keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2016

Pintaraapaisu erikoisaskellajeista

Mainitsin taannoin jossain postauksessa, että eri hevosroduilla esiintyvät erikoisaskellajit ovat sellainen Pandoran lipas, etten ole tullut moneen vuoteen sitä raottaneeksi, koska luovutin jo aikoja sitten toiveet siitä, että niitä voisi joskus ymmärtää. Tässä kuitenkin pieni pintaraapaisu aiheesta, mutta aloitetaan toki ihan perusaskellajien kertaamisella.

Perusaskellajit
Hevosilla on kolme niinsanottua perusaskellajia: käynti, ravi, ja laukka. Toisinaan kiitolaukka (neli) lasketaan omaksi askellajikseen, se lukeutuu perusaskellajeihin myös. Nämä ovat ne askellajit, joita ylivoimaisesti suurin osa hevosista osaa luonnostaan ja joita hevosen tulee esittää mm. koulukilpailuissa.

Käynti on nelitahtinen askellaji, jossa ei ole liitovaihetta ja tahti on tasainen. Käynnin askeljärjestys on vtj-vej-otj-oej.
Ravi on kaksitahtinen, diagonaalinen (ts. ristikkäiset jalat liikkuvat yhtäaikaa) askellaji, siinä on liitovaihe.
Laukka on kolmitahtinen askellaji, jossa on liitovaihe. Käynnistä ja ravista poiketen laukka on epäsymmetrinen askellaji, siinä jompikumpi etujalka johtaa liikettä ja puhutaan oikeasta ja vasemmasta laukasta.
Kiitolaukka on laukkaa nopeampi ja nelitahtinen askellaji, mutta muuten samankaltainen kuin laukka.

Muut eli erikoisaskellajit
Teoriassa kaikki askellajit, jotka poikkeavat perusaskellajeista, ovat erikoisaskellajeja, rodusta ja tapauksesta riippuu ovatko ne tavoiteltavia vai eivät. Jos ne eivät ole toivottavia, puhutaan usein epäpuhtaista askellajeista. Laukkamaisia erikoisaskellajeja ei tiettävästi ole olemassa, suurinosa erikoisaskellajeista on ravimaisia, osa voi olla luettavissa käyntimäisiksikin, mutta ymmärtääkseni kaikki hevoset hallitsevat tavallisen, nelitahtisen käynnin.

Erikoisaskellajeja määritellään seuraavien ominaisuuksien perusteella:
– Diagonaalinen vai lateraalinen (ts. saman puolen jalat liikkuvat yhtäaikaa)
– Kaksitahtinen vai nelitahtinen
– Tasatahtinen (kaviot osuvat maahan tasaisin väliajoin, 1-2-3-4) vai epätasainen tahti (kaviot osuvat maahan ns. kaksi kerrallaan, tahti ei ole tasainen vaan 1-2, 3-4)
– Liitovaihe vai ei

Loputon suo eli erikoisaskellajien nimitykset
Nimitykset erilaisille erikoisaskellajeille ovat moninaisia ja luvalla sanoen sekaviakin, osa vaihtelee ihan sen mukaan mitä nimeä kullakin rodulla käytetään. Englanninkielessä puhutaan yleistermillä "gaited horse/breed" kaikista erikoisaskellajeja osaavista hevosista ja roduista. Useimmissa tapauksissa erikoisaskellajit ovat nelitahtisia, tällöin yleinen englanninkielinen termi on amble.

Fox trot: fox trot on nelitahtinen, diagonaalinen askellaji, jossa etukavio osuu maahan ennen saman puolen takakaviota. Tahti voi olla hieman epätasainen. Fox trot terminä viittaa tietenkin missourinfoxtrotteriin, mutta samaa askellajia esiintyy muutamilla eteläamerikkalaisilla roduilla ja sitä kutsutaan useilla eri termeillä, kuten trocha, pasitrote, ja marcha batida.

Marcha batida: katso fox trot. Termiä käytetään mangalargojen askellajista.

Marcha picada: katso rack. Termiä käytetään mangalargojen askellajista.

Pasitrote: katso fox trot. Termiä käytetään yleensä perunpasoilla, joilla tämä ei ole toivottu askellaji.

Paso: tasatahtinen, nelitahtinen, lateraalinen askellaji. Termi viittaa erityisesti paso finoon ja kolumbianpasoon. Nopeuden ja kokoamisasteen perusteella siitä käytetään kolmea alatermiä, jotka ovat hitaimmasta ja kootuimmasta alkaen classic fino/paso fino, paso corto, ja paso largo.

Paso llano (paso castellano): perunpasojen askellaji, tasatahtinen, lateraalinen, nelitahtinen askellaji. Perunpasoilla tähän liittyy etujalkojen melova liike, termino.

Passi (peitsi): passi lienee ainoa kaksitahtinen erikoisaskellaji. Se on kuin ravi, mutta lateraaliset jalat liikkuvat yhtäaikaa. Passissa on myös selkeä liitovaihe. Suomessa passi on tuttua islanninhevosilla. Virtuaalimaailmassa passi eli peitsi tulee vastaan ravipuolella peitsarilähdöissä. Peitsi on ravia hieman nopeampi askellaji ja siksi peitsarit kilpailevat omissa lähdöissään. Peitsarit ovat amerikanravureita, mutta taipumus peitsaamiseen ravin sijasta on perinnöllistä. Peitsissä pysymistä tuetaan ns. hobbles-valjailla.

Rack: lateraalinen, nelitahtinen, ja tasatahtinen askellaji. Rackissa on koko ajan maassa yksi tai kaksi jalkaa. Rack on hyvin pitkälle samanlainen kuin islanninhevosten töltti. Rack-termiä käytetään viisikäynti-saddlebredien ja Racking Horsen askellajista.

Revaal (ravaal): nelitahtinen, lateraalinen askellaji. Termiä käytetään marwarien ja kathiawarien askellajista.

Running walk: nelitahtinen askellaji, jonka askeljärjestys on sama kuin käynnissä, mutta on paljon käyntiä nopeampi.

Single-foot: käytännössä sama asia kuin rack.

Slow gait: yleistermi yleensä hitaasti esitetyistä nelitahtisista, lateraalisista askellajeista, kuten rack, single-foot, ja stepping pace.

Sobreandando: sama asia kuin stepping pace. Termiä käytetään perunpasoilla.

Stepping pace: lateraalinen ja nelitahtinen askellaji, mutta sen tahti on epätasainen, poiketen näin rackista. Nopea ja tasainen askellaji.

Trocha: katso fox trot. Termiä käytetään erityisesti kolumbianpasojen askellajista. Tätä voi esiintyä myös paso finoilla, mutta se ei ole toivottu askellaji.

Töltti: töltti on islanninhevosten toinen erikoisaskellaji. Se on lateraalinen, nelitahtinen ja tasatahtinen askellaji, yleensä varsin nopea ja siksi se erotetaan pasosta. Tölttiä osaavat islanninhevosten lisäksi myös ainakin osa färsaartenponeista ja pohjoisnorjanponeista.

Lähteet
Graves, Elizabeth. Gaited Horses: The Gait of Running Walk
Whittington, Beverly. Gaited Horses: Understanding Racking Gaits
Wikipedia: Ambling gait
Wikipedia: Horse gait
Wikipedia: Paso Fino
Wikipedia: Peruvian Paso

–S

Ei kommentteja: