Reilu vuosi sitten listasin kymmenen suosikkirotuani, mutta jäin harmittelemaan, että listalta puuttui monta hienoa rotua. Nyt siis lienee aika jatkaa listaamista ja miettiä suosikkirodut 11-20. Lista ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen paremmuusjärjestys.
Tuo vuodentakainen lista kymmenestä parhaasta on edelleen ajankohtainen, joten siihen ei tarvitse tehdä päivityksiä:
1. ahaltek
2. arabi
3. kalliovuortenponi
4. knabstrup
5. RBSH
6. quarter
7. englantilainen täysiverinen
8. morgan
9. puoliveriset
10. tersk
11. Welshit
En oikeastaan osaa sanoa suosikkiani eri sektioista. Olen kyllä julistanut vuosien varrella useammin kuin kerran, että B ja D olisivat niitä parhaita, mutta totuus kuitenkin on että C on jotakuinkin sama asia kuin D ja mountain on todella sievä poni kaikkinensa.
12. Venäjänratsuhevonen
Mitä enemmän haalin rodusta tietoa ja näen kuvia, sitä upeampana se näyttäytyy. Venäjän lahja ratsuhevosmaailmalle! Puoliverimäisempi kuin ahaltek, persoonallisempi kuin puoliverinen.
13. Tennesseenwalker
Värit ovat walkerin kohdalla se juttu, tietenkin! Rotu itsehän ei ole aina mikään kaunein kukkanen eikä aina välttämättä edes selkeästi tunnistettavissa, varsinkin monet tammat saattavat olla hyvinkin vaatimattoman näköisiä. Mutta se värien kirjo! Samppanjaa, tobianoa, sabinoa, päistärikköä, voikkoa! Mahdollisuus olisi myös hopeaan, mutta ehkä taidan jättää sen välistä kuvien puutteen takia.
14. Budjonny
Toinen venäläinen, usein aika persoonallisen näköinen ratsurotu. Rakkaussuhteeni virtuaalisen budjonnyn kanssa on kestänyt jo kauan.
15. Unkarilaiset rodut: furioso, gidran, kisber, nonius, shagya
Tämä nyt on vähän fuskaamista listata yhden numeron alle peräti viisi eri rotua, jotka eivät ole edes samankaltaisia kaikki, samasta maasta vain. Mutta kun en voi mainita yhtä ja sitten jättää toisen mainitsematta ja haluaisin listata muitakin kuin vain unkarilaisia! Näistä kisber, furioso ja gidran ovat ehdottoman laadukkaita ratsuja, shagya arabityyppinen mutta myös hyvä ratsu ja nonius taas sitten raskaampi ja vaatimattomampi mutta ehdottoman monikäyttöinen rotu. Ei voi kuin tykätä.
16. Andalusia ja lusitano
Näyttäviä ratsuhevosia, tyypiltään aivan omanlaisiaan. Jääneet meillä aina vähän lapsipuolen asemaan ja se on sääli.
17. Saddlebred ja NSH
Näyttäviä, kevyitä ja monipuolisia rotuja, jääneet virtuaalimaailmassa vähän yksipuolisesti askellajihevosiksi, vaikka näissä olisi oikeasti potentiaalia vaikka mihin. Jopa kouluratsastukseen, saddlebred ei kuulu niihin rotuihin, jotka eivät osaa ravata.
18. Ylämaanponi
Tuhti skottilainen, tätä ei voi olla rakastamatta jo pelkän ulkonäön takia. Hallakkovärien yleisyys ei ole lainkaan kehnompi asia. Aina ajatellessani ylämaanponeja mieleen nousee samalla myös Ylämaan karut nummet, harmaakivilinnat ja lasillinen skottiviskiä...
19. Paso fino
Ja ehkä myös perunpaso, mutta pf on näistä kahdesta se, josta pidän hieman enemmän. Harvinainen, barokkityylinen, mutta kuitenkin usein melko omannäköisensä rotu. En ole yhtä suuri paso-fani kuin S, mutta ymmärrän hyvin miksi hän pitää näistä roduista.
20. ... öööh...
Kaikki muut brittiponit eriskayta, shettistä ja kerry bogia lukuunottamatta? Frederiksborg? Pintabian ja ara-appaloosa? Dartmoorinponi? Orlov? Poitou ehkä? Tai irlannintyöhevonen?
Ei kun clevelandinruunikko! Mahtava, mahtava rotu, mahtavannäköinen, mahtava luonteeltaan, tosi käyttökelpoinen kaveri. Olisi ehkä taas aika hankkia muutama...
Kommentteihin saavat lukijat mieluusti listata omia hevosrotujen top ten - listojaan.
–Gin
tiistaina, joulukuuta 11, 2012
maanantaina, joulukuuta 10, 2012
Joulukalenteri 10: Ahaltek-artikkeli ja miten sille kävi
En muista onko blogissamme mainittu vielä mitään Virmasta, VRL:n uudesta lehdestä, joka on maksullinen. Ensimmäinen numerohan ilmestyi syyskuun alussa vai mahtoiko olla elokuun puolta ja uutta ollaan vääntämässä kasaan näinä päivinä, materiaalin deadline oli 3.12. Olin lupautunut kirjoittamaan Virmaan jotakin, koska Vippoksesta ei ole taas kuulunut mitään.
Aiheideaksi keksin (mielestäni) maailmankaikkeuden parhaan aiheen: ahaltekit! Laaja rotuesittely ahaltekeistä reaali- ja virtuaalimaailmassa! Pipariina lupasi minulle ruhtinaalliset kaksi aukeamaa tilaa artikkelille, jotta saisin kirjoittaa laveasti.
Minähän olen vuosien varrella kirjoittanut ahaltekeistä kasoittain materiaalia. Virtuaaliwikin ahaltek-artikkeli on pääosin minun käsialaa, samoin merkittävien ahaltek-orien ja -tammojen listat tietoineen. Samoin olen aikoinani raapustanut kasaan vanhan VATYn sivut ja sieltä jos mistä löytyy tietoa: rotumääritelmä, rakennetietoa, rakennearvosteluita, värejä, perustietoa Turkmenistanista ja turkmeenin kielestä sekä turkmeeninkielisiä sanoja, rodun virtuaalihistoriaa, kasvattaja- ja kasvattilistoja, orilinjoja, tammalinjoja... Ja kaiken lisäksi täällä blogissakin on tekeistä tullut kirjoitettua aika paljon.
Tässä kohtaa sitten ensimmäinen Virma-artikkelini ikinä törmäsikin kiviseinään. Kaikki on jo sanottu, kaikki on kirjoitettu ainakin kertaalleen jonnekin. Viime vuosina ei tekkemaailmassa ole tapahtunut suuria mullistuksia enkä kerta kaikkiaan löytänyt vanhoihin asioihin enää uutta näkökulmaa. Hajaantukaa, minulla ei ole mitään sanottavaa! Olisin voinut kopioida artikkeliini tekstin suoraan Virtuaaliwikistä tai VATYn sivuilta. Se taas ei olisi palvellut ketään. Turkmenistanin poliittisesta tilanteesta olisi kyllä saanut jännittävää materiaalia kasakaupalla, mutta sen liittymäkohta virtuaalihevosiin on hieman keinotekoinen.
En kuitenkaan suostu luovuttamaan vielä ahaltekien kanssa, kyllä jossain täytyy olla jokin pieni nurkka, jota en ole vielä puinut perusteellisesti läpi ja jos ei muuta, niin ainakin Wikin merkittävien hevosten lista on vielä hyvin puutteellinen. Tosin toivoisin Wikin suhteen sitä, että muutkin kirjoittaisivat sinne jotain, vaikka niistä uudemmista merkittävistä hevosista, joita minä taas en tunne niin hyvin. Ja se hevosen merkittävyyskin on aika venyvä käsite. Mutta jos jollain on jotain kysyttävää ahaltekeistä tai jokin idea ahaltek-aiheiseen tekstiin, niin otan mielelläni vastaan.
–Gin
Aiheideaksi keksin (mielestäni) maailmankaikkeuden parhaan aiheen: ahaltekit! Laaja rotuesittely ahaltekeistä reaali- ja virtuaalimaailmassa! Pipariina lupasi minulle ruhtinaalliset kaksi aukeamaa tilaa artikkelille, jotta saisin kirjoittaa laveasti.
Minähän olen vuosien varrella kirjoittanut ahaltekeistä kasoittain materiaalia. Virtuaaliwikin ahaltek-artikkeli on pääosin minun käsialaa, samoin merkittävien ahaltek-orien ja -tammojen listat tietoineen. Samoin olen aikoinani raapustanut kasaan vanhan VATYn sivut ja sieltä jos mistä löytyy tietoa: rotumääritelmä, rakennetietoa, rakennearvosteluita, värejä, perustietoa Turkmenistanista ja turkmeenin kielestä sekä turkmeeninkielisiä sanoja, rodun virtuaalihistoriaa, kasvattaja- ja kasvattilistoja, orilinjoja, tammalinjoja... Ja kaiken lisäksi täällä blogissakin on tekeistä tullut kirjoitettua aika paljon.
Tässä kohtaa sitten ensimmäinen Virma-artikkelini ikinä törmäsikin kiviseinään. Kaikki on jo sanottu, kaikki on kirjoitettu ainakin kertaalleen jonnekin. Viime vuosina ei tekkemaailmassa ole tapahtunut suuria mullistuksia enkä kerta kaikkiaan löytänyt vanhoihin asioihin enää uutta näkökulmaa. Hajaantukaa, minulla ei ole mitään sanottavaa! Olisin voinut kopioida artikkeliini tekstin suoraan Virtuaaliwikistä tai VATYn sivuilta. Se taas ei olisi palvellut ketään. Turkmenistanin poliittisesta tilanteesta olisi kyllä saanut jännittävää materiaalia kasakaupalla, mutta sen liittymäkohta virtuaalihevosiin on hieman keinotekoinen.
En kuitenkaan suostu luovuttamaan vielä ahaltekien kanssa, kyllä jossain täytyy olla jokin pieni nurkka, jota en ole vielä puinut perusteellisesti läpi ja jos ei muuta, niin ainakin Wikin merkittävien hevosten lista on vielä hyvin puutteellinen. Tosin toivoisin Wikin suhteen sitä, että muutkin kirjoittaisivat sinne jotain, vaikka niistä uudemmista merkittävistä hevosista, joita minä taas en tunne niin hyvin. Ja se hevosen merkittävyyskin on aika venyvä käsite. Mutta jos jollain on jotain kysyttävää ahaltekeistä tai jokin idea ahaltek-aiheiseen tekstiin, niin otan mielelläni vastaan.
–Gin
lauantaina, joulukuuta 08, 2012
Joulukalenteri 8: Värigenetiikan kiemuroita
Nelisen vuotta sitten kirjoitimme täällä paljonkin Coat Color Calculatorista (nykyisin CCC:n tuorein käyttöohjeistus löytyy Virtuaaliwikistä). Se on edelleen meille varsin tärkeä apukeino hevosten värien kanssa, erityisesti silloin kun varsan vanhemmilla on useampaa kuin yhtä erikoisväriä. Tovi sitten törmäsin kuitenkin pieneen bugiin CCC:ssä. Tai kuvittelin niin.
Varsan isä oli mustanpäistärikkö tobiano ja emä tavallinen voikko. Syötin värit kenttiin (Blue roan + tobiano ja palomino), tarkistin genotyypit, mutta tässä vaiheessa en sen tarkemmin katsonut listoja, koska hevosille ei oltu määritelty genotyyppejä. Tuloslista sen sijaan näytti kummalliselta:
8.33% - Smoky Blue Roan
8.33% - Smoky Black Tobiano
8.33% - Buckskin Tobiano
8.33% - Buckskin Roan
8.33% - Blue Roan
8.33% - Black Tobiano
8.33% - Bay Tobiano
8.33% - Bay Roan
8.33% - Palomino Tobiano
8.33% - Palomino Roan
8.33% - Chestnut Tobiano
8.33% - Chestnut Roan
Genotyyppilomake ei kysynyt tobianon ja päistärikön genotyyppiä, mutta tulossivun tietojen mukaan se käsitteli ne kummatkin heterotsygootteina. Listasta puuttuu kuitenkin ne vaihtoehdot, että varsa ei olisi päistärikkö eikä tobiano vaan vaikkapa voikko tai musta, jotka kyllä ovat meidän harrastaman karvalakkigenetiikan mukaan täysin mahdollisia värejä, jos isä ei ole homotsygootti päistärikön eikä tobianon suhteen. Samoin listasta puuttuu tobianon ja päistärikön yhdistelmä. CCC:n mukaan varsa voi siis olla joko tobiano tai päistärikkö, muttei kumpikin yhtä aikaa tai ei kumpikaan. Ja sehän ei pidä paikkaansa!
Koska CCC on tähän asti ollut varsin luotettava värkki, aloin testata tuota hieman enemmän ja totesin, että päistärikön ja kirjavien tai pelkkien kirjavien kanssa on jotain mystistä ongelmaa. Bugi se kuitenkaan ei ole, se selvisi kun luin CCC:n pääsivulta uutisen, joka kertoi CCC:hen tehdystä päivityksestä vuonna 2010.
Sen mukaan päistärikkö, tobiano ja sabino ovat ovat ns. KIT-geenin mutaatioita kromosomissa 3 ja näin ollen nämä kolme väriä yhdistyvät samassa hevosessa harvoin. Jos yhdistyvät, niistä yhdistyy yleensä vain kaksi (tobiano + päistärikkö, sabino + päistärikkö, tobiano + sabino), ei kaikki kolme ja silloinkin nämä värit useimmiten ovat heterotsygootteja. Toisaalta tällaisen hevosen varsa perii jommankumman esiintyvistä erikoisväreistä, ei molempia. (Tämä on tankerosuomennos CCC:n sivulla olevasta tekstistä, yrittäkää kestää).
Meistä kumpikaan ei ole tuohon tietoon aiemmin törmännyt, vaikka kyseessä on siis hyvinkin pari vuotta vanha tieto, mutta lupaan raportoida asiasta, jos jostain tulee vastaan tuo asia rautalangasta väännettynä versiona.
Niin että siitä meidän varsasta tuli sitten mustanpäistärikkö.
–S
Varsan isä oli mustanpäistärikkö tobiano ja emä tavallinen voikko. Syötin värit kenttiin (Blue roan + tobiano ja palomino), tarkistin genotyypit, mutta tässä vaiheessa en sen tarkemmin katsonut listoja, koska hevosille ei oltu määritelty genotyyppejä. Tuloslista sen sijaan näytti kummalliselta:
8.33% - Smoky Blue Roan
8.33% - Smoky Black Tobiano
8.33% - Buckskin Tobiano
8.33% - Buckskin Roan
8.33% - Blue Roan
8.33% - Black Tobiano
8.33% - Bay Tobiano
8.33% - Bay Roan
8.33% - Palomino Tobiano
8.33% - Palomino Roan
8.33% - Chestnut Tobiano
8.33% - Chestnut Roan
Genotyyppilomake ei kysynyt tobianon ja päistärikön genotyyppiä, mutta tulossivun tietojen mukaan se käsitteli ne kummatkin heterotsygootteina. Listasta puuttuu kuitenkin ne vaihtoehdot, että varsa ei olisi päistärikkö eikä tobiano vaan vaikkapa voikko tai musta, jotka kyllä ovat meidän harrastaman karvalakkigenetiikan mukaan täysin mahdollisia värejä, jos isä ei ole homotsygootti päistärikön eikä tobianon suhteen. Samoin listasta puuttuu tobianon ja päistärikön yhdistelmä. CCC:n mukaan varsa voi siis olla joko tobiano tai päistärikkö, muttei kumpikin yhtä aikaa tai ei kumpikaan. Ja sehän ei pidä paikkaansa!
Koska CCC on tähän asti ollut varsin luotettava värkki, aloin testata tuota hieman enemmän ja totesin, että päistärikön ja kirjavien tai pelkkien kirjavien kanssa on jotain mystistä ongelmaa. Bugi se kuitenkaan ei ole, se selvisi kun luin CCC:n pääsivulta uutisen, joka kertoi CCC:hen tehdystä päivityksestä vuonna 2010.
Sen mukaan päistärikkö, tobiano ja sabino ovat ovat ns. KIT-geenin mutaatioita kromosomissa 3 ja näin ollen nämä kolme väriä yhdistyvät samassa hevosessa harvoin. Jos yhdistyvät, niistä yhdistyy yleensä vain kaksi (tobiano + päistärikkö, sabino + päistärikkö, tobiano + sabino), ei kaikki kolme ja silloinkin nämä värit useimmiten ovat heterotsygootteja. Toisaalta tällaisen hevosen varsa perii jommankumman esiintyvistä erikoisväreistä, ei molempia. (Tämä on tankerosuomennos CCC:n sivulla olevasta tekstistä, yrittäkää kestää).
Meistä kumpikaan ei ole tuohon tietoon aiemmin törmännyt, vaikka kyseessä on siis hyvinkin pari vuotta vanha tieto, mutta lupaan raportoida asiasta, jos jostain tulee vastaan tuo asia rautalangasta väännettynä versiona.
Niin että siitä meidän varsasta tuli sitten mustanpäistärikkö.
–S
perjantaina, joulukuuta 07, 2012
Joulukalenteri 7: Sabinot ahaltekit
Sabinosta ja sen periytymisestä on puhuttu blogissa säännönmukaisesti parin vuoden välein (2008 ja 2010), joten nyt lienee taas aika. Olemme alkaneet nyt vihdoin toden teolla merkitä ahaltekien väritietoihin ylös sitä sabino-väriä tai ainakin jos epäilemme sitä (ja se on sovelias periytymisen kannalta). Olemme ottaneet sen kannan asiaan, että jokin vähän pienimerkkisempikin hevonen voi olla sabino, jos sen vanhemmista edes jompikumpi on sabino. Käsittelemme sitä siis yksinkertaistetusti yhden dominoivan geenin aiheuttamana värinä.
Kun tässä noita värejä on kirjattu hevosten sivuille, on meille putkahtanut jo useampikin sukulinja, joista sabinoa löytyy.
Gepard
| Vishnja
| | Yabany
| | | Gin Wodolaz
| | | | Gin Walerian
| | | Gin Yordan
| | | | Gin Halyna
| | | | Verusha CAT
| | Gin Arkadiy
| | Gin Bilyana
| | | Gin Batida
| | | | Gin Brjunetka
| Gin Kasandra
| | Gin Istanbul
| | Gin Kaitlyn
| | | Gin Averki
| | | | Gin Vozzrenie
| | | Gin Kolege
| Gin Gavriel
| | Gin Gavarap
| | | Gin Evrejka
Gin Wulkan
| Gin Khayrat
| | Gin Kalliope
| | Gin Khariya
| | Gin Zvonimir
| Gin Wolodja
Harasat
| Rezolyuzija
| | Gin Hazael
| | | Gin Svajone
KF Stakan
| Gin Karelia
| | Gin Chaldene
| | | Gin Eldene
| | Gin Iaido
Odarennij
| Suwulgan (tosi pienimerkkinen)
| | Gin Izaak
| | | Gin Italo
| | | Gin Iaido
| | Wiktorina
| | | Gin Wioletta
| | | | Gin Wiolina
| | | Gin Shalomon
| | | | Gin Zoloto
| | Gin Anastazja
| | | Gin Yaromir
| | | | Gin Fabrizia
| | | | | Gin Faiga
| | | | | Gin Meteor
Quiero's Poladia
| Gin Pashmina
| | Gin Pawon
| | Gin Paolina
Tässä ei ole vielä kaikki, emme ole käyneet kaikkia hevosia läpi. Aika paljon hevosia tässäkin jo on, mutta meillä on silti joitain mahdollisia sabinoja merkitsemättä.
–S
Kun tässä noita värejä on kirjattu hevosten sivuille, on meille putkahtanut jo useampikin sukulinja, joista sabinoa löytyy.
Gepard
| Vishnja
| | Yabany
| | | Gin Wodolaz
| | | | Gin Walerian
| | | Gin Yordan
| | | | Gin Halyna
| | | | Verusha CAT
| | Gin Arkadiy
| | Gin Bilyana
| | | Gin Batida
| | | | Gin Brjunetka
| Gin Kasandra
| | Gin Istanbul
| | Gin Kaitlyn
| | | Gin Averki
| | | | Gin Vozzrenie
| | | Gin Kolege
| Gin Gavriel
| | Gin Gavarap
| | | Gin Evrejka
Gin Wulkan
| Gin Khayrat
| | Gin Kalliope
| | Gin Khariya
| | Gin Zvonimir
| Gin Wolodja
Harasat
| Rezolyuzija
| | Gin Hazael
| | | Gin Svajone
KF Stakan
| Gin Karelia
| | Gin Chaldene
| | | Gin Eldene
| | Gin Iaido
Odarennij
| Suwulgan (tosi pienimerkkinen)
| | Gin Izaak
| | | Gin Italo
| | | Gin Iaido
| | Wiktorina
| | | Gin Wioletta
| | | | Gin Wiolina
| | | Gin Shalomon
| | | | Gin Zoloto
| | Gin Anastazja
| | | Gin Yaromir
| | | | Gin Fabrizia
| | | | | Gin Faiga
| | | | | Gin Meteor
Quiero's Poladia
| Gin Pashmina
| | Gin Pawon
| | Gin Paolina
Tässä ei ole vielä kaikki, emme ole käyneet kaikkia hevosia läpi. Aika paljon hevosia tässäkin jo on, mutta meillä on silti joitain mahdollisia sabinoja merkitsemättä.
–S
torstaina, joulukuuta 06, 2012
Joulukalenteri 6: Vieraita arabeja
Olen aina mainostanut sitä, että meidän arabikanta Ionicissa on pääsääntöisesti omia sukulinjoja. Ja niinhän se onkin, muita kuin ionicilaisia on niin vähän suvuissa, että niistä voi tehdä yhteenvedon, josta ei tule romaanin pituista.
Tamma Saint Elizabeth (Pilgrim - Cleopatra) oli aivan ensimmäisiä Ioniciin ostettuja arabeja silloin tammikuussa 2004. Se on kantaemä Saint-tammalinjalle, joka tällä hetkellä on ihan hyvissä voimissa.
Toinen vastaava tamma on Celedith's Roshnara, joka tuli Ioniciin Marineasta (Elizabethkin on saattanut olla Marineassa alunperin) ja oli ihan ensimmäisiä hevosia oikeastaan koko Ionicissa. Sen tammalinja (Roshnara) on edelleen hengissä ja voi kohtuullisen hyvin. Se on hieman kärsinyt siitä, että kaikki Roshnara-hevoset alkavat olla 8 vuoden jalostuksen jälkeen tuhottoman pitkäsukuisia.
Ori MVS Billy The Kid on Marinean kasvatti, joten ei voida oikeastaan sanoa, että se olisi erityisen vierasta verta. Billyn emä oli Marineaan keksitty suvuton tamma, isä taas suvullinen Goldenhoofin kasvatti ja sen isä puolestaan oli Wall's Rashall, joka muistaakseni oli vuosina 2002-03 jonkinlainen "nimi" arabimaailmassa. Billystä ei kuitenkaan jäänyt kovin montaa arabivarsaa Ioniciin ja suoraa orilinjaa ei lainkaan.
Ori HB Calimeirioun tuli meille myös varsin varhaisessa vaiheessa, loppuvuodesta 2004. Ei sitäkään kovin paljon jalostuksessa käytetty, mutta siitä jäi kuitenkiin suora orilinja, joka jatkuu vieläkin pitkäsukuisten arabien kautta.
Pidemmissä suvuissa esiintyy jonkin verran seuraavia vieraita oreja:
- Kees Nelis
- Starline Enzo
- Enedfala's Elixir (Enedfala's Eretildo - Ezmeralda)
- Psyche Afire
- Rikky Rikkardo
- Picazo
Näistä kaksi ensinmainittua olivat aikanaan jonkinlaisia huippuoreja ja osin sen takia valitsin ne astumaan muutamia meidän tammoja. Jossain määrin myös Enedfala's Elixiriä voisi pitää jonkinlaisena suosikkioriina ja meneehän sen isälinja Olympos Campiglioniin.
Psyche Afire oli suvuton ori, josta on meille jäänyt orilinja elämään sen yhden orivarsan kautta. Se astui meillä myös yhden pintabian-tamman.
Farr Arabiansin Rikky Rikkardo puolestaan oli ja on kyllä edelleen suosikkini, pienehkö ja tosi upea venäjänarabiori. Rikky ei kai koskaan astunut muita tammoja kuin Amab Sharionin, mutta varsa Abia Ion jälkeläisineen ovat paljon käytettyjä jalostuksessa. Lisäksi talliin on kerääntynyt muutamia muita hevosia, joiden suvussa on Rikky.
Picazokin on Farrin oreja ja astui aikoinaan kaksi tammaa, komea tapaus sekin on, muttei mielestäni yhtä komea kuin Rikky.
Farrilta käytettiin myös ainakin Farr Dammaria (Dassais - Mojave Queen).
Ori Afzal Nonstop oli vuonna 2006 Nonstopista ostettu suvuton arabiori, joka ei jättänyt kuin yhden arabivarsan. Se kuitenkin jätti neljä varsaa ja näistä jokaisella on monia varsoja, niin että Afzal esiintyy suvuissa kokolailla tiuhaan.
Laukkaori SA Zahir Shahab (Sirius Psyco - Zaafinah) ostettiin meille laukkahevoseksi, muttei sen laukkaura mikään järjettömän loistava ole. Jalostuksessa sitä kuitenkin käytettiin paljon, koska se on täysin erisukuinen meidän tammoihin nähden ja tällä hetkellä meillä onkin aika paljon hevosia, joiden suvussa Zahir esiintyy. Arvokkaana pidetty nimi meillä.
Tamma Dahabu Henryka (Hogwart's Balrog - Elgwir Hainriel) perusti kohtuullisen laajan Haday-tammalinjan, josta on tullut muutama huippulaukkahevonen. Sen emänisä on Rikky Rikkardo.
Tamma Caifa Astartesta (Morpheus - Thee Amilana) kirjoitin vuonna 2008, se oli juuri se tamma, joka oli myyty kahteen paikkaan, meille ja muualle. Luovuimme siitä, mutta pidimme siitä syntyneen orivarsan Astar Hafizin. Mikään älyttömän yleinen ei Caifa Astarte meidän hevosten suvuissa ole.
