maanantaina, maaliskuuta 31, 2025

In memoriam: muistokirjoituksia kuolleille saddlebredeille

Lopetin taannoin omien laskujeni mukaan kuutisenkymmentä saddlebrediä. Joukossa oli vanhoja jäänteitä jostain kymmenen vuoden takaa, mutta myös tuoreempia kavereita, jotka olivat kuitenkin jo varsamääränsä tehneet. Ajattelin esitellä joukosta muutamia merkittäviä (erityisesti muualta ostettuja) hevosia, jotka ovat erityisesti lämmittäneet kasvattajan mieltä.

Acidin isä oli ulkopuolinen ori, Hawan kasvattama ja Ravenwoodin omistama HWA Acid Wolfpack. Hawasta olen joskus sanonut, että vähän harmillista kun sen sivut ovat kadonneet sittemmin, oli tärkeä sdb-kasvattaja. Onneksi sivuja löytyy varsin hyvällä prosentilla Archivesta.
Ihan järjetöntä varsamäärää Acid ei jättänyt, mutta nekin muutamat ovat kyllä ihan arvokkaita sukunsa puolesta. Niin ja tietysti lämmittää myös oriin hieno kuva ja harvinaisempi väri, kun on mustanvoikko.

Tämä on Glowdalen hieno kasvatti, kuten nimikin kertoo. Sillä on kolmipolvinen suku, josta ainoastaan isälinjasta löytyvä O Gangster Lowryder taitaa olla meillä tuttu nimi muiden hevosten suvuista. Niinpä minusta ei ole lainkaan liioittelua, että oriilla on viisi puhdasta saddlebred-varsaa ja yksi NSH-varsa vielä päälle. 

Lopetettujen joukossa oli jonkin verran noita suvuttomia jalostushevosia. Minä joitain vuosia sitten keksin satsin semmoisia, ne kisasivat itsensä valmiiksi ja nyt kaikki ovat osoittaneet kyntensä myös jalostuksessa. Gotta Trot On ei ole sinänsä mitenkään erityisen poikkeuksellinen yksilö sellaiseksi, mutta halusinpa vain sanoa, että sillä on viisi varsaa, joista yksi on NSH, ja kaikilla on Gotta-alkuinen nimi.

Tässä on yksi kolmipolvinen Wolf Creekistä ostettu komistus. Silläkin on suvussa se mainittu O Gangster Lowryder, mutta muuten vieraita nimiä suhteessa Ionicin omiin sukulinjoihin. Ei tarvitse siis erikseen varmaan sanoa, että arvokas siitosori.
Erityisesti ilahduttaa myös erikoisempi väri, kimo. Se ei ole mitenkään yleinen näky saddlebredeillä, ei reaalimaailmassa eikä virtuaalisestikaan. Sen varsoilla ei yhdelläkään ole vielä kuvaa eli väriäkään määritelty, mutta toivon löytäväni edes muutaman kimon.

Tämä raukka kuoli ilman ikiomaa kuvaa. Näin meillä voi käydä ja usein käykin, kun hevosia on niin paljon ja kuvia ja aikaa kuvien valintaan ja muokkaukseen niin vähän. Mutta se ei poista sitä seikkaa, etteikö tämäkin olisi ollut tärkeä ori. Siitä kertoo viisi varsaa. Toisaalta vähän harmittaa tämänkin lopetus, koska sen emällä on ARJ-palkinto, isälläkin joitain kisoja ja varsoista kaksi on jo kisannut valmiiksi ARJ:n porrastetuissa, niin että jos olisin etsinyt tälle kuvan, se olisi saanut ARJ:n laatuarvostelusta kakkospalkinnon. Mutta kun niitä ARJL:ään menossa olevia hevosia on niin paljon ilman tätäkin...

Nämä ovat näitä vuoden 2017 sukutuonteja, kolmipolvisesta suvustaan huolimatta siis eivät Ionicin kasvatteja vaan keksitty ns. valmiina, sukuineen. Ovat sukuineen olleet varsin tärkeitä jalostuksessa. Highnessilla onkin melko mittava varsalista, Sweetheartilla "vain" pari varsaa, mutta koko suvun hevosia on käytetty jalostuksessa vähintäänkin riittävästi.

Tämä kaveri olisi pitänyt saada kantakirjaankin, mutta enhän minä koskaan muista sinne ketään ilmoittaa. Platinum on myös pitkäsukuinen, jonka isälinja tulee ikivanhasta ionicilaisesta oriista Silver And Platinum. 
Ionicissahan kasvatettiin saddlebredejä silloin aikojen alussa, 2004-05, mutta niistä luovuttiin sittemmin. Nyt myöhemmin, kun saddlebredit ovat tehneet paluun, on ollut vaivalloista metsästää näitä vanhasukuisia hevosia, joiden suvuista löytyisi edes jotakin niistä vanhoista nimistä. Platinum nyt on yksi näistä harvoista.

Amour on taas näitä kuvattomana kuolleita ostohevosia, jonka varsalista on ihan mittava. Ja sen verran vanha hevonen kyseessä, että sillä on kilpailtu sijoitukset täyteen perinteisissäkin kisoissa. Se on asia, jota en ole vuosikausiin enää tehnyt. Ensinnäkin, porrastetut ovat NIIN paljon helpompia. Toiseksi, niitä perinteisiä ei taida enää juuri olla. Tai en tiedä, en ole käynyt katsomassa, kun ei ole tarvetta.

Yksi vanhimpia tapauksia, kun on syntynyt vuonna 2014. Oli siis jo ihan syytä päästä vihreämmille laitumille. VHKR:n mukaan tämä olisi jo hyvän matkaa päälle satavuotias. Ei, meillä ei noudateta VHKR:ää, kunhan nyt sanoin.

Glowdalesta ostettu sukuhirviö tuli myös tiensä päähän, vaikka kyllä tämänkin kohdalla mietin, että jos sitä vielä... Plussana myös väri, se mainittu harvinainen kimo, jolla on ihan katkeamaton polveutumislinja. Tämäkin olisi kyllä rehellisyyden nimissä pitänyt viedä ARJL:ään.

Hazardista hankittu yksipolvinen, superkaunis tamma ehti jättää kivan monta varsaa. Tietysti näiden ostohevosten käytössä on aina riskinä, että ajan mittaan siitä hevosesta itsestään tulee jonkinasteinen mieliharmi, ts. esiintyy liian monen hevosen suvussa. Mutten halua ajatella sitä nyt.

Kuten nimestä näkyy, ostotamma tämäkin. Sukua kaksi polvea, osin hawalaista, emän puoli on TK:n omia linjoja. Tältäkin löytyy varsalistalta yksi NSH, kun aina silloin tällöin teetän näitä ensimmäisen polven ox-sdb -risteytyksiä, vaikka voisin kyllä risteyttää NSH:itani keskenään tai arabien kanssa. Hyvä kuitenkin saada niihinkin vähän uutta verta ja nämä ostohevoset ovat tosi käteviä siinä hommassa myös NSH:iden puolella.

Hazardin kasvattama nelipolvinen tamma, joka sekin kuoli ikävän kuvattomana. Joku voisi ajatella, että kolme varsaa on aika vähän, mutta kyllä se minusta on ihan tarpeeksi pitkäsukuiselle tammalle. Ei sen nimi tule suvuista katoamaan.
Tarkkasilmäinen huomaa, että tällä kertautuu ori Radiation Heat suvussa kahteen kertaan, 3+3. Ostettaessa se ei ollut minun mielestäni mikään ongelma, koska sehän on muihin Ionicin saddlebred-sukuihin nähden ihan vieras ori. Enkä ole antanut sen haitata muutenkaan, koska eihän sillä sinänsä ole mitään väliä.

Toinen 2014 syntynyt ikänestori vai pitäisikö sanoa ikänelli. Vanhahko suku, tunnistan varsinkin iie. Lórienin Laulavan vanhaksi nimeksi, joka näemmä asusteli Vista Ridgessä ja sen ainakin tiedän olevan tosi vanha talli. Peratessani tässä noita sukuja, onnistuin löytämään Lórienin Laulavan kadonneeksi luullulle emälle vanhan osoitteen Archivesta: Slender. Se on aina mainiota, että onnistuu löytämään jotakin näin vanhaa ja vuosikausia kadonneeksi luultua.

Sattumoisin tämän isänisä on sama kuin ylläesitellyn Metro Girlin isä, Metropolitan BRN siis. Ja tältäkin siis löytyy tuo Lórienin Laulava. Muutenkin tämän suvusta löytyy kaikenlaista vanhaa, Farria, Dahabua, RDN:ää sekä se Silver And Platinum myös.

Näitä Glowdalen hevosia nyt riittää, mutta minkäs teet, kun niitä on tullut hankittua ja käytettyä. Xenian isänä on tosin meidän oma Kaikaina Ion. Se siis ei sinällään ole sataprosenttisesti vieraita sukulinjoja, mutta emän puoli nyt kuitenkin. Joka tapauksessa se on jättänyt neljä mainiota sdb-varsaa ja yhden NSH:n. Ja on tosi nätti tamma se oli muutenkin, harmi, etten koskaan tajunnut/muistanut/viitsinyt viedä sitä näyttelyihin. Tai ARJL:ään, olisi se sieltäkin jotakin saanut. Mutta ei kaikkien tarvitse, jos minulta kysytään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti