maanantaina, huhtikuuta 28, 2025

Miten Ionic toimii: hevoslistaus

Tämä postaus on jatkoa tuolle pienelle "Miten Ionic toimii"-sarjalle. Tein tälle sarjalle nyt oman samannimisen labelin, jonka alta löytyvät kaikki kirjoitukset. Viimeksi tarkisteltiin Ionicin hevossivua, nyt mennään siitä taso alaspäin hevoslistauksiin.


Tämä on siis se paikka, josta löytyvät kunkin rodun edustajat listattuna. Eri rotujen hevoslistaukset ovat hieman erilaisia, riippuen aina siitä, mitä kullakin rodulla olen itse nähnyt tarpeelliseksi. Valitsin tähän esimerkiksi kalliovuortenhevosten listauksen, joka tarjoaa jo hevoslistauksessa laajasti tietoa kustakin yksilöstä.

Yleistä hevosten järjestelystä
Hevoset on yleensä listattu kahteen taulukkoon, ylempänä oriit ja alempana tammat. Taulukoissa hevoset on järjestetty nimen mukaan aakkosjärjestykseen.

Tästä on joitain poikkeuksia. Esimerkiksi FWB:illä Oriit- ja Tammat-otsikoiden alla on yhden taulukon sijaan useampia taulukoita, joihin hevoset on jaettu suvun pituuden perusteella. Näissä taulukoissa hevoset ovat jälleen aakkosjärjestyksessä.

Joillain roduilla (knabstrupit, arabit) oriit ja tammat on jaettu erillisille sivuilleen, joissa ne on taulukoitu suvun pituuden mukaan. Tämä paljastanee sen, että suvun pituus on minulle merkittävä tekijä jalostuksessa.

1. Paluu hevossivulle
Jokaisesta hevoslistauksesta on linkki takaisin hevossivulle. Harvoin sieltä on linkkejä muille sivuille, mutta voisi olla ja ehkä niitä päivitänkin, nyt kun tulin ajatelleeksi asiaa. Ja näemmä tuota linkkitekstiäkin voisi viilata, koska eihän se mikään rotusivu ole, kuten esimerkkikuvassa lukee...

2. Otsikot ja yleistä-osuus
Varsinaisella sivulla on tietenkin otsikko, joka kertoo, minkä rodun hevosia tältä sivulta löytyy. Yleensä tämän pääotsikon alla on myös Yleistä-osio, joka useimmilla roduilla on tyhjä. Pyhä tarkoitus oli alunperin kirjoittaa siihen jotakin rotuun liittyvää, mutta kovin harvalla rodulla siinä mitään on. Joillain on infotietoa listaustaulukon merkinnöistä tai linkkejä muille sivuille.

Jos olen kirjoittanut rodusta jotakin, se saattaa olla sivun alareunassa, hevoslistauksen alapuolella. Tässä suhteessa tämän hevoslistauksen rakenne vaihtelee.

3. Hevoset taulukoituna
Kuten sanoin jo, taulukot ovat yleensä jaettu oreihin ja tammoihin, ja hevoset on listattu taulukoissa aakkosittain. Rodun mukaan sitten vaihtelee, mitä kaikkea muuta tietoa taulukossa tarjotaan.

Kaikissa hevoslistauksissa on aina vähintään seuraavat tiedot:

Nimi
Hevosen nimi ja linkki sen omalle sivulle taulukossa on tietenkin aina.

Syntymäaika 
Myös hevosen syntymäaika muodossa pp.kk.vv on merkitty aina. Vanha merkintätapa oli ppkkvv, mutta olen luopumassa siitä ja sitä näkee enää vain joillain vanhoilla hevosilla, joille en ole sitä ehtinyt vielä korjata.
 
(Rotu) 
Rotu on nykyään kerrottu harvan rodun hevoslistauksessa. Se on useimmille roduille turha tieto, koska kullakin hevoslistaus-sivulla on vain yhden rodun hevosia ja se rotutieto lukee jo sivun otsikossa. 
 
