tiistaina, maaliskuuta 11, 2008

Vierivä kivi ei sammaloidu

Ionicin vieraskirjaan oli pitkästä aikaa tullut negatiivinen kommentti: ruma leiska, ruma nimi, ruma kuva, liikaa hevosia jadajadajada. Perusvastaus tähän on vanha tuttu: "Voi voi, emme voi asiaa auttaa, perusta me-vihaamme-Ionicia-kerho, jos se helpottaisi".

Ajatus kuitenkin lähti laukkaamaan tuosta kommentista vaikken osaa noita henkilökohtaisesti ottaakaan, jokaisella on toki oikeus mielipiteisiinsä (arvostaisin mielipiteitä suunnattomasti enemmän, jos niitä ei huudeltaisi anonyymeina). Mitä jos me vaihtaisimme Ionicin ulkoasun tai nimen tai pienentäisimme tallia rajusti?
Me emme voi tehdä sitä. Se ei ole mahdollista. Ionic on lähtenyt pyörimään kuin mahtava kivenjärkäle alamäkeen emmekä me omistajat voi tehdä muuta kuin yrittää pysytellä vauhdissa mukana. Emme voi jarruttaa, pysäyttämisestä puhumattakaan, emme vaihtaa suuntaa, emme mitään muuta kuin roikkua kyydissä ja katsella miten jyräämme kaiken eteen osuvan.

Ulkoasua ei voi muuttaa. Vaikka hevosmäärämme on naurettavan pieni, vain vajaa 400 yksilöä (huomatkaa ironia), uuden ulkoasun implementointi kaikkien hevosten sivuille olisi liian suuri urakka. Me mukavuudenhaluisina emme ole edes halukkaita yrittämään.
Tiedän kyllä, Ionicin ulkoasu on todella tökerösti toteutettu. Ei, ei se näytä huonolta, musta teksti valkoisella pohjalla ja siniset linkit ovat maailman paras idea, mutta toteutus, koodi on kaikkea muuta kuin eleganttia. Se suorastaan hävettää. Koko ulkoasun ei koskan pitänyt päätyä julkiseen käyttöön alunperin, mutta kokeilin sitä, aloin rakentaa tallia (jota ei pitänyt koskaan enää tulla) ja siitä se sitten lähti. Nyt on turha katua, kivi on pyöräytetty liikkeelle eikä sitä käy pysäyttäminen.

Hevosten määrää ei voi pienentää. No okei, voisimme myydä pois ehkä muutaman kymmenen hevosta ja lopettaa useita vanhuksia, mutta mitä sitten? Sitten meillä olisi neljänsadan hevosen sijasta "vain" kolmesataa. Olen uhrannut niin paljon aikaa, vaivaa ja ajatusta Ionicin kasvatustoiminnan eteen etten voi noin vain lyödä sitä lahtipenkkiin. En voi jättää tammojani varsottamatta, en voi tappaa orejani ilman, että ne ovat jättäneet orilinjalleen jatkajan, en vain voi. Katson sukulinjojeni olevan liian arvokkaita, että voisin tuhota ne. Eli ei, hevosia ei voi vähentää. Ei ainoatakaan.

Entäs sitten nimenmuuton? Jos jokin on pyhää, niin Ionicin nimi! Eli ei tule kuuloonkaan. Se on juuri hyvä tuollaisena, lyhyenä, ytimekkäänä, joukosta erottuvana. Neljän vuoden olemassaolon jälkeen se on jo eräänlainen brändi, tunnettu nimi, kasvattajatunnuskin on tunnettu jo monessa paikassa. Ei sitä kannata muuttaa, samanlaisen nimen ja maineen luominen vie neljä vuotta. Miksi heittää hukkaan tehty työ ja aloittaa alusta? Minusta ei ole koskaan ollut mitään järkeä "aloittaa puhtaalta pöydältä", kuten niin monet ilmaisevat sen, että he loettavat ja aloittavat talleja jatkuvasti.

Mutta tuossa kommentissa eniten satutti tämä kohta: "ettette voi mitenkään pitää tätä tallia oikeasti tunteella". Mitä hittoa kommentoija tietää minun ja meidän tunteista? Onko ainoa "tunteella tekemisen" hyväksytty muoto pitkät kisakalenterit ja pitkät (toisilla kirjoitetut) luonnekuvaukset? Jos näin on, niin kuka hemmetti tuon kommentoijan on mennyt aivopesemään?
Voin väittää, että meillä on tässä tallissa taatusti tuhat kertaa enemmän tunnetta mukana kuin niillä, jotka teettävät ulkoasunsa, tallien ja hevosten nimet, tekstit ja kisakalenteritkin muilla. Ionic on alusta asti itse tehty, omin käsin, kuvat ovat muiden ottamia, mutta nekin ovat yhtä kaikki tärkeitä, hienoja ja juuri oikeille hevosille valittuja joka ikinen. Näihin meidän hevosiin on uhrattu varmasti paljon enemmän tunnetta kuin niihin läkähdyksiin asti kisattuihin suorituskoneisiin, joiden tärkein meriitti ei ole tunnearvo vaan arvonimet, sijoitukset, kantakirjapalkinto, kisatut varsat ja laatuarvostelupalkinnot. Ilman tunnetta talli ei olisi selvinnyt pystyssä neljää vuotta, läpi kaikkien vaikeuksien, ajanpuutteen, työmatkojen, lomien. Ja sitten joku puolivillainen tampio tulee tärkeänä selittämään, ettei meillä olisi tunnetta mukana. Voi jeesus mitä paskaa!

Ei kommentteja: