keskiviikkona, tammikuuta 27, 2016

Tutustumista kisamaailmaan

Olen kyllä hanakka kritisoimaan (sika)kisaamista, laatuarvosteluja sun muuta sellaista, mutta olen aina liikkunut kokolailla pimeässä aiheen suhteen, koska itselläni ei ole kokemusta oikein minkäänlaisesta kilpailemisesta virtuaalimaailmassa (jos lasketaan ravi- ja laukkakisat pois, niitähän on tullut harrasteltua). Sikäli kuin olen osallistunut joihinkin yksittäisiin kilpailuihin tässä vuosikymmenen aikana, ne ovat olleet pääasiassa näyttelyitä tai ARJ-kisoja. Ja laatuarvosteluissa ei ole yksikään omistamani hevonen ikinä käynyt, ehkä alkuaikoina joku kävi pokkaamassa kolmospalkinnon YLAsta, mutta tällöinkin puhutaan yksittäisistä hevosista.

Vaan aina sitä pitää kokeilla kaikenlaista uutta. Kun taannoin totesin, että knabstrup-ori Ionin Kimmolla on kaikki mahdolliset avut tullakseen mamman rakastetuksi kullannupuksi, panostusponiksi ja tallin ylpeydenaiheeksi, niin sama se kai on, jos käy kokeilemassa sitä vähän kilpakentilläkin ja laatiksissa. Koska Kimmo polveutuu estesuvusta, suuntasimme ERJ-kilpailuihin.

Mitä nyt tässä parin viikon aikana olen sitten huomannut halveksimastani kilpailumaailmasta? Ainakin seuraavat asiat:

1. Kilpailujen määrän kerääminen on helppoa. Aivan erityisesti sitä helpottavat nämä tällaiset könttäkisat, joissa yhdellä maililla voi osallistua useisiin, jopa muutamiin kymmeniin, kisoihin yhdellä kertaa. Sillä saa paljon kisoja nopeasti ja paljon kisoja tietää myös enemmän sijoituksia.

2. Kilpailukalenteria ei tarvitse kytätä kuusi kertaa päivässä ehtiäkseen osallistua edes joihinkin luokkiin. Tai ainakin niissä luokissa, joissa Kimmo kilpailee (110-140 cm) on yleensä ollut tilaa. Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että korkeimmissa luokissa olisi enemmän tunkua.

3. VRL:n rekisterisivulla näkyy kisamäärä ja sijoitusten määrä, joten niitä ei ole tarpeen edes merkitä hevosen sivuille, jos metsästää vain pelkästään tiettyä sijoitusmäärää. Minä vanhan koulukunnan edustajana kirjaan tunnollisesti kaiken, mihin Kimmo osallistuu, vaikkei todellakaan olisi pakko. En tosin tiedä, mitä laatuarvostelut vaativat, pitääkö sijoitukset olla merkittyinä hevosten sivuille vai riittääkö pelkkä VRL-rekisterisivu ja että laskevatko tuomarit sijoitusten määrän kaikkien kisojen seasta. Mutta jos joku 40-60 sijoitusta pitää olla, niin miettikää miten pitkäksi tuo kisatuloslista venyy.

4. Kilpailujärjestäjien joukossa on joukoittain talleja, joista en ole kuullut ehkä ikinä. Ovatko kisajärjestäjät ja Ionic oikeasti jo niin eri lokeroissa virtuaalimaailmassa, ettemme tiedä toisistamme enää edes nimiä? Ei kyllä hyvä.

5. Kisoja tuntuu järjestettävän melko runsaasti. Ehkä ihan joka päivä ei uusia kisoja putkahda ERJ:n kalenteriin mutta melkein kuitenkin.

6. Kisaluokat ovat olettamaani pienempiä. Odotin ihan vakavissani, että tarjolla on enimmäkseen sadan hevosen luokkia, jotta kaikki halukkaat mahtuvat mukaan edes joskus, mutta tosiasiassa olen osallistunut vain muutaman kymmenen hevosen luokkiin.

7. Osallistumisrajoitukset ovat odottamaani löysempiä. En tiedä mistä muinaishistoriasta juontaa juurensa sellainen käsitys, että kilpailuissa olisi tavattoman tiukat osallistumisrajoitukset. Yhdeltä omistajalta maksimissaan kolme hevosta per luokka, riippumatta luokan koosta, ja yksi hevonen voi osallistua vain yhteen luokkaan per päivä. No okei, tämä saattaa kyllä tulla laukka- ja ravipuolelta, joissa on realistista rajoittaa osallistumismääriä edellämainitulla tavalla.

