sunnuntaina, elokuuta 09, 2015

Mikä niissä vanhoissa suvuissa nyt niin kiehtoo?

Edellisessä postauksessa mainittiin vanhat suvut ja sama termi vilahtelee aika tiheästikin meidän blogissa. Vakilukijoille pitäisi olla vähintäänkin selvää, että minä pidän vanhoista suvuista, arvostan niitä, ja haluan käyttää niitä jalostuksessa, sillä tavalla omalla osaltani vien niitä siis eteenpäin tulevaisuuteen.

Mutta miksi?
Miksi nähdä se vaiva, että kaivaa Internet Archivesta ja Googlesta hiki hatussa muinaisia sivuja? Miksi puljata kilometrin pituisten sukujen kanssa kun lyhyempiäkin olisi tarjolla? Miksi innostua jostain suvun 5. polvesta löytyvästä hevosesta, jolla ei ole kuvaa, kisatuloksia, laatuarvostelupalkintoja, josta ei tiedetä ehkä mitään muuta kuin nimi, rotu, ja sukupuoli? Ja varsinkin kun itsellä ei ole mitään erityisempää "suhdetta" näihin hevosiin, minähän olen vasta vuonna 2005 aloittanut newbie.

Virginian kohdalla ymmärrän täysin, mistä hänen innostuksensa vanhoihin sukuihin lähtee: siitä kun itsekin harrasti silloin ja tunsi aika monta hevosista tai ainakin kasvattajista ja omistajista. Hänellä on ihan omakohtaisia muistikuvia Greymaskistä, Liinun virtuaalitallista, Brise Estatesta, Agavesta, Startallista, RG:stä, ja monesta, monesta muusta. Hän tunsi myös usempien omistajat ja koska virtuaalimaailma oli tuolloin pienempi, yleensä kaikki tekivät jonkinlaista yhteistyötä kaikkien kanssa (koska vaihtoehtojakaan ei ollut). Nostalgia on ihan pätevä syy suosia vanhoja sukuja.

No, sitten kun aloittaa oman virallisen virtuaalitaipaleensa Virginian kaltaisen harrastajan paimentamana, niin lopputuloksen voi arvata: arvostat vanhoja sukuja tai itket ja arvostat. Totta kai sitä tulee imettyä kokeneemmalta harrastajalta vaikutteita.

Mutta ei tämä minun fiksaationi vanhoihin sukuihin ole pelkästään Ginin tekosia, arvostaisin niitä varmasti muutenkin. Syy on yksinkertainen: ne ovat virtuaalimaailman historiaa, vanhoja hevosia ja vanhaa kasvatusta, joka on pääosin kadonnut nykypäivän hevosten suvuista. Joten ne ovat yleensä myös harvinaisia ja kasvattajalle harvinainen suku on aina mannaa, oli se vanha tai ei. Lisäksi virtuaalimaailmasta katoaa jatkuvasti tietoa, sivuja, hevosia, ja talleja, joten jos jokin sukulinja on säilynyt 15 vuotta, olisi häpeällistä päästä se nyt katoamaan.

– S

3 kommenttia:

*lumienkuli* kirjoitti...

En tiedä koska viimeksi olette käyneet Alegrea kurkkaamassa, mutta siellä on välillä ihan kohtuu paljon vanhasukuisia hevosia ja harvinaisiakin rotuja löytyy. ;) Kannattaa käydä siis kurkkimassa jos kaipaatte lisää nelijalkaisia. Ja nykyisinhän myyntiehtoina ei ole kuin se, että sivut on ilmoitettava 2vko sisään varaamisesta :)
http://alegre.foorumi.biz/

Se Ionicin Sirpa kirjoitti...

Kiitos vinkistä, en ole tosiaan aikoihin Alegressa käynyt, mutta piti nyt piipahtaa sitten. Ei olisi kannattanut. Olisin halunnut ostaa kaiken, aivan KAIKEN :D Yhden ostopyynnön jo rustailin, seuraavaa harkitaan.

*lumienkuli* kirjoitti...

Tervetuloa ostamaan vaikka kaikki mitkä miellyttää :D Teillä nuo saisivat ainakin melko varmasti pysyvän kodin ja suku jatkuisi, eli teille myydään enemmän kuin mielellään ihan niin monta nelijalkaista kun vain haluatte :D