Olemme S:n kanssa kitisseet siitä, että kun ensin keksii itselleen suvuttoman laukkurin, sitten kilpailee sillä ja se vaikka vahingossa menestyykin, niin sitten sitä on suorastaan PAKKO käyttää jalostukseen. Ja siitä seuraa ongelmia: käyttääkö CASia ja kyllästyäkö kuoliaaksi ja tunnetusti meidän kasvatustoiminta ei ikinä pysy järjellisissä mitoissa vaan paisuu kuin pullataikina ja sitten olemmekin liemessä kun homma alkaa yhtäkkiä maistua puulta. Näin kävi jo ravitoiminnan kanssa.
Meidän suuri suunnitelma oli se, että pyydämme muilta kasvattajilta "lainaan" kisahevosia, kilpailemme niillä ja kun on tullut aika siirtyä eläkkeelle, hevonen lähtee takaisin kasvattajalleen valmiiksi kisattuna. Täysiveritamma Sasnak Oprah on tällainen kokeilu, ensimmäinen laatuaan ja toivottavasti tästä poikii hedelmällinen ja pidempiaikainen yhteistyö meidän ja Sasnakin välillä.
Silti kuitenkin kiinnostaisi aina silloin tällöin keksiä ihan suvuttomiakin hevosia, jotka sitten olisivat ihan "ikiomia". Ja voi mikä pallopää olen kun en tätä aiemmin keksinyt: ruunat! Herranjestas, keksii suurimpaan kilpailuhimoonsa ruunia, kilpailee niillä ja jättää sitten eläkkeelle, ei tule kiusausta käyttää niitä jalostukseen. Ja sitten vain uuden CAS-vuoden kunniaksi keksimään uutta xx-laukkaajaa, kolme hevosta kilpailuttaa siinä missä kaksikin ihan helposti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti