Rotuesittelyssä posavinanhevonen

Tekstissä käytettyjen lähteiden käännöksissä on käytetty tekoälyä.

Tällä kertaa valitsin rotuesittelyyn hyvin tuntemattoman kylmäverirodun, nimittäin kroatialaisen posavinanhevosen. Se tunnetaan myös nimillä Posavje Horse tai hrvatski posavac. Englanninkielisessä Wikipediassa se esitellään nimellä Posavac ja muinaisessa Hevosmaailma.netissä käytin siitä suomeksi käännettyä nimeä posavjenhevonen. Myös VRL:ssä se on nimellä posavjenhevonen (tieto korjattu 21.5.2025). Tulin nyt tarkemmin kaivellen siihen tulokseen, että posavinanhevonen olisi ehkä se oikeellisin termi. Jos haksahdan käyttämään nimitystä posavjenhevonen, se johtuu tästä historiasta.

© Posavec horse Sentrupert dec 26 2009 by Ines Zgonc

Shared under CC BY-SA 2.5 SI

Rodun historia

Posavinanhevonen katsotaan kroatialaiseksi roduksi, vaikka se taitaa kyllä olla kotoisin vähän nyky-Kroatiaa laajemmalta alueelta. Sitä pidetään kotoperäisenä rotuna myös Sloveniassa. Rodun kotialuetta on Sava-joen laakso, joka kattaa alueita Sloveniasta, Kroatiasta, Bosnia-Hertsegovinasta ja Serbiasta. Posavinanhevonenkin on levinnyt näille alueille.

Rodun historia yltää kauas, sillä se oletettavasti polveutuu illyrialaisten ja kelttiläisten heimojen hevosista. Näihin hevosiin risteytyi eteläslaavilaisten kroaattien mukanaan tuomia hevosia. Myöhemmin alueella on liikkunut paljon muitakin heimoja, gootteja, avaareja, mahdollisesti myös mongoleja. Myös ottomaanien arabialaissukuiset hevoset todennäköisesti vaikuttivat paikallisiin hevosiin. Tätä paikallista hevoskantaa nimitettiin nimellä bušak ja nimi vilahtelee vieläkin siellä täällä käytössä.

Muuten posavinanhevosen historian voi olettaa olleen hyvin tyypillinen kylmäveriselle. Se on ollut alueen olosuhteisiin sopeutunut työhevonen, vahva ja työteliäs, mutta myös taloudellinen pitää. Jalostus on ollut pääasiassa sattumanvaraista, mutta tähtäsi toki siihen, että syntyvät varsat olisivat yhtä käyttökelpoisia kuin vanhempansa, kenties parempiakin.

1960-luvulla rotua yritettiin parantaa risteyttämällä siihen suurempia ja raskaampia kylmäverisiä, kuten ardennereita. Tulkitsen lähteitä siten, että kenties juuri nämä risteytykset tekivät alkuperäisestä posavinanhevosesta harvinaisen eikä kokeilu ollut välttämättä kovin onnistunut. Myös koneellistuminen vähensi hevosten lukumäärää erityisesti maatalouskäytössä.

Tavoitteellinen puhdasrotuisten posavinanhevosten kasvatus ja ylipäänsä rodun säilymisen huomiointi alkoi ehkä vasta muutama vuosikymmen sitten. Rekisteri niille on avattu ilmeisesti 1993.

Rakenne

Posavinanhevonen on yleisesti ottaen melko tyypillinen kevyehkö kylmäverinen. Se on myös mielestäni huomattavan pienikokoinen, sillä hevosten keskikorkeus ei ole kuin 142 senttiä.

Tämä lista rodun rakennepiirteistä on oma käännökseni ja tulkintani eikä mikään virallinen rotumääritelmä.

