Virtuaalimaailman uudemmille tulokkaille ensin tiedoksi se, että olen toiminut YLA-tuomarina heti YLAn perustamisen jälkeen, vuosiluku oli 2001 ja/tai 2002, en muista nyt enää ihan tarkasti. Tuomaroin tuolloin puoliveriluokkia, jotkut poniluokat ja muistaakseni myös täysiveriluokat. Marinean lopettaessa syksyllä 2002 ja minun vetäytyessä lopullisesti (hahhah mitä sarkasmia!) lopetin YLA-tuomaroinnin siinä missä kaikki muutkin haalimani tehtävät. Tein paluun virtuaalimaailmaan nopeammin kuin pöly ehti laskeutua, mutta YLAan en ole käpäliäni sotkenut sen koommin. Jos joku joskus väittää, että olisin ollut joskus YLAn ylläpitäjä, niin se ei pidä paikkaansa, sillä vaikka YLA onkin osin minun ideoimani (mm. pisteytysjärjestelmä on pohjimmiltaan edelleen sama kuin se minkä alunperin kehitin), en ole koskaan sitä ylläpitänyt.
Joitain aikoja sitten sorruin ja YLAn ylläpitäjän hakiessa uusia tuomareita lopettaneiden tilalle kirjoittelin viestiä, että vieläkö vanha patu kelpaisi remmiin. Kelpasin, kunhan ensin olin kerrannut vanhat systeemit ja tutustunut uusiin ja suorittanut koetuomaroinnin. Niin pääsin sitten lämminveriluokkien ja D-ponien tuomariksi, varatuomarina olen B- ja C-poneissa. Ensimmäiset lämminveriluokat on nyt arvosteltu vuosien tauon jälkeen, pahoittelen että olen vähän myöhässä niiden kanssa, mutta tuomarointi on yllättävän aikaa vievää puuhaa ja siihen pitää keskittyä, sitä ei voi hoitaa tuosta noin vain toisella kädellä työasioiden lomassa.
Koska tuo lämminveriluokka pitää sisällään kaikki lämminverirodut lukuunottamatta täysiverisiä ja puoliveriratsuja, olen joutunut astumaan mukavuusalueeltani pois ja opettelemaan rakennetuomarointia sellaisille roduille, joihin en koskaan kuvitellut haluavani kajota, kuten friisiläiset ja lv-ravurit. Rakennetuomarointi ei ole kuitenkaan YLAn pääasia ja niinpä katson voivani tuomaroida näitäkin rotuja, vaikken mikään varsinainen asiantuntija olekaan. Perusasiat tiedän kuitenkin ja se on ihan riittävä, koska YLAssa hevosia ei aseteta rakenteen perusteella paremmuusjärjestykseen, jolloin tarvitsisi olla selvillä kaikista toivotuista ja ei-toivotuista pikkuseikoista ja painotuksista.
Vanha koira oppii todistettavasti uusia temppuja ja olinkin yllättynyt tammaluokkaa arvostellessani kun vastaan tuli lv-ravuri, josta huomasin heti että hei, tässäpä kivannäköinen lämppäri ja rakennekin on ihan moitteeton.
Ponipuolella on vielä tulossa vuonohevosia ja melko tuntemattomat buurinponi ja galiceno.
Muistin myös sen, miksi YLA-tuomarointi on varsin virkistävää, vaikka se onkin aika raskasta. Siinä joutuu keskittymään siihen yhteen hevoseen ihan eri tavalla kuin mitä muuten tekisin. Yleensähän katson virtuaalihevosen sivulta ensin rodun, jos kiinnostava, saatan katsoa enemmän, jos ei kiinnosta, menen pois. Sitten katson kuvat, jos tykkään, niin kiva; jos en niin sitten en. Jos luonne on liian pitkä teksti, en lue sitä. Jos kisoja on liikaa, tuomitsen hevosen surkeaksi luuskaksi. Jos suku on jollain tavoin huono, häivyn viimeistään tässä vaiheessa.
YLA-tuomarina en voikaan tehdä näin! Rodusta riippumatta hevonen on tuomaroitava. Luonne on luettava, kisakalenterin suhteen saan jättää omat henkilökohtaiset mielipiteeni narikkaan ja sama suvun kanssa. Tässä on aivan huomattava ero normaaliin käytökseeni nähden! Vaikka silti minä kiroan ja kiroan liian pitkiä luonnekuvauksia, jotka pahimmillaan on vielä kirjoitettu yhteen putkeen. Se ei kuitenkaan saa näkyä pisteissä.
Niin ja sitten himokisaajille tiedoksi: YLA-tuomarit eivät lähte selailemaan VRL:n kisa-arkistoja etsiäkseen teidän hevosten kaikkia kisatuloksia, kun te laiskat olette merkinneet hevosen sivuille vain sijoitukset. YLAssa pisteitä saa vain ja ainoastaan niistä kisoista, jotka on merkitty hevosen sivuille, muita kisoja ei meille ole olemassa. 60 kisaa riittää täysien kisapisteiden saamiseksi, 10 sijoitusta täysien sijoituspisteiden saamiseksi. Harmi ettei epärealistisen paljosta kisaamisesta saa jakaa miinuspisteitä...
Masentavaa sen sijaan on huomata, etteivät virtuaalihevoset ole parantuneet mitenkään tässä vuosien saatossa. Samanlaisia pisteitä jaoin silloin vuonna 2002, ihan samalla tavalla suurin osa sai jo tuolloin YLA3-palkinnon, jollain 60-80 pisteellä.
Yhtä kehnoja olivat luonnekuvaukset silloin kun nytkin. Jouduin pari kertaa ihan tosissani ihmettelemään, että eivätkö ihmiset tajua kirjoittamaansa tekstiä. Yhden ja saman hevosen luonnekuvauksessa voi lukea "rauhallinen ja kaikin puolin mukava" ja "tulee toimeen vain hyvin harvan kanssa" ja minä en ymmärrä miten nämä kaksi asiaa sopivat mitenkään riitelemättä samaan hevoseen... Voin paljastaa, että luonnekuvauksen realistisuuspisteitä ei paljon tällaisella heru.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti