Postaus on osa laajempaa sarjaa. Muut osat:
MITÄ NYT VIELÄ?
Olisi ollut kauhean kiva, jos olisin voinut lopettaa edellisen osan toteamalla, että W20 on nyt "uusi sabino", joka selittää kaikki oudot valkomerkkiset hevoset. Houkutus olisi suuri, koska se ihan testatusti on varsin laajalle levinnyt ja suhteellisen turvallisin mielin voitaisiin arvella sitä esiintyvän likimain jokaisella rodulla, josta ei olla jalostettu merkkejä kokonaan pois. Niin kuin nyt esimerkiksi suomenhevosella. (update 22.10.21: ja kyllähän suomenhevoselta W20 on löytynytkin)
MYÖS SPLASHED WHITE YLLÄTTÄÄ
Otsikko huijaa, ei splashed white (SW1) ketään yllättänyt. Tai ei sen ainakaan olisi pitänyt, sillä jo 30-luvulla Valto Klemola teki tutkimusta SW1:n kaltaisesta kuviosta ja sen esiintymisestä suomenhevosilla (ja olikohan muistaakseni welsheilläkin). Ja niistä vanhoista kirjavista suomenhevosista on jokunen kuvakin olemassa, voi ihan itse käydä katsomassa.
Mutta 2000-luvun alkuvuosina SW1 tunnettiin lähinnä painteilla ja miniatyyreilla. Toki sitä tiedettiin esiintyvän harvinaisena islanninhevosilla, ääriharvinaisena gotlanninrussilla ja mahdollisesti joillain muillakin roduilla, mutta niilläkin se oli hyvin harvinainen eikä lainkaan varma. Suomenhevosissa ei ollut enää vuosikymmeniin esiintynyt selkeän kirjavaa väritystä. Merkkejähän suokeilla on, joskus melko suuriakin eivätkä laikut mahan alla tai herasilmät ole mitenkään täysin tavattomia. Vaan ei sellaisia nyt ennenkään kirjaviksi ole luettu...
Niin että kyllä se lopulta ehkä oli jonkinasteinen yllätys kun kymmenkunta vuotta sitten levisi julkisuuteen tieto, että nykysuomenhevosilta on testattu ja löydetty SW1. Ensimmäiset nimet, jotka minä bongasin olivat tamma Intiaani ja ori (tuolloin vielä varsa) Hagelundin Aarre. Nämä molemmat ovat varsin suurimerkkisiä, joten sinänsä SW1 ei ollut suuri ihme. Sittemmin on testattu ja löydetty muitakin kirjavia suomenhevosia.
VAIKEAKSI SE MENI KUITENKIN
Olisinpa nyt päässyt sanomaan, että splashed white on helppo ja yksinkertainen kuvio: isomerkkinen, yhden geenin aikaansaama ja esiintyy paintilla, minillä ja muutamalla pohjoismaisella alkuperäisrodulla. Juu, aina sitä toivoa saa, mutta ei se tietenkään niin simppeliä ole.
Splashed whiten kaltaisia kuvioita aiheuttavia geenimuunnoksia on löytynyt tällä hetkellä jo 6 kappaletta. SW1 oli niistä ensimmäinen, oletettavasti myös laajimmalle levinnyt eikä sitä tiettävästi ole liitetty mihinkään terveysongelmiin. Muut muunnokset ovat nykytiedon mukaan harvinaisempia. Joihinkin liitetään kuurous, toisiin letaalius ja pari viimeisintä taitavat vielä olla niin tuoreita löytöjä, että niistä tiedetään kovin vähän.
Rotuvalikoima on kasvanut myös. SW1:stä epäillään löytyvän monesta eri rodusta, osa näistä on testaamalla varmistettukin jo: englantilainen täysiverinen, trakehner (en pitäisi mahdottomuutena että olisi muillakin puoliverisillä), morgan, kylmäveriravuri ja shetlanninponi. SW2:n tiedettiin esiintyvän alunperin quarterilla ja paintilla, mutta sitä on löydetty myös muutamalta lipizzalta ja norikerilta. SW2:n esiintyminen onkin tällä hetkellä kysymysmerkki: onko se kenties kovinkin laajalle levinnyt kuvio? SW3 ja SW4 ovat löytyneet toistaiseksi vasta yhdysvaltalaisilta karjaroduilta, samoin kuin kai myös SW5 ja SW6, mutta näistä kahdesta viimeisestä en tiedä vielä varmaksi sanoa.
ERINÄKÖISET SPLASHED WHITET
Kaiken lisäksi splashed whiten ulkonäkö vaihtelee sekin varsin paljon. Samanperintäisenä esiintyessään SW1 aiheuttaa (ainakin yleensä ja oletettavasti) selkeän kirjavuuden, jossa valkoista on paljon, kuviolle tyypillisesti jaloissa ja rungon/kaulan alaosassa. Erityisen suurikuvioinen SW1-hevonen voi olla kokovalkoinen, jolla on tumma laikku niskassa tai etuselässä.
Eriperintäinen SW1 on yleensä vähemmän kuvioitu, mutta siinäkin on paljon vaihtelua. Se voi olla kirjavaksi tunnistettava, suurimerkkinen, pienimerkkinen tai pelkästään herasilmäinen. Nähtävästi se voi olla myös kokonaan merkitön! Vieno-Kaneli on testattu SW1:ksi, mutta tammasta ei löydy kuin muutamia yksittäisiä valkoisia karvoja. Gotlanninrusseilla putkahtelee satunnaisesti selkeän kirjavia splasheja lähes yksivärisistä vanhemmista, joten nämä lähes merkittömät tapaukset lienevät sitten kirjavia itsekin, vaikkeivät siltä näytä. SW2:iksi testatut lipizzat ja norikeritkaan eivät varsinaisesti näyttäneet splashed whiteilta.
Tyypillisesti merkkien rajat ovat suorat ja selkeät, mutta siinäkin on vaihtelua. Muutamilla testatuilla suomenhevosilla on päistärkarvaa ja monimutkaisempia merkkejä. Ehkä ihan samanlaista “pitsikuviota” niiltä ei löydy kuin sabinolta ja joiltain W-muunnoksilta, mutta enpä menisi tästäkään vielä julistamaan mitään.
Lopputulos tästä sabino-sekaannuksesta on siis se, että meillä on tiedossa 3 eri kuviota, jotka aiheuttavat suunnilleen samankaltaista kirjavuutta. Tosin kirjavuuskuvioiden laajuus vaihtelee merkittömästä kokovalkoiseen. Kahdesta kuviosta on löytynyt useampia eri muunnoksia ja rotujen määräkin on suuri. Mistä sitä nyt sitten tietää onko hevonen jokin näistä ja jos on, niin mikä?
–S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti