maanantaina, lokakuuta 12, 2020

Osallistu väritestiin!

Avery Stablesin omistaja on tehnyt laajahkon väritestin, jossa pitää tunnistaa kuvista hevosten värejä. Testin toinen osio on pienimuotoinen genetiikkaosio, siinä kysellään suhteellisen yksinkertaisia periytymisasioita. Sitä ei sinänsä kannata pelästyä ja mitä sitten jos ei tiedä, ei tästä mitään jälki-istuntoa ole luvassa, jos ei osaa. Kysely on auki 4 viikkoa ja sulkeutuu 5.11.2020, jonka jälkeen niin toivoessaan saa omat tulokset ja yleiset tilastot sähköpostiinsa.

Minähän luen itseni jonkin sortin värifriikiksi, mitä tulee virtuaalihevosten kuviin ja väreihin. Vanhoille lukijoille tämä ei ole mikään uutinen, mutta kerrottakoon nyt silti jos tänne eksyy tuoreempia tulijoita. Tulin taannoin miettineeksi, että siitä on 20 vuotta kun aloin pykätä Hevosmaailma.netin ensimmäisiä versioita pystyyn ja vaikka se alunperin alkoikin hevosrotusivustona, mukaan tulivat värit varsin pian. Värejä seurasi väistämättä niiden genetiikka ja siinä suossa makaan edelleen, kiitos virtuaalihevosten. Me itse asiassa Virginian kanssa otamme mielellämme suuren osan siitä kunniasta, että olimme todennäköisesti virtuaalimaailman ensimmäisiä (julkisesti) väritietoisia harrastajia! Eipä siis ole mikään ihme, että tuo väritesti ja sen tulokset kiinnostavat minua kovasti. Osallistuin toki jo itse.

Se, että tiedän melko paljon hevosten väreistä, ei tarkoita vielä sitä että olisin erityisen etevä tunnistamaan värejä kuvista oikein. En mainitse tässä hieman huoletonta suhtautumistani testin tekemiseen ja ennakkoluulojani. Voi olla että olen nähnyt vähän liikaa noita värejä ja erilaisia poikkeustapauksia, koska eräänkin testikuvan kohdalla ajatuksenkulku meni jotenkin näin: "Kato, se näyttää kyllä ihan mustalta tai ehkä ennemminkin kulomusta. Vitsit kun tietäisi vähän sukua, voi se olla mustanvoikkokin. Tai mustanruunikko tai tummanruunikko. Niin ja kyllähän ne jotkut rautiaatkin ihan mustilta voi näyttää, että tosiaan pitäis tietää vähän suvun värejä kyllä nyt. No, jos mä laitan sen kulomustaksi, se nyt varmaan on se itsestäänselvin vaihtoehto..." Vastaavanlaisia oli muitakin, että kuvan hevosen väri näytti joltakin, mutta se voisi olla jotakin muutakin, tai ainakin jos kuvan panisi virtuaalihevoselle, niin värille voisi olla muutamiakin eri vaihtoehtoja.

Virtuaalihevosten kuvien kanssa puljaaminen on siinä mielessä helppoa, että ei tarvitse välttämättä välittää siitä, minkävärinen kuvassa oleva oikea hevonen on. Kuvassa hevonen näyttää tietynlaiselta ja useimmat harrastajat määrittävät virtuaalihevosen värin sen mukaan, miltä se näyttää, harvoin sen mukaan mikä hevonen oikeasti on. Nämä saattavat nimittäin olla kaksi ihan eri asiaa! Muistutan mieliin vanhan esimerkin sh-ori Veksauksesta, joka kuvien perusteella on musta (no, joissakin kuvissa näkyy pientä punertavaa sävyä), mutta on oikeasti kyllä tosi tumma rautias sukunsa ja varsojensa perusteella. Jos joku virtuaaliharrastaja panisi Veksauksen kuvat omalle suomenhevoselleen ja väittäisi sitä mustaksi, en usko että kovin monella olisi mitään sitä vastaan.

Nykyään moni harrastaja kiinnittää edes jonkin verran huomiota väreihin yleensä ja jopa periytymisasioihin. Varsin harvoin tulee vastaan tilanteita, joissa hevosen väri on rodun ja/tai suvun perusteella täysin mahdoton. Moni myös osaa tunnistaa värit vähintään välttävästi oikein ja ilahduttavan moni kyselee hankalampia väriasioita muilta. Minulta on vuosien mittaan kyselty runsaasti väritunnistuksia ja saa kysellä edelleen.Keskustassa on Värien ihmemaa -viestiketju, johon kaiken jauhannan sekaan mahtuu kyllä värikyselyitä. Summa summarum: kauas on tultu niistä ajoista, jolloin väreistä ja niiden periytymisestä kiinnostunutta virtuaaliharrastajaa suorastaan jopa haukuttiin!

– S

1 kommentti:

Pölhö kirjoitti...

Miun on myönnnettävä että jäin itsekin ihan juupajaapa-linjalle varsinkin noiden tummien kohdalla. :D Onko se musta, todella tumma mustanruunikko, mustanvoikko, sysirautias? Entä onko joku rautias kompa ja kantaa hopeageeniä? Entä jos joku on rabicano parilla hassulla vaalealla häntäjouhella...

Ylianalysointi ei ole taipumus, se on elämäntapa. :D