perjantaina, kesäkuuta 06, 2014

Virginian terveiset

Tämä teksti ei liity varsinaisesti virtuaalihevosiin, ajattelin vain päivittää tilannettani vähän, jos se jotakuta lukijaa kiinnostaa.

Kuten on ehkä huomattu, ei meikäläistä ole juuri virtuaalimaailmassa näkynyt viime aikoina. Syynä tähän on se kuuluisa muu elämä, erityisesti työelämä, joka on tällä hetkellä niin tuhottoman hektistä, ettei tässä ehdi kissaa sanoa välissä kun täytyy taas jo mennä ja mailata ja soittaa. Sain reilu vuosi sitten kenkää edellisestä työpaikasta ja päätin tehdä sen, mitä olin suunnitellut jo jonkin aikaa: perustin oman yrityksen. IT-alan konsulttifirman perustamiseen ei hirveästi tarvita taloudellisia rahkeita, läppäri + nettiyhteys, kännykkä + liittymä ja pari softaa riittää. Mutta se työmäärä! Ne, jotka yrittäjäperheestä ovat, tietänevät tästä jotakin. Ne jotka eivät ole, kuvitelkaa pitkä työpäivä ja kertokaa se kahdella. Suoritetaan mielellään seitsemänä päivänä viikossa. Lisäksi tämä uusi duuni on heitellyt minua ympäri maailmaa eri asioiden takia, vielä nykyäänkin jotkin asiat on vain parempi hoitaa paikan päällä, internet ei korvaa ihan kaikkea. Vapaahetket ovat siis olleet harvassa ja ne ovat lyhyitä, silloin ei yleensä tee mieli edes nähdä läppäriä. Joten ei ihme, jos virtuaalihevoset ovat jääneet vähän vähemmälle.

Ihan kokonaan en ole kuitenkaan virtuaalimaailmaa unohtanut. S tarjoilee omien tallien parhaat palat säännöllisesti sähköpostiin, blogi on tarkassa seurannassa (hei, muitakin aktiivisia virtuaaliblogeja olisi kiva lukea!), käyn itse kuikuilemassa tallien sivuilla ja foorumeilla. Mutta eihän tällä pyöritetä parin tuhannen hevosen suursiittolaa, isoa laukkatallia tai satapäistä ahaltek-laumaa. Onneksi on siis S, joka on joutunut vastuun taakkaa kantamaan. Koska yksi ihminen ei kuitenkaan joka paikkaan repeä, on Gin Ahaltek jäänyt vähemmälle huomiolle (tosin vähemmällä huomiolla se on ollut jo vuosikaudet, ei siinä sinänsä mitään uutta ole), muttei kannata pelätä, ei GA:ta lopeteta. Sen verran S:kin noista ripakintuista pitää, ettei suostu edes harkitsemaan asiaa. Ehkä sitten joskus sekin talli saadaan hoidettua edes jotenkuten ajantasalle. Jos pitkäsukuiset ajaltekit kiinnostavat, niin sinne vain shoppailemaan. Tilausvarsoja ainakin saa.

Ionichan on porskuttanut viime ajat varsin mukavasti, S teki vihdoin sen, mitä minä en koskaan jaksanut enkä viitsinyt: uuden CSS:n ja ulkoasun. Plus että paljon kasvatteja ja uusia hevosia ja rotuja ja vaikka mitä. Pinkissä menee myös lujaa, vaikka kakkosryhmäläisiä ei kisattavana olekaan tällä hetkellä ja nelosiakin vain yksi. Riittää sitä kiirettä noiden muidenkin kanssa. Laukkojen järjestämiseen meikäläisen katoaminen on kyllä vaikuttanut, mutta onneksi kaikille ryhmille näyttäisi löytyvän laukkajärjestäjiä muutenkin. Laukkamaailman tilanne näyttää kivan tasapainoiselta, Kerpan paluu on ollut tervetullut ja tärkeä piristysruiske erityisesti kolmosryhmäläisille.

Virtuaalimaailma siis pyörii oikein hyvin ilman minuakin :)

–Gin

Ei kommentteja: