torstaina, toukokuuta 17, 2012

Säälittävyyden huippu

Arvaatteko mikä on virtuaalimaailmassa säälittävyyden korkein huipentuma?

No minä en tiedä, mutta aika korkealle päästään sillä, että ensin foorumilla väitetään ihmisen x tekevän asioita, joita hän ei tee ja väitetään saman ihmisen olevan mielisairas, tämä kaikki luonnollisesti puskanickin suojista. Sitten käy vielä kommentoimassa henkilön x ja y yhteisessä blogissa ja esittää siellä väitteitä, joille ei kuitenkaan osaa esittää todisteita. Edelleen anonyymina. Ja kauniiksi lopuksi, pyuhän vihansa vallassa käy haukkumassa asiaan liittymättömän kirjoituksen, jonka on kirjoittanut henkilö y, joka on aivan viaton koko episodiin eikä itse asiassa tiennyt siitä mitään.

Arvatenkin tämä nimetön haukkuja luuli ja ehkä toivoikin loukkaavansa henkilöä x noilla perusteettomilla hyökkäyksillään. Hän kuitenkin onnellisesti unohti, että henkilö x on sen verran pitkämielinen ja paksunahkainen, että hänen loukkaamiseensa tarvitaan aika paljon enemmän kuin nimettömänä huuteleva nobody, joka useista pyynnöistä huolimatta ei osannut esittää väitteilleen minkäänlaisia perusteluita. Mutta sehän tiedettiin jo etukäteen. Mutta pitääkö henkilön x sietää henkilökohtaisuuksiin menevää haukkumista? No ei, kenen muka tarvitsee?

Tarinan opetus: kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jos esittää loukkaavan väitteen, sille on todellakin syytä olla olemassa perusteluita, ei vain yleinen viha henkilöä x kohtaan.