sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Arvontakoneet: oikeasti satunnaisia vai leikisti satunnaisia?

Otan tähän esimerkin: PVR järjesti viidet ARJ-kisat elokuun 8. päivänä.
Kisakutsu 1
Kisakutsu 2
Kisakutsu 3
Kisakutsu 4
Kisakutsu 5

Kaikissa luokissa on samat osallistujat ja koska he ovat ilmoittautuneet samassa järjestyksessä, oli kaikkien luokkien osallistujalistat ennen tulosten arpomista todennäköisesti identtiset. Tulokset on oletettavasti arvottu samana päivänä ja varmaan kaikki peräkkäin, samalla arpomiskoneella.

Tuloksissa on tiettyä samankaltaisuutta.
Otan tähän muutamia esimerkkejä.
- Pureblood RDN osallistui jokaisena päivänä 6-luokkaan ja sai tällaiset tulokset: 2/8, 1/8, 3/8, 2/8, 5/8
- Glorious Pink Ion osallistui myös 6-luokkaan ja sen tuloslistaus näyttää tältä: 6/8, 8/8, 6/8, 6/8, 7/8
- Hologram GA osallistui luokkaan 7 ja sai tällaiset sijoitukset: 2/11, 4/11, 3/11, 6/11, 5/11
- Luppiksen ratsastama Grindill frá Moldóttur osallistui sekin 7-luokkaan ja tulokset ovat tällaiset: 1/11, 2/11, 1/11, 10/11, 2/11


Mitämitämitä?!
En kai minä vihjaile että kilpailujen pitäjä olisi rukkaillut tuloksia ja suosinut 7-luokassa Grindill frá Moldótturia ja kutosluokassa meidän Purebloodia? En huolta, en vihjaile sellaista. Sen sijaan sitä vihjaan, etteivät arvontakoneet välttämättä ole täysin satunnaisia.
Tietenkin otos näistä kisoista on pieni. Luokat ovat pienet, kahdeksan hevosen luokkaan ei saada kovin laajaa hajontaa sijoituksille eikä viisi kilpailua ole vielä paljon mitään. Ja onhan mahdollista voittaa vaikka lotossa 10 kertaa peräkkäin, se on hiivatin epätodennäköistä, muttei mahdotonta.
En halua tällä esimerkillä mitenkään osoitella PVR:n ylläpitäjää, samansuuntaisia tuloksia olen bongaillut muualtakin. PVR:n kisat nyt sattuivat vain sopivaksi esimerkiksi.


Puhutaanpa hieman arvontakoneiden satunnaisuudesta. Nuo tulokset ovat kieltämättä samankaltaisia, mutta se ei tarkoita välttämättä sitä, että niitä olisi käpälöity tieten tahtoen. Kyse voi olla siitä, ettei käytetty arvontakone olekaan niin satunnainen kuin sen kuvitellaan olevan.

Useimmin käytetyt arvontakoneet eivät itse osaa generoida (l. tuottaa, synnyttää, saada aikaan) täysin satunnaista tulosta itse vaan ne tarvitsevat ns. seedin eli siemenluvun, jonka täytyy olla satunnainen. Jos seed on sama, arvontakoneen antama tulos on sama. Jos seed on samankaltainen, tulos on myös samankaltainen. Seedin täytyy siis tulla jostain muualta ja sen täytyy olla satunnainen. Ja tämä on se vaikea kohta.

Joskus seedinä käytetään kellonaikaa, jonka käyttöjärjestelmä ilmoittaa sekunnin tarkkuudella. Yksinkertaisissa kohteissa tämä on riittävän satunnainen luku, mutta jos suoritetaan arvontoja monta peräkkäin lyhyillä aikaväleillä, ei kellonaika tietysti ehdi muuttua paljon ja saamme samankaltaisen tulosjoukon.

Toinen, hieman jo hienostuneempi keino on tarjolla ainakin Unix-pohjaisissa järjestelmissä. Niistä löytyy eräänlainen "satunnaistiedosto", jonne järjestelmä generoi koko ajan materiaalia (käsittääkseni binäärimuodossa) sitä mukaa kuin järjestelmässä tapahtuu. Siitä tiedostosta saadaan napattua arvontakoneelle seed.
Pidemmällä aikavälillä tämä on myös riittävän satunnainen, mutta ongelmia tulee myös tämän kanssa, jos suoritetaan monta arvontaa peräkkäin. Järjestelmässä ei siinä välissä ehdi tapahtua tarpeeksi, jotta saataisiin riittävästi uutta materiaalia satunnaistiedostoon. Samanlaisia ongelmia tulee helposti silloinkin, jos järjestelmä toistaa jotain tiettyä toimintasarjaa, esimerkiksi varmuuskopiointia joka päivä tiettyyn aikaan tai jos järjestelmässä ei tapahdu juuri mitään.

En kuitenkaan tiedä, millaisia keinoja seedien saamiseksi erilaiset yleisesti käytössä olevat arvontakoneet antavat, joten en voi syyttää ketään huonosti tehdyistä arvontakoneista. Eivätkä ne varmasti olekaan huonosti tehtyjä, vaan niiden satunnaisuus on riittävä silloin kun arvotaan yksi tulos.

Mitä sitten kannattaisi tavallisen virtuaalihevostelijan kannattaisi tehdä, jotta tulokset olisivat reiluja kaikille?

1. Älä arvo useita luokkia peräkkäin, varsinkaan sellaisia, joissa on samat osallistujat. Useissa menetelmissä aika vaikuttaa joko suorasti tai epäsuorasti seediin ja sitä kautta tulokseen.
2. Sekoita osallistujat itse ennen kuin syötät osallistujalistan arvontakoneelle. Suorita arvonta siis teoriassa kahteen kertaan.
3. Käytä eri arvontakoneita ja menetelmiä.
4. Itse paperilapuilla arvottu tulos on yleensä se kaikkein satunnaisin menetelmä, vaikkakin hankalin.

lauantaina, elokuuta 30, 2008

Ahaltek-kasvattajan ylpeys

Hyvää päivää. Saanko esitellä Gin Ahaltekin uusimman sivut saaneen kasvatin, ori Gin Hyperbolin. Koska kuvaa ei vielä ole, pyydän kiinnittämään huomiota oriin sukuun.

Niin, pikku-Hyperille on merkitty täydet 5 polvea sukua eikä suku suinkaan pääty siihen. Sillä on monin paikoin sukua kuusikin polvea, jotkut linjat menevät sitäkin pidemmälle, 7. tai jopa 8. polveen. Mutta meillä kiinnitetään huomiota vain viiteen ensimmäiseen polveen.
Näissä 5:ssä polvessa on yhteensä 62 hevosta. Arvaattekos miten monta näistä hevosista on joko minun kasvattamia, minun tuomia tai muuten vain minun omistamia? Katsotaanpas.

Gin-hevosia on suvussa 22 kappaletta, kaikissa polvissa. Molemmat vanhemmat, toisessa polvessa 3 kappaletta, kolmannessa polvessa myös 3 kappaletta, neljännessä polvessa 9 kappaletta ja viidennessä 5. Näistä iso osa on sellaisia, jotka ovat olleet minun (tai Sirpan) omistuksessa syntymästään kuolemaan asti, mutta on joukossa joitain poismyytyjäkin kasvatteja.
Minun tuomia hevosia on 5 kappaletta, iiiie Zaragush, iieie Mele-Ischau, eiee Wiktorina ja sen vanhemmat Suwulgan ja Witrina.
Muiden kasvatteja ja tuonteja olen omistanut tuosta suvusta 15 kappaletta, niin paljon etten viitsi lähteä kaikkia luettelemaan.
Yhteensä siis 42 hevosta 62:sta on jollain tavoin ollut tekemisissä minun kanssa. Tekee aika ison prosentin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sitä että olen todellakin tehnyt pitkän uran virtuaali-ahaltekien kanssa ja sitä, ettei työ ole mennyt hukkaan. Kun näen omia kasvattejani nuorien hevosten 4. tai 5. polvessa, olen tyytyväinen: niin ne vain vanhatkin kasvatit jatkavat sukuaan vielä vuosienkin jälkeen eivätkä ole kadonneet bittimaailman hämäriin. Eihän meikäläisen kasvatit mitään huippuhevosia ole nykyisten vaatimusten mukaan, ei ole kisakalentereita, ei ktk- tai laatuarvostelupalkintoja, mutta niiden nimiä kannetaan hevosten sukutauluissa vielä vuosien kuluttua niiden omasta syntymästä ja kuolemasta. Ja se on helevetin paljon enemmän kuin mihin useimmat virtuaalihevoset pystyvät.

perjantaina, elokuuta 29, 2008

Tallikyselyn menestys

Tallikyselyni on saanut suurta suosiota sekä hevostalli.netissä että hevoset.comissa. Ehkä arvattavaa, mutta silti hieno juttu. Vastaan on tullut jo paljon, paljon hienoja, kiinnostavia ja ennen kaikkea uusia talleja, joita ei kaikki ehdi mitenkään esitellä täällä mitenkään järkevässä aikataulussa. Kiitos hirveän paljon kaikille talleistaan kertoneille!

torstaina, elokuuta 28, 2008

Nétts

Suunnilleen samoihin aikoihin, kun minä siirryin virallisesti Ionicin ohjaksiin, oli Nétts kovista kovin sana virtuaalimaailmassa. Nétts ei pelännyt linjasiitosta, jos linjasiitettävät hevoset olivat tarpeeksi hyviä tai ainakin tarpeeksi kovia nimiä. Nétts jalosti koulupainotteisia RBSH:ita ja teki RBSH:sta hetkeksi aikaa super-muodikkaan rodun. Itsekin olin ylpeä kun sain Ioniciin Néttsin kasvatin, RBSH-tamma Yeznéttin (joka sittemmin myytiin Immortelleen, sivut).
Nétts oli aina Ginin lempitalli, hänen mieltään kuulemma lämmitti että joku ottaa noin vakavasti ja noin suurella huolella omakseen hänen kehittämän rodun. Nétts on kuulemma yksi parhaista asioista, mitä RBSH:lle on sen 7-vuotisen historian aikana tapahtunut.

Sitten Nétts lopetti ja se oli katastrofi. Sivut katosivat, RBSH harvinaistui eikä se ollutkaan enää niin muodikas rotu. Kaikki sanoivat: "Sukusiitosta, hyi".

Nyt Nétts on tullut takaisin ja toivottavasti come-back ei jää lyhytaikaiseksi iloksi vaan saamme ihailla Néttsin hevosia vielä vuosien päästäkin.

Melba Sport Horses

Narrah on tuttu nimi australianponien kasvattajana, mutta nyt se on muuttanut nimeään ja laajentanut skaalaansa. Nykyisin puhutaan Melba Sport Horses-tallista.

Australianponien lisäksi tallilta löytyy ratsuponeja, welsh-part-bredejä, angloarabeja ja arabeja, lisäksi jokunen englantilainen täysiverinenkin. Minä itse ihastuin ikihyviksi noihin angloarabeihin ja niiden kuviin. No, kuvat ovat kautta linjan kivoja Melbassa, mutta angloarabien kuvien valintaan on oikeasti kiinnitetty huomiota. Katsokaa niitä vaikka: jos hevosella on suvussaat yli 80% arabiverta, kuvissa komeilee hyvin arabityyppisen näköinen otus. Jos arabia sen sijaan on vain 25%, on kuvassakin enemmän täysiverisen näköinen hevonen. Suurin osa hevosista näyttäisi olevan suvuttomia tuonteja, joten täältä täytyy oikeasti katsella oreja omille suvuttomille tammoilleni. Ja jos vaikka tilausvarsaakin, sikäli kuin omistaja meille myy varsojaan.

Tallikysely

Postasin tämän samaisen kyselyn jo hevoset.comiin ja tapojeni vastaisesti myös ht.netiin. Tännekin saa toki vastailla, jos haluaa.

Jos sinulla on useampi talli, esittele ne erikseen. On huomattavasti selkeämpää.

1. Tallisi nimi ja osoite
2. Miten kauan tallisi on ollut toiminnassa? Onko se vaihtanut nimeä, toimintamuotoa tai muuta historiansa aikana? Onko ollut taukoja?
3. Onko tallilla jotain erityistä toimintamuotoa, siittola, oriasema, kilpatalli, ravitalli, laukkatalli, ratsastuskoulu, yksityistalli, jne?
4. Jos sinulla on siittola, mitä rotuja kasvatat ja miksi juuri niitä?
5. Jos vastasit 3-kysymykseen jonkin toimintamuodon, onko tallillasi muutakin toiminta: tyyliin kisoja siittolassa, pientä jalostustoimintaa yksityistallilla jne? Eli lyhyesti: mitä tallillasi tehdään?
6. Valokuvia vai piirrettyjä vai kumpiakin?
7. Sana vapaa, jos haluat kertoa tallistasi enemmän, niin anna kuulua. Luen niitä ihan mielelläni.

Kyselyyn vastanneista talleista haetaan sopivia talleja Ionicin linkkilistalle ja/tai esiteltäväksi täällä mielenkiintoisten tallien kategoriassa.

Thornhorn

Olen ihan unohtanut Thornhornin!

Thornhorn keskittyy ainoastaan saddlebredeihin ja on täynnä tautisen upeita hevosia. Kaikenkaikkiaan on virkistävää nähdä saddlebred-siittola. Saddlebred ei ole mikään ylen harvinainen rotu virtuaalimaailmassa, mutta minun kutinani mukaan täältä ei löydy kuitenkaan kovin montaa ihan vain saddlereihin erikoistunutta kasvattajaa. Helin Farr on tietysti pitkän linjan SDB- ja NSH-kasvattaja, mutta tainnut olla pitkiä aikoja melkeinpä yksin rotujensa kanssa. Nykyisin kuitenkin saddlereita löytyy useammaltakin askellajitalleilta, meiltäkin.

Osallistumisia laukkoihin

Kirjoitan tänne ylös noita tuoreimpia osallistumisia laukkoihin, että muistan kotona päivittää ne hevosten sivuille:
- NFS: 7.9.
- NFS: 6.9.
- venäläiset (Annalena!): 7.9.
- NFS: 8.9.
- Ellisha: 3.9.
- Ellisha: 10.9.

LJ:n kilpailukalenteri on siinä mielessä loistava, ettei siellä kaiketi ole rajoitettu sitä, miten monet eri laukat voi yhtenä päivänä olla. VRER:llä systeemi oli toinen, sen kalenterissa voi ainakin aiemmin olla vain yhdet ravit päivää kohti. Siinähän sitten arvottiin kisakutsuja tehdessä, että jos nyt valitsen tuon päivämäärän, niin onkohan joku jo ehtinyt lähettää sille päivälle kutsun ja milleköhän päivälle omat ravit lopulta osuvat. Nytkin olisi todella ärsyttävää, jos rajoitusten takia GA:n laukat siirtyisivät viikolle 38, jolloin ei ole ketään päivittämässä talleja, saati kisoja. Onneksi sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä!

keskiviikkona, elokuuta 27, 2008

Montefrio

Bongasin Hevoset.comista Montefrion, josta sanottiin sen taukoilleen jonkin aikaa, mutta palailevan nyt takaisin kuvioihin. Kasvattilistasta voi päätellä tallin toimineen kuitenkin eri nimillä jo kauan ja kasvattaneen useampiakin erirotuisia varsoja. Tauon jäljiltä talli on vielä hieman keskeneräinen, kaikki sivut ja kuvat eivät toimi, mutta ei nyt piitata siitä.

Mielenkiintoiseksi tallin tekee sen hevoset, joista suurin osa on friisiläisiä tai friisiläisristeytyksiä. Joukossa on myös vuonohevosia, joita tallilla ilmeisesti kasvatetaan myös. Friisiläisillä ja niiden risteytyksillä ei liikaa kasvattajia olekaan, joten jään seuraamaan mielenkiinnolla tallin toimintaa. Ehkä voisin jopa tarjota muutamia moriesian-kasvattejani myytäväksi?

Foorumissa ja kasvatti-sivulla viitataan friisiläisten ns. Troy-linjaan, joka polveutuu ilmeisesti yhdestä tammasta (?). Bongasin jo tallin sivuilta Montefrio's Troy-Thetisin, jonka nimessä tuo Troy vilahtaa. Minulle ei ihan sataprosenttisesti selvinnyt käytännöt tuon linjan kanssa, mutta ilmeisesti tarkoitus on säilyttää vanhempia sukulinjoja. Se on jo ideana hieno, historiaa ei virtuaalimaailmassa yleensä tunneta, saati kunnioiteta vaikka syytä kyllä olisi.

Myydään laukkapainotteinen ahaltek-tammavarsa

Parissa foorumissa olen tätä jo mainostellut, mutta laitan sen vielä tännekin. Ties vaikka menisi kaupaksi.

Myynnissä on siis ahaltek-tammavarsa Gin Elysia, jolle haluaisin löytää laukkapainotteisen kodin. Kiva olisi, jos Elysialla kisattaisiin mutta jos joku haluaa sen laukkahevosjalostukseen (at tai RBSH), niin sekin kyllä onnistuu.
Elysia on syntynyt 5.7.2008 eli se on VHKR:n mukaan reilun vuoden ikäinen. Kukaan ei estä muuttamasta ikääntymistä CASiksi. CASin kanssa on kyllä se ongelma, että Elysia on syntynyt oikein huonosti juuri viime CAS-vuoden lopulla. Tavoistamme poiketen syntymäpäivä voi siis olla neuvoteltavissa, sen voi siirtää 14.7. jolloin Elysia olisi syntynyt 8. CAS-vuoden alussa.
Väriltään Elysia voi olla ruunikko, rautias, musta tai kimo. Kuvaa ei ole meidän takia pakko hankkia ja piirrettyjä kuvia voi käyttää, jos siltä tuntuu.

Elysian isä on Akeem BRA, joka alkoi pärjätä radoilla vasta vähän vanhempana, 5-vuotiaana voitti maideninsa, mutta sen jälkeen sijoittui vähintään 4 parhaan joukkoon joka kerta. Akeem on tähän mennessä jättänyt 5 varsaa, joista Elysia on nuorin ja ainoa radoilla starttaamaton. Muut varsat ovat:
ori Gin Adonis
tamma Gin Gaelle
tamma Gin Gaiana
ori Gin Akim
Lisäksi täytyy mainita Akeemin täysiveli Willem BRA, joka on menestynyt kivasti radoilla myös, statistiikka on 17: 5-3-1-2.

Elysian emä Gin Elegia saavutti myös G1-tason urallaan, muttei voittanut yhtään G1-lähtöä. Statistiikka on kuitenkin aika hyvä silti: 17: 6-2-1-0, vs. 755000v€. Elegia on yksi parhaiten pärjänneistä tammoistamme.
Elysia on Elegian ensimmäinen varsa. Elegian isä Gin Olaf oli meidän ihan ensimmäisiä laukkahevosia. Ura jäi voittojen ja voittosumman valossa vaatimattomaksi, mutta kannattaa huomata oriin statistiikka: 7: 2-2-1-2. Jokaisessa kilpailussaan Oleg on sijoittunut 4 parhaan joukkoon ja sijoitusprosenttikin (kolmen parhaan joukkoon) on 85,7%.
Elegian emä Bianka BRA ei ole itse kilpaillut kuin kerran, mutta on jättänyt Elegian lisäksi kaksi oria. Ensimmäinen varsa, Gin Polanetz teki varsin hyvän kisauran laukoissa, statistiikka 21: 6-2-3-3, voittosumma 837.000v€.
Nuorin varsa Gin Jacek voitti jo heti toisen starttinsa kolmivuotiaana ja jatkaa uraansa siitä eteenpäin.

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Foorumeita, foorumeita

Kaiketi kautta koko virtuaalihevostelun historian on yritetty pykätä pystyyn uusia foorumeita. Jostain kumman syystä ne kuitenkin unohtuvat alkuinnostuksen jälkeen ja lopettavat vähin äänin. Hevostalli.net ja Hevoset.com porskuttavat vaikka ne ovat virtuaalifoorumeista oikeastaan huonoimpia. Huonoimpia siksi, että ne ovat vain yksittäisiä foorumeita, samasta läjästä löytyvät niin myynti-ilmoitukset, off topic-ketjut, talliesittelyt kuin html-avunpyynnötkin. Kummankaan foorumin ylläpito ei ole virtuaalihevostelijoita, joten he eivät tiedä millaista foorumia virtuaalimaailmaan tarvittaisiin eikä heitä kiinnosta erityisesti kehittää sitä puolta (olen edelleen erittäin näreissäni ht.netin ylläpidon suoranaiselle pilkalle). Olen joskus ollut jäsenenä eräässä lemmikkifoorumissa, jonka ylläpitäjä ei tiennyt hevonhuilua eläimistä ja foorumi sekä moderointi oli sen näköistä ja oloista.
FVP on asia erikseen, sehän on pyörinyt jo vuosia virtuaalihevostelijoiden voimin ja siellä on erilliset foorumit eri aihepiireille, mutta se on suljettu paikka joten sinne ei ole kaikilla pääsyä.
LJ:n Galloper vaikuttaa myös melko aktiiviselta, mutta on suunnattu yksinomaan laukkaihmisille, joten se ei tule koskaan olemaan mikään "koko kansan foorumi".

Toivon todella, että VRL:n foorumi keräisi kävijöitä ja aktivoituisi, koska se täyttäisi kaikki hyvän foorumin vaatimukset näin pintapuolisesti. Sieltä löytyy omat osastot eri aihepiireille, mutta osastoja ei ole liikaa. Ylläpito on virtuaalihevosporukkaa, jotka tietävät mitä tarvitaan ja miten homma toimii, ettei esim. astutuspyyntöjä moderoida pois, koska ne ovat "pornoksi luokiteltavaa materiaalia" (have seen that...).

Olen kuitenkin hämmästynyt siitä, ettei esim. VTWY:n foorumi ole saanut juuri minkäänlaista kävijäkuntaa osakseen. Luulisi virtuaalimaailmassa nyt olevan edes muutamia walkereista kiinnostuneita ihmisiä, jotka haluaisivat keskustella muiden samanhenkisten kanssa siitä rodusta. Olen itse yrittänyt tuonne foorumille kirjoitella eri asioista, mutta yksikseen on vähän hankala olla aktiivinen keskustelija. Tai sitten ole kirjoittanut keskustelunalustuksiani liian pitkästi ja monimutkaisesti.
Pelkään että ViVeHen foorumille käy samalla tavalla, mutta toivon että sinne löytäisi tiensä edes jotkut venäläisihmiset, olivat he sitten laukka- tai ratsuihmisiä.

ViVeHe-gaala

Venäläisiä, niin laukka- kuin muitakin ratsuja kasvattavat, älkää missatko ViVeHen gaalaa, jossa valitaan vuoden jalostushevoset, suoritushevoset ja kasvattaja.

Suoritushevoskategoriaan meiltä kelvannee muutama laukkatekke ja -tersk. Jalostushevosiinkin taitaa löytyä joitain yksilöitä ja sekä tekke- että tersk-puoli lähtevät ehdokkaiksi kilpailemaan "vuoden kasvattaja"-tittelistä.
En tiedä mitkä ovat arvosteluperusteet, mutta ainakin laukkahevosilla voisi olla melko realistisia mahdollisuuksia suorittajapuolella ja muutamalla ehkä myös jalostuspuolella. Omista mahdollisuuksista kasvattaja-kategoriassa en osaa sanoa mitään. Kasvatteja on määrällisesti tietysti tuhottomasti, sukulinjoja on enemmän kuin muilla kasvattajilla yhteensä (puhuttiin nyt sitten terskeistä tai tekeistä), mutta lieneekö ne tarpeeksi?
Ja eihän sitä tiedä, jos Virginia pyydetään mukaan arvostelemaan, jolloin meidän hevoset on syytä sulkea pois.

Tilausteket Immortelleen

Aavistus tilasi jo aikoja sitten meiltä pari tekkevarsaa Immortellen tammapuolelle. Nyt ne ovat syntyneet (no, toinen syntyy virallisesti ylihuomenna) ja siirtyivät jo heti uudelle omistajalleen.
Saa ihastella: Gin Fata Morgana (oih ja voih, nimen vuoksi olisin kyllä halunnut pitää tämän itse) ja Gin Shivali.

Fata Morganan kuvissa on eräs kaikkein hauskimman värisistä tekeistä, mitä on koskaan tullut vastaan valokuvissa: äärimmäisen tumma voikko, jota ei voikoksi tunnistaisi ilman vaaleita jouhia ja pään keltaista sävyä.
Shivalin värissä ei ole mitään erikoista, nätti ruunivoikko, mutta tyypiltään tamma näyttäisi olevan ihan huippu. Ja niin kaunis pää.

maanantaina, elokuuta 25, 2008

Mietteet laukkatuloksista

Tänään siis pidettiin taas GA:ssa laukat (tulokset). Omista hevosista ei tällä kertaa voittanut yksikään, rahasijoilla taisivat kuitenkin olla aika hyvin.
Gin Gaiana oli 5. nelosryhmän tammojen maidenissa. Tienasi "hurjat" 1500v€.
Gin Akim oli toinen nelosorien maidenissa. Se on hieno sija 13 hevosen lähdössä. Rahaa 9000v€.
Terskitammamme (ainoa tämän hetken kilpaterskimme) Godiva Ion oli nelostammojen allowancessa 4 (8000v€) ja tekkeori Gin Jacek nelosorien allowancessa kolmas (16000v€).
Xx-tammamme NFS ei kilpaillut tänään lainkaan, koska täysiveristen pitkän matkan maidenissa ei ollut muita osallistujia. Harmin paikka!

Tänään jouduttiin 12 lähdöstä perumaan peräti 3, kakkosryhmäläisten maiden (ei yhtään osallistujaa), vitosryhmäläisten maiden (ei yhtään osallistujaa) ja tosiaan se 3-5-vuotiaiden täysiveristen 2600 metrin lähtö, siinä olisi ollut yksi osallistuja, mutta sellaista lähtöä ei saa pitää nykysääntöjen mukaan, mikä on kyllä hyvä uudistus.
Aivan uskomatonta heilahtelua, kun viikko takaisin samoissa lähdöissä, samoilla matkoilla ja palkintorahoilla oli kakkosryhmässä 11 osallistujaa ja vitosryhmässäkin 3 osallistujaa. En voi ymmärtää.
Onneksi noita nelosryhmäläisiä sentään riittää, saatiin kaikki lähdöt juostua, vaikka varsinkaan grade-lähdöissä ei osallistujia yleensä kovin montaa olekaan (poikkeuksena se kahden viikon takainen G1-lähtö, jossa oli 13 hevosta!). hauska juttu sinänsä, että lähes kaikki lähdöt olivat ahaltekien ja berberien välisiä taistoja, vain yhdessä lähdössä oli tänään mukana terskejä ja turkmeeneja ei lainkaan. Itse asiassa turkmeenilaukkureita ei ole viime aikoina näkynyt sitten niin ensimmäistäkään, kesäkuun kisoissa oli pari turkmeenia, mutta niistä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. Kuten ei koko rodustakaan. Jospas sitä ensi CAS-vuoden alkuun saisi keksittyä itselleen turkmeenilaukkurin?
Palataan vielä terskeihin, 4-vuotias tamma E-K-A Bindiya voitti allowancelähdön. Paljon onnea omistajalle! Meillä onkin Bindiyan ensimmäinen varsa (sai sen nuorena) Zephaniah KTN odottamassa kasvua isoksi, jotta pääsisi radoille. Nini ja onnittelut toki muillekin voittaneille ja sijoittuneille!

