sunnuntaina, toukokuuta 21, 2017

Virtuaalimaailman byrokratia

Vastikään Keskustassa oli topikki otsikolla Välikädet virtuaalimaailmassa, jossa keskusteltiin laajalti erilaisista säännöistä, byrokratiasta ja välikäsistä, pääasiassa VRL:n tiimoilta, mutta osin muutenkin. Erinomainen aihepiiri sinänsä ja miettimisen arvoinen. Moni asiaa kommentoinut oli sitä mieltä, että vähemmälläkin valvonnalla selvittäisiin.

Minä olen toista mieltä.

Virtuaalimaailman, tai oikeastaan virtuaalihevostelijoiden historia on täynnä kaikenlaista kähmintää, oman voiton tavoittelua kyseenalaisin keinoin ja jopa suoranaista petkuttamista. VRL:ään on rekisteröity useita tunnuksia, että on voinut äänestää omaa talliaan. NJ:ssä on tuomaroitu omia, joskin toisen alter egon omistamia hevosia. Hevosille on etsitty ns. adoptiovanhempia, jotta se saisi YLAssa sukupisteitä (alunperin sukuselvitysestä ei saanut pisteitä). Kisatuloksia on käpälöity omaksi eduksi ja kaikenlaista muuta tällaista pientä. Tässä olen luetellut siis vain muutaman räikeimmän, julkitulleen tapauksen, tiedä miten paljon huijaamista on tapahtunut piilossa. Kyllä, olen pessimisti tämän suhteen.

Kaikella tällä on yhteinen syy: halutaan maksimoida oma menestys mahdollisimman vähällä vaivalla, mahdollisimman lyhyessä ajassa. Jos NJ-arvonimet, sijoitus VRL:n tallilistalla tai sijoitukset eivät olisi niin tärkeitä asioita ja menestyksen mittareita, kuka vaivautuisi kieroilemaan niiden takia tällä tavalla? Harvempi, luulisin. Näiden ja monien vastaavien tapausten takia VRL:n on ollut pakko luoda sääntöjä ja ylläpitää valvontaa, sitä on suorastaan vaadittu siltä. Tiukoilla, joustamattomilla säännöillä ja herkeämättömällä valvonnalla ei tietenkään pystytä saamaan kiinni kaikkea huijaamista, mutta osa kuitenkin.

Lisäksi virtuaalimaailmassa syytetään säännönmukaisesti ties keitä kaverien suosimisesta ja/tai muiden sorsimisesta. Kun säännöt ovat samat kaikille eikä niistä jousteta piirun vertaa missään tapauksessa, voidaan edes joissain asioissa todeta, että täällä ei suosita tai sorsita ketään. Onko se sitten hyvä vai huono asia, riippuu kai kunkin katsantokannasta.

Nuo kaikki mainitsemani huijaamistapaukset ovat kuitenkin vanhoja ja ajattelin, ettei tällaista enää tehdä. Että virtuaalimaailma on muuttunut, aikuistunut. Pipot ovat höllääntyneet ja vaikka sijoituksia ja laatispisteitä tavoitellaan edelleen, se ei ole koko elämä eikä sitä tehdä hampaat irvessä. Jokaista porsaanreikää ei enää yritettäisi käyttää hyväkseen ja näinollen ei olisi enää tarpeen ylläpitää raskasta byrokratiaa ja valvontaa.

Kunnes sitten tulin miettineeksi, että liekö tuosta pari-kolme vuotta kun jollain foorumilla keskusteltiin siitä, että jotkut harrastajat olivat jättäneet muiden kirjoittamista teksteistä pois tekijänoikeusmerkinnät. Syy oli selvä: muiden kirjoittamista teksteistä sai laatuarvosteluissa vähemmän pisteitä kuin omistajan itsensä kirjoittamista teksteistä ja tuomarit olettivat kategorisesti, että jos tekijänoikeusmerkintöjä ei ole, teksti on omistajan itsensä kirjoittama. Se siitä piponhölläyksestä!

Huomautan tässä että kirjoittajan mainitsematta jättäminen ei välttämättä ole tekijänoikeuslain vastaista, jos asiasta on sovittu tekstin kirjoittajan kanssa. Kirjoittajaa ei ole pakko mainita, jos tämä ei sitä halua. Sen sijaan toisen kirjoittamaa tekstiä ei käsittääkseni missään olosuhteissa saa väittää itsekirjoitetuksi. Tämän jupakan seurauksena jotkin laatuarvostelut vaativat tekstien yhteyteen tekijänoikeusmerkinnän, joka osoittaa hevosen omistajan kirjoittaneen sen, että tekstistä saa enemmän pisteitä.

Miten sitten voisi epärehellinen virtuaalihevostelija hyötyä siitä, että hevosten rekisteröinnissä ei olisi tarkistusta VRL:n puolelta tai jos kilpailut hyväksyttäisiin tarkistamatta kalenteriin. En tiedä, voihan olla että näissä nimenomaisissa kohteissa ei olisi olemassa hyödyntämiskelpoista porsaanreikää. Itse en ainakaan keksi moista, mutta ihmismieli on kekseliäs. Tietenkin voisi kokeilla, mitä tapahtuisi jos osasta valvonnasta luovuttaisiin, mutta itse ainakin pelkään, että jossain kohdassa joutuisin toteamaan: "Mitäs minä sanoin?" Siksi minä kannatan likimain kaikkea mahdollista valvontaa, vaikka toivon olevani väärässä.

– Gin

Ei kommentteja: