lip-o. Dorian Franka I
Dorian on sieltä pitkäsukuisimmasta päästä lipizzoja, mitä meillä ylipäänsä on. Se ei ole paljon sanottu, sillä lipizza on kaikesta huolimatta tosi harvinainen rotu virtuaalimaailmassa. Ihmettelen joskus, että miksi. Sehän on niin kuuluisa Wienin Espanjalaisen Ratsastuskoulun tähtenä, upeana valkoisena kouluhevosena. Olisi nyt luullut, että lipizzoja olisi ollut virtuaalimaailmassa enemmänkin, mutta ei. Ei edes silloin aikojen alussa, kun toinen heppakirjojen suosikki, arabianhevonen, oli tosi suosittu.
Lipizza on jäänyt aina varjoihin. Sitä on ollut vähän siellä täällä, yksi hevonen tuolla ja toinen täällä. Joku on joskus jonkin kasvatinkin lykännyt maailmaan tai pari. Kellään se ei ole koskaan (kai) ollut päärotu tai edes siellä tärkeimpien joukossa. No, on joitain viitteitä siitä, että joskus vuosien saatossa joku on silloin tällöin yrittänyt lipizzoja kasvattaa ihan vakavissaan. Vastaan on tullut sellaisia talleja kuin Csepp ja Ardour, ainakin. Harmillista kuitenkin, että näiden kasvatustoiminnan jäljet ovat aika perusteellisesti kadonneet.
Ionicissa on nyt muutama kymmenen lipizzaa, liekö se kautta aikojen suurin lipizzamäärä yhdellä omistajalla? Ja vahinko se alunperin oli, että tänne se ensimmäinenkään lipizza koskaan tuli, jos totta puhutaan. Se ensimmäinen löytyykin Dorianin suvusta, nimittäin tamma 147 Elodia LXXI. Muistikuvissa voi olla heittoa, mutta luulisin tamman olleen alunperin minun tekosiani ja keksin sen ihan vain siksi, että sattui nyt olemaan kuva lipizza-tammalle. Syy se sekin on hevosen hankintaan.
Elodia jätti yhden varsan, orivarsan ulkopuolisesta ja sittemmin perusteellisesti kadonneesta Maestoso Sofista. Tästä kuitenkin on jäänyt elämään sukulinja, joten voin sanoa, ettei se Elodia ja sen keksiminen ihan turha asia ollut. Myöhemmin olen keksinyt lipizzoja jonkin verran ja yrittänyt aina metsästää niitä muualta, silloin kun niitä on ollut kaupan. Sillä kuten sanoin: aina niitä jostain löytyy, yksi sieltä ja toinen täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti