sunnuntaina, tammikuuta 24, 2016

Värikkäin hevosrotu?

(päivitetty 27.1.16 kommenttien perusteella)

Otsikon kysymys esitetään aina satunnaisesti ht.netissä, viimeksi juuri tänään: mikä on värikkäin hevosrotu?

Ennen kuin alan listata omaa listaani värikkäimmistä roduista, huomautan että tässä tapauksessa kannattaa pitää tarkoin mielessä se ero, onko jokin väri sallittu tietyllä rodulla ja esiintyykö sitä tällä rodulla lainkaan. Gin on kirjoittanut asiasta pari vuotta sitten blogiin otsikolla Rodut ja värit. Se kannattaa lukaista läpi, minä tyydyn tässä vain toteamaan, että maailmassa on paljonkin rotuja, joilla on sallittuja kaikki värit, toisin sanoen niitä ei rajoiteta. Nämä kaikki eivät kuitenkaan ole välttämättä mitään erityisen värikkäitä rotuja, sillä vaikka kaikki värit ovatkin sallittuja teoriassa, ei kaikkia värejä rodussa esiinny läheskään aina.

Muistilistaksi tässä vielä kaikki erikoisvärit, joita hevosilla voi esiintyä:
– Kimo
– Päistärikkö
– Lehmänkirjavat: tobiano, splashed white, frame, sabino (Sb1)
– Tiikerinkirjava
– Voikkovärit: voikko, ruunivoikko, mustanvoikko, cremello, perlino, smoky cream
– Hallakkovärit: punahallakko, ruunihallakko, hiirakko
– Hopeavärit: hopeanruunikko, hopeanmusta
– Samppanjavärit: samppanjanrautias (gold champagne), samppanjanruunikko (amber/sable champagne), samppanjanmusta (classic champagne)
– Pearl (lisää aiheesta: Pearl)
– Mushroom (vain shetlanninponeilla)
– Dominanttivalkoinen eli W-geenin eri variantit (lisää aiheesta: W-geenin muunnoksia)

Näiden lisäksi on muutamia vielä tarkemmin tunnistamattomia värejä, kuten light black, morgan-diluutio, salpicada, manchado, ja iberohallakko (lisää aiheesta: Erikoisia värejä, merkkejä sun muita ). Niitä ja niiden mahdollista esiintymistä en ole ottanut huomioon tässä postauksessa lainkaan.

Miniatyyrihevonen
Mineillä sallitaan kaikki värit ja luulisin että kaikkia, tai ainakin lähes kaikkia värejä niillä esiintyykin. Oikeastaan ainoat värigeenit, joiden esiintymisestä en ole varma, ovat pearl, mushroom, ja W-geeni, viimeksi mainitustakin W20-varianttia saattaa esiintyä.
Miniatyyreillä erikoisvärejä esiintyy ymmärtääkseni myös melko runsaasti, joten myös näiden yhdistelmävärejä esiintyy ainakin jonkin verran.

Quarterponi
Quarterponeilla on monia rekistereitä, useimmat niistä hyväksyvät risteytykset painteihin, appaloosiin, ja amerikanponeihin. Näinollen amerikanponeilla voi esiintyä ja esiintyykin lehmänkirjavuuden kaikkia muotoja ja tiikerinkirjavuutta. Kaikki rekisterit eivät kuitenkaan erityisesti suosi kirjavia poneja ja niille saattaa olla joitain rekisterirajoituksia, mutta yhtä kaikki, kirjavia quarterponeja on olemassa.
Hevoskokoisilta quartereilta quarterponit puolestaan voivat periä niiden laajan värivalikoiman, josta tarkemmin seuraavaksi.

Quarterhevonen
Quarterilla esiintyy ymmärtääkseni kaikkia diluutiovärejä (poislukien mushroom), kimoa, ja päistärikköä. Nykyisin, vanhan White Rulen kumouduttua, myös lehmänkirjavat ovat sallittuja ja quarter kuuluukin niihin rotuihin, joilla esiintyy testatusti Sb1:stä. Miten yleisiä quartereilla sitten on tobianot, framet ja splashed white, siihen en osaa ottaa kantaa. Enemmän White Rulesta löytyy tietoa Virtuaaliwikistä.
W-geenin variaatioista quartereilla esiintyy W10 ja W20.

Paint
Paintit tunnetaan lähinnä lehmänkirjavina, ja lehmänkirjavuus onkin osittain tavoiteltua, vaikka rekisteriin hyväksytään myös rekisteröityjen vanhempien yksiväriset varsat, ainakin tietyin rajoituksin. Paint on myös yksi niitä ymmärtääkseni harvoja rotuja, joilla esiintyy framea.
Koska se on lähisukuinen quarterille, sillä esiintyy ymmärtääkseni kaikkia samoja diluutiovärejä, kimoa, ja päistärikköä.

Tennesseenwalker, missourinfoxtrotter ja lähisukuiset rekisterit
Tennesseenwalkerilla esiintyy lähes kaikki samat värit kuin quartereillakin. Pearlista sanoisin, että sitä ei esiinny, mutta niin minä sanoin vuosia sitten myös hopeista ja hallakoista. Sittemmin internetin ihmeellisessä maailmassa on tullut vastaan muutamia yksittäisiä hopea- ja hallakkovärisiä walkereita. Ei siis suljeta pearlia varsinaisesti pois.
Kimo ja päistärikkö ovat molemmat listalla, vaikka eivät nekään kovin yleisiä ole.
Tiikerinkirjavuutta ei esiinny, lehmänkirjavista esiintyy tobianoa ja sabinoa. W-geeniä ei ole tiettävästi raportoitu, W20 on mahdollinen. Splashed whitea ei ole raportoitu tiettävästi sitäkään, mutta en pitäisi mahdottomana.

Missourinfoxtrotterin värikirjo lienee suunnilleen samanlainen kuin tennesseenwalkereillakin. Rekisteri ei periaatteessa kai rajoita värejä ja näinollen foxtrottereilla hyväksyttäisiin myös tiikerinkirjavuus ja frame, mutta esiintyykö niitä käytännössä, en usko ihan heti.

Tennesseenwalkerin ja missorinfoxtrotterin lisäksi USA:ssa on useita erilaisia rekistereitä lähisukuisille askellajihevosille, osittain rekisterit voivat mennä päällekkäinkin eli yksi hevonen on rekisterikelpoinen useampaankin rekisteriin. Näiden rekisterien värivaatimuksiin en ole perehtynyt, mutta oletettavasti melkoinen määrä erikoisvärejä on ainakin mahdollisia niissäkin.

Kalliovuortenhevonen ja lähisukuiset rekisterit
Kalliovuortenhevonen on tunnettu siitä, että sillä hopeaväri on hyvin yleinen. Sellaisena se lienee harvinaisuus hevosmaailmassa, kyllähän hopeaa esiintyy useilla roduilla pitkin maailmaa, mutta muulla rodulla se ei ole toivotuin ja yleisin väri.
Hopean lisäksi voikkoja ja hallakoita löytyy myös, samoin päistärikköä. Samppanjan esiintyminen kalliovuortenhevosilla on vähän kysymysmerkki, mutta lähisukuisilta roduilta sitä löytyy kyllä. Pearlista ei ole tietoa, mutta se on kovin harvinainen ja vaikeasti tunnistettava.
Kalliovuortenhevoset eivät saa olla kirjavia, merkkien esiintymistä on rajoitettu ja yleensä ne ovat hyvin pienimerkkisiä. Lähisukuisilla roduilla sen sijaan saattaa kirjavuutta (lähinnä tobiano ja sabinonkaltaiset kuviot) esiintyä.

Islanninhevonen
Islanninhevosella esiintyy diluutioväreistä voikko, hallakko, ja hopea, ja valkoista lisäävistä väreistä molemmat eli kimo ja päistärikkö. Kirjavista esiintyy tobianoa ja splashed whitea, sekä W-geenin varianteista W8 ja vastikään löydetty W21, mahdollisesti myös W20. Nämä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia yksittäistapauksia, yleisesti ottaen issikoilla on varsin vähän valkoisia merkkejä.

Shetlanninponi
Shettiksellä esiintyy diluutioista varmasti voikko ja hallakko sekä mushroom, jota ei muilta roduilta ole löydettykään. Hopeavärien status on kyseenalainen. Kimo ja päistärikkö löytyvät molemmat ja kirjavuuskuvioista tobiano.
Amerikanshetlanninponien väreistä en tiedä, ASPC mainitsee kaikkien olevan sallittuja paitsi tiikerinkirjavien.

Mustangi
Mustangilaumoista löytyy yleisesti ottaen kaikenlaisia värejä, mutta laumasta ja alueesta riippuu, mitä värejä missäkin esiintyy ja kuinka paljon. Joillain linjoilla värit saattavat olla hyvinkin rajoittuneita, esimerkiksi Kigereillä hallakkovärit ovat hyvin yleisiä ja Nokotoilla puolestaan päistäriköt. Joillain toisilla laumoilla voi taas esiintyä pelkkiä perusvärejä.
Mustangeilta löytynee ainakin teoriassa usempia diluutiovärejä. Mushroom ei ole todennäköinen. Pearl olisi mahdollinen mutta on erittäin harvinainen, jos sitä esiintyy lainkaan. Hopea ei liene mahdoton sekään, mutta harvinainen sekin on jos esiintyy. Samppanjasta en tiedä, sen esiintyminen riippuu siitä, onko mutaatio tapahtunut villi- vai kesyhevoskannoissa (samppanjamutaation epäillään olevan kotoisin nimenomaan Amerikan mantereelta ja se on tapahtunut siis 1500-luvulla tai sen jälkeen). Kimoa ja päistärikköä löytyy, samoin todennäköisesti kaikkia kirjavuustyyppejä, sekä lehmän- että tiikerinkirjavaa.

Suomenhevonen
Huolimatta siitä, että suomenhevosella perusrautias on niin yleinen väri, löytyy meidän omasta rodusta varsin monia erikoisvärejäkin: kimo, päistärikkö, voikko, hopea, ja splashed white. W20 ei liene mahdoton.

Morgan
Morganit ovat yleensä varsin perusvärisiä, mustia, ruunikoita tai rautiaita. Samoin kuin suomenhevosella, niilläkin esiintyy kyllä kohtuullinen valikoima erikoisvärejä, mutta ne ovat kovin harvinaisia.
Diluutioista esiintyy voikkoa, hallakkoa, ja hopeaa. Kimoa ja päistärikköä löytyy myös, mutta reaalimaailmassa ne ovat vain linjan tai parin varassa, käytännössä vain siis muutamia hevosia löytyy.
Kirjavista löytyy joitain pienimerkkisiä splashed whiteja ja ilmeisesti W20.

*myöhäinen lisäys*
Irlannincob ja vastaavat rekisterit
Irlannincobeilla (ja kaikilla niillä rotunimikkeillä, joita erityisesti USA:ssa käytetään näistä ja lähisukuisista hevosista) sallitaan kaikki värit ja lähes kaikkia värejä niillä esiintyykin. Diluutioväreistä esiintyy kaikkia paitsi ilmeisesti samppanjavärejä, mikä onkin loogista koska samppanja on peräisin Yhdysvalloista. Irlannincob on yksi niitä harvoja rotuja, joilla todistetusti esiintyy harvinaista pearlia.
Kirjavuuskuvioista tobiano ja sabinonkaltaiset kuviot ovat yleisimpiä, varsinaista Sb1-geeniä ei niiltä ole vielä testattu, mutta sen esiintymistä pidetään todennäköisenä. W-geenin varianteista W20 löytyy. Splashed whitea tai ainakin hyvin sen kaltaisia kuvioita löytyy myös, framen esiintymisestä en tiedä (koska tätä postausta luetaan, olisi kiva saada lisätietoa tästä, irlannincobit eivät ole varsinaisesti minun core competenceani).
Tiikerinkirjavuuden esiintymisestä en ole oikein varma, periaatteessa sitäkään ei ole kielletty, mutta kun yleisimmin irlannincobit ovat nimenomaan lehmänkirjavia, tarkemmin ottaen tobianoja. Toki tobiano ja tiikerinkirjavuus eivät ole toisensa poissulkevia värejä ja jos tiikerinkirjavaa esiintyy, olisi irlannincobeilla mahdollisuus myös pintaloosaan.