Silloin, jos yhdessä hevoslistauksessa voi olla useammalla eri rotunimikkeellä olevia hevosia, rotu-sarake on merkitty taulukkoon. Näitä ovat ara-appaloosat, pintabianit, ratsu- ja risteytysponit ja trakehnerit.
 
Ara-appaloosien hevoslistauksessa on hevosia, jotka ovat ara-appaloosia (min. 99 % arabia) tai arabi-appaloosa -risteytyksiä (alle 99 % arabia). Sama koskee pintabianeja.
 
Trakehnereilla teen nimityseron trakehnerin ja anglo-trakehnerin suhteen, anglo-trakehnereissa on enemmän kuin 25 % täysiverisiä tai shagyaa.
 
Ratsu- ja risteytysponien listassa ovat kaikki ne, jotka on luettavissa jonkin sortin risteytysponeiksi (ts. ponin ja hevosen risteytys), olivat ne sitten tavallisia ratsuponeja, virtuaalisia ratsuponeja, welsh part-bredejä tai jotain muita.
 
Väri
Hevosen väri on merkitty aina myös, vaikka periaatteessa se joillain roduilla on ns. turha tieto. Esimerkiksi clevelandinruunikot ovat aina ruunikoita, joten värin merkitseminen listaukseen voi tuntua turhalta. Väritieto kuitenkin kertoo sen, että onko hevosella kuva vai ei. Hevoselle voi olla väri määritelty sivuillaan ja/tai VRL-profiilissa, mutta jos sillä ei ole kuvaa, hevoslistauksessa sen kohdalla ei lue väriä.
 
Merkitsen värin yleensä lyhentämättömänä ja isolla alkukirjaimella. Kalliovuortenhevonen on poikkeus, niillä käytän värilyhenteitä.
 
Lajipainotus
Kaikille hevosille on merkitty myös lajipainotus. Se voi olla myös "yleishevonen" tai "yleisratsu". 
 
Toisinaan merkitsen lajipainotus-sarakkeeseen myös tiedon siitä, että hevonen kilpailee kyseisen lajin porrastetuissa (porr.). 
 
Erityisesti askellajihevosille merkitsen lajipainotus-sarakkeeseen sen, onko hevonen kilpailtu valmiiksi ARJ:n porrastetuissa. Tämä merkintätapa näkyy tuossa esimerkkikuvassa: kursiivilla merkitty lajipainotus tarkoittaa sitä, että hevonen on kilpailtu valmiiksi. Lihavoitu lajipainotus tarkoittaa sitä, että se kilpailee vielä (viite 5 kuvassa).
 
Muilla roduilla ja muiden lajipainotusten hevosilla vastaavat merkinnät voivat toimia hieman toisella tavalla eikä niitä välttämättä päivitetä säännönmukaisesti. Niistä pitäisi ehkä luopua. 

Näiden pakollisten perustietojen lisäksi hevoslistauksessa voidaan kertoa myös muita tietoja. Nämä tiedot liittyvät hevosen sukuun ja yleensä mitä enemmän jossain rodussa on hevosia, sen tärkeämmäksi olen nähnyt tarjota jo hevoslistauksessa enemmän tietoa kustakin yksilöstä. Näistä suvun pituus on yleisin lisätieto hevoslistauksessa ja se on merkitty, vaikka hevoset olisi jaoteltu erillisiin taulukoihin suvun pituuden perusteella.

  • Vanhempien nimet
  • Isä- ja emälinjat
  • Suvun pituus

4. Palkinnot ja muut merkinnät nimen yhteydessä
Jos hevosella on jokin palkinto tai arvonimi, merkitsen sen myös hevoslistaukseen. Merkintätapa on virtuaalimaailman vakiintunut tapa, arvonimet merkitään hevosen nimen eteen (esim. VIR MVA Ch) ja laatuarvostelu- ym. palkinnot nimen perään (esim. ARJ-II, kuten kuvassa).

Arabianhevosilla nimen perään on merkitty sulkeissa verilinja, jos se on jotain muuta kuin domestic.