Hektinen virtuaalimaailma

Huh huh, yhden viikonlopun on pois ja jo heti virtuaalitallin postilaatikosta löytyy toistakymmentä mailia. Kisaosallistumisia, astutuspyyntöjä, vastauksia astutuspyyntöihin, ostoja, myyntejä, sivuilmoituksia, kaikenlaista! Koska monet postit edellyttävät vastaamista ja sivujen tai ainakin muistiinpanojen päivittämistä, eilisilta meni rattoisasti mailiboksia purkaessa.
Talleja en ehtinyt päivittää lainkaan, joten jos olette osallistuneet GA:n tämän päivän laukkoihin eikä osallistumista näy kisakutsun sivuilla, niin älkää järsikö kynsiänne: listoja ei ole päivitetty ja monta, monta osallistujaa on nyt netissä näkyvien lisäksi tullut.

Laukoista puheen ollen, olin huomaavinani oudon asian: ryhmien 2 ja 5 maiden-lähdöissä ei tainnut olla yhtään osallistujia. Vähintäänkin kummallista, kun niitä viime viikolla varsinkin 2-ryhmässä oli niin tuhottomankin paljon?! Vähyyttä ei voi selittää edes sillä, että osan postista olisi Googlemail lykännyt spämmiksi, koska spämmikansio on tarkastettu eikä siellä ole mitään, mitä siellä ei pitäisi olla.

perjantaina, elokuuta 22, 2008

Hieno ori

Bongasin hevoset.comista suvuttoman xx-laukkaoriin V For Vendettan. En tiedä noiden laukkahevosten tilannetta, mutta sen verran kuin itse olen surffaillut, suvuttomia hevosia on täysiveripuolella vain vähän. Jalostus on kuitenkin jatkunut jo sen verran että suvullisia on paljon saatavilla eikä suvuttomille taida olla paljoa kysyntää. Siksi tuon oriin löytäminen oli hieno asia.

Meillehän nimittäin juuri tuli suvuton laukkatamma Need For Speed GA ja siinä vaiheessa kun se siirtyy siitokseen, toivon totisesti että tuo ori on vielä elossa. Nuo olisivat hieno pari, vaikka ori näyttääkin kilpailleen enemmän lyhyillä tai keskimatkoilla.
Tässä kuitenkin näkee sen, miten äärettömän huono idea on merkitä vain pelkät sijoitukset näkyville. Ori on kilpaillut 23 kertaa, se näkyy statistiikoista, mutta haluaisin totisesti nähdä miten monta kertaa se on startannut milläkin tasolla ja millä matkoilla. Pelkät sijoitukset eivät anna lähellekään oikeata kuvaa hevosen kisaurasta.

torstaina, elokuuta 21, 2008

Mikä virtuaalimaailmassa miellyttää?

Bongasinpa vaihteeksi mielenkiintoisen otsikon tylsän työpäivän ht.net-surffailullani: virtuaalimaailma, mihin kaikkeen olet tyytyväinen?. Kaiken valituksen seassa tällainen topikki tekee ihan terää.

Minä olen tyytyväinen seuraaviin asioihin:
1. se VRL:n näyttelysysteemi vaikuttaa hyvältä ja fiksulta ja jos sinne vielä Gin saadaan avustamaan, niin ei varmaan haittaa.
2. myös NJ:n uusi pitäjä herättää toiveita, vaikka mitään suuria muutoksia ei toistaiseksi taida olla tulossa. Gin olisi kiva saada tuomariksi tännekin, itse en välttämättä halua lähteä siihen hommaan.
3. kohtalaisen aktiivinen laukkatoiminta venäläisille
4. se, että täällä voi tehdä mitä itseään miellyttää ja siten, kuin itse haluaa. Ei ole varsinaisia sääntöjä, vaikka jotkut aina yrittävätkin nimettöminä kitistä että kyllä hevosia pitäisi olla vähemmän ja niillä pitäisi kisata ja pitäisi olla luonteet ja niin päin pois. Onneksi niistä ei tarvitse välittää.
5. nopea ikääntyminen mahdollistaa sen, että kasvattamisessa on oikeasti jotain järkeä lyhyelläkin aikavälillä, kun näkee kasvattejaan ja tuontejaan suvuissa ja näkee myös jonkinlaista kiertoa kun sukupolvet vaihtuvat
6. voi kasvattaa juuri niin harvinaisia tai niin yleisiä rotuja kuin vain haluaa. Ja jos ei löydy kuvia, voi aina piirtää ne (jos osaisi)
7. ei tarvitse laskea rahoja ja miettiä, riittävätkö ne tähän vai eivät
8. hevoset voi unohtaa vaikka miten pitkäksi aikaa eikä kukaan kuole tai kärsi ja vaikka ne vanhenisivatkin, voi ikääntymistä aina rukkailla
9. täällä on muutamia pitkäaikaisia, harvinaisten hevosten omistajia (Kerppa etunenässä), joiden talleja ja hevosia on aina kiva käydä katselemassa. Kuvat ovat ehdottomasti tämän harrastuksen suola!
10. pääsääntöisesti tähän ei tarvitse sijoittaa senttiäkään rahaa, kun tietokone ja nettiliittymä nyt on jo muita tarkoituksia varten. Siis ilmainen ja mukava harrastus

Jos kymmenen kohtaa pystyy jo suht nopeasti keksimään, nini eiköhän sitä enemmällä panostuksella keksisi äkkiä parikymmentäkin asiaa?

keskiviikkona, elokuuta 20, 2008

Agathon eläkkeelle

Upea, uljas ja mahtava tersk-oriimme Agathon Ion vetäytyy eläkkeelle laukkaradoilta. Statistiikka ja tulokset alkoivat näyttää niin hyviltä, että eiköhän se riitä yhden oriin kohdalta. Agathonilla on voittoja G1-tasolta, rahaa toista miljoonaa euroa ja statistiikka 22: 7-5-2.

Siinä olisi nyt sitten laukkatersk- ja RBSH-jalostukseen melkoinen tykki. Saa käyttää hyväkseen, astutuspyyntöjä otetaan vastaan mailitse.

Connemarakasvattajia?

Ajattelin, että voisimme teettää connemaravarsan suvuttomalla connistammallamme Dewbury's Joliella. Ainoa mutka matkassa on se, ettei meillä ole oria. Siispä connemaraoriin etsintään, mars.

On muuten helpommin sanottu kuin tehty. Jos minua pyydettäisiin nimeämään jokin connemaroja kasvattava talli, niin en osaisi sanoa mitään. Kasvattaako nykyään kukaan connemaroja? Mistä ylipäänsä voisi löytää connemaraoriin?
Äkkihaulla Hevoset.comin kautta löytyi ainoastaan Colway ja Adanné, joista toki on hyvä aloittaa, mutta mitenkään laaja näiden ponikanta ei ole. Niiden lisäksi bongasin pari hajayksilöä, mutta niistä ei mikään miellyttänyt sitten kuitenkaan.

Csepp

Csepp on vanha tuttavuus mutta kuvittelin sen tulleen kokonaan haudatuksi jo aikoja sitten. Onneksi totuus ei kuitenkaan ole tämä vaan, kuten tallinkin etusivulla sanotaan, kahdestakin lopettamisesta ja omistajanvaihdoksesta huolimatta talli on edelleen elossa ja potkii menemään.

Cseppin "oma" rotu ei ole sieltä yleisimmästä päästä: lipizza. Lipizzatallina se on aina ollut tunnettu ja perinteet jatkuvat. Se on hieno asia, lipizzakasvattajia ei virtuaalimaailmassa ole turhan montaa. Harmi ettei meidän harvoja tuontilipizzoja näy Cseppin hevosten suvuissa, mihin lie kadonneet.

Tekisi mieli hankkia oma lipizza. Tai pari. Täytyykin ehkä lähteä neuvottelukierrokselle Cseppiin.

NJ-tuomarikoe

Viime talvenahan mainostin täällä blogissanikin osallistuneeni NJ:n tuomarikokeeseen. Aika pitkälle pääsinkin prosessissa, mutta sitten jostain syystä jäi vastaus saamatta ja koko tuomarikoe tyssäsi siihen. Nyt uuden ylläpitäjän voimin NJ:tä lähdetään taas pyörittämään ja mmyös uusin tuomarikoe on julkaistu. Olin innosta piukeana jo valmiina osallistumaan, kunnes selasin tuomarikokeen viimeiset kysymykset: arvostele lyhyesti poni .

Linkin takaa löytyi shetlanninponi.
Kautta rähmäisten silmieni, ne oikeasti panevat minut arvostelemaan shetlanninponin.
Shetlanninponi ei vain ole minun rotuni, yhtään sen enempää kuin suomenhevoset, ravurit tai raskaat kylmäveriset. Olen ratsuroduissa hyvä, en näissä!
Kuvan shetikalla ei ollut säkää. Onko se hyvä vai huono juttu? Lapa ja kaula jäivät vähän harjan alle. Takaosa on pyöreä, häntä alhaalla, lautanen lyhyt, haittaavatko nämä? Ei voi tietää! Rotumääritelmä on tietysti kova juttu, mutta kun reaalimaailmankin tuomareilla on näkemyseroja siitä, niin miten sitten minä raukka pystyn siitäkään saamaan mitään irti?

Jos toinen lyhyesti arvosteltava hevonen olisi ollut suomenhevonen tai lv-ravuri, olisin heittänyt kirveen kehään ja painunut takavasemmalle, pitäkää tunkkinne. Nyt kuitenkin täytyy miettiä hieman tuota tuomarikoetta. Silloin viime syystalvena oli paljon puhetta siitä, että tuomari voi ainakin jossain määrin erikoistua tiettyihin rotuihin ja sen takia alunperin lähdinkin tuomarikoetta haikailemaan. Nyt uuden pitäjän aikana asiasta ei ole ollut mitään puhetta. Olen kuitenkin niin kaavoihini kangistunut, että panikoin takuulla joka kerta jos silmieni eteen tuodaan suomenhevosia tai shetikoita. Ne vain eivät onnistu.

Ilmoittauduin VRL:nkin näyttelytoimintaan mukaan erityisesti ahaltekin rakenneasiantuntijana, mutten ole saanut vastausta postiini. Eikö kelpaa vai onko postini tullut perille lainkaan?

tiistaina, elokuuta 19, 2008

Laukkapohdintaa: CAS vs. VHKR

Sivusin tätä asiaa jo tuossa edellisessä postauksessani, mutta kirjoitan nyt asiasta enemmän.

Suurin osa laukkahevosista ikääntyy CASin mukaan. CAS on LJ:n oma luomus ikääntymistä varten, jossa yksi virtuaalikuukausi kestää yhden reaaliviikon. Yksi CAS-vuosi kestää siis 12 viikkoa, 84 päivää tai noin suunnilleen kolme kuukautta, vähän vajaa. VHKR sen sijaan on nopeampi, yksi reaalikuukausi vastaa virtuaalivuotta. Hevonen ikääntyy siis melkein 3 kertaa nopeammin kuin CASin mukaan ja vuoden kuluttua syntymästään 12-vuotias ja 2 vuoden kuluttua jo melkein bittitaivaaseen valmis 24-vuotias. Lisäksi CASissa on huomattavaa se, että CASissa on selkeämmin määritelty, että nyt on joulukuu ja nyt on kesäkuu ja tiettynä kuukautena juostaan reaalimaailman mallin mukaan tietyt suurkilpailut jne. Esimerkiksi nyt eletään viikkoa 34 vuonna 2008, mikä CAS-kalenterin mukaan on VIII-CAS-vuoden kesäkuu. Tai näin ainakin olen asian ollut ymmärtävinäni.

CAS vaikuttanee siihen, että hevosia ei astuteta milloin ja miten sattuu vaan niin, että varsan syntymä osuu alkuvuoteen, kuten reaalimaailmassa. Luulen myös että reaalimaailman tavoin jokainen hevonen täyttää vuosia silloin vuoden alussa eikä suinkaan syntymäpäivänsä vuosipäivänä, kuten muissa ikääntymisissä on tapana. VHKR:ssä varsoja sen sijaan syntyy ympäri vuoden ainakin meillä. Lisäksi olen ollut hämärästi huomaavinani, että tiettynä aikana CAS-vuodesta on kilpailupuolella hiljaisempaa, laukkoja on hieman vähemmän ja toisaalta meidänkin laukkoihin osallistuu vähemmän hevosia.

CAS antaa kuitenkin mahdollisuuden hevoselle edetä urallaan rauhallisemmin, saada yhden vuoden aikana enemmän kisoja kalenteriinsa ja kisoja pystyy paremmin myös valikoimaan. Yhden reaalikuukauden aikana ei LJ:n kalenterissa ole tolkutonta määrää kisoja. Varsinkin harvinaisemmille roduille (venäläiset meille tärkeimpiä) on hieno saavutus, jos saa kymmenenkin kisaa yhden kuukauden ajalle (eli VHKR:n mukaan yhdelle vuodelle). CASin mukaan ikääntyvä hevonen saattaa helposti saada parikymmentä kisaa vuodelle ja sittenkin se saa vielä vietää vähän kisataukoa. Lisäksi VHKR:n mukaan ikääntyvä hevonen on edes jonkinlaisen kisamäärän saadakseen ilmoitettava likimain jokaiseen kuukauden aikana olevaan starttiin, viis siitä ovatko matkat sopivia juuri sille hevoselle. Ja se mainittu kasvamaan jättäminen ei VHKR-hevosilla onnistu, koska niiden kisaura on niin lyhyt ja hektinen. Jos hevonen rämpii esim. koko kolmivuotiskautensa maiden-lähdöissä ja vielä pitkälle nelivuotiskaudellekin, se ei ole hyvä juttu ollenkaan.

VHKR sen sijaan sopii parhaiten kaiketi kasvattajalle, jonka ei tarvitse katsella hevosensa kisauraa vuositasolla. Ravureillakin se vielä menettelee vaikka silläkin puolella jokin hitaampi ikääntyminen olisi parempi. Silloin kun me kilpailimme ravipuolella aktiivisesti, lv:lle saattoi saada VHKR-vuodessa helposti 20-30 starttia jos ei ollut kovin ronkeli matkojen suhteen tai ei halunnut erityisesti painottaa monteen. 20-30 starttia vuotta kohti on ihan hyvä määrä reaaliravurillekin.

Meillä on pidemmän aikaa ollut harkinnassa siirtyä laukkahevospuolella käyttämään CASia, mutta ongelmana on toistaiseksi ollut se, että kahden eri ikääntymismenetelmän käyttä samalla tallilla on aika hankalaa ja tekee asioista sekavia. Mitään ongelmaa ei olisi, jos voisimme siirtää kaikki hevoset käyttämään CASia, mutta se taas ei onnistu. Kasvattajana haluamme nähdä sitä VHKR:n tuomaa kasvattikiertoa ja CAS on liian hidas siihen. Suunnittelimme jo omaa laukkatallia, jonne kerättäisiin kaikki laukkahevoset ja se käyttäisi CASia ja jättäisimme Ionicin ja GA:n VHKR:ksi, mutta ihan täydellinen sekään ei ole, koska meillä ei ole mitenkään tarkasti eroteltuina laukka- ja muut hevoset vaan niitä käytetään ristiin toistensa jalostuksessa. Ihan ilman ongelmia sekään ei siis sujuisi.
CASin käytön puolesta puhuu sekin, että laukkahevosten myyminen olisi kaiketi helpompaa, jos ikääntymismenetelmä olisi sama meilläkin. Nyt törmäsin jo Rozalijaa myydessäni siihen verukkeeseen, että ei voida ostaa kun se ikääntyy väärällä tavalla ja olisi CASin mukaan vasta vaille kolmivuotias ja kuitenkin se on ehtinyt tehdä jo täyden laukkauran. Tietysti tämä on ongelma, jos haluaa orjallisesti käyttää CASia, mutta virtuaalimaailmassa se nyt ei varmastikaan olisi suuri ongelma rukata noita ikääntymisiä mieleisikseen.
Asiaa täytyy harkita.

Omien hevosten saavutukset eilisissä laukoissa

Eilen juostiin GA:ssa LJ-laukat ja tulokset saatiin eilen nettiin myös. Hieman alkoi tuossa loppuviikosta jo ahdistaa, kun lähdöissä on niin vähän osallistujia, mutta viikonloppuna tuli onneksi monia osallistujia lisää ja ainoastaan ryhmän 4 G2-lähtö peruttiin, koska siinä ei ollut yhtään osallistujaa. Samoin oli käydä myös 3-5-vuotiaiden täysiveristen 2600m:n maiden-lähdölle, mutta sitten meidän oma tulokas Need For Speed GA päätettiin ilmoittaa siihen lähtöön. Ilmeisesti lyhyet matkat ovat pitkiä matkoja suositumpia samalla tavoin kuin ravipuolella.

Jostain kumman syystä meidän hevoset taas loistivat ainakin kohtalaisesti laukoissa. Terskitamma Godiva Ion voitti maidenin, vihdoin ja viimein, voisi sanoa, koska tamma on kilpaillut jo yhdessätoista maidenissa ilman voittoa. Tosin Godiva voitti myös sunnuntain maidenin Trickeryssä. Muutamia sijoituksia se on kyllä onnistunut napsimaan ja senpä takia ajattelin ettei kannata ihan vielä luovuttaa sen kanssa.
Eilowy kirjoitti tästä asiasta Weekly Racingin 2/CAS VII-numeron pääkirjoituksessa, että reaalimaailmassa hevoset ilmoitetaan vain muutamaan maiden-lähtöön ja jos voittoa ei tule, ne jätetään kasvamaan, myydään muihin tehtäviin tai jätetään sukunsa perusteella siitokseen. Mikään näistä ei toimi virtuaalimaailmassa kovin hyvin, epäonnistuneet laukkurit eivät kelpaa kellekään harrastehevosiksi, saati sitten ratsukäyttöön kun ratsusukuisiakin on olemassa, suvulla ei tunnu jalostuksessa olevan mitään merkitystä jos hevosella itsellään ei ole kisamenestystä. Ja vähäksi aikaa radoilta sivuun vetäminen ei välttämättä muuta arpaonnea mihinkään, niin siitäkään ei ole apua.
Reaalimaailmassa laukkahevosteollisuudesta tulee vuosittain järkyttävät määrät "hukkatavaraa", siis epäonnistuneita hevosia, jotka ovat melkein samassa asemassa ja arvostuksessa kuin ex-ravurit täällä. Ja kuten ex-ravuritkin, ex-laukkurit vaativat osaavan kouluttajan, jotta niistä saisi edes välttävästi toimivia ratsuja. Ex-ravureita virtuaalimaailmassa näkee vähän, jos lainkaan ja sama taitaa olla myös ex-laukkureiden kohdalla (pakko sanoa, että meillä oli yksi tällainen, xx-ori La Sirene Wild Wind, joka kuitenkin oli hyvä siitosori). Ehkä hyvä niin, jotenkin virtuaalimaailmaan ei oikein sovellu ajatus siitä, että täällä pyörisi hevosia, joille kellään ei ole käyttöä ja joita kukaan ei halua.

Mutta takaisin noihin laukkatuloksiin. Toinen 4-ryhmän tammojen maideniin osallistunut hevosemme oli tekketamma Gin Gaiana, sen sijoitus oli 4/5, toiseksi viimeiset rahat se toi sillä. Trickerystä sillä oli sen sijaan tuomisinaan kolmas sija.

Oripuolen maidenissa juoksi uraansa vasta aloitteleva Gin Akim, joka sijoittui edellisenä päivänä Trickeryssä toiseksi, mutta kotiradalla se oli sijalla 7/9.

Nelosryhmän allowancessa Gin Jacek oli lähtönsä viimeinen.

G1-tasolla kilpaileva terskioriimme Agathon Ion sijoittui GA:ssa toiseksi ja voitti Trickeryssä, joten sen kunniataulukko komistuu komistumistaan ja raha virtaa. Eikä ori ole kuin vasta 5-vuotias!

Täysiveristen puolella pitkän matkan maidenissa NFS oli toinen, mutta kun lähdössä oli vain kaksi osallistujaa, niin se tahtoo sanoa että NFS oli viimeinen...

Muutenkin Gin-hevosia oli noissa nelosryhmän lähdöissä hyvin edustettuina. Tammojen maidenissa Il'yan omistama Gin Gaelle oli hienosti toinen, orien maidenissa Gin Oleg oli myös toinen, tammojen allowancessa Gin Paola oli viides ja G3:ssa Gin Adonis myös viides. Rahaa siis tuli, vaikkei voittoja. Onnittelut Il'yaan! Il'yan GA_kasvatit näyttivät pärjäävän myös Trickeryssä.

maanantaina, elokuuta 18, 2008

Uudet tulokkaat

Katsotaanpas nyt sitten läpi ne meidän uudet konit, kun kerran sain päivitykset tehtyä pitkästä aikaa.

Arabien joukkoon tuli siis kaksi nuorta tammaa, egyptiläinen Bint El Anjum GA ja nimestään huolimatta puolalainen Moniet El Badieh GA. Nämä tammat tulevat varsomaan siis monta kertaa ja suvuttomista oreista. Koska itselläni ei ole suvuttomia oreja yleensä montaakaan, saa kaikista suvuttomista arabioreista ilmoitella meille.

Sitten se uusi kalliovuortenponiori Making Money GA sukuineen. Pojalla on siis täydet kolme polvea sukua, tätä kelpaa käyttää siitoksessa vanhojen sukujen tammoille! Kuvia ei ole vielä juuri muilla kuin kolmannen polven hevosilla, saimme rockyjen väriskaalaan lisäystä hallakko-ori Fun With Dun GA:n muodossa, nyt meiltä on siis mahdollista saada hallakkovärisiäkin rockyja.

Venäläispuolelle saapui kolme tammaa, doninhevoset Ballada GA ja Vypuklyj GA sekä budjonnytamma Shlejf GA. Shlejf on varsinainen kaunotar ja Vypuklyj persoonallinen ilmestys kyömyn profiilinsa kanssa.

Muita uusia tulokkaita ovat Tijuanasta varattu kladrub-ori (vielä syntymätön) Tijuana's Chlapec, samoin vielä syntymätön walker-ori Argos BRN Branwenista, toistaiseksi vielä kuvaton walker-tamma Tijuana's Never Clever, RBSH-tamma Moldva Zeni jonka suvulle kuka tahansa voi olla kateellinen ja angloarabitamma Lonesome Doll SZ

Niin ja tietenkin paras viimekseksi: suvuton xx-laukkatamma Need For Speed GA. Meillä oli alunperin lähes samanniminen (GA-pääte puuttui) peitsaritammavarsa, mutta kun se jäi pahasti unohduksiin, päätimme ottaa hienon nimen käyttöön uudelleen, täällä kertaa tuontitunnuksellamme höystettynä. Muista hevosistamme poiketen NFS vanhenee CASin mukaan, mikä toistaiseksi tuntuu etanavauhdilta. Ajattelimme kokeilla CASia ihan noin mielenkiinnosta ja myös siksi, että sen kanssa eivät vuodet mene niin tuhottoman nopeasti ja starttimäärä jää sen vuoksi vaatimattomaksi. Ja lisäksi tamman suvun EVM-hevosista melkein jokainen on sisäpiirivitsi ellei sitten liity NFS-pelisarjaan...

Kingsland

Törmäsin lokeja selaillessani uppo-outoon talliin, Kingslandiin.

Etusivulta iski heti silmiin sanat "suurtalli" ja "harvinaiset rodut". Tämän on pakko olla HYVÄ talli. Täytyy kyllä sanoa, että heinäkuun alussa aloittaneeksi talliksi jo erinomainen ja jään innolla odottamaan tallin tulevaisuutta. Roduissa Kingsland ei ole ainakaan tyytynyt harmaaseen massaan, tallilla on eriskaynponeja, kaspianponeja, kladrubeja ja herra ties mitä muuta. Ilmeisesti ja toivottavasti valikoima ei jää tähän vaan ehkäpä tallista tulee Ionicin kaltainen suurtalli. Alku ainakin on hyvä.

Mukavinta Kingslandissa on toimiva ulkoasu ja ison hevosmäärän kanssa tärkeä tekijä on se, että linkin väri vaihtuu kun sivulla on käyty. Pitkiä listoja ei kukaan jaksa muuten koluta läpi. Tallissa ei ole mitään turhaa. Etusivulla on lyhyt ja ytimekäs kuvaus tallista (isoisän virtuaaliset perintömiljoonat on täydellinen selitys kaikkeen), tuorein päivitys, muutama kiinnostava linkki. Sitten on hevossivu, sähköposti ja vieraskirja. Yksinkertaista, nerokasta ja olennaiseen keskittynyttä!

Tästä tallista tulee niin suosikki.
Ainoa mikä pelottaa on se, että se on ilmeisesti omistajan (tai vielä pahempaa: jonkun muun) domainin alla ja jos innostus loppuu ja domain irtisanotaan, Kingslandista ei jää jäljelle kuin nämä kauniit sanat.

Miksei meillä ole ARJ-kisoja?

Törmäsin tänään ht.netissä viestiketjuun, jossa ARJ:n kalenteriin kaipailtiin lisää kisoja. Kirjoitin itsekin siihen ketjuun, kysyin millainen on nykyinen systeemi tulosten lähettämiseksi. Kuten kirjoitin, en halua järjestää kilpailuja ja sitten tuloksia lähettäessäni huomata, että systeemi on hankala, ärsyttävä ja kettumainen. Tähän törmäsimme Ginin kanssa viimeisimpiä ARJ-kisoja järjestäessämme 5.7.2006. Tulosten lähettäminen tuntui tuolloin työläältä ja kun luokkia oli paljon, piti tulosten kanssa nysvätä pitkän aikaa ja se ei ole kiva juttu. Me olemme virtuaalimaailma vanhuksia, kieltäydymme kerta kaikkiaan tekemästä hankalia asioita ja haluamme asioiden olevan mukavia ja helppoja!
En löytänyt VRL:n sivuilta mistään linkkiä tulosten lähettämiseen, joten en siis tiedä millaisen lomakkeen joutuisimme täyttämään. Puhumattakaan sitten kaikista rajoituksista ja sääntökiemuroista, mitä pitää ottaa huomioon... Pitäisi perehtyä ensin kaikkiin sääntöihin. Emme siis suoraan sanoen uskalla järjestää ARJ-kisoja vaikka niitä olisi kiva pitää kyllä.

Jossain vaiheessa olen kyllä onnistunut keräämään 239 pistettä ARJ:n rankingissa, joka takaa tällä hetkellä sijan kahdenkymmenen parhaan joukossa. Wohou.

Kulissien takaa: uusia hevosia

Voinen raottaa salaperäisyyden (lue: ei ole taas jaksettu vielä nettiin asti ladata) verhoa ja paljastaa, että meille on tulossa uusia hevosia joitain kappaleita.
Kalliovuortenponeista Gin jo puhuikin, uutta verta tarvitaan kipeästi ja sitä on nyt tulossa roimasti. Kun omat ponit alkaa olla pitkäsukuisia eikä muilta kasvattajilta löydy pitkä- ja erisukuisia poneja, niin pakko keksiä itse. Herää kuitenkin kysymys, että mihin kalliovuortenponit joutuisivat, jos ME emme keksisi isoja määriä uusia hevosia? Muilla kasvattajilla on muutamia suvuttomia hevosia ja muutama niistä ja/tai meidän hevosista polveutuva suvullinen, mutta muutaman hevosen voimin kanta on äkkiä sukua keskenään. Mitäs sitten jalostat? Uusia, suvuttomia hevosia tarvitaan jatkuvasti eikä niitä kasva puussa vaan niitä on itse aktiivisesti keksittävä.

Arabipuolelle tuli pari uutta, suvutonta tammaa. Ovat nuoria vielä ja toivottavasti ehtivät varsoa monta varsaa niin että tammalinjat ovat vankkoja. Liian monen tamman ja tammalinjan kohdalla tilanne on se, että linja jatkuu kovin harvan tamman kautta eikä orienkaan kanssa tilanne suuresti parempi oli. Arabikasvatteja kuitenkin syntyy jatkuvalla syötöllä ja olemme kasvattaneet jo pitkälle toistasataa arabivarsaa.

Venäläisistäkin ehdin taas innostua ja venakkojen puolelle tuli kaksi don-tammaa ja yksi budjonnytamma. Lisää on tulossa, budjonnyja, doneja, kabardiineja, ukrainanratsuhevosia, ehkä myös altainhevosia, lokainponeja, orlov-rostoptsineja ja novokirgiisejä.

Ja enhän ole täällä muistanut esitellä lainkaan tuoreinta irlannintyöhevostulokasta! Tutustukaa siis ori Bealbrook Eachanniin ja sen hienoon sukuun.

Laukkakuvia ja niiden pohdintaa

Saimme jokin aika sitten Britanniassa oleskelevalta ystävältämme (joka sattumoisin on suuri hevosurheilufani) ison läjän valokuvia, joita hän on räpsinyt laukkakilpailuista. Kuvat eivät ole välttämättä sieltä taiteellisimmasta päästä, suurin osa kuvista on liikekuvia, hevosia talutetaan edestakaisin, joko varusteet päällä tai ilman, joskus taluttajakin sattuu siihen hevosen eteen ja seasta löytyy myös laukkakuvia radalta.

En voi kuvia selattuani sanoa muuta kuin "Vau"! Suurin osa kuvien hevosista on 2-vuotiaita laukkureita, Suomen mittapuun mukaan siis vielä varsoja, mutta nämä täysiverivarsat ovat tuonikäisinä jo likimain täysiä hevosia. Ei merkkiäkään suloisesta pörröisyydestä, ei keskenkasvuisuutta, ei kasvun aiheuttamaa epäsopusuhtaisuutta, mitä nyt jotkut ovat kuvissa vielä takakorkeita. Ehei, nämä ovat jo aikuisen näköisiä, erittäin upeita atleetteja. Siinä silmä lepää.

Hauska kuitenkin katsella niitä kuvia, miten ihan tavallisissa peräkylän kilpailuissakin hevoset on laitettu viimeisen päälle. Siellä näkyy olevan tapana nämä lautasille harjattavat kuviot, on sahalaitaa, palloja, shakkiruutua, tähtiä ja muita kuvioita. Menepä ehdottamaan Suomen raviäijille, että jos tehtäisiin hepan lautasille tuommoiset kivat kuvat. Hehän kuolisivat nauruun.
Varustus näillä laukkahevosilla sen sijaan on kevyt, kuolaimia en tosin ole seuraillut, mutta esim. päävarusteet ovat melko vähissä. Yleensä vain suitset, Australian cheeker (ravipuolella sama vekotin tunnetaan kuolaimen nostajana) on melko yleinen varuste, mutta himmentimet, silmälaput, huput ja muut vastaavat ovat harvinainen näky. Ja jaloissa ei pääsääntöisesti ole mitään. Joskus verryttelykuvissa näkyy pintelit, mutta noin muuten jaloissa ei ole mitään. Kyse ei varmaankaan ole siitä, etteikö hevosten jaloista piitattaisi, kuljetuksissa kintut on paketoitu polveen ja kintereeseen asti. Eivätkö nämä hevoset sitten vain tarvitse suojia?

Harmi ettei meillä ole noita täysiverisiä niin paljoa, että voisimme käyttää kuvakokoelmaamme täysillä. Tosin osa kuvista kelvannee kevyiden puoliveristen ja RBSH:iden kuviksi ja muillekin ehkä tilanteen mukaan.

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Myydään laukka-ahaltek siitostammaksi

Laitanpa tännekin tiedoksi, että ahaltek-tamma Gin Rozalija on myyntilistalla.
Rozalijan suku on kaksipolvinen, mutta kaikki ovat laukkapuolella kohtuullisen tuntemattomia nimiä. Isä Gin Onegin teki jonkinlaisen uran laukkaradoilla aikana, jolloin venäläislaukkoja oli todella harvassa. Voittosumma ei ole kummoinen, vain 75.500v€ mutta voittoprosentti 25 ja sijoittumisprosentti 50. Emä Roza Vivac on kilpailematon, sukunsa puolesta matkaratsuksi soveltuva. Erittäin harvinaisia nimä suvussa, Vivaciten kasvatteja ei ole maailmalle tiettävästi montaa levinnyt.

Rozalija itse sen sijaan oli varsinkin vanhemmalla iällä hyvä laukkaratsu. Se ei nuorena tahtonut oikein pärjätä, mutta vanhemmiten ylsi kuitenkin G1-tasolle. Rahaa Rozalija on voittanut kivasti, voittosumma on 992.000v€. Tamma soveltuu laukka-ahaltekjalostukseen, mutta mikään ei estä kokeilemasta sitä myös RBSH-puolella.

Väriltään Rozalija voi olla ruunikko tai ruunivoikko. Ja tiedän kyllä, että tamma on ikääntynyt VHKR:n mukaisesti, mutta senhän ei pitäisi haitata, koska laukkamaailma on suvaitsevaisuuden tyyssija.

Djoehem

Tein vakavaksi luokiteltavan virheen ja menin etsimään Djoehemista oria meidän poitoutammalle Penelope Ionille, tiesin näet Djoehemissa olevan poitounhevosia (tunnetaan myös nimellä moulassianhevonen/moulassier). Katselin siinä sitten Djoehemin hevostarjontaa vähän muutenkin ja lopputulos oli se, että mailissa oli puolen tusinaa astutuspyyntöä eri rotuisille oreille ja lisäksi vielä tiedustelu, josko kiinnostaisi myydä kasvatteja tai teettää tilausvarsoja paristakin eksoottisemmasta rodusta.

Djoehem on ollut minulle toistaiseksi vähän sellainen kysymysmerkki, tiedän kyllä että moinen talli on olemassa, mutta jotenkin sinne ei ole osannut eksyä katselemaan hevosia, kasvatteja ja oreja tammoilleen. Lupaan pyhästi korjata tämän epäkohdan! Djoehem tuntuu kuitenkin muistuttavan kovasti Ionicia: hevosilla on rodunmukaiset kuvat mutta läheskään kaikilla hevosilla ei ole mitään huippuhienoja rakennekuvia, joilla voitettaisiin näyttelyissä vaan seasta löytyy pienempiä kuvia, joiden laatu ei ole maailman huippu ja tietysti paljon liikekuvia. SlawikiakaanDjoehem ei paheksu, vaikka monelle muulle Slawik on kirosanoista pahin. Näin toimii järkevä harvinaisten rotujen kasvattaja: kun kuvia on vähän tarjolla, ei parane nyrpistää nenäänsä millekään.

Ja Djoehemin rotuvalikoima on upea! Moulassiereja, huzuleja, gidraneita, noniuksia, paso finoja, kaspianponeja! Ja montaa muuta rotua näiden lisäksi. Useimpia rotuja on vähintään muutama yksilö, ei siis niin kuin meillä monen rodun kohdalla että on vain se yksi ainoa.

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Bob Langrish

Jo vuonna 2001 väännettiin kättä Bob Langrishin kuvista, saako käyttää, eikö saa käyttää, pitääkö kysyä lupa, annetaanko lupa, vastataanko ylipäänsä, onko joku sukulainen vai ei ja niin edelleen, loputtomiin. Rehellisesti sanoen en tiedä mikä tilanne oli tuolloin, mutta nyt tilanne on likimain yksiselitteinen.
Bobin nettisivujen contact-sivulla on mielenkiintoinen lause: "Bob gives permission for children to use his website photographs for virtual horse games but the copyright © symbol has to remain on the pictures in order to protect them."
Suomeksi siis: "Bob antaa lapsille luvan käyttää nettisivujensa kuvia virtuaalitalleilla, mutta ©-merkin on oltava kuvissa näkyvillä niiden suojaamisen takia". Rautalangasta vääntäen: kuvia saa käyttää, mutta niistä ei saa muokata tekijänoikeusvesileimaa pois. Saattaa tarkoittaa myös sitä, ettei kuvia saa käyttää muokattuina ulkoasujen grafiikoissa.

Ja vilkaiskaapa huviksenne, millaisia gallerioita Bobilla onkaan sivuillaan! Esimerkiksi rotukuvien alta löytyy melkein jokainen vähänkään tunnettu hevosrotu. Kuvat ovat lisäksi isokokoisia ja hyvälaatuisia, toisin kuin monet Slawikin kuvista. Noihin kuvagallerioihin täytyykin tehdä tehoisku.

(Okei, en ole varsinaisesti Bobin sivuilla mainittu lapsi, mutta tässä asiassa kyllä lapsenmielinen, ehkä se riittää.)

keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Hardcore-esimerkki CCC:lle

Tämä CCC-esimerkki on tarkoitettu vain kaikista kovaksikeitetyimmille väriharrastajille. Jos siis et tajua yhtään mitään, älä huolestu. Virtuaalihevosiin tämä ei liity mitenkään, koska täällä tuskin koskaan tulee eteen tällaisia värejä ja tällaista tilannetta ylipäänsä. Reaalimaailmassa tilanne on ihan sama ja eikä näitä värejä tunnistettaisi oikein.

Tässä pelataan vain diluutiovärien kanssa eli mukana ei ole kimoa, päistärikköä eikä kirjavia. Niiden sotkeminen mukaan aiheuttaisi luultavasti katastrofin :)

Syötetään CCC:lle siis seuraavanlaiset vanhemmat: isä voikonhallakko eli dunalino (palomino dun) ja emä classic cream. Isällä on siis voikkogeeni ja hallakkogeeni, emällä voikkogeeni ja samppanjageeni.
Genotyypeissä isälle merkitään agoutiin Heterozygous (Aa) ja tällä kertaa silver dilution-kohtaan Heterozygous (nZ) eli isän tiedetään kantavan hopeageeniä, näin saadaan varsallekin mahdollisuus hopeaväreihin. Dun dilution-kohtaan Heterozygous Dun (Dd).
Emälle ei mitään ihmeellistä, Red Carrier (Ee) ja Heterozygous Champagne (nCh).

Tuloksena on 60 eri väriä. Genotyyppikombinaatioita on vielä enemmän, koska rautiaspohjaisille väreille ei ilmoiteta näitä hopeavärejä, hopeahan ei rautiaassa näy. Tuloslista näyttää kutakuinkin tältä ilman prosentteja (sulkuihin on merkitty mistä väri "koostuu", 1-voikko tarkoittaa yksinkertaista voikkogeeniä, 2-voikko tuplavoikkoa):
Palomino (rt + 1-voikko = voikko)
Gold Cream (rt + 1-voikko + samppanja = gold cream champagne))
Dunalino Champagne (rt + 1-voikko + hallakko + samppanja)
Dunalino (rt + 1-voikko + hallakko = voikonhallakko)
Gold Champagne (rt + samppanja)
Red Dun (rt + hallakko = punahallakko)
gold champagne dun (rt + hallakko + samppanja)
cremello dun (rt + 2-voikko + hallakko)
cremello champagne (rt + 2-voikko + samppanja)
cremello (rt + 2-voikko)
chestnut (rt)
cremello champagne dun (rt + hallakko + samppanja = gold dun champagne)
amber cream (rn + 1-voikko + samppanja = amber cream chmpagne)
dunskin (rn + 1-voikko + hallakko = ruunivoikonhallakko)
silver amber cream (rn + hopea + samppanja + 1-voikko)
buckskin (rn + 1-voikko = ruunivoikko)
silver buckskin (rn + hopea + 1-voikko = hopeanruunivoikko)
dunskin champagne (rn + 1-voikko + hallakko + samppanja)
silver dunskin champagne (rn + hopea + 1-voikko + hallakko + samppanja)
silver dunskin (rn + hopea + 1-voikko + hallakko = hopeanruunivoikonhallakko)
silver amber champagne dun (rn + hopea + hallakko + samppanja)
amber champagne (rn + samppanja)
amber champagne dun (rn + hallakko + samppanja)
perlino dun (rn + 2-voikko + hallakko)
perlino champagne dun (rn + 2-voikko + samppanja + hallakko)
perlino (rn + 2-voikko)
bay (rn)
zebra dun (rn + hallakko = hallakko)
perlino champagne (rn + 2-voikko + samppanja)
silver perlino dun (rn + hopea + 2-voikko + hallakko)
silver zebra dun (rn + hopea + hallakko)
silver amber champagne (rn + hopea + samppanja)
silver bay (rn + hopea = hopeanruunikko)
silver perlino (rn + 2-voikko + hopea)
silver perlino champagne (rn + hopea + 2-voikko + samppanja)
silver perlino champagne dun (rn + hopea + 2-voikko + samppanja + hallakko)
smoky black (m + 1-voikko)
silver smoky grullo champagne (m + hopea + 1-voikko + hallakko + samppanja)
classic cream (m + samppanja + 1-voikko)
silver smoky black (m + hopea + 1-voikko)
silver smoky grullo (m + hopea + 1-voikko + hallakko)
silver classic cream (m + hopea + samppanja + 1-voikko)
smoky grullo (m + 1-voikko + hallakko = mustanvoikonhallakko)
smoky grullo champagne (m + 1-voikko + hallakko + samppanja)
smoky cream champagne (m + 2-voikko + samppanja)
classic champagne (m + samppanja)
black (m)
classic champagne dun (m + samppanja + hallakko)
smoky cream dun (m + 2-voikko + hallakko)
smoky cream champagne dun (m + 2-voikko + samppanja + hallakko)
smoky cream (m + 2-voikko)
silver smoky cream champagne dun (m + hopea + 2-voikko + samppanja + hallakko)
silver smoky cream champagne (m + hopea + 2-voikko + samppanja)
silver smoky cream (m + hopea + 2-voikko)
grullo (m + hallakko = hiirakko)
silver grullo (m + hopea + hallakko)
silver dapple (m + hopea = hopeanmusta)
silver classic champagne dun (m + hopea + samppanja + hallakko)
silver classic champagne (m + hopea + samppanja)
silver smoky cream dun (m + hopea + 2-voikko + hallakko)

Jokainen, joka on hieman perehtynyt noihin diluutiogeeneihin ja siihen miltä esim. jo kahden diluution yhdistelmä näyttää, voi helposti todeta, että suurimman osan tunnistaminen olisi mahdotonta. Esimerkiksi kaikki tuplavoikot. Tuplavoikko värihän vaalentaa ihan kaiken varsin radikaalisti ja muiden geenien vaikutukset peittii tämän alle täysin. Hevonen siis voi rauhassa olla vaikka hopeanhallakonsamppanjanperlino, mutta se näyttää ihan tavalliselta perlinolta.
Se siis tästä esimerkistä ja luulen että Virginian värivalistus vaikenee hetkeksi, eiköhän tässä ollut sulateltavaa jo vähäksi aikaa. Kysyä kyllä aina saa, täällä kommenteissa, foorumeissa, sähköpostilla, Ionicin vieraskirjassa, missä vain. Vastailen ihan mielelläni värikysymyksiin jos vain suinkin osaan.

Värit: diluutiot

Hevosella on 4 diluutio- eli vaalentavaa geeniä: voikko- (C), hallakko- (D), samppanja- (Ch) ja hopeageenit (Z).

Voikkogeeni (C, creme/cream) on siitä erikoinen, että se voi esiintyä joko yksinkertaisena tai kaksinkertaisena. Yksinkertainen voikkogeeni vaalentaa ruskeaa väriä, mutta ei juuri mustaa. Rautiaasta tulee voikko, ruunikosta ruunivoikko ja mustasta mustanvoikko, jonka erottaminen mustasta on aika vaikeata, koska se ei vaikuta mustaan pohjaväriin paljoa. Kaksinkertaisena voikko vaalentaa hyvin radikaalisti sekä ruskeata että mustaa, rautiaasta tulee cremello, ruunikosta perlino ja mustasta smoky cream. Perlinon ja smoky creamin erottaminen toisistaan on mahdotonta eikä ero cremelloonkaan ole aina mitenkään selvä.

Hallakkogeeni (D, dun) vaikuttaa enemmän peitinkarvaan kuin jouhiin, se vaalentaa peitinkarvan sävyä jonkin verran, jouhista se yleensä tekee kaksiväriset, sivuilta vaaleat, keskeltä tummat. Ruunikosta tulee (ruuni)hallakko, mustasta hiirakko ja rautiaasta puna- eli rautiaanhallakko. Näistä punahallakko on hankala erottaa tavallisesta rautiaasta, koska hallakkogeeni ei vaikuta ruskeaan peitinkarvaan kovinkaan radikaalisti. Hallakkogeenin tunnusmerkkejä ovat värin vaalenemisen ohella siima ja jalkojen seepraraidoitus, joskus siimaan yhdistyy sään yli menevä aasinristi ja muuta ruumista tummempi pää.

Hopeageeni (Z, silver) ei vaikuta rautiaaseen millään tavoin, mutta rautias voi kantaa sitä kyllä. Mustalla ja ruunikolla hopeageeni vaalentaa mustaa väriä, mustasta tulee hopeanmusta ja ruunikosta hopeanruunikko. Varsinkin jouhet hopeageeni saattaa vaalentaa mustista aivan vaaleiksi ja ruunikon jalat se vaalentaa myös usein niin että ainoastaan ehkä polvien kohdalla on hieman tummempaa väriä. Mustan peitinkarvan hopeageeni tekee usein tummanruskeaksi tai harmahtavaksi. Sekä ruunikon että mustan peitinkarvaan se tekee usein papurikkokuviointia.

Samppanjageeni (Ch, champagne) vaalentaa jonkin verran sekä mustaa että ruskeata karvaa. Rautiaasta tulee gold champagne, ruunikosta amber champagne ja mustasta classic champagne. Gold champagne muistuttaa hyvin paljon voikkoa, jouhet ovat usein vaaleat ja karva kullankeltaista. Amber champagne muistuttaa puolestaan ruunivoikkoa, karva on kellertävän-, vaalean- tai kullanruskeata, jalat ja jouhet tummemmat, mutteivät mustat vaan tummanruskeat. Classic champagnea on vaikea verrata mihinkään muuhun väriin, hevosen peitinkarvassa on yleensä varsin erikoinen sävy, sitä voisi kuvailla vaaleanpunertavaksi, harmahtavaksi tai savunväriseksi, jouhet ovat yleensä tummemmat, samoit jalat, mutta mustaa väriä ei varsinaisesti ole. Samppanjageeni siis vaalentaa kaiken mustan tummanruskeaksi, joka kuitenkin saattaa sävyltään olla varsin lähellä mustaa.
Näiden lisäksi samppanjanvärisillä hevosilla on tiettyjä tuntomerkkejä, jotka helpottavat ainakin joissain tilanteissa värien tunnistusta.

Diluutioiden yhdistelmät
Yleensä diluutiot esiintyvät yksikseen ja silloin ne onkin yleensä melko helpot tunnistaa. Yhdellä hevosella voi kuitenkin olla useampia diluutiogeenejä samanaikaisesti, teoriassa jopa kaikki. Diluutiogeenien yhdistyminen on kuitenkin melko harvinaista ja niiden tunnistaminen oikein yleensä hankalaa, joskus jopa mahdotonta. Niitäkin kuitenkin saattaa joskus putkahtaa eteen ja tässä on tehty jonkinlaista selvitystä muutamista yhdistelmistä.

ruunikko + voikko + hallakko = ruunivoikonhallakko eli valkohallakko, englanniksi buckskin dun, dunskin
rautias + voikko + hallakko = voikonhallakko eli keltahallakko, palomino dun, dunalino, (yellow dun)
musta + voikko + hallakko = mustanvoikonhallakko (teoriassa melko mahdotonta erottaa hiirakosta, koska voikkogeeni ei vaikuta mustaan väriin ja hevonen näyttää hiirakolta), smoky grullo

ruunikko + hopea + voikko = hopeanruunivoikko, silver buckskin
rautias + hopea + voikko = teoriassa hopeanvoikko, mutta koska hopea ei vaikuta rautiaaseen, näyttää tämä tavalliselta voikolta
musta + hopea + voikko = hopeanmustanvoikko, silver smoky black

ruunikko + samppanja + voikko = amber cream champagne, ent. ivory amber champagne
rautias + samppanja + voikko = gold cream champagne, ent. ivory gold champagne
musta + samppanja + voikko = classic cream champagne, ent. ivory classic champagne

ruunikko + samppanja + hallakko = amber dun champagne
rautias + samppanja + hallakko = gold dun champagne
musta + samppanja + hallakko = classic dun champagne

Esimerkki Coat Color Calculatorille

Jatkan vielä tuosta Coat Color Calculator (CCC)-aiheesta ja esittelen tässä yhden esimerkin sen käytöstä.
(lisää CCC-asiaa löytyy tästä blogista: CCC:n pikaopas ja esimerkkejä CCC:lle, tutustu näihin ensin!)

Esimerkki: rautias tobiano + amber champagne, genotyypit ei tiedossa
Isä: MD Absurd Bond, rautias tobiano
Emä: Champagne Keeps Goin', amber champagne

CCC:n aloitussivulta valitaan vanhempien värit. Isä on siis pohjaväriltään rautias, englanniksi chestnut/sorrel, kirjavuus-kohdasta valitaan solidin sijaan tobiano. Emä on amber champagne, se löytyy värivalikosta suhteellisen alhaalta juuri tällä nimellä. Emän kohdalle ei tarvitse muuta, joten paina continue.

Genotyyppisivulla isän kohdalla kysytään agouti, silver dilution ja tobiano.
Agouti-kohtaan tulee unknown, emme voi mitenkään tietää, onko ori aa-, Aa- vai AA-tyyppinen.
Silver dilution-kohdassa voimme varsin turvallisesti valita Non Silver Carrier, oriin suvusta ei löydy ainakaan tunnistettua hopeageeniä ja muutenkin hopeageeni on erittäin harvinainen tennesseenwalkereilla ja on ylipäänsä kyseenalaista, mahtaako sitä olla rodulla lainkaan.
Tobiano-kohdassa kysytään onko hevonen heterotsygootti vai homotsygootti tobiano vai tiedetäänkö sitä lainkaan (unknown). Voimme varmuuden vuoksi merkitä kohtaan unknown, toinen hyvä vaihtoehto olisi heterotsygootti, koska suvun mukaan sen isä ei ole tobianokirjava vaan overo-kirjava. Toisaalta emme aina voi olla varmoja siitä, onko lehmänkirjavan värityyppi tunnistettu 100% varmasti oikein ja overoksi merkitty isä voi olla toverokin, jossa yhdistyy sekä tobiano- että overoväritys. Voimme kuitenkin olettaa, että MD Absurd Bond on tobiano-geenin suhteen heterotsygootti ja merkitsemme siihen kohtaan Heterozygous (nT).

Emän kohdalla kysytään sekä red factor että agouti, molempiin merkitään unknown, koska emme voi tietää (tietyissä erikoistilanteissa voimme tietää joitakin genotyyppejä tutkimalla hevosen sukua, mutta tässä emme tee niin, koska hevosen suku on EVM eikä värejä ole merkitty).
Champagne Dilution-kohdassa kysytään sitä, onko hevonen heterotsygootti vai homotsygootti samppanja-geenin suhteen. Emme voi tietää tätä suvun perusteella, koska hevosen sukuun ei ole värejä merkitty. Tutkimalla hevosen jälkeläisiä huomaamme, että tamman ensimmäinen varsa on rautias, joka ei siis kanna samppanja-geeniä ja tästä voimme päätellä, että Champagne Keeps Goin'in on pakko olla heterotsygootti samppanja, koska homotsygootti periyttäisi samppanjageeniä ja siinä samalla myös samppanjaväriä kaikille varsoilleen eikä näin ollen voisi koskaan synnyttää tavallista rautiasta varsaa. Samppanja-kohtaan siis Heterozygous Champagne (nCh). Paina calculate.

Tuloslistassa on 16 eri värikombinaatiota, joita varsa voi saada ja se näyttää tältä:
14,58% - Bay Tobiano (ruunikko tobiano)
14,58% - Bay (ruunikko)
14,58% - Amber Champagne Tobiano (amber champagne-pohjainen tobiano)
14,58% - Amber Champagne
8,33% - Gold Champagne Tobiano (gold champagne-pohjainen tobiano)
8,33% - Gold Champagne
8,33% - Chestnut Tobiano (rautias tobiano)
8,33% - Chestnut (rautias)
2,08% - Classic Champagne Tobiano (classic champagne-pohjainen tobiano)
2,08% - Classic Champagne
2,08% - Black Tobiano (musta tobiano)
2,08% - Black (musta)

Vaikka vanhemmat ovat molemmat erikoisvärisiä (lehmänkirjava ja samppanja), molemmat ovat heterotsygootteja näiden erikoisvärien suhteen ja periyttävät varsoilleen myös perusvärejä ilmn muokkaavia tekijöitä. Sen takia kahdesta näinkin erikoisenvärisestä hevosesta on mahdollista saada "tavallinen" ruunikko, rautias tai musta.

Näihin perusväreihin voi kuitenkin liittyä joko samppanjageeni tai tobianogeeni tai molemmat ja sen vuoksi värivaihtoehtoja on näin paljon.

Kokeile nyt samaa kombinaatiota uudestaan, mutta oletetaan tällä kertaa, että tiedämme emän olevan genotyypiltään EE-AA ja heterotsygootti samppanjan suhteen. Isästä ei siis tiedetä edelleenkään värin lisäksi mitään muuta.
Merkitse siis uudestaan isän väriksi chestnut/sorrel ja tobiano ja emälle amber champagne. Isän genotyyppi on siis sama, agouti unknown, Non Silver Carrier ja Tobiano heterozygous.
Emän kohda siis muuttuu: red factoriin Homozygous Black (EE), agoutiin Homozygous Agouti (AA) ja samppanjaan Heterozygous Champagne (nCh). Paina calculate.

Tulos on huomattavasti erilainen kuin edellinen:
25,00% - Bay Tobiano (ruunikko tobiano)
25,00% - Bay (ruunikko)
25,00% - Amber Champagne Tobiano (amber champagne-pohjainen tobiano)
25,00% - Amber Champagne

Miksi näin, vaikka emän väri ei muuttunut mihinkään?
Emä on nyt ns. "homotsygootti ruunikko". Perusvärit (rautias, ruunikko, musta) määräytyvät kahden geenin avulla, E:n ja A:n. Jos hevosella on ee, se on aina rautias (tässä tapauksessa A voi olla ihan mitä vain, se ei vaikuta väriin lainkaan). Jos hevoselta löytyy E (joko Ee tai EE), A-geeni vaikuttaa. E-aa on musta ja jos hevosella on vähintään yksi E ja yksi A, se on ruunikko (tässä tapauksessa ruunikko-pohjainen samppanja eli amber champagne).
Jos emä on siis EE-AA, se periyttää kaikille varsoilleen sekä E:tä että A:ta eikä mitään muuta ja isän väristä riippumatta tämän tamman varsat ovat aina ruunikkopohjaisia. Sen takia värivaihtoehtojen listasta karsiutui pois rautiaspohjaiset (gold champagne) ja mustapohjaiset (classic champagne) värit.