• Yleiskuva on keskiraskas ja voimakas kylmäverinen. Jonkinasteista jaloutta toivotaan.
• Ihanteellinen säkäkorkeus oreille on 140-150 senttiä (145-152 cm?) ja tammoille 135-140 senttiä (135-148 cm?).
• Sukupuolileimat ovat selkeät sekä tammoilla että oreilla.
• Pää on pienehkö ja kuiva.
• Otsa on leveä, profiili suora, korvat pienet, silmät ja sieraimet ovat suuret ja ulkonevat.
• Kaula on keskipitkä, lihaksikas ja kaareva. Se liittyy lapoihin hyvin (ilmeisesti siis melko ylös).
• Lavat ovat pitkät ja melko loivassa kulmassa.
• Rintakehä on leveä ja syvä, kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet.
• Selkä on lyhyt tai keskipitkä ja leveä.
• Takaosa on leveä, lautanen melko laskeva ja lihaksikas.
• Yleisesti ottaen runko on kompakti ja tiivis.
• Jalat ovat kuivat ja vahvat, nivelet hyvin erottuvat. Jalka-asennot ovat hyvät.
• Sääret ovat lyhyet.
• Kaviot ovat melko suuret.
• Liikkeet ovat rytmikkäät ja säännölliset.
• Jouhet ovat usein kihartuvat, mutta maltillisen pituiset. Vuohisissa on jonkin verran pidempää karvoitusta.
• Ruunikko on väreistä yleisin (84 % slovenialaisessa tutkimuksessa), rautias on seuraavaksi yleisin (11 %), mustia ja kimoja on vähän (2-3 % kumpiakin). Muiden värien esiintymisestä ei ole varmuutta, vaikka kroatialainen rotujärjestö listaa kyllä voikkovärit ja lehmänkirjavat. Lehmänkirjavuus on ilmeisesti epätoivottua.

Käyttö ja muut ominaisuudet

Posavinanhevonen on tosiaan ollut työhevonen ja tunnettu vetokyvystään, vaikka onkin kooltaan melko pieni. Se on sopeutunut kotiseutunsa olosuhteisiin ja on lisäksi varhain kehittyvä ja hyvä rehunkäyttäjä. Luonteeltaan niiden tulisi olla rauhallisia, tasaisia ja ahkeria. 

Nykyään työkäyttö on vähäistä, mutta posavinanhevosia käytetään edelleen jonkin verran metsätöissä. Sen lisäksi sitä käytetään harrasteratsuna ja valjakkohevosena. Niitä kasvatetaan jonkin verran myös lihantuotantoon ja se saattaa olla tällä hetkellä tärkein käyttö. Ainakin Sloveniassa ja Kroatiassa yritetään laajentaa posavinanhevosten käyttöä eri tarkoituksiin, kuten laidunnukseen, terapiakäyttöön ja matkailukäyttöön.

Posavinanhevonen on harvinainen. Kroatiassa niitä on raportoitu olevan noin 7500-9000 yksilöä (2023) ja Sloveniassa 2162 yksilöä (2024). Serbia ja Bosnia-Hertsegovina eivät ole raportoineet FAO:lle mahdollisista posavinanhevosista ja niiden tilanteesta. Kannan pienuudesta johtuen rodun geneettinen pohja ei ole suuri ja sisäsiitoksen aiheuttamia ongelmia yritetään välttää.

Lähteet

• FAO: Breed data sheet.
• Hrvatski Posavac: Hrvatski posavac - budućnost.
• Hrvatski Posavac: Hrvatski posavac - naslijeđe.
• Hrvatski Posavac: Hrvatski posavac - sadašnjost.
• Hrvatski Posavac: Karakteristike konja Hrvatski posavac.
• Hrvatski Posavac: Uzgojni standardi Hrvatskog posavca.
• Javna služba nalog genske banke v živinoreji: Posavje Horse.
• Luštrek, B., et al: A decade of implementing the preservation program in Slovenian indigenous breed Posavje horse – an overview.
• Simčič, M., et al: Analysis of conformation traits of the posavje horse in Slovenia.
• Wikipedia: Posavac.
• Muut määrittelemättömät lähteet.