Joillain roduilla on joskus merkitty hevosen nimen perään M lihavoituna. Se tarkoittaa sitä, että kyseinen hevonen on myytävänä. Toki Ionicista saa aina kysyä mitä tahansa hevosta ostettavaksi eikä täällä mitään varsinaista myyntilistaa ole edes. Mutta se M nyt kertoo ainakin varmaksi, että jos joku haluaa sen nimenomaisen yksilön, niin kyllä lähtee.

maanantaina, huhtikuuta 21, 2025

Rotuesittelyssä posavinanhevonen

Tekstissä käytettyjen lähteiden käännöksissä on käytetty tekoälyä.

Tällä kertaa valitsin rotuesittelyyn hyvin tuntemattoman kylmäverirodun, nimittäin kroatialaisen posavinanhevosen. Se tunnetaan myös nimillä Posavje Horse tai hrvatski posavac. Englanninkielisessä Wikipediassa se esitellään nimellä Posavac ja muinaisessa Hevosmaailma.netissä käytin siitä suomeksi käännettyä nimeä posavjenhevonen. Myös VRL:ssä se on nimellä posavjenhevonen (tieto korjattu 21.5.2025). Tulin nyt tarkemmin kaivellen siihen tulokseen, että posavinanhevonen olisi ehkä se oikeellisin termi. Jos haksahdan käyttämään nimitystä posavjenhevonen, se johtuu tästä historiasta.


Shared under CC BY-SA 2.5 SI

Rodun historia

Posavinanhevonen katsotaan kroatialaiseksi roduksi, vaikka se taitaa kyllä olla kotoisin vähän nyky-Kroatiaa laajemmalta alueelta. Sitä pidetään kotoperäisenä rotuna myös Sloveniassa. Rodun kotialuetta on Sava-joen laakso, joka kattaa alueita Sloveniasta, Kroatiasta, Bosnia-Hertsegovinasta ja Serbiasta. Posavinanhevonenkin on levinnyt näille alueille.

Rodun historia yltää kauas, sillä se oletettavasti polveutuu illyrialaisten ja kelttiläisten heimojen hevosista. Näihin hevosiin risteytyi eteläslaavilaisten kroaattien mukanaan tuomia hevosia. Myöhemmin alueella on liikkunut paljon muitakin heimoja, gootteja, avaareja, mahdollisesti myös mongoleja. Myös ottomaanien arabialaissukuiset hevoset todennäköisesti vaikuttivat paikallisiin hevosiin. Tätä paikallista hevoskantaa nimitettiin nimellä bušak ja nimi vilahtelee vieläkin siellä täällä käytössä.

Muuten posavinanhevosen historian voi olettaa olleen hyvin tyypillinen kylmäveriselle. Se on ollut alueen olosuhteisiin sopeutunut työhevonen, vahva ja työteliäs, mutta myös taloudellinen pitää. Jalostus on ollut pääasiassa sattumanvaraista, mutta tähtäsi toki siihen, että syntyvät varsat olisivat yhtä käyttökelpoisia kuin vanhempansa, kenties parempiakin.

1960-luvulla rotua yritettiin parantaa risteyttämällä siihen suurempia ja raskaampia kylmäverisiä, kuten ardennereita. Tulkitsen lähteitä siten, että kenties juuri nämä risteytykset tekivät alkuperäisestä posavinanhevosesta harvinaisen eikä kokeilu ollut välttämättä kovin onnistunut. Myös koneellistuminen vähensi hevosten lukumäärää erityisesti maatalouskäytössä.

Tavoitteellinen puhdasrotuisten posavinanhevosten kasvatus ja ylipäänsä rodun säilymisen huomiointi alkoi ehkä vasta muutama vuosikymmen sitten. Rekisteri niille on avattu ilmeisesti 1993.

Rakenne

Posavinanhevonen on yleisesti ottaen melko tyypillinen kevyehkö kylmäverinen. Se on myös mielestäni huomattavan pienikokoinen, sillä hevosten keskikorkeus ei ole kuin 142 senttiä.

Tämä lista rodun rakennepiirteistä on oma käännökseni ja tulkintani eikä mikään virallinen rotumääritelmä.
  • Yleiskuva on keskiraskas ja voimakas kylmäverinen. Jonkinasteista jaloutta toivotaan.
  • Ihanteellinen säkäkorkeus oreille on 140-150 senttiä (145-152 cm?) ja tammoille 135-140 senttiä (135-148 cm?).
  • Sukupuolileimat ovat selkeät sekä tammoilla että oreilla.
  • Pää on pienehkö ja kuiva.
  • Otsa on leveä, profiili suora, korvat pienet, silmät ja sieraimet ovat suuret ja ulkonevat.
  • Kaula on keskipitkä, lihaksikas ja kaareva. Se liittyy lapoihin hyvin (ilmeisesti siis melko ylös).
  • Lavat ovat pitkät ja melko loivassa kulmassa.
  • Rintakehä on leveä ja syvä, kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet.
  • Selkä on lyhyt tai keskipitkä ja leveä.
  • Takaosa on leveä, lautanen melko laskeva ja lihaksikas.
  • Yleisesti ottaen runko on kompakti ja tiivis.
  • Jalat ovat kuivat ja vahvat, nivelet hyvin erottuvat. Jalka-asennot ovat hyvät.
  • Sääret ovat lyhyet.
  • Kaviot ovat melko suuret.
  • Liikkeet ovat rytmikkäät ja säännölliset.
  • Jouhet ovat usein kihartuvat, mutta maltillisen pituiset. Vuohisissa on jonkin verran pidempää karvoitusta.
  • Ruunikko on väreistä yleisin (84 % slovenialaisessa tutkimuksessa), rautias on seuraavaksi yleisin (11 %), mustia ja kimoja on vähän (2-3 % kumpiakin). Muiden värien esiintymisestä ei ole varmuutta, vaikka kroatialainen rotujärjestö listaa kyllä voikkovärit ja lehmänkirjavat. Lehmänkirjavuus on ilmeisesti epätoivottua.


Käyttö ja muut ominaisuudet

Posavinanhevonen on tosiaan ollut työhevonen ja tunnettu vetokyvystään, vaikka onkin kooltaan melko pieni. Se on sopeutunut kotiseutunsa olosuhteisiin ja on lisäksi varhain kehittyvä ja hyvä rehunkäyttäjä. Luonteeltaan niiden tulisi olla rauhallisia, tasaisia ja ahkeria. 

Nykyään työkäyttö on vähäistä, mutta posavinanhevosia käytetään edelleen jonkin verran metsätöissä. Sen lisäksi sitä käytetään harrasteratsuna ja valjakkohevosena. Niitä kasvatetaan jonkin verran myös lihantuotantoon ja se saattaa olla tällä hetkellä tärkein käyttö. Ainakin Sloveniassa ja Kroatiassa yritetään laajentaa posavinanhevosten käyttöä eri tarkoituksiin, kuten laidunnukseen, terapiakäyttöön ja matkailukäyttöön.

Posavinanhevonen on harvinainen. Kroatiassa niitä on raportoitu olevan noin 7500-9000 yksilöä (2023) ja Sloveniassa 2162 yksilöä (2024). Serbia ja Bosnia-Hertsegovina eivät ole raportoineet FAO:lle mahdollisista posavinanhevosista ja niiden tilanteesta. Kannan pienuudesta johtuen rodun geneettinen pohja ei ole suuri ja sisäsiitoksen aiheuttamia ongelmia yritetään välttää.

Lähteet

maanantaina, huhtikuuta 14, 2025

Ionicin Dutch Harness Horset

Olen viime aikoina puljannut jonkin verran Ionicin Dutch Harness Horse (DHH) -lauman kanssa ja ajattelin kirjoittaa niistä muutaman sanasen.

Pidän DHH:ta uutena tulokkaana Ionicissa, mutta pitäisi oikeastaan muistaa, että ensimmäinen rodun edustaja tuli talliin 2019 eli kuusi vuotta sitten. Ensimmäinen kasvattikin syntyi 2021. Tietysti se on joihinkin alkuperäisiin arabeihin ja muihin vastaaviin verrattuna varsin tuore tapaus, mutta ei kuusi vuotta vanha rotu silti mikään ihan just eilen tullut ole.

Ensimmäinen DHH oli Seven Daysin kasvattama tamma 7th Sahara ja voiko tosiaan olla, etten ole muka maininnut tätä tammaa koskaan aiemmin blogissa? En ainakaan löytänyt haulla. Häpeällistä! Joka tapauksessa tämä on siis syntynyt silloin 2019 ja tullut suoraan kasvattajaltaan Ioniciin. Sen hankinta oli vähän vahinko, kuten yleensäkin, vaikka sinänsä rotu oli kyllä kutitellut jossain selkänikaman välissä jo hyvän aikaa. Minähän jo vuonna 2016 kirjoitin blogiin DHH:n rotuesittelyn ja ainakin siitä lähtien se on ollut minun "hanki nämä"-listalla.

Sahara oli alunperin valjakkopainotteiseksi merkitty hevonen, kuten sen vanhemmatkin, ja se on kisannut porrastetuissa valjakkoa. Myöhemmin se on kuitenkin kisannut saddleseat-lajeista parkia ja osittain jopa sekaisin valjakkoa ja ARJ:tä. No, ei se niin nuukaa ole minun mielestäni, mutta nykyään se ja kaikki muutkin DHH:t ovat ARJ-hevosia. Sahara on saalistanut ARJ-III -palkinnon laatuarvosteluistakin. ARJ:n palkintolistojen mukaan se itse asiassa on ensimmäinen ARJ-palkittu DHH ikinä.

Sahara varsoi tosiaan ensimmäiset Ion-DHH:t vuotta 2021 vieraista oreista, kun DHH-oreja etsiskelin Keskustassa ja onnistuin pari löytämään. Seuraavana vuonna, 2022, keksin itse ensimmäisen erän suvuttomia DHH:ita Ioniciin ja vuotta myöhemmin lisää. Tällä hetkellä Ionicissa on 8 itsekeksittyä, suvutonta tammaa ja saman verran oreja, sekä muutama muualta ostettu suvuton yksilö.

Vuonna 2021 syntyivät ne kaksi varsaa Saharalle, 2023 syntyi jo kahdeksan varsaa ja viime vuonna peräti 39 varsaa. Ja homma jatkuu, tälle ja ensi vuodelle on suunniteltu syntyväksi lisää varsoja. Ajattelin, että teetän näistä tämän hetken suvuttomista hevosista runsaasi varsoja, myyn ne kantahevoset pois tai lopetan ja keksin sitten kenties vähän lisää suvuttomia hevosia. DHH:ita on kovin vähän muilla talleilla ja omistajilla, joten niiden suhteen on parasta olla omavarainen. Mutta jos joltain löytyy, näkisin mielelläni!

Toisin kuin niin monen muun rodun kohdalla, nimien keksiminen DHH:ille on helppoa ja mukavaa. Ionicissa ei ole juuri muita hollantilaisia rotuja ollut koskaan, joten esimerkiksi etunimet ovat ihan käyttämätön varanto. Paljon hyviä nimi-ideoita on siis saatavilla helposti, ainakin vielä. Toisaalta moni nimi on vähän sellainen "kaksiosainen" ja vanhempien nimistä saa yhdistelemällä uusia ja uniikkeja nimiä. Yksi esimerkki on Folkmund + Ellemiete = Ellemunda. Ja tosi moni hollantilainen nimi on varsin kiva näin suomalaiseen makuun. Omia suosikkejani ovat ainakin Desideer, Rufijnus, Nerenneke ja Romantiek.

Kuvien kanssa sitten ei olekaan ihan niin helppoa ja kivaa. No, voisi olla, jos ei olisi niin nirso kuin minä. DHH on puoliverityyppinen hevonen, mutta itse haluaisin kuitenkin nähdä sillä pystyä ryhtiä ja melko neliömäistä rakennetta, jossa jalat ovat melko pitkät. Aitojen DHH:iden kuvia on varsin vähän saatavilla, joten Ionicin hevosilla on melko huonosti kuvia. Pitäisi yrittää vähän höllätä tuon nirsoilun kanssa.

Lyhyesti sanottuna: DHH on näyttävä ja kaikin tavoin hieno, mutta harvinainen ARJ-rotu, joka on kyllä tullut Ioniciin jäädäkseen. Toivoisin näkeväni tätä rotua muillakin talleilla.

maanantaina, huhtikuuta 07, 2025

Mitä vanha virtuaalihevostelija ajattelee?

Kun on tarpeeksi kauan harrastanut virtuaalihevosia, se lipuu väistämättä myös ajatuksiin:
  • Hätkähdän joka kerta kun näen domain-nimen safiiritiikeri.net, kun sitä muistelee että vanha Djoehem oli samalla domainilla ja haaveilee jo, että sen omistaja olisi tehnyt paluun ja kaivanut vaikka Djoehemin kadonneet sivut takaisin nettiin. Ei pitäisi nähdä sellaisia päiväunia, Djoehem majaili nimittäin safiiri.net -domainilla.
  • Jokin toinenkin tällainen domain oli, muistaisi vain, että mikä.
  • Sekoitan surutta keskenään Sunpointin ja Suntuubin.
  • Muistan kyllä tusinoittain vanhojen kasvattajien tunnuksia, mutten muista sen yhden nykyisen ja tosi hienon tallin kasvattajatunnusta, vaikka viime kuussa just ostin sieltä hevosen.
  • Niin, ja minun mielestäni esimerkiksi Namyshill on tosi uusi tulokas virtuaalimaailmassa. Eihän se olekaan toiminut kuin vuodesta 2017 lähtien... 
  • Kaikesta on vähintään kymmenen vuotta aikaa.
  • Ja lähes kaikesta on blogiteksti, joka on kirjoitettu vuosikausia sitten.
  • Geocitiesin lopetus harmittaa vieläkin vähän.
  • Kun liikenteessä bongaan auton, jonka rekisterin kirjaimet ovat VRL, KRJ, ERJ, VSN tai jotakin muuta sellaista, niin ilahdun siitä kovin.
  • Kun kuulen jonkin tosi kivan melodianpätkän, niin harmittelen mielessäni sitä, ettei sitä voi hevosen nimenä käyttää. Sitä melodiaa siis, biisin nimi voi tietysti kelvatakin, muttei se ole sama asia.
  • Jos töissä täytyy tehdä jokin tekstiä ja mahdollisesti kuvia sisältävä tiedosto, teen sen mieluummin HTML:llä kuin (pthyi) Wordillä. Tai edes nyt txt-tiedostona, jos ei tarvita kuvia ja hienoja muotoiluja. Notepad ja selain muutenkin ovat ne tutuimmat työkalut.
  • Ja totta kai ne edellisessä kohdassa mainitun HTML-sivun CSS-muotoilut tehdään erilliseen tiedostoon ja totta kai ne tulevat selkärangasta. 
  • Jos jostain syystä ne CSS-määritykset eivät kuitenkaan tule suoraan ulkomuistista, W3Schoolsin osoite on selaimen kirjanmerkeissä joka tapauksessa. 
  • Kollegat eivät tiedä, mikä on W3Schools tai CSS. Pyörittelen salaa silmiäni.
  • Mutta valuu sieltä työelämästä jotain tänne harrastuspuolellekin. Esimerkiksi Google Sheetiä voi käyttää virtuaalihevoshommissa. Kaikkea ei tarvitsekaan tehdä aina HTML:llä, miten radikaalia! 
  • Adobe Photoshop = elämä. Myös töissä.
  • Jotenkin sitä tuntee itsensä kovin aloittelijaksi virtuaaliharrastuksen parissa, kun ei ole harrastanut tätä vielä silloin, kun Liinut, Greymaskit ja kumppanit olivat toiminnassa ja aktiivisia.
  • Kato oho, mitenkäs se kello on taas yli puolen yön?