Laatuarvostelujen vaikutus virtuaalimaailmaan

Kirjoitin aikaisemmin pitäväni hevoskauppaa ja jalostusta tärkeimpinä asioina virtuaalimaailmassa ja kuten perusteluista näkyy, ne ovat mielestäni ne asiat, jotka pitävät virtuaalimaailman elossa. Vastalauseita ei ole toistaiseksi esitetty ainakaan blogin kommenteissa.

Laatuarvostelut sen sijaan periaatteessa haittaavat näitä molempia asioita ja niinollen ne tekevät hallaa koko virtuaalimaailmalle. Tarkoitan tässä termillä "laatuarvostelu" yleisesti kaikkia tilaisuuksia, joissa hevoset pisteytetään luonnekuvauksen, suvun ja/tai sukuselvityksen, jälkeläisten, kuvien ja kisatulosten perusteella.

Jos ajatellaan hyvin karrikoidusti, laatuarvosteluiden maksimipistemäärään tähtääminen aiheuttaa ainakin seuraavia asioita:
– Hevosia ei osteta, koska ei ole aikaa kilpailla niillä tarpeeksi eikä kirjoittaa luonteita, sukuselvityksiä, pvk-merkintöjä yms.
– Hevosia ei osteta, ellei niiden vanhemmat ole jo ns. "laatuarvosteluvalmiita", koska vain tällöin ostaja voi olla varma saavansa varsalle maksimipisteet vanhempien saavutuksista.
– Hevosia ei myydä, jos ostaja ei lupaa viedä hevosta laatuarvosteluun.
– Hevosia myydään vain tutuille, ns. luotettaville ostajille. Uuden harrastajan on vaikea päästä mukaan.
– Varsoja ei teetetä, koska hevosia ei uskalleta myydä vieraalle ja itsellä ei ole aikaa hankkia monelle kasvatille laatuarvostelupalkintoja.
– Oriit eivät astu vieraita tammoja, jos varsaa ei luvata viedä laatuarvosteluun.
– Menestyneitä hevosia käytetään jalostuksessa liikaa, ei-laatuarvosteluhevosia hyljeksitään. Tämä vähentää kasvatusta ja kaventaa sukulinjoja.
– Suvun katoaminen merkitsee hevosen laatuarvosteluarvon romahdusta eikä sitä tai sen mahdollisia varsoja käytetä jalostuksessa. Tämäkin kaventaa sukulinjoja ja vähentää hevoskauppaa, koska oletusarvoisesti mikä tahansa hevonen voi kadota ellei se ole omassa omistuksessa.
– Harvinaiset rodut ja lajit kärsivät laatuarvosteluvaatimuksesta eniten, jalostus ja muu toiminta pyörii vain yleisten rotujen ja lajien ympärillä.
– Hevosten sivujen käytettävyys kärsii, kun sivuilla pitää laatuarvosteluja varten olla paljon tekstiä ja pitkiä tuloslistoja.
– Harrastajille saattaa tulla kiusaus tehdä vilppiä kilpailuissa parantaakseen hevosensa pisteitä tai päästäkseen nopeammin laatuarvosteluun. Tämän estäminen vaatii tarkkoja, tiukkoja ja joustamattomia sääntöjä eikä silti kaikkea mahdollista voida saada estettyä.
– Harrastajille saattaa tulla kiusaus tehdä kaikenlaista muutakin vilppiä, jos sillä tavoin saavutetaan parempia pisteitä laatuarvosteluissa. Tämä tietää lisää sääntöjä ja rajoituksia.
– Yleisesti ottaen harrastajat näkevät toiset harrastajat vihollisina, jotka taistelevat samoista sijoituksista, kuvista ja laatuarvostelupisteitä.

Ei kuulosta hyvältä, vai mitä? Kuten sanottu, tästä aiheutuu pahasti haittaa kaupankäynnille ja jalostukselle, kolme viimeistä kohtaa pilaavat myös ilmapiiriä. Kun virtuaalimaailman pyörät pyörivät kaupankäynnin ja jalostuksen tahdissa ja lisäksi olisi kiva jos kaikilla olisi hauskaa, eivät laatuarvostelut todellakaan ole mitään harmitonta huvia virtuaalimaailman kannalta. Joku voisi väittää laatuarvostelujen tappavan koko virtuaalimaailman.

Onneksi tuo lista on todellakin vain karrikoitu versio, en ole itse törmännyt koskaan harrastajaan, joka ajattelisi ja käyttäytyisi näin yksisilmäisesti, vaikka tähtäisikin hevostensa kanssa laatuarvosteluihin. Yleensä harrastajat joustavat monissa kohdissa ja tilanteen mukaan. Moni arvostaa ainakin hevostensa jalostuskäyttöä ja jos ostaja lupaa tämän lisäksi vielä loppuelämän kodin hevoselle, moni kasvattaja suostuu tinkimään laatuarvosteluvaatimuksistaan. Oriinomistajat harvoin kyttäävät muiden kasvattamien varsojen elämää, ainakin jos ei olle sovittu varsan kilpailuttamisesta. Ja moni kasvattaja joutuu pelkästään olosuhteiden pakosta käyttämään jalostuksessa hevosia, joilta laatuarvostelupalkinnot puuttuvat, kun niihin sukulinjoihin pitää saada vaihtelua ettei homma mene ihan sisäsiittoiseksi. Tilanne voisi siis olla huonompikin.

Mutta tilanne voisi olla myös parempi. Jo monta vuotta on satunnaisesti valiteltu yhtä ja toista: miten ilmapiiri on pilalla ja harrastajamäärät vähenevät, miten hevoset eivät mene kaupaksi ja kaupankäyntiä on muutenkin vähän, miten ennen oli paljon rennompaa ja kivempaa. Kaikesta ei tietysti voi laatuarvosteluja syyttää, mutta kyllä ne vaikuttavat omalta osaltaan.

Ikävintä asiassa on se, että laatuarvosteluvaatimus vaikuttaa myös niihin harrastajiin, jotka eivät moisiin koske pitkällä tikullakaan. Ioniciin on kieltäydytty myymästä hevosia tämän takia, toisaalta en itse edes tee ostotarjousta, jos myynti-ilmoituksessa mainitaan yhtään mitään kilpailemisesta, saati laatuarvosteluista. Meiltä ei osteta hevosia niin paljon kuin toivoisi, meidän hevosia ei käytetä jalostukseen niin paljon kuin toivoisi (vaikka ne olisivatkin suvuiltaan sopivia). Toisaalta Ionicin tilanne on vielä hyvä: talli on vanha ja tunnettu, moni luottaa siihen, että se ei katoa netistä ihan heti, joten meille voi joskus jonkun varsan "uhratakin" (toisaalta tuntuu sairaalta ajatella, että loppuelämän kodin saava ja jalostuksessa käytettävä hevonen on jotenkin "uhrattu", huonompi kuin jokin toinen, vaikka jalostuksen ja hevoskaupan eli käytännössä virtuaalimaailman päätoimintojen kannalta on tasan samanarvoinen tai ehkä jopa arvokkaampi). Toista on aloittelevilla harrastajilla, joiden voi näyttöjen puutteessa olla suorastaan vaikea ostaa hevosta, puhumattakaan siitä, että joutuu tahtomattaan tekemisiin sikakisaamisen ja laatuarvosteluiden kanssa. Kun kyseessä on aloittelija, ei hän välttämättä osaa kyseenalaistaa asioita niinkuin tällainen vanha, paksunahkainen harrastaja.

- S