Meepun tuorein kirjoitus jämähtämisestä herätti ajatuksia.
Tunnustan olevani jämähtänyt ja Ginin puolesta tunnustan hänenkin olevan ehkä vielä pahemmin jämähtänyt. Olemme jämähtäneet virtuaalihevosteluun. Gin on yrittänyt tätä lopettaakin, mutta tuloksen voi jokainen arvata. Olemme myös jämähtäneet ahaltekeihin. Jos Virginian ensimmäinen ahaltek-kasvatti syntyi miltei 7 vuotta sitten ja nyt niitä on maailmaan pullahtanut useita satoja näiden vuosien aikana, niin mitä muuta se on kuin pahimmanlaatuista jämähtämistä?
Kolikon toinen puoli on se, että harva ahaltekkien kanssa pyörivä voi väittää, ettei ole koskaan kuullutkaan sellaisista hevosista, joiden nimi alkaisi tunnuksella Gin. Harva minkään rodun kasvattaja voi ylpeillä suvullisella hevosella, jonka sukujuuret yltävät viidenteen, kuudenteen, jopa seitsemänteen polveen asti ja voi sanoa itse omistaneensa jonkin näistä viiden polven takaisista yksilöistä. Tai että hevosen suvun kolme ensimmäistä polvea ovat lähestulkoon täynnä omia kasvatteja.
Mutta että muuten olisimme jämähtäneitä? No joo, Ionic on Ionic edelleen, nimi ei ole vaihtunut, osoite ei ole vaihtunut, ulkoasu ei ole vaihtunut, idea ei ole vaihtunut. Surkeata jämähtämistä yhden ainoan asia ympärille, eikö vain?
Sallikaa olla eri mieltä. Ionic on ainakin minun mielestäni kaikkea muuta kuin jämähtänyt. Kasvatusrotuja putoaa pois, niitä tulee lisää, pari vuotta sitten olimme erittäin aktiivinen ravien järjestäjä ja orlov- sekä peitsaripuolen kohtuullisen iso tekijä.
Nykyisin kilpailutamme tekkejä sekä muutamia muita rotuja laukoissa sekä kilpailemme ARJ:ssä. Itse asiassa eri rotujen askellajihevosia on tullut lisää viime päivinä, esittelen niitä sitten kun saan ladattua sivuja nettiin asti.
Ennakkoluulottomasti olemme keksineet 5 kladrubia ja aiomme aloittaa pienimuotoisen kladrub-kasvatuksen näiden voimalla. Kladrub ei ole sellainen rotu,jota voisi kasvattaa massoittain, sopivien kuvien puute on huutava, mutta muutamalle yksilölle aina löytyy kuva ja onneksi Slawik pelastaa sitten loput. Uutta ja käsittääkseni kohtuullisen ennennäkemätöntä virtuaalimaailmassa on myös voikkojen koulupuoliveristen kasvatus.
Ja aina jos jämähtäminen alkaa pelottaa, voi aina tempaista ja teettää jonkin hullunhauskan risteytysvarsan. Roduissa nimittäin riittää. Asia olisi huomattavasti vaikeampi, jos kasvattaisimme vain niitä ravirusseja. Yhden rodun ja yhden lajipainotuksen kanssa on paha lähteä tappelemaan jämähtämistä vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti