Ionicin westfalenit v. 2023

Kirjoitin jo vuonna 2017 westfaleneista ja niiden tilanteesta. Nyt ajattelin vähän päivittää niiden tilannetta, koska kävin taannoin westfalen-laumani läpi ja nyt on taas uusi kuva siitä, missä tämän kanssa mennään.

Tuossa vanhassa blogipostauksessa listasin erinnäisiä omia tuontejani, joista on muodostunut Ionicin westfalenien kantahevosia. Niitä on tullut sittemmin muutama lisää ja suurin osa niistä on joko myyty eteenpäin tai lopetettu täysin palvelleina. Tässä katsaus niihin:

o. Armenkreuz GA

Estepainotteinen, tullut 2017, myyty eteenpäin. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

t. Barcarole GA

Estepainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2021. Jättänyt 3 westfalen-varsaa.

t. Heidekorn GA

Estepainotteinen, tullut 2019, vielä elossa/Ionicissa.

t. Kernenherz GA

Estepainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2023. Jättänyt 3 westfalen-varsaa.

o. Lord Lugano GA

Estepainotteinen, tullut 2016, myyty eteenpäin. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

o. Oberersee GA

Koulupainotteinen, tullut 2017, myyty eteenpäin. Jättänyt 4 westfalen-varsaa.

o. Skeleton GA

Estepainotteinen, tullut 2012, lopetettu 2015. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

t. Uxima GA

Kenttäpainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2016. Jättänyt yhden westfalen-varsan.

o. Zikkurat GA

Estepainotteinen, tullut 2017, vielä elossa/Ionicissa.

Siinähän nuo ovat, jos nyt en missannut yhtäkään. Näiden lisäksi toki olen ostellut useampia westfaleneita vuosien mittaan ja käyttänyt niitä ahkerasti jalostuksessa. Ja tästä päästäänkin nykytilanteeseen: nämä kantahevoset ja ne varhaisimmat ostohevoset ovat liian yleisiä meidän westfaleneiden suvuissa. Tallista löytyy useampia hevosia, joille ei löydy yhtäkään oria/tammaa, jos yrittää pitää vähäisissäkään määrin kiinni samasta lajipainotuksesta ja edes sinne päin tasaisista suvuista.

No, olen tässä nyt viime aikoinakin hankkinut muutamia uusia tulokkaita, joten tilanne tulee parantumaan kyllä, kunhan ne uudet tulokkaat pääsevät jalostuskäyttöön ja saan niistä aikaiseksi yhtään pidempisukuisia varsoja, jotka eivät ole sukua meidän vanhemmille hevosille.

Mainittavaa on myös se, että suurin osa meidän westfaleneista oli alunperin estehevosia, kouluhevoset tulivat kuvaan vasta vähän myöhemmin. Kenttäratsuja niissä ei ole juuri ollut, tuo yksi tuontitamma oli kenttäpainotteiseksi merkitty, mutta sekään ei sitä varsinaisesti jättänyt eteenpäin. Mutta nyt on sitten jokunen valjakko-westfalenkin, sillä ostin pari vuotta sitten kaksi kasvattia valjakkopainotteisesta Vermontista. Minulla on jo pidemmän aikaa ollut haaveena kasvattaa valjakko-FWB:itä ja nämä nyt tarjoavat uutta verta sinnekin puolelle. En tiedä tulevatko valjakko-westfalenit olemaan kovin pitkäaikainen tai laaja juttu, mutta sen näkee.

Väreistä myös kirjoitin tuosssa vanhassa postauksessa ja kyllä, kimo on edelleen valtaväri. Olen peräti päättänyt suosia sitä hävyttömästi westfalenien kohdalla älkääkä vain kysykö että miksi. On meillä yksi sabinonkaltaiseksikin merkitty hevonen, joka on perinyt isänsä merkit kolmella kerrottuna enkä tiedä tai osaa sanoa, että mikä se varsinaisesti on. Ehkä jokin W-muunnos tai yhdistelmä.

Semmoista kuuluu meidän westfaleneille! Jos sinulla on ns. puhtaita westfaleneita, niin kuulisin mielelläni. Tammat ainakin olisivat sopivia oreja vailla ja ostokannallakin olen, jos tulee sopivia vastaan. Mutta niinhän se on aina.

VRL:n rekisteröintitilastot 2022

Esittelin vuosi sitten VRL:n rekisteröintitilastoja koko sen toiminta-ajalta. Tällä kertaa en puutu niihin sinänsä, vaan keskityn viime vuoden numeroihin. VRL:n tarjoama tilastodata löytyy statistiikka-sivuilta, minä olen vain muokannut sen graafeiksi tähän.

Viime vuoden kokonaisrekisteröintimäärä oli 9251 hevosta. Ihan kohtuullinen määrä sinänsä, 10.000:n raja jäi ylittämättä, mutta eipä se kymppitonni ole sen kummempi kuin kiva tasaluku. Ollaan tuplasti niissä rekisteröintimäärissä kuin huonoimpana vuonna on ollut.

Tässä on sitten vähän kuvaajia, ensimmäiseksi kaikki ne rodut, joihin on rekisteröity 100 hevosta tai enemmän viime vuonna. Niitä on 26 kappaletta, jos laskin oikein. Kuva suurenee painamalla sitä.

Suomenhevosen kärkiasemaa ei uhkaa mikään, ei tänäkään vuonna. Sen rekisteröintimäärä on lähes kolminkertainen verrattuna seuraavaan ja se on ainoa tuhannen rekisteröinnin ylittäjä. Muut eivät pääse edes lähelle. Tämä ei ole mikään yllätys eikä poikkeus. Jos taulukkoni pitää paikkaansa, viime vuonna suomenhevosten kokonaismäärä rekisterissä ylitti 30.000.

FWB on kakkossijalla enkä minä sitäkään pitäisi yllätyksenä historian valossa enkä muutenkaan. Se nyt on eittämättä suosituin puoliverisistä ja puoliveriset ovat suosittuja noin rotutyyppinä. Viime vuonna hannover oli FWB:tä suositumpi, mutta muuten FWB:n sijaa suosituimpana puoliverisenä ei juurikaan mikään uhkaa. Useimpina vuosina se on myös ollut rekisteröintien top3:ssa ja kaikkina vuosina top5:ssa.

Sen sijaan ratsuponi on ehkä jonkinasteinen yllätys. Kyllähän se aina on ollut siellä kärkipäässä, vähintään kymmenen parhaan joukossa, mutta että tänä vuonna sitten kolmanneksi eniten rekisteröity rotu, niin se ei ihan tyypillistä ole. Minä itse en ole varsinaisesti poni- enkä ratsuponi-ihmisiä virtuaalimaailmassa, joten näiden näinkin suuri määrä on vähän ihmetyksen aihe.

Shetlanninponista voisi sanoa samaa kuin FWB:stä: aina top5:ssa ja useimmiten kolmen kärjessä, tänä vuonna toki nyt neljäs. Minulle tämä on aina mysteeri, sillä en osaa nimetä yhtäkään tallia, joka kasvattaisi shetlanninponeja tai oikeastaan edes omistaisi niitä. No Adinassa ehkä voi olla. Missä ne shetlanninponit siis ovat? Ovatko ne kaikki raviponeja? Jos ovat, niin raviponeilla menee kyllä sitten todella kovaa, koska amerikanravuri ja lv-ravuri yhteenlaskettuna eivät pääse edes puoleen tästä rekisteröintimäärästä.

Tämä tietysti kertoo myös siitä, että minä elän tiukasti siinä omassa kuplassani, jossa ei shetlanninponeja ole. Pikkuisen sama koskee kyllä ratsuponejakin. Olisi kiva päästä joskus kurkkimaan sinne kuplan ulkopuolelle niin että jos tiedätte missä ne kaikki shetlanninponit ovat, niin kertokaa toki minullekin.

Totaaliyllättäjä, viidenneksi eniten rekisteröity rotu on islanninhevonen, joka teki vuosikohtaisen ennätyksensä yli 300 rekisteröinnillä. Tähän mennessä paras vuosi on ollut 2012, jolloin rekisteröitiin 286 issikkaa. Vuonna 2021 niitä rekisteröitiin 181 kappaletta, 2020 108 kappaletta ja "lamavuonna" 2019 onnettomat 35. Kuoharipullot auki, issikkaihmiset! 

Muita huomioita tuosta kuvaajasta ovat nämä:

• Jos kaikkien welsh-sektioiden rekisteröintimäärät laskettaisiin yhteen, ne olisivat kirkkaasti kakkosia. Eivät vielä pääsisi kyllä tuhanteen asti, mutta lähelle.
• Arabi on menettänyt suosiotaan jo pidemmän aikaa ja tänäkin vuonna täysiverisistä englantilainen on suositumpi.
• Ahaltek on harvoin ollut listalla kovin kärjessä eikä se olisi näin korkealla tänäkään vuonna, jos minä en olisi rekisteröinyt yli sataa hevosta. Sama juttu knabstrupin kanssa, se ei olisi tässä kuvaajassa lainkaan ilman Ionicin hevosia. Palaan tähän asiaan eli minun rekisteröintimääriini tekstin lopulla.

Tässä toisessa kuvaajassa on esitetty ne rodut, joiden rekisteröintimäärä on ollut alle 100, mutta yli 50.

Tästä ei ole sinänsä juurikaan sanottavaa. Tilastohevosten suurehko määrä vähän ihmetyttää, samoin jossain määrin englanninpuoliverisen. Myös gidranit ihmetyttävät, koska itse en rekisteröinyt viime vuonna kuin 39 gidrania ja yleensä niitä ei kellään muulla ole. No, minulla on epäilys "syyllisestä", mutta jos se ei ole Chao Oxfordinsa kanssa, niin paljastakoon itsensä.

Entäs sitten Ionic (ja GA)?

Minulla on tällä hetkellä omistuksessani 1361 viime vuonna rekisteröityä hevosta. Se on 14,7 % kaikista viime vuonna rekisteröidyistä hevosista. Joissain roduissa olen vastannut varsin isosta osasta rekisteröintejä ja jos minun osuuteni jätettäisiin huomiotta, nämäkin kuvaajat näyttäisivät aika toisenlaisilta.

Olen listannut tähän noita rotuja, joissa Ionicin/GA:n osuus rekisteröidyistä hevosista on huomattava, sulkeissa on ensin minun rekisteröintimäärä ja sen jälkeen kokonaisrekisteröintimäärä:

• Ahaltekinhevonen, 47,48 % (113/238)
• Arabialainen täysiverinen 46,55 % (108/232)
• Knabstrupinhevonen, 53,22 % (66/124)
• Tennesseenwalker, 59,21 % (45/76)
• Fellponi, 88,73 % 63/71)
• Saddlebred, 70,00 % (49/70)
• Morganinhevonen, 62,50 % (40/64)
• Kalliovuortenhevonen, 68,25 % (43/63)
• Gidran, 73,58 % (39/53)
• Hackneyponi 90,00 % (45/50)

Onko se sitten ihan kauhean hyvä asia, että yksi iso omistaja/kasvattaja vastaa yksikseen näin suuresta osasta hevosten kasvatusta ja tuontia? Ei välttämättä, koska se on ehkä tietynlainen merkki siitä, että rivit alkavat harveta. Toisaalta jos Ionicin osuus otettaisiin pois kokonaisrekisteröintimäärästä, ei siltikään oltaisi vielä huonoimmissa lukemissa ikinä, joten mitenkään lohduttomalta tilanne ei näytä, minusta ainakaan. 

Monen rodun kohdalla kyllä rekisteröintimäärät putoaisivat todella merkittävästi, mutta on sitten monia rotuja, erityisesti isoja, joiden lukumäärille ei tapahtuisi mitään tai ei ainakaan mitään merkittävää. Harvinaisten rotujen kanssa on helppo olla iso, sen näkee erityisesti tuon hackneyponin kohdalla. Minun ei olisi tarvinnut rekisteröidä kuin 5 ponia, niin olisin vastannut jo puolista viime vuoden rekisteröinneistä.

Ionicin kasvatit vuonna 2022

Olisi taas se aika vuodesta, kun viimevuotinen kasvattilista lyödään niinsanotusti kiinni ja lasketaan tulokset. Jos lyhyesti pitäisi jotakin viime vuodesta sanoa, niin vauhtihan oli hirviä. Tulin nimittäin rikkoneeksi aiemman vuosikohtaisen kasvattiennätyksen melko kirkkaasti (KORJAUS! En rikkonut. Vuotta 2010 Ionicissa syntyi 840 varsaa, jos tilastomerkinnät pitävät paikkaansa). Mutta sen kummemmitta puheitta numeroiden kimppuun. Tuttuun tapaan suluista löytyvät viime vuoden lukemat, vertailun vuoksi. Viime vuoden postaus löytyy blogista myös: Kasvatit vuonna 2021.

Kasvatteja syntyi yhteensä 603 kappaletta (432).

Kasvatteja syntyi 46 eri rodusta (42).

Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 23 rodusta (14).

10 (13) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:

– Arabianhevonen, 139 varsaa

– Saddlebred, 39 varsaa

– Tennesseenwalker, 34 varsaa

– Suomenhevonen ja venäjänratsuhevonen, 24 varsaa kumpikin

– Suomalainen puoliverinen, 23 varsaa

– Trakehner (ml. anglo-trakehner) ja RBSH, 21 varsaa kumpikin

– Quarterhevonen, 19 varsaa

– Andalusianhevonen, 18 varsaa

– Paso fino, 16 varsaa

– Missourinfoxtrotter, 15 varsaa

Eri puoliverisiä (ml. RBSH, AWB) syntyi 94 kappaletta (32).

Eri poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 45 kappaletta (166).

Eri kylmäverisiä syntyi 55 kappaletta (23).

Eri täysiverisiä syntyi 141 kappaletta (53).

Eri askellajirotuja syntyi 121 kappaletta (26).

Muita rotuja syntyi 147 kappaletta (132).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 60 kappaletta (26).

Brittein saarten rotuja syntyi yhteensä 44 kappaletta (208).

Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 76 kappaletta (24).

Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 19 kappaletta (3).

Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 24 kappaletta (80).

Venäläisiä rotuja (pl. RBSH) syntyi 46 kappaletta (3).

Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (0).

Australaasialaisia rotuja syntyi 152 kappaletta (23).

Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 157 kappaletta (30).

Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 1 kappaletta (10).

Muita rotuja (virtuaalirodut tms) syntyi 24 kappaletta (25).

Aivan uusia kasvatusrotuja lienevät muistikuvieni mukaan clydesdalenhevonen ja hevoskokoinen hackney. Näiden kokonaan uusien kasvatusrotujen kerääminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi!

Tässä vielä kasvattimäärät roturyhmittäin.

