rahaa jaetaan siten, että sijat 5, 6, 7 ja 8 saavat kaikki saman summan.
Hylkäykset
Raveissa voidaan hevosille merkitä myös hylkäyksiä. Välttämättä joka lähdössä ei hylätä yhtään hevosta, mutta toisissa lähdöissä voi tulla useampiakin hylkyjä. Hylkäyssyyt merkitään tuloksiin lyhentein. Hylätty hevonen ei saa lähdöstä aikaa itselleen.
Hylkäyssyyt merkitään usein lyhentein, lyhenteiden selvennöksiä löytyy mm. Hevosmaailma.netin sanastosta.
Koelähtö
Ennen kuin ravuri voi kilpailla, sen täytyy suorittaa koelähtö hyväksytysti. VRER järjestää erityisiä koelähtöraveja joka kuukauden 1. ja 15. päivä ja hevosen tulee osallistua niihin. Ennen koelähtöä hevonen voi osallistua ns. opetuslähtöön. Jos hevonen ei suorita koelähtöä hyväksytysti, sen tulee osallistua koelähtöön toistamiseen (mahd. välissä opetuslähtöön).
Koelähdöstä se saa ensimmäisen km-ajan, joka ei ole virallinen ennätys, mutta raveihin osallistuttaessa sen voi ilmoittaa hevosen ennätykseksi merkinnällä kl: Polle 27,8ke (kl).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti