Kalliovuortenhevosten säkäkorkeudet

Minä olen näitä eri rotujen säkäkorkeustilastoja esitellyt jonkin verran, viimeisimpänä tammikuussa arabiristeytysrotujen säkäkorkeuksia. Tällä kertaa vuoron saa kalliovuortenhevonen, mutta tilastojen lisäksi kerron vähän tuon rodun säkäkorkeusasioista muutenkin. Kalliovuortenhevosten korkeuksien kanssa on nimittäin ollut tässä parin vuosikymmenen aikana vähän säätöä ja rotu on vaihtanut nimeäänkin siinä välissä ponista hevoseksi. 

Minä itse kuulin koko rodusta ensimmäisen kerran joskus 90-luvulla, kun sain käsiini Elwyn Hartley Edwardsin kirjan Koko maailman hevoset. Tässä suomennoksessa rotu esiteltiin nimellä kalliovuortenponi ja sille ilmoitettiin säkäkorkeus, joka osoittautui sittemmin hieman virheelliseksi. Kun 2000-luvun alussa perustin Hevosmaailma.netin, rotu meni sinne  kalliovuortenponina enkä sitä säkäkorkeuttakaan tarkistanut oikeaksi. Saattoi tosin olla, että tuolloin ei ollut vielä oikein mitään paikkaa mistä tarkistaakaan.

Koska Virginia ja minä käytimme Hevosmaailma.netiä paljon lähteenä, virheellinen säkäkorkeus ja rodun nimi valuivat sieltä virtuaalimaailmaan. Emme me olleet ainoita, sillä kalliovuortenhevonen roikkui melko pitkään NJ:n ponirotujen listalla. Sittemmin se on kyllä korjautunut kiitettävästi ympäri virtuaalimaailman ja tunnetaan hevosrotuna. Ainoastaan minä vanha kanto saatan joskus vielä lipsahtaa ainakin ajatuksissani nimittämään sitä poniksi.

Miksikö tuossa Edwardsin kirjan suomenkielisessä versiossa sitten oli väärä säkäkorkeus? Tajusin ongelman todennäköisen alkusyyn vasta kun sain käsiini alkuperäiskielisen version. Suomennoksessa säkäkorkeudeksi oli todennäköisesti ilmoitettu 140-160 (150?) cm. Alkuperäisessä versiossa korkeus oli ilmoitettu kämmenenleveyksinä 14-16 (15?) hh. Kämmenenleveys on noin 10 cm, mutta se ei ole ihan tarkka vaan oikeasti se on 4 tuumaa eli 10,16 cm. Ero on pieni, mutta 14-16 hh on sentteinä 142-163 cm (pyöristetty arvo). Jos nämä säkäkorkeusasiat kiinnostavat, siitä löytyy vanha blogiteksti: Kämmenenleveydet hevosten mittana.

Huomautan kuitenkin tässä välissä, että minulla ei ole enää kumpaakaan kirjaa saatavilla, joten en ole varma mitä siinä varsinaisesti ilmoitettiin säkäkorkeudeksi. Alunperin Hevosmaailma.netissä säkäkorkeuden yläraja oli 150 sentissä, en tiedä miksi mutta olettaisin pääasiallisena lähteenä olleen tuon suomenkielisen Edwardsin kirjan. On tietysti mahdollista, että rotuyhdistys on muuttanut säkäkorkeusrajoituksia vuosien mittaan, jolloin kirjojen tieto jää auttamatta vanhentuneeksi. Toisaalta se on voinut olla myös ihan inhimillinen virhekin, epätarkkuus tai painovirhepaholainen, sattuuhan näitä.

Toinen ongelma tuossa kirjassa ja useimmissa muissakin hevosroduista kertovissa kirjoissa oli se, että rotujen kohdalla ei välttämättä mitenkään tarkenneta sitä säkäkorkeustietoa, että onko se ehdoton raja vai jonkinlainen yksilöiden keskisäkäkorkeus vai ihannekorkeus vai jotain muuta. Toki rotuyhdistykset ja kantakirjat suhtautuvat asiaan eri tavoin ja vaihtoehtoja on monia:

• Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta mitenkään. Esimerkki: englantilainen täysiverinen, lämminveriravuri.
• Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta mitenkään, mutta on olemassa tietty ihanneväli, johon yksilöiden toivotaan osuvan. Näitä voi olla yksi yhteinen molemmille sukupuolille tai oreille ja tammoille omansa. Esimerkki: FWB.
• Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta, mutta korkeuden perusteella tehdään jonkinlaista jakoa rodun sisällä. Esimerkki: suomenhevonen.
• On olemassa ala- tai yläraja tai molemmat, mutta ne ovat hyvin väljät. Tällöin voi olla myös ihannekorkeus. Esimerkki: muistaakseni jotkin pv-kantakirjat.
• On määritelty tarkasti säkäkorkeuden ala- tai yläraja tai molemmat, jonka alittajaa/ylittäjää ei hyväksytä rekisteriin tai kantakirjaan, tai ainakin siinä voi olla rajoituksia. Raja voi olla oreille ja tammoille eri tai sama. Esimerkki: monet ponirodut.

Kalliovuortenhevonen on ymmärtääkseni aika tiukka tässä asiassa, sillä se määrittelee sekä ala- että ylärajan säkäkorkeudelle ja ilmeisesti ainakin alaraja on tiukka. Kalliovuortenhevoset kyllä rekisteröidään varsana, jolloin säkäkorkeudesta ei vielä tiedetä, mutta jonkinlainen kantakirjaus (puhutaan termillä certificate) vaatii ainakin sen, että hevonen on vähintään 14 hh.

Tämän pitkällisen sepustuksen jälkeen totean siis, että kautta aikain Ionicissa on ollut alamittaisia kalliovuortenhevosia ja meni itse asiassa aika kauan ennen kuin kumpikaan meistä edes tajusi, että se on ongelma. Itse asiassa meillä on edelleen yksi selkeästi liian matala hevonen, 138-senttinen Nevaeh Ion. Tamma on syntynyt vuonna 2010 ja sen vanhemmat ovat vuodelta 2008, molemmat hyvin matalia myös, joten siksipä Nevaehista ei kovin korkeaa tullut. Pidän kyllä huolen siitä, että tamman jälkeläiset tulevat olemaan kyllä ihan sallituissa rajoissa. Virtuaalihevosten jalostus on sitten ihanaa kun voi vain päättää että vaikka tämä nyt on vajaamittainen, niin sen varsat menevät rajoihin!

Tässä sitten se tilasto itse:

Orien keskiarvo on 151,66 cm (85 hevosta) ja tammojen 149,74 cm (99 hevosta). Kuten näkyy, tuossa 150 sentin tietämillä on tämän rodun piikki, tammoilla selkeämpi kuin oreilla. Viivadiagrammina se näkyisi ehkä selkeämmin.

Minkälaisia päätelmiä tästä nyt voitaisiin tehdä? Tuo alunperin ylärajana pidetty 150 cm taitaa edelleen jonkin verran vääristää meidän rockyjen säkäkorkeuksia. Minä ainakin Ionicin alkuvuosina pidin yli 150-senttistä kalliovuortenhevosta jotenkin kauhean isoina ja vaikka jossain vaiheessa otinkin tavoitteeksi kasvattaa rodun säkäkorkeutta, se keskisäkäkorkeus pyörii edelleen siinä 150 sentin tuntumassa, vaikka voisi olla isompikin. 160 sentin ylittäjiä ei tallissa tällä hetkellä ole ainoatakaan, tasan 160-senttisiä vain kaksi ja yli 155-senttisiäkin aika vähän.

Jatkossa voisi ehkä vieläkin enemmän kasvattaa tuota rodun kokoa, mutta ottaa enemmän käyttöön myös tuota pienempää päätä, kunhan nyt pysytään siellä 142 sentin yläpuolella. Vaihtelu tunnetusti virkistää.

– S