Virtuaaliset risteytysrodut, osa 2

Viime viikolla esittelin virtuaalimaailmaan luotuja risteytysrotuja, mutta aiheen tarkempi analysointi jäi sikseen. Siihen palaan nyt tässä tekstissä.

Ensimmäiseksi mennään noihin määritelmäasioihin. Minä tuossa viime viikon tekstissä määrittelin virtuaalisen risteytysrodun sellaiseksi, joka syntyy risteyttämällä olemassaolevia rotuja, mutta jolla on kuitenkin oma nimensä, sellainen joka ei reaalimaailmassa ole. Tästä poikkeuksena ovat seepraponi (joka ei varsinaisesti ole risteytys) ja ehkä myös Spotted Draft Horse, jolle löytyy kyllä reaalimaailman rekisteri.

Tämä määritelmä rajaa pois sellaiset risteytykset, joiden jalostusmääritelmää on muutettu ja muokattu virtuaalimaailmaan, mutta joilla on on kuitenkin reaalimaailman rodun nimi ja sen rotumääritelmä on yhteneväinen reaalimaailman rotumääritelmän kanssa. Tiukasti tulkiten luultavasti yksikään risteytysrotu virtuaalimaailmassa ei toimi tismalleen samojen sääntöjen mukaan kuin miten sitä reaalimaailmassa jalostetaan. Useimmilla rekistereillä on jonkinlainen hyväksytysprosessi jalostukseen käytetyille hevosille tai muita vaatimuksia, ja monesti nämä eivät sovellu virtuaalimaailmaan.

Luotaessa virtuaalista risteytysrotua jokainen kehittäjä on miettinyt, joko tietoisesti tai tiedostamatta, miten vapaamuotoista jalostus on. Tiukimmat jalostussäännöt löytyvät vanhalta HSH:lta ja tuoreimmalta tulokkaalta BESHiltä, joissa rodun kehittäjät ovat halunneet pitää ainakin osa jalostuksesta omissa käsissään. Kaikkia suvultaan sopivia hevosia ei voi näiden jalostuksessa käyttää tai edes nimittää kyseisen rodun edustajaksi, vaan HSH:n kohdalla ainakin orien tuli olla hyväksyttyjä jalostukseen ja BESHin kohdalla ensimmäisen polven risteytys-BESHejä voivat tällä hetkellä kasvattaa vain rodun kehittäjät.

Tätä kevyemmän "tason" rotuja ovat RBSH, AWB ja ehkä SDH. Näiden kohdalla kuka tahansa voi kasvattaa rotuja ilman minkäänlaisia hyväksytysprosesseja, mutta jalostuksessa käytettävät rodut ovat varsin rajatut ja rajattua on myös tiettyjen kantarotujen prosenttiosuudet.

Kevyintä jalostusbyrokratiaa pitävät SGSH ja erityisesti vielä sitäkin "lepsummat" SSP ja SSW. Niissä jalostukseen hyväksyttyjen rotujen valikoima on laaja. SGSH:lla on puoliveriprosentti-vaatimus, SSW:llä ja SSP:llä ei tällaisia ole. Kunhan sitä vaadittua rotua on edes vähän, tai voi olla paljonkin, kunhan ei 100 %.

Perinteisesti virtuaaliset rodut eivät ole olleet juurikaan suosittuja. Se on hyvin ymmärrettävää, koska moni harrastaja pitäytyy niissä oikeissa roduissa. Ainoa poikkeus lienee RBSH, joka sai heti julkistuksensa jälkeen huomiota ja useamman innostuneen kasvattajan. Lisäksi RBSH saattoi osua sopivaan saumaan: muinainen HSH ei ollut koskaan saanut sen suurempaa julkisuutta ja se oli päässyt monelta unohtumaankin jo siinä vaiheessa kun RBSH tuli julkisuuteen. Niinpä se oli varmasti monelle harrastajalle uusi ja ihmeellinen asia. Nykyäänhän RBSH taitaa olla melko harvinainen, mutta siitä on yhtäkaikki tullut kiinteä osa virtuaalimaailmaa enkä ainakaan itse suuremmin pelkää sen katoamisen puolesta. RBSH:n suosiota Virginia on pohtinut vuonna 2009 blogissa, joten minä en aloita siitä sen enempää. (Tuossa tekstissä muuten mainitaan sellainen kuin arabiponi. Mikähän se lienee ollut?)

Millainen on sitten aiemmassa postauksessa esiteltyjen muiden virtuaalirotujen tulevaisuus? Ennustamaan minä en ryhdy, mutta toivon että ne tulisivat pysymään mukana menossa ainakin jollain tavoin. Ovathan tuollaiset risteytyskokeilut ainakin minusta varsin mielenkiintoisia. Ionicista löytyy RBSH:iden lisäksi AWB:itä ja SGSH:ita, jonkin verran myös virtuaalisia ratsuponeja, mutta jälkimmäisten kohtalo on vähän vaakalaudalla.

Mitä mieltä lukijat ovat virtuaalisista risteytysroduista, niiden tarpeellisuudesta, tulevaisuudesta, jalostuksesta, yleensäkään mistään?

– S