Jollekulle toiselle virtuaalibloggaajalle esitettiin aihetoive, että miksi hän ei osallistu vastuuhommiin, vaikka kuitenkin kilpailee, kantakirjaa hevosiaan ja niin edelleen. Tunsin piston sydämessäni, sillä siihen nähden miten aktiivinen harrastaja olen (ainakin ajassa mitattuna), olen tosi huonosti mukana missään yhteisessä hyvässä.
Teoriassa olisin varmasti kelpo ehdokas hoitamaan erilaisia vastuutehtäviä: tosiaankin aikaa harrastamiselle on ja pitkän historian takia on myös kokemusta ja näkemystä, vaikkakin ne näkemykset poikkeavat tietyissä kohdin valtavirrasta. Lisäksi ilman suurempaa itsekehua olen oletettavasti jossain määrin tunnettu hahmo virtuaalimaailmassa, ehkä moni pitää luotettavanakin.
Onhan minulla sentään joitakin vastuutehtäviä täällä. Olen pitkäaikainen VSN-tuomari, vuoden alusta asti olen ollut myös ARJ:n toinen ylläpitäjä ja toimin siellä laatuarvosteluissa tuomarina tai ainakin varatuomarina. Tarkoituksena olisi alkaa järjestää Mari H:n kanssa vuorokuukausin myös ARJ Cupia, nythän se on pidetty vain joka toinen kuukausi.
Jokainen, joka on ikinä pyytänyt minua tuomaroimaan VSN-luokkia voi melkein jo arvata mistä asia kiikastaa. Nimittäin jos johonkin voi luottaa niin siihen, että minä olen se joka lähettää luokkiensa tulokset viikon myöhässä. Siis ei viikon kuluttua siitä kun tuli ilmoitus, että saa tuomaroida vaan viikon siitä, kun tulokset piti viimeistään palauttaa. Miten monta kertaa olenkaan saanut näyttelyjärjestäjältä muistutuspostia siitä, että minun tulokset uupuu vielä ja dedis on huomenna eilen viime viikolla. Olen mestari jättämään asioita tekemättä! Luen kyllä sähköpostit ja merkitsen tärkeät tähdellä, mutta sitten ne jotenkin vain... jäävät sinne postilaatikkoon.
Eikä VSN-tuomaroinnit ole ainoa asia, mistä sluibaan. Ostohevosille sivujen tekeminen, myytyjen hevosten poistaminen Ionicista ja siirtäminen VRL:ssä uudelle omistajalle, vieraiden varsojen merkitseminen orien sivuille, voi, näistä kaikista voi laistaa! Eikä lista ole mitenkään täydellinen. Minussa on vähän sitä vikaa, että jos en jotakin asiaa tee heti, se jää sitten helposti unohduksiin. Tämä tällainen sopii vastuuhommiin kuin otsatukka sialle, joten ihan yleisen hyvän takia olen pysytellyt isommista saappaista pois.
Puhumattakaan nyt sitten muista ikävistä luonteenpiirteistäni, kuten vaikkapa siitä, että kaikenlainen sivistynyt, aikuinen ja rakentava käytös karisee sekunnin murto-osassa, jos törmään jonkin epäasialliseen tai epäreiluun käytökseen. Vielä pahempi, jos tämä kohdistuu johonkuhun itselleni tärkeään ihmiseen: silloin on helvetti irti ihan välittömästi. No, nykyisin ht.netin poistuttua käytännössä käytöstä tilanne on ehkä parempi kuin se joskus oli, uskon ainakin niin, mutta silti. Vielä huonommin siedän minkäänlaista epäsuoraa vihjailua ja kuiskuttelua siellä täällä. Tahtoo jo sekin närästää, kun kuulen tällaista tapahtuneen jossain asiassa, joka ei koske minua edes lainkaan.
Siis itseäni säästääkseni ja yleisen ilmapiirin kannaltakin koen tekeväni jopa jonkinasteisen palveluksen, kun en kovin hanakasti ole vastuuhommiin itseäni työntämässä. Olen joka tapauksessa kiitollinen kaikille, jotka vastuuhommia virtuaalimaailmassa tekevät, koska ilman teitä tämä olisi tosi paljon kurjempi paikka. Kiitos ja anteeksi.