Vuonna 2009 iso lauma Rajabin arabioreja astui meillä tammoja ja kasvattien suvuissa näkyykin näitä aika paljon. Inhottavan asiasta tekee se, että Rajab katosi kokonaan hevosineen myöhemmin, edes Waybackmachinella ei löydä juuri mitään. Omat domainit ovat saatanasta, se on todettu jo aikoja sitten. Varsinkin silloin kun ne irtisanotaan. Käytettyjä oreja olivat ainakin seuraavat:
- Rajab Derham (Dar el Salam - Bint Helwa)
- Dar El Salam
- Rabah al Rayad (Ibn al Riyah - Rasha Najla)
- El-Saraya Nino (Dashan Emir - Lafitia Shakira)
- Talal al Shahir (SFM Charitable Symphony - Dahabu Kitana)
- Jaguar's Olympos (Olympos Campiglion - Sunrise's Veronica)
Rifiuti Arabiansista meille ostettiin kolme hevosta vuonna 2009, oriit RIFA's Narcissus ja RIFA's Gbiawatt sekä tamma RIFA's Weintje Winona. Jostain kumman syystä näistä ainoastaan Narcissusta käytettiin sitten lopulta jalostuksessa paria varsaa enemmän, vaikka kaikki siitoshevosiksi hankittiinkin. Gbiawattilla ja Winonalla on vain kaksi varsaa kummallakin. Täytyykin pitää erityinen huoli siitä, että näillä teetetään tarpeeksi varsoja.
Ori Chaths al Nathifa oli todella paljon käytetty siitosori: pitkäsukuinen ja suku aivan vierasta meidän hevosiin nähden. Viisi Ioniciin jäänyttä puhdasta arabivarsaa on kohtuullinen määrä. Harmi kyllä, tämänkin vanhemmat ja osa muuta sukua teki katoamistempun latua.netin kadottua. Ei se silti vähennä oriin itsensä arvoa siitosoriina.
Tamma Takiyah Imara tuli meille Prestasta jo ihan varsana vuonna 2010, laukkahevosta siitä suunniteltiin, mutta sitten iski meidän vuoden 2011 lama. Laukkaura jäi, mutta varsomaan se on tänä vuonna päässyt. Ekat varsat ovat päässeet kokeilemaan siipiään laukoissa, mitään ehdotonta huippuhevosta ei ole syntynyt, mutta onhan noita vielä tulossa. Voin jo luvata, että Imara tulee olemaan jatkossakin paljon nähty nimi meidän hevosten suvuissa.
Ori Ashraf al Najyasta tulikin puhuttua lokakuun kuukauden valintoja esitellessä, samoin tamma Karimah Sahar al Najyasta. Näiden lisäksi vastikään ostimme Najyasta myös pitkäsukuisen tamman Dheba a Najyan. Kaikki näistä ovat ihan vierassukuisia meidän hevosiin verrattuna, Dheban suvussa on jotain samoja nimiä kuin muilla, muttei ionicilaisia.
Elgwirin upea puolalaisori Elgwir Carnivorous astui meidän puolalaistamman ja tuloksena on puhdas puolalainen, jolla on liki neljä polvea sukua. Osa Carnin suvusta tulee käsittääkseni Yhdysvalloista ja on kadonnutkin osittain. Tällä hetkellä närästää pahasti myös white-isle.netin katoaminen.
Tämän vuoden alkupuolella meille tuli tamma Ghadah Hiyam LIA. Hiyamilla on pitkänpitkä ja vanha suku, osa nimistä on sellaisia, jotka esiintyvät muiden meidän vierassukuisten sukutauluissa, mutta ei tuota sukua voi moittia missään määrin.
Ravenwoodista on tullut meille viime aikoina parikin oria, kaksipolvinen, venäläinen laukkaori RW' Baruch ja pitkäsukuinen RW' Darius Phan. Dariusin emänemä on kyllä meidän oma kasvatti, mutta muuten sen suku on täynnä kaikenlaista jännittävää.
Tänä syksynä sovimme montakin astutusta Giwdeonin arabioreilla. Suurin osa näistä oreista on suvuttomia tai lyhytsukuisia. Kaikki varsat eivät ole vielä saaneet edes sivuja, mutta seuraavia oreja on käytetty:
- Abdul-Aziz
- Abdul-Nasir
- Ghadir al Baliyah
- Yaseen Nazmi
- Altaïr Ibn-La'Ahad
- Abu al Khayr
- Ghadir al Baliyah
- Badi al Din
- Alegre's Rashid
- Atrab Ibn Farid
–Gin
Tamma Saint Elizabeth (Pilgrim - Cleopatra) oli aivan ensimmäisiä Ioniciin ostettuja arabeja silloin tammikuussa 2004. Se on kantaemä Saint-tammalinjalle, joka tällä hetkellä on ihan hyvissä voimissa.
Toinen vastaava tamma on Celedith's Roshnara, joka tuli Ioniciin Marineasta (Elizabethkin on saattanut olla Marineassa alunperin) ja oli ihan ensimmäisiä hevosia oikeastaan koko Ionicissa. Sen tammalinja (Roshnara) on edelleen hengissä ja voi kohtuullisen hyvin. Se on hieman kärsinyt siitä, että kaikki Roshnara-hevoset alkavat olla 8 vuoden jalostuksen jälkeen tuhottoman pitkäsukuisia.
Ori MVS Billy The Kid on Marinean kasvatti, joten ei voida oikeastaan sanoa, että se olisi erityisen vierasta verta. Billyn emä oli Marineaan keksitty suvuton tamma, isä taas suvullinen Goldenhoofin kasvatti ja sen isä puolestaan oli Wall's Rashall, joka muistaakseni oli vuosina 2002-03 jonkinlainen "nimi" arabimaailmassa. Billystä ei kuitenkaan jäänyt kovin montaa arabivarsaa Ioniciin ja suoraa orilinjaa ei lainkaan.
Ori HB Calimeirioun tuli meille myös varsin varhaisessa vaiheessa, loppuvuodesta 2004. Ei sitäkään kovin paljon jalostuksessa käytetty, mutta siitä jäi kuitenkiin suora orilinja, joka jatkuu vieläkin pitkäsukuisten arabien kautta.
Pidemmissä suvuissa esiintyy jonkin verran seuraavia vieraita oreja:
- Kees Nelis
- Starline Enzo
- Enedfala's Elixir (Enedfala's Eretildo - Ezmeralda)
- Psyche Afire
- Rikky Rikkardo
- Picazo
Näistä kaksi ensinmainittua olivat aikanaan jonkinlaisia huippuoreja ja osin sen takia valitsin ne astumaan muutamia meidän tammoja. Jossain määrin myös Enedfala's Elixiriä voisi pitää jonkinlaisena suosikkioriina ja meneehän sen isälinja Olympos Campiglioniin.
Psyche Afire oli suvuton ori, josta on meille jäänyt orilinja elämään sen yhden orivarsan kautta. Se astui meillä myös yhden pintabian-tamman.
Farr Arabiansin Rikky Rikkardo puolestaan oli ja on kyllä edelleen suosikkini, pienehkö ja tosi upea venäjänarabiori. Rikky ei kai koskaan astunut muita tammoja kuin Amab Sharionin, mutta varsa Abia Ion jälkeläisineen ovat paljon käytettyjä jalostuksessa. Lisäksi talliin on kerääntynyt muutamia muita hevosia, joiden suvussa on Rikky.
Picazokin on Farrin oreja ja astui aikoinaan kaksi tammaa, komea tapaus sekin on, muttei mielestäni yhtä komea kuin Rikky.
Farrilta käytettiin myös ainakin Farr Dammaria (Dassais - Mojave Queen).
Ori Afzal Nonstop oli vuonna 2006 Nonstopista ostettu suvuton arabiori, joka ei jättänyt kuin yhden arabivarsan. Se kuitenkin jätti neljä varsaa ja näistä jokaisella on monia varsoja, niin että Afzal esiintyy suvuissa kokolailla tiuhaan.
Laukkaori SA Zahir Shahab (Sirius Psyco - Zaafinah) ostettiin meille laukkahevoseksi, muttei sen laukkaura mikään järjettömän loistava ole. Jalostuksessa sitä kuitenkin käytettiin paljon, koska se on täysin erisukuinen meidän tammoihin nähden ja tällä hetkellä meillä onkin aika paljon hevosia, joiden suvussa Zahir esiintyy. Arvokkaana pidetty nimi meillä.
Tamma Dahabu Henryka (Hogwart's Balrog - Elgwir Hainriel) perusti kohtuullisen laajan Haday-tammalinjan, josta on tullut muutama huippulaukkahevonen. Sen emänisä on Rikky Rikkardo.
Tamma Caifa Astartesta (Morpheus - Thee Amilana) kirjoitin vuonna 2008, se oli juuri se tamma, joka oli myyty kahteen paikkaan, meille ja muualle. Luovuimme siitä, mutta pidimme siitä syntyneen orivarsan Astar Hafizin. Mikään älyttömän yleinen ei Caifa Astarte meidän hevosten suvuissa ole.
Vuonna 2009 iso lauma Rajabin arabioreja astui meillä tammoja ja kasvattien suvuissa näkyykin näitä aika paljon. Inhottavan asiasta tekee se, että Rajab katosi kokonaan hevosineen myöhemmin, edes Waybackmachinella ei löydä juuri mitään. Omat domainit ovat saatanasta, se on todettu jo aikoja sitten. Varsinkin silloin kun ne irtisanotaan. Käytettyjä oreja olivat ainakin seuraavat:
- Rajab Derham (Dar el Salam - Bint Helwa)
- Dar El Salam
- Rabah al Rayad (Ibn al Riyah - Rasha Najla)
- El-Saraya Nino (Dashan Emir - Lafitia Shakira)
- Talal al Shahir (SFM Charitable Symphony - Dahabu Kitana)
- Jaguar's Olympos (Olympos Campiglion - Sunrise's Veronica)
Rifiuti Arabiansista meille ostettiin kolme hevosta vuonna 2009, oriit RIFA's Narcissus ja RIFA's Gbiawatt sekä tamma RIFA's Weintje Winona. Jostain kumman syystä näistä ainoastaan Narcissusta käytettiin sitten lopulta jalostuksessa paria varsaa enemmän, vaikka kaikki siitoshevosiksi hankittiinkin. Gbiawattilla ja Winonalla on vain kaksi varsaa kummallakin. Täytyykin pitää erityinen huoli siitä, että näillä teetetään tarpeeksi varsoja.
Ori Chaths al Nathifa oli todella paljon käytetty siitosori: pitkäsukuinen ja suku aivan vierasta meidän hevosiin nähden. Viisi Ioniciin jäänyttä puhdasta arabivarsaa on kohtuullinen määrä. Harmi kyllä, tämänkin vanhemmat ja osa muuta sukua teki katoamistempun latua.netin kadottua. Ei se silti vähennä oriin itsensä arvoa siitosoriina.
Tamma Takiyah Imara tuli meille Prestasta jo ihan varsana vuonna 2010, laukkahevosta siitä suunniteltiin, mutta sitten iski meidän vuoden 2011 lama. Laukkaura jäi, mutta varsomaan se on tänä vuonna päässyt. Ekat varsat ovat päässeet kokeilemaan siipiään laukoissa, mitään ehdotonta huippuhevosta ei ole syntynyt, mutta onhan noita vielä tulossa. Voin jo luvata, että Imara tulee olemaan jatkossakin paljon nähty nimi meidän hevosten suvuissa.
Ori Ashraf al Najyasta tulikin puhuttua lokakuun kuukauden valintoja esitellessä, samoin tamma Karimah Sahar al Najyasta. Näiden lisäksi vastikään ostimme Najyasta myös pitkäsukuisen tamman Dheba a Najyan. Kaikki näistä ovat ihan vierassukuisia meidän hevosiin verrattuna, Dheban suvussa on jotain samoja nimiä kuin muilla, muttei ionicilaisia.
Elgwirin upea puolalaisori Elgwir Carnivorous astui meidän puolalaistamman ja tuloksena on puhdas puolalainen, jolla on liki neljä polvea sukua. Osa Carnin suvusta tulee käsittääkseni Yhdysvalloista ja on kadonnutkin osittain. Tällä hetkellä närästää pahasti myös white-isle.netin katoaminen.
Tämän vuoden alkupuolella meille tuli tamma Ghadah Hiyam LIA. Hiyamilla on pitkänpitkä ja vanha suku, osa nimistä on sellaisia, jotka esiintyvät muiden meidän vierassukuisten sukutauluissa, mutta ei tuota sukua voi moittia missään määrin.
Ravenwoodista on tullut meille viime aikoina parikin oria, kaksipolvinen, venäläinen laukkaori RW' Baruch ja pitkäsukuinen RW' Darius Phan. Dariusin emänemä on kyllä meidän oma kasvatti, mutta muuten sen suku on täynnä kaikenlaista jännittävää.
Tänä syksynä sovimme montakin astutusta Giwdeonin arabioreilla. Suurin osa näistä oreista on suvuttomia tai lyhytsukuisia. Kaikki varsat eivät ole vielä saaneet edes sivuja, mutta seuraavia oreja on käytetty:
- Abdul-Aziz
- Abdul-Nasir
- Ghadir al Baliyah
- Yaseen Nazmi
- Altaïr Ibn-La'Ahad
- Abu al Khayr
- Ghadir al Baliyah
- Badi al Din
- Alegre's Rashid
- Atrab Ibn Farid
–Gin
keskiviikkona, joulukuuta 05, 2012
Joulukalenteri 5: Tallien nimistä
Joskus tulee eteen väite siitä, että jonkin tallin nimi on massanimi. Ajoittain on menossa ihan selkeitä nimimuoteja, ne alkavat yleensä jostain uudesta tallista, joka esitellään ja jonka nimestä moni tykkää. Sitten samantyyppisiä nimiä alkaa tipahdella sinne tänne useampiakin. Sitten nimityyppi on vähän aikaa "hirvee massanimi" ja menettää suosiotaan, tilalle tulee ehkä jokin toinen muotinimityyppi ja se alkuperäinen massanimi ei olekaan tallien lopettaessa ja unohtuessa enää massanimi lainkaan.
Yksi nimimuoti tulee väistämättä mieleen vuosien varrelta: -ton - päätteiset nimet. En tiedä mistä se alkoi, Rajaton aloitti toimintansa ilmeisesti jo vuonna 2005, liekö ollut ensimmäinen. Joka tapauksessa VRL:n tallirekisteristä löytyy helposti parikymmentä tallinnimeä, jotka ovat suomenkielisiä, -ton - päätteisiä: Ajaton, Rannaton, Luvaton, Kiistaton, Kulumaton, Huoleton, Koditon, Toivoton... Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten näitä nimiä putkahteli ht.netin esittelyihin kuin sieniä sateella, nykyään vähemmässä määrin (tai ainakin tällainen näppituntuma minulla on).
Luontoaiheiset nimet ovat aina muodissa ja toisaalta se on nimiryhmänä todella monipuolinen, ei voida sanoa, että kaikki luontonimet olisivat erityisesti massanimiä tai muuten vain tylsiä. Sopivilla hakusanoilla VRL:n tallirekisteristä löytyy loputtomasti erilaisia luontonimiä: Poutapilvi, Pilvihaka, Hakametsä, Metsähovi, Hovilehto, Lehtokorpi, Korpisuo, Suokukka, Kukkaislaakso, Tammilaakso, Tammilehto, Ruusulehto, Koivulehto, Koivuvaara, Lumivaara, Lehmusvaara, Varjovaara, Hallavaara, Hallanmaa, Halla-Aho ja niin edelleen. Kieltämättä riskinä näissä on se, että nimet eivät ole enää kovin yksilöllisiä ja niinollen mieleenpainuvia, mutta kauniita ne yleensä ovat. Ja toisaalta, jos talli toimii vuodesta toiseen samalla nimellä ja aktiivisesti, kyllä sen nimi mieleen jää vaikkei nimi olisikaan mikään persoonallisuuden huipentuma. Ei nimi tallia pahenna, jos ei talli nimeä.
Vaikka tiedänhän minä kyllä, miten vaikeata on miettiä nimeä uudelle tallille, jos ei ole mitään kristallinkirkasta visiosta siitä. Minulla on tällä hetkellä kolme tallinpuolikasta omistuksissani enkä ole keksinyt yhdenkään nimeä itse. Tai Ionicista en ole varma, en muista enää kumman aivoista se oli lähtöisin. Minulla on kyllä hatara muistikuva siitä, että Ionic-nimi olisi ollut vain äkkiä keksitty nonsense-otsikko eräässä ulkoasussa, joita S tuolloin väkerteli lähinnä huvikseen ja että se olisi lähtenyt siitä. Gin Ahaltek ei tietysti ole mikään mielikuvituksen riemuvoitto, mutta se oli S:n ehdotus ja S sen myös härkäpäisesti puski läpi, kun minä epäröin. Ja Pinkin syntysanat S lausui tässä blogissa vajaa neljä vuotta sitten. Niin että minulla ei ole mitään edellytyksiä arvostella kenenkään tallien nimiä.
–Gin
Yksi nimimuoti tulee väistämättä mieleen vuosien varrelta: -ton - päätteiset nimet. En tiedä mistä se alkoi, Rajaton aloitti toimintansa ilmeisesti jo vuonna 2005, liekö ollut ensimmäinen. Joka tapauksessa VRL:n tallirekisteristä löytyy helposti parikymmentä tallinnimeä, jotka ovat suomenkielisiä, -ton - päätteisiä: Ajaton, Rannaton, Luvaton, Kiistaton, Kulumaton, Huoleton, Koditon, Toivoton... Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten näitä nimiä putkahteli ht.netin esittelyihin kuin sieniä sateella, nykyään vähemmässä määrin (tai ainakin tällainen näppituntuma minulla on).
Luontoaiheiset nimet ovat aina muodissa ja toisaalta se on nimiryhmänä todella monipuolinen, ei voida sanoa, että kaikki luontonimet olisivat erityisesti massanimiä tai muuten vain tylsiä. Sopivilla hakusanoilla VRL:n tallirekisteristä löytyy loputtomasti erilaisia luontonimiä: Poutapilvi, Pilvihaka, Hakametsä, Metsähovi, Hovilehto, Lehtokorpi, Korpisuo, Suokukka, Kukkaislaakso, Tammilaakso, Tammilehto, Ruusulehto, Koivulehto, Koivuvaara, Lumivaara, Lehmusvaara, Varjovaara, Hallavaara, Hallanmaa, Halla-Aho ja niin edelleen. Kieltämättä riskinä näissä on se, että nimet eivät ole enää kovin yksilöllisiä ja niinollen mieleenpainuvia, mutta kauniita ne yleensä ovat. Ja toisaalta, jos talli toimii vuodesta toiseen samalla nimellä ja aktiivisesti, kyllä sen nimi mieleen jää vaikkei nimi olisikaan mikään persoonallisuuden huipentuma. Ei nimi tallia pahenna, jos ei talli nimeä.
Vaikka tiedänhän minä kyllä, miten vaikeata on miettiä nimeä uudelle tallille, jos ei ole mitään kristallinkirkasta visiosta siitä. Minulla on tällä hetkellä kolme tallinpuolikasta omistuksissani enkä ole keksinyt yhdenkään nimeä itse. Tai Ionicista en ole varma, en muista enää kumman aivoista se oli lähtöisin. Minulla on kyllä hatara muistikuva siitä, että Ionic-nimi olisi ollut vain äkkiä keksitty nonsense-otsikko eräässä ulkoasussa, joita S tuolloin väkerteli lähinnä huvikseen ja että se olisi lähtenyt siitä. Gin Ahaltek ei tietysti ole mikään mielikuvituksen riemuvoitto, mutta se oli S:n ehdotus ja S sen myös härkäpäisesti puski läpi, kun minä epäröin. Ja Pinkin syntysanat S lausui tässä blogissa vajaa neljä vuotta sitten. Niin että minulla ei ole mitään edellytyksiä arvostella kenenkään tallien nimiä.
–Gin
tiistaina, joulukuuta 04, 2012
Joulukalenteri 4: Hevoskirjahylly
Meillä harvoin mitään kuvia täällä blogissa on, joten laitetaan nyt sitten lähestyvän joulun kunniaksi tällainen pieni katsaus meikäläisen hevoskirjahyllyyn. Tuossa ei kuitenkaan ole vielä kaikki, pari kirjaa on päässyt livahtamaan jonnekin, mistä en niitä ole löytänyt. Avomies silmäilee kirjakokoelmaa välillä tuomitsevasti.
–S
maanantaina, joulukuuta 03, 2012
Joulukalenteri 3: Sukuselvityksen kirjoittaminen tyhjästä
Vajaa viikko takaperin oli ht.netissä keskustelunaloitus sukuselvityksistä ja siitä, että jos ostaa varsan joltain kasvattajalta ja kirjoittaa sille sukuselvityksen, saako ja voiko sukuselvitykseen keksiä omasta päästään tietoja hevosille, jotka eivät ole kirjoittajan omia.
Olin toden teolla pöyristynyt, kun muutama sanoi, että he surutta keksivät tietoja ja selvityksiä muiden omistamille hevosille, jos niiden sivuilla ei tietoja ole. Olen kaiketi hyväuskoinen hölmö, mutta minä ihan oikeasti kuvittelin ettei nyt kellekään tulisi tällainen tietojen väärentäminen ja suoranainen valehtelu edes mieleen. Ja syypää johtaa taas kilpailemiseen ja maineen tavoitteluun: sukuselvityksiä tarvitaan laatuarvosteluissa, joissa niistä saa lisää pisteitä. Laatuarvosteluissa pitäisi tuomareita pyytää tarkistamaan myös sukuselvitysten oikeellisuus. Kai nämä samat ihmiset keksivät laatiksiin menevien hevosten kisakalentereihin olemattomia kisoja ja sijoituksia, saahan niistäkin lisää pisteitä ja kun ei kerran tietojen väärentäminen näemmä ole lainkaan paheksuttu asia...
Meidän kasvatit ovat yleensä niitä painajaisia, kun ei meidän hevosilla ole luonnekuvauksia, kisakalentereita eikä suvun evm-hevosista ole kirjoitettu sanaakaan. Silti me emme halua, että meidän hevosista tai niiden suvuista valehdellaan. Jos siis ostat meiltä kasvatin ja haluat kirjoittaa sille sukuselvityksen, niin kyllä meitä voi pyytää raapustelemaan jotain sukuselvitystä ja luonteenpoikasta vanhemmille ja muulle suvulle. Kirjoitamme niitä pyydettäessä ja ymmärrämme kyllä, että jotkut haluavat kirjoittaa sukuselvityksiä ihan vaikka vain kirjoittamisen ilosta ja tällöin on kiva, jos vanhempien sivuilta löytyy jotakin tarttumapintaa.
Mutta, kuten kirjoitin viestiketjuun, vähäisistäkin tiedoista saa irti jotain kirjoitettavaa, jos vain viitsii. Minä olen YLA-tuomarina lukenut kasoittain sukuselvityksiä ja ei niiden tarvitse niin erityisen ihmeellisiä olla (en tosin tiedä, mitä vaaditaan laatuarvosteluissa).
Kirjoitan tähän esimerkin. Kuvitellaan, että minun pitää kirjoittaa sukuselvitys varsalle (olkoon Esimerkki Ion), jonka isä on meidän walker-ori Who's Affected Ion. Ensisilmäyksellä tehtävä on toivoton, oriista ei ole kerrottu mitään ja sen sukukin on pääasiassa meidän hevosia eli niitä, joiden tiedot ovat yhtä heppoiset. Katsotaan silti, mitä saan aikaiseksi (kommentit suluissa kursiivilla):
Jos sukuselvityksen hyvyyttä mitataan pituudella, niin tämä on mielestäni jo kohtuullinen. Enkä ole kirjoittanut mitään, mikä olisi väärin tai mikä ei olisi pääteltävissä hevosten sivuilta.
–Gin
Olin toden teolla pöyristynyt, kun muutama sanoi, että he surutta keksivät tietoja ja selvityksiä muiden omistamille hevosille, jos niiden sivuilla ei tietoja ole. Olen kaiketi hyväuskoinen hölmö, mutta minä ihan oikeasti kuvittelin ettei nyt kellekään tulisi tällainen tietojen väärentäminen ja suoranainen valehtelu edes mieleen. Ja syypää johtaa taas kilpailemiseen ja maineen tavoitteluun: sukuselvityksiä tarvitaan laatuarvosteluissa, joissa niistä saa lisää pisteitä. Laatuarvosteluissa pitäisi tuomareita pyytää tarkistamaan myös sukuselvitysten oikeellisuus. Kai nämä samat ihmiset keksivät laatiksiin menevien hevosten kisakalentereihin olemattomia kisoja ja sijoituksia, saahan niistäkin lisää pisteitä ja kun ei kerran tietojen väärentäminen näemmä ole lainkaan paheksuttu asia...
Meidän kasvatit ovat yleensä niitä painajaisia, kun ei meidän hevosilla ole luonnekuvauksia, kisakalentereita eikä suvun evm-hevosista ole kirjoitettu sanaakaan. Silti me emme halua, että meidän hevosista tai niiden suvuista valehdellaan. Jos siis ostat meiltä kasvatin ja haluat kirjoittaa sille sukuselvityksen, niin kyllä meitä voi pyytää raapustelemaan jotain sukuselvitystä ja luonteenpoikasta vanhemmille ja muulle suvulle. Kirjoitamme niitä pyydettäessä ja ymmärrämme kyllä, että jotkut haluavat kirjoittaa sukuselvityksiä ihan vaikka vain kirjoittamisen ilosta ja tällöin on kiva, jos vanhempien sivuilta löytyy jotakin tarttumapintaa.
Mutta, kuten kirjoitin viestiketjuun, vähäisistäkin tiedoista saa irti jotain kirjoitettavaa, jos vain viitsii. Minä olen YLA-tuomarina lukenut kasoittain sukuselvityksiä ja ei niiden tarvitse niin erityisen ihmeellisiä olla (en tosin tiedä, mitä vaaditaan laatuarvosteluissa).
Kirjoitan tähän esimerkin. Kuvitellaan, että minun pitää kirjoittaa sukuselvitys varsalle (olkoon Esimerkki Ion), jonka isä on meidän walker-ori Who's Affected Ion. Ensisilmäyksellä tehtävä on toivoton, oriista ei ole kerrottu mitään ja sen sukukin on pääasiassa meidän hevosia eli niitä, joiden tiedot ovat yhtä heppoiset. Katsotaan silti, mitä saan aikaiseksi (kommentit suluissa kursiivilla):
Esimerkki Ionin isä on Ionicin omistama ja kasvattama Who's Affected Ion. Se on 153-senttinen voikko sabino. Sillä ei olla kilpailtu missään lajissa, vaikka sen askellajit ovat suht hyvälaatuiset (tämä voidaan päätellä kuvasta). Rakenteeltaan se ei ole erityisen loistava, runko on hyvä, mutta kaula on lyhyenlainen ja paksu. Rotuleima oriilla on kyllä hyvä.
Isänisä Affect Ion on sabino myös, mutta rautias. Se on kilpaillut jonkin verran askellajikisoissa, muttei ole pärjännyt kovinkaan kummoisesti. Luonteeltaan se on järkähtämättömän rauhallinen, jopa laiska. Rakenteeltaan sekin on hieman vaatimaton (jokaisen hevosenomistajan on kestettävä se, että joku sanoo hevosta huonorakenteiseksi jos se sitä on).
Affect Ionin isässä Freedom Ionissa sen sijaan ei ole mitään vaatimatonta, se on todella näyttävä, rotutyypillinen ori. Sekin on rautias sabino ja kilpaili ARJ-kisoissa sijoittuen joitain kertoja.
Freedom Ionin isä on suvuton Free Roads Ahead, komea ja näyttävä mustanpäistärikkö, mutta kovin kevyt rakenteeltaan. Se kilpaili vähän ARJ:ssä, mutta mikään ehdoton huippu se ei ollut, sijoituksia on aika vähän.
Freedom Ionin emä Meek's Lady Viola on melko vaatimattoman näköinen tamma, mutta rotevampi kuin Free Roads Ahead. Sen liikkeet ovat varsin laadukkaat vaikkeivät kovin näyttävät ja se näyttää periyttäneen niitä varsoilleen ainakin jossain määrin.
Affect Ionin emä on rautias tobiano-tamma Alert BRN. Se on kuuluisan Branwenin kasvatteja, Ionicissa se on toiminut siitostammana. Jos sillä on kisatuloksia, ne ovat kadonneet jossain vaiheessa (tämä on sellaista tietoa, jonka vain omistaja voi tietää, muut voivat vain arvailla). Se on kuitenkin monipuolinen hevonen, joka on opetettu westerniin ja myös hyppäämään.
Alertin isä on Actually Oval, joka on valitettavasti kadonnut virtuaalimaailmasta. Se kuitenkin oli Branwenin jalostusoreja ja sitä käytettiin siitoksessa melko paljon. VRL:n rekisterissä sillä on 5 varsaa. Se on myös esikantakirjattu ja sai YLA3-palkinnon
Saman kohtalon on kokenut myös Alertin emä Anxiety X, se löytyy nykyisin VRL:n rekisteristä. Se oli Branwenissa vaikuttanut siitostamma, jolla on 5 rekisteröityä varsaa. Myös Anxiety X on esikantakirjattu.
Who's Affected Ionin emä on cremello Who's Gambling Ion, joka kilpaili jonkin verran ARJ:ssä, sijoittui joitain kertoja ja jopa voitti muutamia luokkia (tulokset ovat nähtävillä linkkien takana, vaikkei niitä ole kirjattu sivuille). Rakenteeltaan ja tyypiltään se on varsin asiallinen tamma.
Who's Gambling Ionin isä on Who's The Man GA, suvuton ori, joka tuotiin Ioniciin pääasiassa jalostusoriiksi, mutta se on myös kilpaillut aika paljon ARJ:ssä (jokainen vähänkään tarkemmin Ioniciin perehtynyt ihminen tietää, että kaikki hevoset keksitään, ostetaan tai kasvatetaan pääasiassa jalostushevosiksi). Sen kisastatistiikka on 50: 1-4-7-1. Lisäksi se on hyväluonteinen, hyvärakenteinen ja kaikinpuolin mallikelpoinen tennesseenwalker. Se on myös jättänyt useita hyvärakenteisia varsoja.
Who's Gambling Ionin emä Roulette BRN on myös Branwenin kasvatteja, joka tuli Ioniciin vasta myöhemmällä iällä (pääteltävissä siitä, että on syntynyt 26.6.2007 ja sivut tehty 24.11.2008, näkyy sivun alareunassa) siitostammaksi. Se oli itse rakenteeltaan kohtuullisen hyvä ja molemmat sen varsoista ovat myös hyvärakenteisia hevosia ja rotuleimat ovat hyvät.
Rouletten isä on Gurmudgeon Guerrero, suht hyväluonteinen, mutta vilkas ori. Sillä on 16 ARJ-sijoitusta, mutta tiettävästi vain kaksi varsaa.
Rouletten emä Milana on rakenteeltaan varsin hyvä tamma ja myös se on sijoittunut ARJ:ssä, sijoituksia on 11. Roulette on tiettävästi sen ainoa varsa.
Jos sukuselvityksen hyvyyttä mitataan pituudella, niin tämä on mielestäni jo kohtuullinen. Enkä ole kirjoittanut mitään, mikä olisi väärin tai mikä ei olisi pääteltävissä hevosten sivuilta.
–Gin
sunnuntaina, joulukuuta 02, 2012
Joulukalenteri 2: Norjanpuoliverinen
Tutkin vastikään FWB:n jalostuksessa sallittujen ulkomaisten kantakirjojen listaa ja törmäsin siinä kantakirjaan nimeltä Norwegian Warmblood Association, joka siis kantakirjaa norjanpuoliveristä (NWB). Onhan toki tunnettua, että lähestulkoon jokaisessa Euroopan maassa on oma puoliverikantakirjansa, mutta norjalainen on kyllä sieltä tuntemattomimmasta päästä.
Eipä silti, NWB (tai NV norjalaisena lyhenteenä) on ihan tavallinen puoliverinen. Rotumääritelmässä puhutaan jalosta, sopusuhtaisesta, isokokoisesta hevosesta, jolla on moitteeton ratsun rakenne, virheettömät jalka-asennot ja hyvät liikkeet. Ideaalinen säkäkorkeus on 160-170 senttiä. Ei siis todellakaan mitään poikkeavaa.
En löytänyt mistään listaa NWB:n jalostuksessa sallituista kantakirjoista, mutta kuten muillakin, muita puoliverisiä saa jalostuksessa käyttää. Tänä vuonna käytössä olevat oriit ovat suurelta osin holsteineja, mutta jonkin verran on myös Norjassa syntyneitä oreja ja tietenkin tanskalaisia. Niiden lisäksi listalta löytyy muita tuttuja rotuja: SWB, hannover, oldenburg, westfalen, täysiverinen ja niin edelleen.
Jos katsotaan NWB:n jalostukseen hyväksyttyjä oreja vuodesta 1974 lähtien (lähde), on iso osa niistä tanskalaista syntyperää, tanskalaisia on ollut aina tarjolla reilusti. 70-80-luvuilla myös ruotsalaisia oli melko paljon, mutta niiden määrä on vähentynyt orien kantakirjauksissa myöhemmin. 90-luvun puolivälin jälkeen on kantakirjattu paljon saksalaisia oreja, sitä ennen ne olivat harvinaisempi näky. Ja aina on ollut tarjolla myös kotimaassa syntyneitä oreja. Ensimmäinen lämminverisen ratsuhevosen jalostusyhdistys perustettiin Norjaan käsittääkseni 1901. Tietenkin myös täysiverisiä on ollut usein tarjolla.
Mitä NWB:llä sitten olisi annettavaa virtuaalimaailmaan? Rehellinen ollakseni, minusta aika vähän. Ei se todellakaan eroa millään tavoin vaikkapa FWB:stä tai hannoverista, samannäköinen hevonen samoihin käyttötarkoituksiin. Tietysti se sopisi FWB-jalostukseen ja NWB:n kautta voitaisiin FWB:hen saada kokonaan uusia linjoja, mutta toisaalta niitä saa käyttämällä muitakin pv-rotuja.
–S
Eipä silti, NWB (tai NV norjalaisena lyhenteenä) on ihan tavallinen puoliverinen. Rotumääritelmässä puhutaan jalosta, sopusuhtaisesta, isokokoisesta hevosesta, jolla on moitteeton ratsun rakenne, virheettömät jalka-asennot ja hyvät liikkeet. Ideaalinen säkäkorkeus on 160-170 senttiä. Ei siis todellakaan mitään poikkeavaa.
En löytänyt mistään listaa NWB:n jalostuksessa sallituista kantakirjoista, mutta kuten muillakin, muita puoliverisiä saa jalostuksessa käyttää. Tänä vuonna käytössä olevat oriit ovat suurelta osin holsteineja, mutta jonkin verran on myös Norjassa syntyneitä oreja ja tietenkin tanskalaisia. Niiden lisäksi listalta löytyy muita tuttuja rotuja: SWB, hannover, oldenburg, westfalen, täysiverinen ja niin edelleen.
Jos katsotaan NWB:n jalostukseen hyväksyttyjä oreja vuodesta 1974 lähtien (lähde), on iso osa niistä tanskalaista syntyperää, tanskalaisia on ollut aina tarjolla reilusti. 70-80-luvuilla myös ruotsalaisia oli melko paljon, mutta niiden määrä on vähentynyt orien kantakirjauksissa myöhemmin. 90-luvun puolivälin jälkeen on kantakirjattu paljon saksalaisia oreja, sitä ennen ne olivat harvinaisempi näky. Ja aina on ollut tarjolla myös kotimaassa syntyneitä oreja. Ensimmäinen lämminverisen ratsuhevosen jalostusyhdistys perustettiin Norjaan käsittääkseni 1901. Tietenkin myös täysiverisiä on ollut usein tarjolla.
Mitä NWB:llä sitten olisi annettavaa virtuaalimaailmaan? Rehellinen ollakseni, minusta aika vähän. Ei se todellakaan eroa millään tavoin vaikkapa FWB:stä tai hannoverista, samannäköinen hevonen samoihin käyttötarkoituksiin. Tietysti se sopisi FWB-jalostukseen ja NWB:n kautta voitaisiin FWB:hen saada kokonaan uusia linjoja, mutta toisaalta niitä saa käyttämällä muitakin pv-rotuja.
–S
lauantaina, joulukuuta 01, 2012
Joulukalenteri 1: Kuukauden valintojen esittelyt
Joulukuussa kuukauden valinnat ovat seuraavat:
- ori: Casino Shark Ion, tennesseenwalker
- tamma: Mozaika GA, venäjänratsuhevonen
- talli: Knoxdale Yankees
Casino Shark Ion on oikein tyypillinen ionicilainen tennesseenwalker: pitkä suku, vanhoja nimiä ja erikoisempi väri. Harvinainen samppanjaväri tulee isän puolelta ja sen periytymislinja on jotakuinkin täydellinen. Isä, isänisä ja isänisänisä ovat kaikki samppanjavärisiä, sitten tulee yksi mysteerisukupolvi, mutta iiiee. Petite Goddes on merkitty myös samppanjaväriseksi.
Iiie. MD Devil Dollin väri on vähän kyseenalainen, sivuillaan se on merkitty hiirakoksi, mikä on jotakuinkin mahdotonta, koska tiettävästi hallakkovärejä ei esiinny walkereilla lainkaan, tai jos esiintyykin, ne ovat tavattoman harvinaisia. Olen nähnyt kuvat hopeanruunikosta walkerista, mutten yhtään uskottavaa hallakkoväristä. Eikä MD Devil Dollin vanhemmista kumpikaan ole hallakkovärinen. Lisäksi kuvan hevonen on kokolailla varma mustanpäistärikkö, mutta koska vanhemmilta ei päistärikköäkään löydy, ei se oikeasti voisi olla päistärikkökään.
Siispä emme menetä yöuniamme, jos jotain kautta Belfalas Perpetual Yerningille on periytynyt samppanjaväri ja se periytyy oriista edelleen eteenpäin.
Muutenkin Casinon suku on oikein kiva, siellä on noita vanhoja nimiä (Belfalas, MD, myös vanhoja Ionicin jalostushevosia, mutta myös tuoreempaa verta. Emän puoli on tuota tuoreempaa, siellä on Tijuanan hevosia ja meiltä Who's the Man GA. Kaikenkaikkiaan siis hieno ori!
Mozaika GA on puolestaan ihan eri maata: juuri keksitty, tuontisukuinen venäläistamma. Heräsimme tässä syksyllä siihen, että meidän pikkuruinen vrh-lauma alkaa olla sukua keskenään, joten keksimme muutaman hevosen tilannetta auttamaan. Mozaika on yksi niistä ja sille on suunniteltu jo kolme varsaa. Isäoreista ensimmäinen on toinen samanlainen "suvullinen tuonti" ja kaksi muuta Ionicin vanhempia kasvatteja.
Kuukauden talli on Knoxdale Yankees, vaihteeksi todella vanha talli. Yankees-osio on eronnut emotallistaan 2010 ja emotalli on perustettu 2006. Yankees on keskittynyt kahteen amerikkalaiseen rotuun, morganiin ja kalliovuortenponiin ja onkin Ionicin kanssa ainoita pitkäaikaisia rmh-kasvattajia. Knoxissa on meidän kasvatteja ja meillä on heidän kasvatteja ja orejakin välillä käytetään ristiin. Meidän knoxilaisia ovat oriit Armageddon Knox ja Swag-In Knox ja tammat Chanel Cinco Knox ja Jackie'o Knox.
Knoxdale Yankees kuuluu todellakin niihin talleihin, joista pidän: harvinaiset, kiinnostavat rodut, pitkän linjan kasvattaja, ei mitään pingottamista kisaamisen ja laatuarvostelujen kanssa, mukavasti erikoisvärejä hevosilla ja niiden periytyminen on hanskassa. Mitäpä sitä muuta tallilta voi vaatia?
–Gin
- ori: Casino Shark Ion, tennesseenwalker
- tamma: Mozaika GA, venäjänratsuhevonen
- talli: Knoxdale Yankees
Casino Shark Ion on oikein tyypillinen ionicilainen tennesseenwalker: pitkä suku, vanhoja nimiä ja erikoisempi väri. Harvinainen samppanjaväri tulee isän puolelta ja sen periytymislinja on jotakuinkin täydellinen. Isä, isänisä ja isänisänisä ovat kaikki samppanjavärisiä, sitten tulee yksi mysteerisukupolvi, mutta iiiee. Petite Goddes on merkitty myös samppanjaväriseksi.
Iiie. MD Devil Dollin väri on vähän kyseenalainen, sivuillaan se on merkitty hiirakoksi, mikä on jotakuinkin mahdotonta, koska tiettävästi hallakkovärejä ei esiinny walkereilla lainkaan, tai jos esiintyykin, ne ovat tavattoman harvinaisia. Olen nähnyt kuvat hopeanruunikosta walkerista, mutten yhtään uskottavaa hallakkoväristä. Eikä MD Devil Dollin vanhemmista kumpikaan ole hallakkovärinen. Lisäksi kuvan hevonen on kokolailla varma mustanpäistärikkö, mutta koska vanhemmilta ei päistärikköäkään löydy, ei se oikeasti voisi olla päistärikkökään.
Siispä emme menetä yöuniamme, jos jotain kautta Belfalas Perpetual Yerningille on periytynyt samppanjaväri ja se periytyy oriista edelleen eteenpäin.
Muutenkin Casinon suku on oikein kiva, siellä on noita vanhoja nimiä (Belfalas, MD, myös vanhoja Ionicin jalostushevosia, mutta myös tuoreempaa verta. Emän puoli on tuota tuoreempaa, siellä on Tijuanan hevosia ja meiltä Who's the Man GA. Kaikenkaikkiaan siis hieno ori!
Mozaika GA on puolestaan ihan eri maata: juuri keksitty, tuontisukuinen venäläistamma. Heräsimme tässä syksyllä siihen, että meidän pikkuruinen vrh-lauma alkaa olla sukua keskenään, joten keksimme muutaman hevosen tilannetta auttamaan. Mozaika on yksi niistä ja sille on suunniteltu jo kolme varsaa. Isäoreista ensimmäinen on toinen samanlainen "suvullinen tuonti" ja kaksi muuta Ionicin vanhempia kasvatteja.
Kuukauden talli on Knoxdale Yankees, vaihteeksi todella vanha talli. Yankees-osio on eronnut emotallistaan 2010 ja emotalli on perustettu 2006. Yankees on keskittynyt kahteen amerikkalaiseen rotuun, morganiin ja kalliovuortenponiin ja onkin Ionicin kanssa ainoita pitkäaikaisia rmh-kasvattajia. Knoxissa on meidän kasvatteja ja meillä on heidän kasvatteja ja orejakin välillä käytetään ristiin. Meidän knoxilaisia ovat oriit Armageddon Knox ja Swag-In Knox ja tammat Chanel Cinco Knox ja Jackie'o Knox.
Knoxdale Yankees kuuluu todellakin niihin talleihin, joista pidän: harvinaiset, kiinnostavat rodut, pitkän linjan kasvattaja, ei mitään pingottamista kisaamisen ja laatuarvostelujen kanssa, mukavasti erikoisvärejä hevosilla ja niiden periytyminen on hanskassa. Mitäpä sitä muuta tallilta voi vaatia?
–Gin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)