Puoliveriratsut

– Arabian Warmblood 1 (18)

– FWB 2 (29)

– Oldenburginhevonen 12

– Ranskanpuoliverinen 2

– RBSH 21

– Trakehner 21 (3)

– Westfaleninhevone 14

Täysiveriset

– Angloarabi 1 (16)

– Arabianhevonen 139

– Englantilainen täysiverinen 1 (37)

Ponit

– Australianponi 4 (21)

– Newforestinponi 12

– Virtuaalinen ratsuponi 1

– Welsh B 3

– Welsh C 1

– Welsh D 8 (1)

– Welsh part-bred 2

– Ylämaanponi 14 (1)

Kylmäveriset

– Clydesdalenhevonen 2

– Norjanvuonohevonen 2 (1)

– Perchenhevonen 14 (1)

– Poitounhevonen 12

– Suomenhevonen 24 (18)

Askellajirodut

– Campolino 1 (10)

– Islanninhevonen 10 (4)

– Missourinfoxtrotter 15

– National Show Horse 6

– Paso fino 16 (1)

– Saddlebred 39 (1)

– Tennesseenwalker 34 (1)

Muut rodut

– Andalusianhevonen 18 (1)

– Appaloosa 13 (12)

– Ara-appaloosa 2

– Australianhevonen 9 (2)

– Budjonnynhevonen 9 (3)

– Hackney 1

– Kisber 5 (4)

– Lusitano 1 (2)

– Nonius 4

– Paint Horse 13

– Quarter-hevonen 19 (5)

– Shagya 1

– Spanish Norman 1

– Terskinhevonen 13

– Ukrainanratsuhevonen 14

– Venäjänratsuhevonen 24

Joulukalenteri 24: hyvää joulua!

Kuva kertoo tällä kertaa kaiken oleellisen.

 

Tammikuussa blogi viettää taukoa, joten palaan (toivottavasti) helmikuussa taas asiaan.

Joulukalenteri 23: katsaus tähän ja ensi vuoteen

Joulukuu, vuosi ja joulukalenteri alkavat ihan oikeasti vedellä viimeisiään ja ajattelin tähän loppuun tehdä jonkinlaisen yleiskatsauksen kuluvaan vuoteen ja kurkata mitä ensi vuosi tuo kenties tullessaan. Enhän minä ennustaja ole, mutta saahan sitä suunnitella.

No, yleisesti ottaen vuosi 2022 on ollut hyvin aktiivinen Ionicissa ja vähintään jossain määrin aktiivinen myös Gin Ahaltekin puolella. Erityisesti olen kunnostautunut kasvattien sivujen tekemisessä (tästä mainitsin jo aiemmin) ja myös uusien hevosten keksimisessä. Molemmista asioista olen tosi hyvilläni. 

Myös blogi on potkinut menemään ja aina tänne joku lukijakin eksyy. Blogien on sanottu olevan kuoleva alusta, mutta minusta tällaiselle hitaammalle medialle on paikkansa. Tuntuisi vaikealta kirjoittaa jotakin pitkiä infopostauksia jonnekin... en tiedä... Instaan, TikTokiin, mikä nyt on edes hip ja pop tällä hetkellä. Ja niiden löydettävyys myöhemmin on heikompaa kuin blogitekstien. Aion siis jatkaa blogin kanssa kuten tähänkin asti. Vetoan siihen että olen joka tapauksessa vanha kanto, joka haluaa käyttää vielä sulkakynää blogialustaa kirjoittamiseensa.

Aktiivisuuteni suorastaan pelottaa minua, sillä sivujen värkkäämisen lisäksi olen kilpailuttanut hevosiani tosi ahkerasti porrastetuissa! Askellajipuolella olen kaikkein aktiivisin ollut, mutta kyllä muissakin lajeissa kisaa ionicilaisia ja GA:n hevosia aina kun vain jaksan ilmoittaa niitä mukaan. Se ei ole ehkä ihan yhtä säännönmukaista kuin ARJ-osallistumiset, mutta aina silloin tällöin kuitenkin.

En näe että ensi vuodeksi olisi luvassa mitään suuria muutoksia oikeastaan missään. Tallit jatkavat samalla linjalla ja teen just sen verran kuin haluan ja jaksan ja viitsin. Lähdin syksyllä kuitenkin ARJ:n toiseksi ylläpitäjäksi, joten saa nähdä poikiiko se pesti jotakin lisäjuttuja. Kanssa-ylläpitäjäni Mari H. sanoi ARJ:n olevan aika vähätöinen, kaikenlaista kehittämistä tietysti voi aina miettiä.

Se mikä nyt tammikuussa tulee, on koko kuukauden kestävä blogitauko! Oikeasti se blogitauko olisi pitänyt olla jo tässä joulukuussa, mutta siinä vaiheessa kun päätin joulukalenterista, töissä näytti suorastaan lusmulta koko joulukuu. Olen ihan tyytyväinen kyllä joulukalenteriin, sillä olen saanut ulos muutamia sellaisia tekstejä, jotka ovat roikkuneet pitkiä aikoja idealistalla odottamassa sitä kuuluisaa sopivaa hetkeä. Mutta tammikuussa sitten blogi on hiljaiselolla ja toivotaan, ettei se hiljaiselo jatku sen pidempään.

Joulukalenteri 22: Gin Ahaltekin kuulumiset

Ionicista on jauhettu taas vuoden mittaan paljonkin, mutta Gin Ahaltek on jäänyt aina vähän syrjään. Ja tämähän ei ole mikään uusi tilanne! Mietin joskus, että oliko se alunperinkin virhe tehdä ahaltekeille oma tallinsa, mutta sitten taas: kyllä ne virtuaalihevoset siellä pysyvät eivätkä pahemmin tiettävästi edes kärsi, jos muistan ne kerran vuodessa. Se onkin tämän harrastuksen paras puoli.

Tästä huolimatta GA:n tilanne on parantunut kyllä, sillä olen tehnyt kasvateille aika paljon sivuja tänä vuonna ja tälle vuodelle on suunniteltu myös kymmenittäin uusiakin varsoja. Näiden varsojen vanhemmat ovat sieltä vanhimmasta päästä, pahimmillaan vuonna 2009 syntyneitä. Joo, mikä VHKR... 

Joillekin tammoille on pitänyt käyttää ammoin kuolleiden orien pakastetta, koska nykylaumasta ei löytynyt sopivaa oria. Tämä koskee erityisesti suhteellisen lyhytsukuisia hevosia, koska niitä on aika vähän. Nyt olen korjaamassa sitäkin asiaa. Muutaman viime vuoden aikana olen ostanut joitain lyhytsukuisia hevosia ja tänä vuonna niistä syntyy yli 20 varsaa. Pitäisi vain saada sivuja tehtyä, että voisin käyttää niitä jalostuksessakin.

Satunnaiset vieraat hevoset olisivat kyllä tosi arvokkaita jalostuksessa muutenkin. Olen yrittänyt aina vähän vilkuilla, että keltä löytyisi jotakin ja välillä löytyykin. Tietysti tosi monella pitkäsukuisella hevosella on Gin-hevosia suvussa, ei sille vain mahda mitään ja sen kanssa on elettävä, kun kerran on iso, vanha ja tuottelias talli.

Kisakuume on iskenyt vähän tekkepuolellakin, sillä useampia kymmeniä löytyy porrastettujen kisalistoilta. Hidastahan se muiden kuin ARJ:n kisaaminen minulla on, mutta roikkukoon siellä nyt. Useampi hevonen on käynyt myös matkaratsastuskisoissa ja pitäisi todella saada tuota matkaratsastuspuolta potkittua eteenpäin ja aktiivisemmaksi. Ehkä niitä muitakin kisaajia ja kisajärjestäjiä löytyisi sitten.

Ja loppuun on pakko esitellä yksi tuoreimpia ostoksia (no, tuore ja tuore, viime vuonna hankittu) tamma Adeja 'B, joka on super-kaunis tamma ja ensimmäinen piirroskuvallinen ahaltek ehkä ikinä tai ainakin pitkään aikaan. Kiitokset vain ex-omistajalle kuvasta, sillä kuten näkyy, niin ei ole minun tekosiani tuo kuva. Tähän perään jätän pienen cliffhangerin, että Adeja ei tule ikuisesti olemaan ainoa piirroskuvallinen tekke, sillä yksi toinen kuva on tilauksessa myös, mutta vähän spesiaalimpaan käyttöön. Ei siitä vielä sen enempää.

Joulukalenteri 21: hevosen hankinta feat. Sonja

Minä tuosta tarinahahmostani olen kirjoittanut aiemmin jo, mutta pyrin pääsääntöisesti pitämään sen erilläni Ionicista ja GA:sta, koska se elää aivan eri maailmassa. Paitsi että välillä täytyy vähän sortua! Joka tapauksessa Sonjan tarina on siinä pisteessä, että hänen kilparatsunsa on lopetettu ja uutta olisi hakusessa. Tämä sama teksti on julkaistu viikko sitten Hopiavuoressa.

Niin minä sitten lähetin Simolle viestiä, että jos tulee jotakin kiinnostavaa hevosta kiikariin, niin ilmoittelee. Että olisi tällä kertaa ihan tieten tahtoen verkot vesillä. Eka kerta se minulle oli, kun olin ihan tosissani hevosta ostamassa. Salierin hankinta aikoinaan oli vähän niinkuin pakko ja Mortti oli sataprosenttinen vahinko. Mutta nyt siis: hevosen ostoon.

Simo ei aikaillut vaan soitti ja ilmoitti minun olevan enemmän kuin tervetullut tallille käymään. Kaikki on tarvittaessa myynnissä, vaikka paita päältä, jos sen haluan jostain syystä. Tarjolla olisi useampi ihan varteenotettava kouluratsuntekele, joita voisi vakavissaan kokeillakin. Niin minä pakkasin ratsastuskamat autonperään, Axan vöihin ja lähdin kohti Tamperetta kun kerran ei tarvinnut edes järjestää hoitajaa kellekään.

Simon tallilla tunsin katseita selässäni, kun tietysti sana oli jo levinnyt että tälle ja tuolle hevoselle on tulossa koeratsastaja. Ei sen sinänsä pitänyt kellekään mikään yllätys olla, sillä Simo oli ennen kaikkea hevoskauppias, mutta tietysti jokainen Simon hevosella ratsastava pelkäsi juuri sen oman ratsunsa puolesta. Ja niin yksi jos toinenkin mulkaisi minua vihamielisesti, tai ainakin kuvittelin niin.

Ensimmäinen puoliveritamma oli vähän äksy hoidettava eikä se ratsunakaan tuntunut kovin yhteistyöhaluiselta. Simo sitä kommentoikin, että sen kanssa kestäisi jonkin aikaa päästä sinuiksi, vaikka kapasiteetikas hevonen se oli. Siitä ei mikään miellyttävä kuva jäänyt noin pintapuolisesti, mutta panin sen kohdalle mieleeni kysymysmerkin. Mistä sen tietää vaikka kyseessä olisi varsin kivakin tamma, kunhan tutustuttaisiin.

Toinen oli se Salierin tarhakaveri, Eki. Se oli edelleen niin komea että aivot heitti volttia pelkästä näkemisestä, mutta selästä käsin se ei vakuuttanut. Hyväluonteinen kyllä ja miellyttämisenhaluinenkin, mutta vaikutti hieman raskassoutuiselta. Eteenpäinpyrkimystä puuttui eikä sellainen ollut minun hevoseni.

Kolmas oli taas tamma, jolla sitä eteenpäinpyrkimystä oli vähän liiankin kanssa. Se reagoi isosti kaikkeen, oli se sitten huolimaton apu tai jokin ulkopuolinen häiriötekijä. Silmänvalkuaiset vain vilkkuivat kun taas mentiin. Simo huomautti sen olevan vartti-täysiverinen ja huomasin ennakkoluulojeni täysiverisiä kohtaan heräilevän, vaikka Mortti olikin ollut niin hieno ja hyvä ja täysiverinen. Silti tammasta jäi tietynlainen hyvä fiilis. Haastavaltahan se tuntui eikä minulla ollut juurikaan kokemusta tammoista, mutta ehkä sen kanssa selviäisi. Varovainen plussa tälle ja nimi mieleen, se on Manta.

Neljäskin oli ihan ookoo, nuorehko FWB-ruuna, jonka kanssa en suoraan pääsisi vielä mihinkään vaativiin luokkiin, mutta aikanaan siitä kyllä sukeutuisi hyvän ratsastajan kanssa ihan varteenotettava kouluratsu, Simo oli varma siitä. Varmaahan toki ei hevosten kanssa ole olemassakaan, mutta lupaavalta se kuulosti ja tuntui. Fiksu ja järkevä tapaus muutenkin, ei ehkä ihan sitä mitä minä hain, silti sama varovainen plussa myös tälle.

Illalla kotona pyörittelin hevosten tietoja, kuvia ja videoita, joita Simo oli koeratsastuksista ottanut ja yritin muistella tarkkaan, miltä mikäkin hevonen tuntui. Huomenna menisin kokeilemaan vielä muutama hevosta lisää. Vielä näistä ei yksikään tarjonnut sitä samaa fiilistä kuin Mortti aikoinaan vaan en tiedä kannattiko tällaisessa asiassa mennä varsinaisesti fiilis edellä. Ihan kivoja hevosia nuokin pari vähintään olivat, mutten tiedä oikein mitä minun pitäisi hakea, sitä kokonaisfiilistä vai hyvää ratsastettavuutta vai järkevintä pakettia vai lupaavinta sukua vai jotain muuta. Tämä ei näyttänyt lainkaan yksinkertaiselta savotalta.

Joulukalenteri 20: uuden vuoden lupaukset

Vuodenvaihteessa pääsi käymään sellainen vahinko, että tein uuden vuoden lupauksia. Tai se mikään vahinko ollut, mutta se oli vähän vahinko että osa niistä pääsi ihan pikkuisen unohtumaan. Kesäkuussa olin vielä toiveikas niiden suhteen vaan sitten tässä nyt on tehty sitä sun tätä koko syksy ja tarttee tunnustaa, etten välttämättä ansaitse prenikkaa rintapieleen pidettyjen lupausten takia. Mutta olen sentään jotakin tehnyt!

Tänä vuonna voisin nyt ottaa ne ahaltekit paremmin hoitoon.
Nnoh. Olen minä vähäsen puuhannut ahaltekienkin kanssa, mutta annan tästä silti itselleni korkeintaan puoli pistettä.

Arabit samoin.
Arabien kanssa sen sijaan olen touhunnut aika paljonkin ja tilanne on jossain määrin parantumaan päin sekä kasvattilistalla että vanhojen hevosten jalostuskäytössä. Tästä kokonainen piste, vaikka rima ehkä vähän täräjääkin.

Ja terskit, jos ehdin "rotukierrossa" sinne asti.
En ehtinyt, joten siirretään ensi vuoteen tämä.

Ne väriartikkelit ovat edelleen tuossa hyllyssä...
Saako luku-urakan aloittamisesta puoli pistettä? Muuten siirretään nämäkin ensi vuodelle.

Voisin jatkaa rotuesittelyiden värkkäämistä blogiin. Jos taas tällekin vuodelle 3 kappaletta ja toiveita saa esittää.

No tämä sentään on tehty ihan kunnolla! Vuoden aikana olen esitellyt Kentucky Mountain Saddle Horsen, Royal Hanoverian Creamin, RBSH:n ja nyt joulukalenterissa vielä Deutsche Falben. Näiden lisäksi kirjoitin yleisesittelyn virtuaalisista risteytysroduista.

Kilpailen aktiivisesti VMRJ:ssä ja järjestä myös itse kilpailuita.
Oieioieioiei... Olen yhdet VMRJ-kisat saanut järjestettyä (piti käydä katsomassa, että olenhan muistanut arpoa niihin tuloksetkin...) ja osallistuminenkin on ollut heikkoa. Toki kalenterissa ei pahemmin kisoja ole, joihin voisi osallistua, mutta kun niitä voisi järjestää itse. Hävettää. Anteeksi.

Järjestän vähintään 3 VSN-näyttelyä nyt kun sekin taas on toiminnassa.
Kahdet sain aikaiseksi, olen näemmä luistanut ihan huolella näistä kisajärjestelylupauksistani.

Yritän olla mahdollisimman aktiivinen muidenkin suuntaan.
Tämä toki on sellainen lupaus, että sen arviointi on aika mahdotonta. Ensiksikin: pitäisi kysyä muilta harrastajilta. Toiseksi: aina olisi parantamisen varaa.

Perinneosasto: osta, myy ja rekisteröi.
Tämä on myös hengeltään vähän sellainen että aina voisi tehdä enemmän, mutta olen minä sentään yrittänyt! Varsinkin rekisteröinti on sujunut, sillä olen takonut VRL:oon yli tuhat hevosta tänä vuonna. Kyllä, yli tuhat VH22-alkuista hevosta löytyy hevoslistaltani. Toki joukossa on väistämättä niitä, jotka entinen omistajansa on rekisteröinyt tänä vuonna ja sitten on myynyt hevosen minulle. Näitä on kuitenkin korkeintaan muutama kymmenen tapausta.

Sähköpostissa lojuu edelleen kasoittain kisailmoja, joiden tuloksia pitäisi saada hevosten sivuille. Jospa tänä vuonna keskittyisin erityisesti VMRJ-, WRJ-, TYH- ja näyttelytuloksiin.
Mmm, joo, kyllähän minä näitäkin olen aina satunnaisesti haalinut hevosten sivuille. Urakointi kyllä jatkuu.

Kilpailutan hevosiani ahkerasti porrastetuissa, erityisesti ARJ:ssä ja WRJ:ssä.
WRJ on jäänyt vähän lapsipuolen asemaan, mutta ARJ:ssa olen vakinäky. Ikävän usein olen ollut myös se ainoa osallistuja.

Kantakirjaa hevosia.
Tätä olen ainakin yrittänyt kovasti, mutta olen tosi hyvä missaamaan aina ne ilmoittautumisajat. Melkein yhtä huono kuin kaivamaan niitä kantakirjaustietoja hevosten sivuille sitten jälkikäteen...

Vie hevosia ARJ:n ja WRJ:n laatuarvosteluihin ENNEN kuin lopetat ne.
No siellä ARJL:ssä olen myös vakinaama hevosineni, WRJ:tä ei ole tarvinnut tänä vuonna paljon vaivata.

Järjestän varsinkin em. jaosten porrastettuja.
ARJ-porrastettuja olen järjestänytkin tosi aktiivisesti, mutta WRJ:tä tai muita jaoksia vähemmän, jos lainkaan. Mutta koska olen ARJ:ssä ollut sitten aktiivisempi kuin kaikki muut harrastajat yhteensä, niin katsotaan tämä kuitenkin täytetyksi lupaukseksi.

Pidän blogin pystyssä ja aktiivisena. Joulukalenteria en uskalla luvata, mutta mutta lupaan harkita sitä kuitenkin.
Pidetty, harkittu ja joulukalenteri alkaa olla valmis, joten tästä myös piste ja varmaan vielä plussakin!

Mitäs sitten voisi ensi vuodeksi kehitellä? No, tässähän on aika hyvä runko jo, joten vaikkapa tällaisia:

• Lue ne väriartikkelit.
• Parhaassa tapauksessa kirjoita niistä blogiin.
• Muutenkin pidä blogi hengissä.
• Kolme rotuesittelyä taas tälle vuodelle blogiin.
• Älä unohda Gin Ahaltekiä!
• Terskeille pitäisi tehdä sukupolvenvaihdosta.
• Jatka erityisesti ARJ-porrastettujen järjestämistä ja kisaamista niissä.
• Järjestä kolmet VMRJ-kisat.
• Järjestä kolmet VSN-näyttelyt.
• Aktiivisuutta muiden suuntaan: keskustele, osta, myy.
• Kaiva niitä vanhoja kisatuloksia hevosten sivuille.
• Ota sitä ARJ:tä haltuun ja yritä olla aktiivinen jaoksenpitäjä.

Eiköhän sitä siinä. Joko lukijat ovat miettineet lupauksiaan?

Joulukalenteri 19: talliesittelyssä Glowdale (ja vähän myös Ljóma)

Seuraavana esittelyvuorossa on Mari H:n Glowdale, askellajihevosiin erikoistunut talli! Käsi ylös kuka varsinaisesti yllättyi valinnasta, sen verran tohkeissani minäkin olen näistä askellajihevosista ollut jo pidemmän aikaa...

Glowdale on islanninhevostalli Ljóman sisartalli, alunperin Marin kaikki askellajihevoset taisivat asustella Ljómassa, mutta vuonna 2020 hän teki niille oman tallin, Glowdalen. Ljóma ja myös Glowdale tunnetaan askellajipuolella myös ahkerina kisajärjestäjinä.

Ljóma on vanha talli, sillä mikäli kasvattilistaan on luottamista, ensimmäiset frá Ljóma -issikat syntyivät jo vuonna 2009. Että ihan kunnioitettava ikä jo! Alkuvuosina of Ljóma- tai Ljómas-tunnuksilla syntyi muutama muunkin rotuinen kasvatti, mutta vuodesta 2013 lähtien muut rodut ovat syntyneet Glow-tunnuksen alla.

Glowdalesta löytyy tällä hetkellä seitsemän eri askellajirotua ja hyvän matkaa päälle toista sataa hevosta. Rodut ovat nämä:

• Arabianhevonen
• Hackneyponi
• Missourinfoxtrotter
• Morganinhevonen
• National Show Horse
• Saddlebred
• Tennesseenwalker
  

Voitte siis arvata miten paljon tykkään tästä tallista jo pelkästään noiden rotujen takia! Kaikkia löytyy itseltä, kaikki harvinaisia (paitsi arabi sinänsä) ja kaikki askellajihevosia. Ei liene siis ihme, jos Ioniciin on uinut tusinan verran Glow-hevosia. Tai että Glowdalesta löytyy puolen tusinaa Ion-kasvattia ja lisäksi joitain sellaisia, joiden isänä on Ionicin ori. Enemmänkin yhteistyötä voisi varmasti olla, sillä Glowdalessa on tosi paljon itsetuotuja suvuttomia hevosia, suomeksi sanottuna niitä uusia sukulinjoja, joita aina kaipailen.

Joulukalenteri 18: hevosrotujen toivelista v2022

Hassu sattuma muuten, että blogiin on listattu melko tasan 10 vuotta sitten rotujen toivelistaa! Nostalgista katsella tuota, sillä muutama rotu tuolta on löytänyt tiensä Ioniciin tässä vuosikymmenen aikana ja jokunen on löytänyt tiensä jo poiskin täältä. Toki lista on Virginian tekemä ja minulla on tietysti hieman erilaiset haaveet, mutta ei niin kovin paljon erilaiset kuitenkaan.

Ioniciin tulleita rotuja tuolta ovat nämä:

• Australianponi
• Boulonnais
• Campolina
• Clevelandinruunikko
• Clydesdalenhevonen
• Dartmoorinponi
• Dongola 
• Hackney
• Poitounhevonen
  
• Schwarzwaldinrautias
• Shagya
• Shirenhevonen (on poistunut jo)
• Vladimirintyöhevonen (on poistunut jo)
  
• Vuonohevonen
  

Jos minun pitäisi nyt tehdä rotujen toivelistaa, niin se voisi näyttää tältä:

• American Bashkir Curly
• American Cream Draft
• Amerikanponi
• Amerikanshetlanninponi
• Arasien
• Ardenner
• British Spotted Pony
• Criollo
• Dalesponi
• Florida Cracker
  
• Gelderlandinhevonen
• Irlannintyöhevonen
• Jyllanninhevonen
• Kanadanhevonen
• Kaspianponi
• Kentucky Mountain Saddle Horse
• Kinskynhevonen
• Mustangi
• Nez Perce Horse
• Nokota
• Normandiancob
• Orlovravuri
• Pohjoisruotsinhevonen
• Royal Hanoverian Cream
• Sorraianponi
• Sugarbush Draft
• Venäjänravuri
• Vjatkanponi

Hmm, yllättävää! Listahan ei ole edes mikään järjettömän pitkä! Jos Ionicissa sitten jo on kaikki haaveksimani rodut vai olenko vain muuttunut inhottavaksi realistiksi, joka ei osaa enää haaveilla edes hevosroduista? Toivottavasti ei ainakaan jälkimmäistä... Tästä listasta voisi kyllä ottaa ensi vuodelle tavoitteeksi hommata rotu tai pari.