Jätin edellisestä postauksesta kokonaan mainitsematta sen, että mikä pahuksen homma ktk-tuomareilla on nyt ja kuvatietokannasta huolimatta myös tulevaisuudessa (haepa ruunikkoa pv-oria, saa taatusti toista sataa ehdokasta käytäväksi läpi) juuri tämän kuvasäännön vuoksi. Ei siis riitä, että ktk-tuomari olisi mahtavan hyvä arvioimaan hevosten rakenteita. Ei, hänen täytyy olla myös valokuvien asiantuntija, omata järkyttävä määrä aikaa ja kärsivällisyyttä. Ei ihme ettei homma kiinnosta, sehän on suurimmaksi osaksi jotain ihan muuta kuin sitä rakennearvostelua! Yllättäen näistä seikoista ei puhuta luultavasti halaistuakaan sanaa siinä vaiheessa, kun etsitään uusia tuomareita.
Sama juttu ajoi karille myös minun NJ-tuomarin uran. Kyllä minä, piru vie, osaan arvostella rakenteita ja panna hevosia sen mujkaan paremmuusjärjestykseen, mutta en minä ala vahtaamaan hevosten ikiä ja sitä, onko kuva kenties peräisin joltain sivustolta, joka ei tunnetusti anna lupia kuviin. Tai että miten monta irtosertiä saa missäkin luokassa jakaa ja miten monta koko näyttelyissä ja kelle kuuluu KuMa ja kelle MVA-sert ja kenen MVA muuttuu irtosertiksi ja niin edelleen, loputtomiin.
Joo-joo, säännöt on olemassa ja ne voi vaikka opetella ulkoa, muttei se välttämättä tarkoita sitä, että ymmärtäisi ne oikeasti. Käytetty termistö on pääasiassa hieman epäselvää eikä suinkaan joka kohdassa täysin yhdenmukaisesti käytettyä. Ja aina löytyy poikkeustapauksia ja tilanteita, joihin ei yksiselitteistä vastausta löydy noin vain. Mutta kun minä en halua tankata sääntöjä ja termistöä, en syynätä hevosten sivuja, minä haluan arvostella rakenteita!
VNT ei taida olla yhtään sen parempi, sieltäkin löytyy termejä, arvonimiä ja herra ties mitä kaikkea, joilla ei ole mitään sinänsä tekemistä hevosen rakenteen kanssa, ovatpahan vain sitä näyttelybyrokratiaa. VNT:n ongelmana on lisäksi ainakin meikäläisen mielestä toimimaton käyttöliittymä VRL:n puolella. Asiasta on maristu eteenpäin, parannusehdotuksia on annettu, vastaus on "Tulee kun kerkiää". Toivottavasti joskus. Päätin olla toistaiseksi tuomaroimatta ainuttakaan VNT-näyttelyä ennen kuin se on suunnilleen tuskatonta. En halua tieten tahtoen tehdä asioita, jotka käyvät hermoilleni. Kukapa haluaisi? Haluan helppoutta ja vaivattomuutta!
Tästäpä putkahti mieleeni eräs kysymys yleisesti virtuaalimaailmalle: miksi rakennetuomarin hommiin kuuluu aina ja joka paikassa kamala kasa byrokratiaa? Miksei näyttelytuomareille tarjota valmiina luokkia: "Tuossa on luokka, aseta hevoset paremmuusjärjestykseen, kiitos" ja joku, joka oikeasti tuntee säännöt ja kiemurat, hoitaa loppuun sitten ne asiat, joihin ei tarvita rakennetietoutta mutta sääntötietoutta kylläkin? Miksi rakennetuomarin täytyy tuntea muutakin kuin vain tuomaroimiensa rotujen rotumääritelmät ja erikoispiirteet?
Ilman suurempaa itserakkautta voin sanoa, että tässä olisi teille hyvä rakennetuomari, olkaapa niin hyvät! Olen ahkera, innostunut, minulla on kokemusta ja näkemystä, rotuvalikoimani on laaja, minulla on jopa aikaakin kunhan vain järjestän sitä ja se onnistuu kyllä. Miksen minä ole virtuaalimaailmankaikkeuden halutuin rakennetuomari niin NJ:hin, kantakirjaan kuin VNT:henkin?! Koska minä en tiedä miten monta irtoSERTiä saa jakaa jos luokassa on 5 osallistujaa ja että miten monta BIS-sijaa saa antaa jos luokkia on 8. Enkä minä rehellisyyden nimissä viitsi opetellakaan näitä juttuja, on paljon hyödyllisempää käyttää sekin aika, energia ja aivokapasiteetti siihen, että opettelee lisää hevosroduista. He, joilla ei ole halua eikä taitoa lähteä rakennetuomariksi, voivat sitten kahlata minun puolestani läpi sääntöjä ja laskea osallistujamääriä.
Onko virtuaalimaailmalla todellakin varaa jättää tällainen rakennetuomari käyttämättä? Onko virtuaalimaailmassa oikeasti niin paljon suorastaan loistavia rakennetuomareita, ettei minua tarvita? Jos näin on, niin hyvä, ei sitten mitään. Jos ei, niin pitäisikö asialle tehdä jotain? Luulen nimittäin etten ole ainoa lajiani.
Tämän vuoksi tuomaroin kaikkein mieluimmin itse järjestettyjä, villejä näyttelyitä. Parhaassa tapauksessa S hoitaa jopa osallistumiset luokkien kohdille eikä minulle jää muuta hommaa kuin tuomaroida luokat. Emme syynää ikääntymisiä, emme kuvien lupia, meillä ei jaeta mitään tiettyjä määriä sertejä, vain luokka-arvostelut ja ehkä luokkavoittajista 5 näyttelyn parasta. Helppoa ja yksinkertaista! Siitä minä pidän.
4 kommenttia:
" miksi rakennetuomarin hommiin kuuluu aina ja joka paikassa kamala kasa byrokratiaa? Miksei näyttelytuomareille tarjota valmiina luokkia: "Tuossa on luokka, aseta hevoset paremmuusjärjestykseen, kiitos" "
Tervetuloa kantakirjatuomarointiin, siellä kyllä joku toinen tuomari älähtää jos et itse tunnista luvattomia kuvia. Jumalan lahja on valokuvamuisti ja vuosien kokemus luvattomien kuvien kanssa räklaamisesta.
Ja mitä tulee sääntöjen tuntemiseen tai muistamiseen, sen takia ne on kirjoitettu sivuille. Mikään voima maailmassa ei estä pitämässä tuomaroidessa toisessa välilehdessä (tai ikkunassa) sääntöjä auki?
Itse tein ensimmäisen näyttelyn kanssa niin, että tuomaroin ensin näyttelyt ja sitten tsekkasin VNT:n sivuilta, että mitäs palkintoja sinne konien nimiin pitää lykätä. Tuomarointiin kulutettu kokonaisaika (sis. tulosten lähetys): puoli tuntia.
Kun tekee tuon 20. kerran peräkkäin, jää tyhmemmällekin jo päähän kuinka monta BIS-sijaa tai sertiä jaetaan kymmenen hepan luokassa.
Keneltäkään ei vaadita älyttömiä, varsinkaan automaattista sääntöjen ulkoa muistamista. Sitäkin suositeltavampaa on ensin tarkistaa kuin hutkia menemään.
On on, säännöt on ja ohjeet on ja kaikki on oikein hienosti ja voi tarkistaa vaikka kuinka monta kertaa.
Mutta MIKSI pitäisi? Vaikkei siihen menisi kuin kolme sekunttia, se on silti hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen asian kanssa, missä minä olen hyvä ja mitä minä haluan tehdä (lue: arvostella rakennetta).
Myönnän että olen uskomattoman laiska ja äärettömän mukavuudenhaluinen. Syyttävä sormeni osoittaa ammattiani, se kun on sellainen, että tekemistä olisi enemmän kuin kukaan koskaan ehtii tehdä ja tietoa tungetaan jatkuvasti joka lävestä aina vain kiihtyvällä tahdilla. Siinä oppii väkisin erottamaan ne asiat, jotka ovat tärkeitä ja jotka vievät asioita eteenpäin ja pitäytymään vain ja ainoastaan niissä. Kaikki turha hylätään suoraan, siirretään myöhemmäksi (lue: ei tehdä koskaan) tai delegoidaan jollekin (delegoin muualle myös kaikki ikäviltä tuntuvat hommat, jos suinkin mahdollista...). Kaikki turha informaatio hylätään välittömästi ja turhin tauhka ei koskaan minulle asti pääsekään, kiitos assistenttini.
Tämä on oivallinen konsti myös virtuaalimaailmassa, olen huomannut. Valitettavasti minulla ei täällä vain ole omaa assistenttia, joka hoitaisi kaiken ylimääräisen ja epäkiinnostavan. Tarvitsisin sellaisen kyllä.
Sitten ei auta kuin palkata assistentti. Jos löytyy VNT-kelpoisia kuvia, älyttömiä kisamääriä tai mitä hienoimpia design-leiskoja (ymmärrä, että tällä ei ole mitään tekemistä sellaisten asioiden kuin "valid" tai "käytettävyys" kanssa) niin assareita riittää jonoksi asti.
Jos kykenet arvostelemaan hevoset ja laittamaan ne paremmuusjärjestykseen, eikö ole loogista että kykenet myös lätkimään kirjainyhdistelmiä nimien perään? Ei se ole byrokratiaa.
Minä en ymmärrä mitään minkäänlaisesta politiikasta, byrokratiasta tai mistään muustakaan sellaisesta, mutta se ei ole koskaan estänyt mua tekemästä mitään.
Kuten ei sekään, että en osaa laskea auki perusbinomia, mutta olen vektorit ja matriisit -kurssilla laskemassa analyyttista geometriaa. Ei kannata tehdä asioista suurempia ongelmia kuin ne ovat ;)
Virtuaalimaailmassa kaikki ovat ostettavissa, ihan kuten oikeassakin maailmassa. Siinä on omia konstejansa kuinka selvitä halvimmalla ja millä suostuu myymään sielunsa.
Päivän huumoripläjäys :) Onneksi minulla on jo huomattavasti kierompi suunnitelma tehdä itsestäni virtuaalimaailman ylin rakennearvosteluguru, jolle tuodaan luokat arvioitavaksi kuin Manulle illallinen.
Lähetä kommentti