– S

4 kommenttia:

TK kirjoitti...

Ihan hirveän tarkkaan en ole miniatyyrien värejä tutkinut, täytyykin tehdä siitä oikein projektia kun on tarpeeksi tylsää. Sen verran piti vaan tulla sanomaan että framea kyllä löytyy ja aika paljon. Farmeja selaillessa niihin törmää kohtuu helposti. Tuntuu muutenkin mineillä olevan huomattavasti helpompaa löytää kuvia kirjaville poneille kuin perus ruunikoille ja mustille.

taffel kirjoitti...

Perimältään puhtailla shettiksillä ei esiinny hopeavärejä lainkaan. Ht.netissä tuli joskus esiin joku hopea IRL-shettis, kysyin tästä eräältä tuntemaltani (jälleen IRL-)kasvattajalta joka osasi kertoa kys. hopean taustalla olevan jonkin sortin vierasta rotua. Muistaakseni se oli vieläpä aika lähisuvussakin, jos en ihan palturia puhu niin Saksassa se oli kuitenkin jotenkin päässyt luikertelemaan sukuun niin, että sen jälkeläisetkin hyväksyttiin shettiksiksi :D Tästä linjasta tulevia hopeisia eivät kaikki kasvattajat pidä shettiksinä lainkaan.

http://www.shetland.dk/luxus.html
Orin varsat http://www.shetland.dk/Silver%20farvede.html

Tuire N. kirjoitti...

Tämä ori on ainakin sivujen tietojen mukaan testattu, että kantaa tiikerinkirjavuutta, mutta ei tobianoa. Ja sitten löytyy tämä herra, jonka sivuilla ei toki mitään geenitestejä ole merkitty, mutta aika selkeä leopard. Ja sivun alareunassa orin friisutammasta saama varsa, erikoinen kirjava sekin. Ja löytyy myös blanket-väritystä tältä orilta.

Ainakin näiden mukaan tiikerinkirjavuuttakin näyttäisi irlannincobeilta löytyvän, jos nyt voi olettaa, että nämä ovat puhtaita irlannincobeja. Toisaalta voisiko epäillä, että näidenkin takana olisi joku taffelin mainitsema tapaus. Eli oltaisiin käytettyä jotain tiikerinkirjavuutta kantavaa jenkkirotua ja kyseinen risteytys päässyt tavalla tai toisella rodun jalostukseen mukaan.

S + Gin kirjoitti...

Kiitos tiedoista, Tuire N.! Olenpahan taas rahtusen viisaampi tämän osalta.
Ja kun kyseessä on irlannincob ja USA, olen jopa melko varma siitä, että hyvinkin läheltä suvusta voi löytyä melkein mitä tahansa. Eihän irlannincob ole vanha rotu rekisteröitynä rotuna, liekö vanhimmat rekisterit 90-luvulta vasta. Sitä ennen se on ollut pääasiassa hevostyyppi, jolla ei ole ollut mitään virallista määritelmää ja johon on voitu näinollen sotkea ihan mitä tahansa, jos on sattunut haluamaan. En epäile hetkeäkään etteikö jonkin tiikerinkirjavan norikerin tai Sugarbush Draftin risteyttäminen tinkereihin olisi saattanut joskus jonkun päähän välähtää.