8. Yhden hevosen kanssa on helppoa. Jos olisi useampi kilpailutettavana, saattaisi olla jo hankalampaa. Kyllähän yhden hevosen sivuille rustaa kisat ja tulokset, ja käy tarkistamassa tulosten saapumista usein. Useamman hevosen kanssa ja varsinkin jos pitäisi kilpailla usean eri lajin kilpailuissa, tämä luultavasti kävisi jo työstä. Paitsi että nehän tulevat sinne VRL-rekisterisivulle. Silti tuhannen hevosen kilpailuttaminen olisi melkoisen mahdotonta eivätkä muut varmastikaan kiittelisi, jos olisin hevosineni jatkuvasti tukkimassa kaikkia mahdollisia luokkia.

9. Minua kyllä vähän hävettää osallistua kilpailuihin, kun vuosikymmenen on tosiaan profiloitunut suoranaisena kilpailemisen vastustajana. Yksi hevonen... no, se sulautuu sinne muiden joukkoon niin ettei kukaan huomaakaan, mutta osallistuin joihinkin kisoihin täydellä määrällä hevosia ja paistaahan monien nimistä se Ion-tunnus kauas. Pystyn jo kuvittelemaan epäuskoiset älähdykset kanssaharrastajilta: "Mitä toikin luulee oikein tekevänsä?!" No, se on kyllä ihan omatekoinen luuloni. Itseäni vähän naurattaa kyllä.

– S

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisit alkanut kilpailla porrastetuissa! Php-koodilla sais tulokset suoraan päivittymään hepan sivulle! ;) Mun mielestä laatikset kyllä vaatii, että tulosten pitää olla hepan omalla sivulla kirjattuina eikä se VRL:n statistiikka riitä.

S + Gin kirjoitti...

Porrastetut ovat listalla seuraavana, ehkä jonkin toisen hevosen kanssa tosin. Täytyy katsoa mitä ne vaativat varsinaisesti.
Naurettavaa kyllä jos ei VRL:n statistiikka riitä laatuarvosteluissa, niiden nyt ainakin luulisi olevan sellaisia, joita ei pysty väärentämään. Toki jos laatuarvosteluissa lasketaan myös villien kisojen sijoitukset, niin sitten ymmärrän. Olen tosin siinä uskossa, että niitä ei lasketa, mutta täytyy varmaan tarkistaa sekin säännöistä.

Anonyymi kirjoitti...

Ilmeisesti tuossa VRL:n statistiikassa on välillä jotain mystistä häikkää, eikä tulokset aina vastaa todellisuuden kanssa, joten niitä ei pidetä kovin luotettavina. Lisäksi kilpailu VH-tunnuksen kanssa ei ole pakollista, joten silloin kaikki tulokset ei statistiikkoihin tule. Lajilaatiksissa kuitenkin vain jaoksen alaiset kilpailut lasketaan ja niistä sijoitukset pitää löytyä sivuilta. Ja kyllä se tuomariparka laskee sen 40 sijoitusta kaikkien osallistumisten joukosta, jos on pakko :D

Nuo pienet luokat ja mahdollisimman löyhät rajoitukset taas juontavat kilpailuissa juurensa siitä, että halutaan luokat mahdollisimman nopeasti täyteen, jotta tulokset pääsee arpomaan mahd. pian. Näin saa hevosille nopeasti sijoitukset ja heti uudet kisat kalenteriin. Ennen kisat täyttyivät nopeammin, joten isompiakin luokkia järjestettiin, mutta nykyään aktiivisia harrastajia on sen verran vähemmän ja monet kilpailevat porrastetuissa, joten mielellään järjestetään mahd. pieniä luokkia.

Porrastetut ovat kyllä varsinkin suuremmalla hevosmäärällä helpommat. Niissä myös tätä "sikakisaamista" ei niin paljoa ole, koska jos hevonen on ilmoitettu tasoaan helpompaan luokkaan, tulee hylkäys. Näin kannattavinta onkin odottaa tulokset edellisistä kilpailuista ennen seuraaviin ilmoittautumista. Marsupienen KARUS-järjestelmän ansiosta myös suurimpaan osaan porrastetuista kilpailuista osallistuminen on ihanan helppoa ja VRL:stä saa näppärästi ulos kätevän kisalistan, joten hevosten tasoja ei tarvitse pitää missään muistiossa jemmassa :)

sparrow-mind kirjoitti...

Lajilaatuarvostelut vaativat hevosen sijoittuneen vähintään x kertaa omaa koulutustasoaan vastaavalta tai yhtä alemmalta tasoalta. Hevonen ei myöskään voi kilpailla omaa koulutustasoaan korkeammalla tasolla. Nämä kaksi sääntöä tekevät VRL:n kilpailustatistiikan hyödyttömäksi, sillä se ei kerro luokkien tasosta mitään.

Liputan myös porrastettujen kilpailujen puolesta, laiskallekin helppo tapa kilpailla! :-D

S + Gin kirjoitti...

Jahah, jahah, pitäisi oikeasti tutustua niihin sääntöihin itsekin :D