tiistaina, joulukuuta 11, 2012

Joulukalenteri 11: 10 seuraavaa suosikkirotua

Reilu vuosi sitten listasin kymmenen suosikkirotuani, mutta jäin harmittelemaan, että listalta puuttui monta hienoa rotua. Nyt siis lienee aika jatkaa listaamista ja miettiä suosikkirodut 11-20. Lista ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen paremmuusjärjestys.

Tuo vuodentakainen lista kymmenestä parhaasta on edelleen ajankohtainen, joten siihen ei tarvitse tehdä päivityksiä:
1. ahaltek
2. arabi
3. kalliovuortenponi
4. knabstrup
5. RBSH
6. quarter
7. englantilainen täysiverinen
8. morgan
9. puoliveriset
10. tersk

11. Welshit
En oikeastaan osaa sanoa suosikkiani eri sektioista. Olen kyllä julistanut vuosien varrella useammin kuin kerran, että B ja D olisivat niitä parhaita, mutta totuus kuitenkin on että C on jotakuinkin sama asia kuin D ja mountain on todella sievä poni kaikkinensa.

12. Venäjänratsuhevonen
Mitä enemmän haalin rodusta tietoa ja näen kuvia, sitä upeampana se näyttäytyy. Venäjän lahja ratsuhevosmaailmalle! Puoliverimäisempi kuin ahaltek, persoonallisempi kuin puoliverinen.

13. Tennesseenwalker
Värit ovat walkerin kohdalla se juttu, tietenkin! Rotu itsehän ei ole aina mikään kaunein kukkanen eikä aina välttämättä edes selkeästi tunnistettavissa, varsinkin monet tammat saattavat olla hyvinkin vaatimattoman näköisiä. Mutta se värien kirjo! Samppanjaa, tobianoa, sabinoa, päistärikköä, voikkoa! Mahdollisuus olisi myös hopeaan, mutta ehkä taidan jättää sen välistä kuvien puutteen takia.

14. Budjonny
Toinen venäläinen, usein aika persoonallisen näköinen ratsurotu. Rakkaussuhteeni virtuaalisen budjonnyn kanssa on kestänyt jo kauan.

15. Unkarilaiset rodut: furioso, gidran, kisber, nonius, shagya
Tämä nyt on vähän fuskaamista listata yhden numeron alle peräti viisi eri rotua, jotka eivät ole edes samankaltaisia kaikki, samasta maasta vain. Mutta kun en voi mainita yhtä ja sitten jättää toisen mainitsematta ja haluaisin listata muitakin kuin vain unkarilaisia! Näistä kisber, furioso ja gidran ovat ehdottoman laadukkaita ratsuja, shagya arabityyppinen mutta myös hyvä ratsu ja nonius taas sitten raskaampi ja vaatimattomampi mutta ehdottoman monikäyttöinen rotu. Ei voi kuin tykätä.

16. Andalusia ja lusitano
Näyttäviä ratsuhevosia, tyypiltään aivan omanlaisiaan. Jääneet meillä aina vähän lapsipuolen asemaan ja se on sääli.

17. Saddlebred ja NSH
Näyttäviä, kevyitä ja monipuolisia rotuja, jääneet virtuaalimaailmassa vähän yksipuolisesti askellajihevosiksi, vaikka näissä olisi oikeasti potentiaalia vaikka mihin. Jopa kouluratsastukseen, saddlebred ei kuulu niihin rotuihin, jotka eivät osaa ravata.

18. Ylämaanponi
Tuhti skottilainen, tätä ei voi olla rakastamatta jo pelkän ulkonäön takia. Hallakkovärien yleisyys ei ole lainkaan kehnompi asia. Aina ajatellessani ylämaanponeja mieleen nousee samalla myös Ylämaan karut nummet, harmaakivilinnat ja lasillinen skottiviskiä...

19. Paso fino
Ja ehkä myös perunpaso, mutta pf on näistä kahdesta se, josta pidän hieman enemmän. Harvinainen, barokkityylinen, mutta kuitenkin usein melko omannäköisensä rotu. En ole yhtä suuri paso-fani kuin S, mutta ymmärrän hyvin miksi hän pitää näistä roduista.

20. ... öööh...
Kaikki muut brittiponit eriskayta, shettistä ja kerry bogia lukuunottamatta? Frederiksborg? Pintabian ja ara-appaloosa? Dartmoorinponi? Orlov? Poitou ehkä? Tai irlannintyöhevonen?

Ei kun clevelandinruunikko! Mahtava, mahtava rotu, mahtavannäköinen, mahtava luonteeltaan, tosi käyttökelpoinen kaveri. Olisi ehkä taas aika hankkia muutama...

Kommentteihin saavat lukijat mieluusti listata omia hevosrotujen top ten - listojaan.

–Gin

1 kommentti:

Niina kirjoitti...

Minä yritin ihan tosissani miettiä top ten-listaa, mutta on tosi vaikeaa keksiä mitään jos tahtoo kirjata vain ne oikeasti suosikkeihin kuuluvat. Kymmentä en siis saanut täyteen ja näillekään en osaa asettaa paremmuusjärjestystä... Riippuu niin paljon päivästä!

I Clevelandinruunikko
I Fellponi
I Ahaltek
I Suomenhevonen

Näissä on vain sitä jotain - miellyttävä ulkonäkö ja jonkinlainen huokuva fiilis joka ei muista roduista niin vahvana erotu. Liittyy kai siihen että olen vuorollani ihastunut kunnolla jokaiseen näistä ja se on jäänyt elämään.

Mutta onhan niitä kivoja muitakin: urheilullisemmat brittiponit, jotkin puoliveriset, welshit, barokit... Ehkä myös englantilainen täysiverinen, russitkin ovat söpöjä ja perchenhevonen on kaunis. Mutta niistä lähtee tosiaan vain kiva-viboja. Ainakin vielä.