Tässä ilmenee miten värien laskentaan vaikuttaa se, tiedetäänkö vanhempien genotyyppi vai ei. Jos vanhempien genotyypistä ei tiedetä mitään, CCC laskee kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Prosenttiosuudet ovat siis teoreettiset, koska vaikka emme tiedä genotyyppejä, ei vanhemmilla ole kuin yksi genotyyppi ja varsa syntyy tietystä yhdistelmästä, ei kaiksita yhdistelmistä, joiden todennäköisyydet CCC antaa. Jos vanhempien genotyypit tiedetään tarkasti, CCC pystyy laskemaan juuri sen tietyn yhdistelmän todennäköisyydet ja tulos on tarkka ja yleensä myös värivalikoima on suppeampi, kuten tässä tapauksessa.
Kuitenkin, vaikka genotyyppejä ei tiedetä ja sanoin, että CCC laskee todennäköisyydet teoriassa väärin, ei se tarkoita sitä, että värivalikoimaa antaessaan CCC tekisi virheitä. CCC ei anna mahdottomia värejä tulokseksi eikä jätä mahdollisia värejä pois tuloksista, se antaa vain laajimman mahdollisen värivalikoiman. Jos genotyypit tiedetään, värien todennäköisyydet yleensä muuttuvat ja usein värivalikoima myös kapenee, mutta ei koskaan laajene siitä, mikä on unknown-tapauksessa tullut.

Jos minä siis joskus astutan nuo esimerkin hevoset keskenään enkä ole merkinnyt vanhemmille genotyyppejä, valitsen värin tuosta laajimmasta listasta. Ne kaikki värit ovat varsalle mahdollisia, siihen voi CCC:n kanssa aina luottaa. Tai ainakin toistaiseksi on voinut, eihän sitä tiedä, jos siinä on jossain jokin logiikkavirhe. Toistaiseksi sellaista ei kuitenkaan ole tullut vastaan.

Iberorotuja!

Hohhoijaa, Amelieen törmätessäni luulin löytäneeni jotain todella harvinaista. Erehdyin.

Iberorotujen tilanne ei suinkaan ole niin lohduton kuin minä kuvittelin, minä vain en ole yhtään ajan tasalla.
Råmossa kasvattaa nimestään huolimatta andalusialaisia. Mikään merkittävä kasvattaja se ei toistaiseksi näytä olevan, kasvatteja on syntynyt 6 vajaan vuoden aikana, mutta ehkä se vielä siitä. Ihailtavan pitkäaikainen talli jo kuitenkin.
Chillistä löytyy puoliveristen lisäksi lusitanoja ja kasvattejakin on syntynyt jo viime vuodenkin puolella, niin että ihan uunituore talli tämäkään ei ole. Hevosilla tosin on vähän mielikuvituksellisia värejä: ruusunharmaata, harmaankimoa (tällaista väriä ei oikeasti ole olemassakaan, vaikka jopa reaalimaailmassa sitä joskus käytetään), dunia (hallakko on hallakko) ja eräs ruunikko merkitty rautiaaksi.
Exprelo kasvattaa andalusialaisia ja exmoorinponeja. Missähän pusikossa minä olen elänyt, kun en tällaisesta ole kuullut halaistua sanaakaan? Yleensä kuitenkin niinkin harvinainen rotu kuin exmoor vetää minua ja Giniä puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Eikä tämäKÄÄN ole mikään viime viikolla perustettu talli!

Näiden lisäksi bongasin myös Coudelaria Anjoe Diabo-nimisen tallin, joka kuitenkin sivujensa mukaan on kesälomalla ja palaan sen esittelyyn jos/kun se lomiltaan palailee.

Tämä on oikeasti hieno juttu, minä kuvittelin iberojen tilanteen olevan paljon onnettomampi. Tietysti nämäkin ovat enimmäkseen luso- ja pre-kasvattajia, alter realit, sorraiat ja muut ovat huomattavasti harvinaisempia. Niin harvinaisia itse asiassa, että voisi moisia kuvitella jopa meille muutaman kappaleen...

Amelie

Hevoset.comista hyppäsi silmille otsikko espanjalaisista ja portugalilaisista hevosroduista. Sen takaa löytyi linkki näitä rotuja omistavaan Amelieen.

Amelie ei ole ihan eilen perustettu talli, päivityksiä ja kuulumisia on jo maaliskuulta. Minä kuitenkin kuulin tästä tallista ensimmäistä kertaa.
Amelien idea on hieno, espanjalaiset ja portugalilaiset rodut eivät todellakaan ole sieltä yleisimmästä päästä, yleensäkin niistä tiedetään vain andalusia ja lusitano ja kummallakaan ei taida olla virtuaalimaailmassa yhtään varteenotettavaa kasvattajaa. Niitä löytyy vain hajayksilöitä sieltä, täältä, kuten meiltä myös. Sinänsä ihme, näyttäviä rotuja ovat ja ainakin andalusialaisen kuvia on netti pullollaan. Sorraia, Spanish Barb, losino ja muut ovat sitten tietysti harvinaisempia, mutta ilahduttavasti Amelieen on löydetty kivoja kuvia ainakin sorraioista ja Spanish Barbeista. Muita rotuja siellä ei taida sitten andalusialaisten ja lusitanojen lisäksi ollakaan, ainakaan vielä.

Nuo Amelien nykyisetkin hevoset ovat kyllä niin ihania, että johan tässä iskee itsellekin hirveä hinku hommata moisia Ioniciin. Sorraianponeja meillä ei ole aiemmin ollutkaan, lusitanojakaan ei varmaan montaa.
(historiatietona kiinnostuneille: Ginin aloittaessa Ionicia 2004 hänen oli tarkoitus aloittaa samalla alter realien kasvatus. Tallille keksittiin yksi ori, muttei koskaan sen enempää ja se jäikin ainoaksi alteriksi Ionicissa. Jospa sitä nyt ehdottaisi alter-real-kasvatuksen laittamista tulille uudemman kerran?)

tiistaina, elokuuta 12, 2008

Virtuaalinen näyttelytoiminta VNT

Ah, VRL tekee järkevältä kuulostavia asioita. Ht.netistä bongasin linkit tällaisille sivuille:
Etusivu
Säännöt
Arvonimet

Nämä ovat ilmeisesti toistaiseksi epävirallisia, mutta vaikuttavat ihan hyviltä. Hirveästihän tuo ei poikkea NJ:stä, ehkä suurin poikkeus on se, että näyttelyt ovat etusivun mukaan tuomarilähtöisiä eli käsitän tämän siten, että tuomarit järjestävät näyttelyitä ja tuomaroivat ne. Hieno homma, jos tuloksia ei näy eikä kuulu, on yksi ainoa taho, jota voi syyttävällä sormella osoittaa: järjestäjä-tuomari. Toivottavasti tämä lisää vastuuntuntoa näyttelyiden kanssa kun tuomari ei voi piiloutua järjestäjän selän taakse eikä järjestäjä voi syytellä tuomaria tulosten viipymisestä.

Vielä tuotakin parempi on Feanaron (ilmeisesti toistaiseksi epävirallinen?) kommentti siitä, että tuomarit voivat erikoistua haluamiinsa rotuihin. Tämä seikka saa minut hinkuamaan tuomariksi. Vähänkö haluaisin arvostella ahaltekejä, terskejä, budjonnyja, RBSH:ita ja jättää ravurit, suomenhevoset, raskaat kylmäveriset ja shetlanninponit niille, jotka tietävät niistä enemmän? Upeata! Toivottavasti näyttelyiden järjestäminen on tehty tuomareille helpoksi eikä tarvitse itse alkaa vääntää kisakutsusivuja ja lähetellä osoitteita kalenteriin ja päivittää osallistujia... Se jos mikä on kettumaista puuhaa, tuomarointi ei niinkään.

Omia hevosia en kuitenkaan ala raahata näyttelyihin lainkaan, syynä siihen on se, että ne eivät ole VRL:n rekisterissä eivätkä ne nykyisellään rekisteriin pääsekään. Emme todellakaan jaksa S:n kanssa alkaa raapustaa 470 ionicilaisen ja 200 ahaltekin sivuille tekstiä "virtuaalihevonen", joka siellä otsikkopalkissa lukee jo kertaalleen, mutta kun se ei kelpaa.

Väriaiheisia linkkejä

Kun noista väreistä ja niiden periytymisestä on ollut puhetta, niin laitan tähän muutamia hyödyllisiä linkkejä.

VATY: Hieman hevosten värien periytymisestä
Virginian tekemä taulukko ahaltekeillä esiintyvien värien periytymisestä. Tässä on hyvin yksinkertaisessa muodossa perusvärien ja voikkovärien periytyminen, tämän avulla perusvirtuaaliharrastaja pärjää jo pitkälle eikä tarvitse tietää edes sana "geeni".

Vippos: Värien periytymisen alkeet
Taas Virginian käsialaa, lyhyehkö artikkeli lähinnä perusväreistä ja muutamista niitä muokkaavista tekijöistä. Sisältää suunnilleen tuon edellisen linkin taulukon sanallisessa muodossa ja yrittää selvittää hieman tarkemmin noita periytymisen perusteita.

Hevosmaailma.net: Hevosen värit, niiden periytyminen ja merkit
Tämän varmaan jo kaikki väreistä kiinnostuneet tietävät (syytä ainakin olisi), mutta laitetaan nyt kertauksen vuoksi. Kaikki yksittäiset värit esitelty kuvien ja sanojen kera (ne sanallisetkin kuvaukset kannattaa lukea, koska kuvissa on aina vain yksi kyseisen värin edustaja ja värin sisällä voi olla sävyvaihteluita). Lisäksi löytyy geenilistoja, sanastoa, lyhenteitä, perusasiaa genetiikasta ja muuta ylen hyödyllistä.

icelandichorse.is: The colors of the icelandic horse
Varmasti monelle issikkaihmiselle tuttu sivusto. Selittää kuvin ja sanoin (englanniksi tosin) eri värejä, joita issikoilla esiintyy. Kuvien laatu ei aina ole maailman paras, mutta kyllä niistä selviää hyvin paljon. Useimmat erikoisvärit esitelty hyvin ja tuotu myös esiin "tupladiluutioita" siellä tricky colors-osiossa. On hopeanruunivoikkoa ja ruunivoikonhallakkoa ja ties mitä muuta.

Islanninhevosyhdistys: Islanninhevosen värit
Ei juuri kuvia, mutta erinomaiset selvitykset väreistä, niiden ulkoasusta ja myös genetiikasta.

maanantaina, elokuuta 11, 2008

Laukkaäimistelyä

Tämän päivän laukkatulokset ovat juuri latautumassa nettiin kaikkien näkyville.
Itse olen aivan kertakaikkisen äimänä. Nelosryhmän maiden-orilähdössä oli täydet 15 osallistujaa! Sellaista en ole nähnyt kai koskaan. Ja tammojenkin maidenissa oli 10 osallistujaa. Nelosryhmän G1-lähdössä oli enemmän hevosia kuin siitä ryhmästä kuvittelin koskaan G1-tasolle yltäneenkään: 13 hevosta!

Mamma mia, mikäs ihmisiä nyt vaivaa? Vasta kesäkuussa valitin, kun ei laukkoihin riitä osallistujia. Vai onko tällä hetkellä CAS-kalenterissa menossa jokin erityisen suotuisa vuodenaika? Me emme ole tuohon CASiin perehtyneet, joten elämme VHKR:n mukaisesti vuosi kuukaudessa-rytmillä ja jos järjestämme vuosittain kolmet laukat, se on meistä aika hyvin.

Kaikkein eniten mieltä lämmitti se, että meidän ikioma Gin Jacek voitti maiden-lähtönsä. Sieltä 15 muun hevosen seasta se on hitsin hyvä saavutus. Olen niin ylpeä! Ja niille, jotka epäilevät meidän rukkaavan kisatuloksia mieleisiksemme, niin parempi pitä vain mölyt mahassa. Me emme itse asiassa edes arvo tuloksia itse lainkaan. Virtuaalimaailmaan mitenkään liittymätön ja mistään mitään ymmärtämätön kaverimme heittää meille tarvittaessa numerot 1-15 satunnaisessa järjestyksessä ja me sijoitamme osallistuneet hevoset sen mukaan paremmuusjärjestykseen. Helppoa, yksinkertaista ja takuulla puolueetonta. Joskus se suosii omiakin hevosia.

Värit ja rodut

Tuossa Coat Color Calculatorissa ja niihin liittyvissä blogipostauksissani on yritetty ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet. Hevosillahan esiintyy todella montaa väriä ja vaihtoehtoja on useita, mutta tosiasiassa tavallinen rivivirtuaalihevostelija törmää vain pieneen osaan väreistä. Puoliveriharrastajan on aika turha opetella tunnistamaan niitä lehmänkirjavan eri tyyppejä mitä paint-kasvattaja tarvitsee eikä ravitallin omistajat tarvitse murehtia voikoista ja hallakoista, toista on issikkaihmisellä.
Tässä kuitenkin pieni listaus siihen, millaisiin väreihin voi odottaa törmäävänsä tiettyjen rotujen kanssa.

Sanasto:
Perusvärit = ruunikko, rautias, musta
Tumma väri tarkoittaa ei-kimoa (siis vaaleista vaalein cremellokin on tumma väri)
Yksinkertaiset voikkovärit = mustanvoikko, voikko ja ruunivoikko.
Tuplavoikot = cremello, perlino, smoky cream
Hallakkovärit = (ruuni)hallakko, hiirakko ja punahallakko
Hopeavärit = hopeanmusta ja -ruunikko, hopeaa kantava rautias
Samppanjavärit = gold, amber ja classic champagne (myös sable)
Samppanjavoikot = gold cream, amber cream ja classic cream champagne (myös sable cream)

Puoliveriset
Pääasiassa puoliverisillä esiintyy perusvärejä ja perusväripohjaisia kimoja. Erittäin harvoin voikkovärejä (yleensä yksinkertaisia voikkoja, äärimmäisen harvoin mahdollisuus tuplavoikkoon). Päistärikköä saattaa esiintyä myös harvoin.

LV-ravurit
Amerikkalaisilla lähinnä ruunikko, jonkin verran mustia ja rautiaita, mahdollisuus myös kimoon ja päistärikköön, nämä ovat hyvin harvinaisia. Orlov- ja venäjänravureilla kimo sen sijaan yleinen, vaikka tummiakin löytyy. Päistärikköä näiltä ei juuri löydy. Ranskanravureilla rautias hieman yleisempi kuin amerikkalaisilla, mutta ranskalaisissakin on iso osa ruunikoita.

Arabi
Perusvärit ja kimo, nykyisin kimo on väreistä yleisin. Puhtaissa arabeissa ei esiinny nykytietämyksen mukaan muita geenejä. Vaaleanrautias, liinaharjainen arabi ei ole voikko vaikka se näyttäisi siltä miten paljon tahansa.

Englantilainen täysiverinen
Perusvärit, kimo harvinaisempi muttei tavaton. Myös voikkovärejä esiintyy, mutta erittäin harvoin. Saattaa esiintyä myös päistärikköä, en ole varma. Pääasiassa kuitenkin perusvärinen/kimo.

Suomenhevonen
Perusväreistä rautias yleisin, ruunikko ja musta harvinaisempia. Kimoa, voikkoa, päistärikköä ja hopeaa esiintyy harvinaisina.

Welshit
Kaikilla sektioilla esiintyy perusvärejä sellaisenaan. A- ja B-sektiolla kimo on varsin yleinen ja jonkin verran esiintyy myös yksinkertaisia voikkovärejä. C- ja D-sektioilla kimo ja voikkovärit harvinaisempia, joskaan ei ihan tavattomia. Yksinkertaisista voikkoväreistä saa tuplavoikkoja, mutta niitä näkee harvoin, ei taida olla erityisen suosittu väri welsheillä. Saattaa löytyä myös päistärikköjä.

Connemara
Perusvärit, kimo, päistärikkö, yksinkertaiset voikkovärit. Tuplavoikot (ns. BEC, blue-eyed cream) eivät ole hyväksyttyjä tai ainakaan toivottuja connemarajalostuksessa.

Shetlanninponi
Perusvärit, kimo, päistärikkö, voikkovärit (näissäkin yksinkertaiset ovat yleisempiä, en musita ihan äkkiä mitään tuplavoikkoa shettistä). Löytyy myös tobiano-kirjavia, pohjavärit edellä mainitut. Hallakkovärejäkin saattaa olla, mutta ovat harvinaisia enkä ole yhtään varma tästä. Hopeaväreistä en nyt juuri muista, hopeanmustalta näyttävää ns. mushroom-väriä esiintyy kyllä, mutta saattaa olla ettei oikeita hopeavärejä ole lainkaan.

Gotlanninrussi
Perusvärit, ruunikko yleisin, musta ja rautias hieman harvinaisempia. Yksinkertaisia voikkovärejä esiintyy. Tuplavoikot, kimo ja "villihallakko" (voi tarkoittaa kaikkia hallakkovärejä) ovat kiellettyjä. Harvinaisena esiintyy myös splashed white-kirjavuutta, muut lehmänkirjavuuden muodot kiellettyjä. Päistärikkö, hopea ja samppanja kai teoriassa sallittuja (ei ole erikseen kielletty), mutta ovat joko äärimmäisen harvinaisia tai sitten niitä ei esiinny lainkaan.

Newforest
Perusvärit ja kimo yleisimmät, yksinkertaisia voikkovärejä hyväksytään vain tammoilla ja ruunilla. Tuplavoikot ja kirjavat kiellettyjä. Ruunikko lienee väreistä yleisin. Hopeavärit ja samppanja teoriassa kai sallittuja, mutta epäilen esiintyykö niitä lainkaan. Päistärikkö sallittu ja voi esiintyä.

Islanninhevonen
Eräs värikkäimmistä roduista, luultavasti kaikkia mainittuja värejä paitsi samppanjaa löytyy issikoista. Homman tekee mielenkiintoiseksi ja haastavaksi se, että kun eri diluutiovärejä esiintyy paljon, ne myös voivat helposti yhdistyä keskenään ja tuloksena on erilaisia, vaikeasti tunnistettavia "tupladiluutioita". Lehmänkirjavista löytyy tobianoa ja splashed whitea, teoriassa todennäköisesti myös näiden yhdistelmiä, ns. toveroita.

RBSH
Pääasiassa perusvärejä ja kimoa. Kimo tulee enimmäkseen täysiverisiltä ja terskinhevosilta. Myös yksinkertaiset voikot ovat melko yleisiä varsinkin, jos suvusta löytyy ahaltekiä, joka on jalostukseen käytetyistä roduista se, jossa voikkovärejä esiintyy useimmin. Tuplavoikotkin mahdollisia.

Ahaltek
Perusvärit, kimo ja voikkovärit joko yksinkertaisena tai tuplavoikkona. Ruunikko yleisin väri.

Terskinhevonen
Pääasiassa perusvärejä ja kimo on erittäin yleinen. Virtuaalimaailmassa esiintyy voikkovärejä harvinaisena, reaalielämässäkin mahdollista, mutta tuskin todennäköistä.

Andalusianhevonen ja lusitano
Kimot yleisimpiä, tummista väreistä esiintyy lähinnä ruunikkoa ja mustaa, rautias harvinaisempi, joskaa ei mahdoton. Yksinkertaisia voikkovärejä esiintyy myös, tuplavoikot mahdollisia ainakin teoriassa, muita diluutioita ei taida esiintyä. Näillä esiintyy myös toistaiseksi selvittämätöntä pearl-tekijää.

Friisiläinen
Musta on must. Äärimmäisen harvinaisina syntyy reaalimaailmassa rautiaita friisiläisiä, jotka eivät kuitenkaan taida olla jalostukseen hyväksyttyjä. Virtuaalimaailmassa friisit ovat aina mustia, piste.

Knabstrupit
Useimmiten tiikerinkirjava, pohjaväreinä perusvärit. Tietyin ehdoin jalostukseen voi käyttää yksivärisiä hevosia, mutta virtuaalimaailmassa tämä ei ole suositeltavaa, koska knabstrupien tavoitelluin väri on tiikerinkirjava. Tiikerinkirjavasta sen sijaan esiintyy montaa eri tyyppiä.

Lipizza ja kladrub
Lähes aina kimoja, väri pohjalla useimmiten ruunikko tai musta. Ei tiettävästi diluutiovärejä. Useimmat näistä ovat homotsygootteja kimoja. Tummat hevoset ovat erittäin harvinaisia.

Tennesseenwalker
Tästä on S kirjoittanut tekstin VTWY:n foorumiin. Hyvin värikäs rotu, perusvärit tietysti yleisimpiä, mutta löytyy yksin- ja kaksinkertaista voikkoa, kimoa, päistärikköä ja samppanjaa. Hopea- ja hallakkovärit erittäin harvinaisia, voi epäillä esiintyykö niitä lainkaan. Kirjavista tiikerinkirjavaa ei hyväksytä, tobianoa ja sabinoa ainakin löytyy lehmänkirjavan puolelta.

Saddlebred ja National Show Horse
Perusvärit yleisimpiä, yksin- ja kaksinkertaisia voikkoja löytyy myös. Kimo harvinainen saddlereillä, NSH:lla yleisempi, kiitos arabi-alkuperän. Hopea erittäin harvinainen, joskin mahdollinen. Samppanjaakin taitaa löytyä harvinaisena, päistärikkö ja hallakkovärit äärimmäisen harvinaisia, sopii epäillä onko näitä lainkaan. Kirjavista tobianoa löytyy, sabinoakin ehkä, muita lehmänkirjavuuden muotoja ei välttämättä ja tiikerinkirjavaa ei lainkaan.

Kalliovuortenponi
Yleisin väri ns. chokolate, joka on yleensä hopeanmusta, joko liinaharjaisena tai tummaharjaisena. Hopeanruunikko toinen haluttu väri. Rockyissä esiintyy myös perusvärejä ja ainakin yksinkertaisia voikkovärejä, joista on tietysti mahdollisuus tuplavoikkoon, joka lienee sallittu vaikkakaan ei ehkä toivottu. Virtuaalimaailmassa esiintyy myös päistärikköä ja hallakkoa, joita löytyy reaalimaailmasta, jos ei suoraan puhtailta rockyiltä, niin ainakin niitä lähellä olevista verilinjoista. Kirjavuutta, edes sabinokirjavan polven/kintereen ylittäviä sukkia ei sallita.

Jokohan siinä olisi tarpeeksi?

Esimerkkejä Coat Color Calculatorille

Harjoituksen vuoksi laitan tähän muutaman esimerkin CCC:n käytön harjoittelua varten. Älkää piitatko hevosten roduista, keskittykää vain väreihin.

Esimerkki 1: ruunikko + ruunikko, genotyypit tiedossa
Isä: Qadim Ion, ruunikko Ee-Aa
Emä: Roshnara Prudenzia, ruunikko Ee-AA

Vanhempien värien syöttäminen on helppoa, valitse sire- ja dam-kohtiin molempiin bay ja paina continue. Muuta ei tarvitse merkitä, kun kyse ei ole kimosta eikä kirjavasta.
Isän kohdalle (vasen puoli) merkitään genotyypin mukaisesti red factoriin Red Carrier (Ee) ja agouti-kohtaan samoin genotyypin mukaisesti Heterozygous (Aa).
Emän kohdalle (oikea puoli) vastaavasti Red Carrier (Ee), mutta agouti-kohtaan Homozygous Agouti (AA), koska genotyypissä on AA. Paina calculate.
Tuloksen pitäisi näyttää tältä:
75% - Bay
25% - Chestnut
Tästä yhdistelmästä ei siis voi syntyä mustaa varsaa. Miksei? Koska mustan genotyyppi on E-aa (E tarkoittaa sitä että se voi olla Ee tai EE). Emä periyttää puolestaan vain A:ta, joten se ei voi koskaan synnyttää mustaa varsaa.
Tästä näkee, että kaksi ruunikkoa voi saada rautiaan varsan, jos molemmat ovat Ee-tyyppiä. Rautiaan tyyppi on ee (A:lla ei ole mitään väliä) ja jos kumpikin vanhemmista voi periyttää e:tä (eli molemmat ovat Ee-tyyppisiä), voi varsasta tulla rautias.

Esimerkki 2: rautias + ruunikko, genotyypit ei tiedossa
Isä: Paul Ion, ruunikko
Emä: Miami Ion, rautias

Vanhempien värin syöttäminen on taas yksinkertaista, isän kohdalle bay, emän kohdalle chestnut/sorrel ja ei muuta kuin continue.
Koska genotyyppejä ei tiedetä, isän kohdalla merkitään sekä red factoriin että agoutiin unknown. Emän kohdalla ei kysytäkään muuta kuin agouti, johon merkitään myös unknown. Rautiaalta kysytään myös silver dilution, jos tiedetään että hevonen on hopeageenin kantaja. Kun kyse on puoliverisestä, voidaan olettaa ettei hopeageeniä ole ja merkitään Non Silver Carrier. Paina calculate.

Tuloksen pitäisi näyttää tältä:
58,34% - Bay
33,33% - Chestnut
8,33% - Black

Esimerkki 3: kimo + kimo, genotyypit osin tiedossa
Tämä on jo sitten hieman monimutkaisempi.
Isä: Gin Arkadiy, mustanvoikonkimo; Gg, EE, aa, CCCR
Emä: Benmoor Diantha, ruunikonkimo

Syötetään taas vanhempien värit. Isä on mustanvoikko eli smoky black ja muista merkitä myös gray-kohtaan rasti, koska kyse on kimosta. Emän väriksi merkitään ruunikko ja myös gray-kohtaan rasti. Paina continue.
Isän genotyyppi siis tiedetään, joten merkitse red factor-kohtaan Homozygous Black (EE) ja Gray-kohtaan Heterozygous (Gg).
Emän genotyyppiä sen sijaan ei tiedetä. Red factor- ja agouti-kohtiin siis molempiin unknown. Mutta mites kimo? Vilkaistaan emän sukutaulua, jonne on evm-vanhempien värit määritelty. Tamman isä on kimo ja emä tumma, joten ei ole mitään mahdollisuutta, että tamma olisi homotsygootti kimo. Joten sillekin merkitään Heterozygous (Gg) Gray-kohtaan. Ja sitten paina calculate.

Tulosten pitäisi näyttää tältä:
75% - Gray (kimo)
9,38% - Buckskin (ruunivoikko)
9,38% - Bay (ruunikko)
3,13% - Smoky Black (mustanvoikko)
3,13% - Black (musta)

Koska molemmat vanhemmat ovat heterotsygootteja kimoja, voi pieni osa varsoista olla tummia. Suurin todennäköisyys on kuitenkin saada kimo varsa, joista osa on homotsygootteja kimoja (näkyy taulukon oikeassa puoliskossa kun viet kursorin vasemmalla Grayn päälle: homotsygootit kimot on merkitty GG:llä).
Mites sitten kimon pohjaväri? Kimon pohjaväri ei voi olla mitään muuta kuin jokin noista, jotka tuohon tulivat muiksi väreiksi. Tästä yhdistelmästä ei siis saa rautiaankimoa varsaa eikä voikonkimoakaan, ainoastaan ruunivoikonkimon, ruunikonkimon, mustanvoikonkimon tai mustankimon.

Vinkki!
Jos sinulla on homotsygootti kimo toisena vanhempana ja merkitset sen GG:nä genotyyppisivulle, saat tulokseksi 100% Gray ja pohjavärit täytyy selvittää itse niistä genotyyppimerkinnöistä, jotka luvalla sanoen eivät ole sieltä selkeimmästä päästä.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa unohtaa kokonaan se, että toinen vanhemmista on homotsygootti kimo. Jos kimon pohjaväri on musta ja se risteytetään vaikka voikon kanssa, merkitse vanhempien väriksi vain musta ja voikko. Tällöin saat tulokseksi listan ei-kimoista väreistä, jotka sopivat varsan pohjaväriksi ja tiedät kuitenkin jo, että varsa on joka tapauksessa kimo.

Esimerkki 4: mustanvoikko + hiirakko, genotyypit ei tiedossa
Isä: Ashley Ion, mustanvoikko
Emä: Dun Mahogany GA, hiirakko

Taas ensin syötetään vanhempien värit. Isä on Smoky Black, emä Grullo (Black Dun). Paina continue.
Molempien red factor on unknown, emältä kysytään kuitenkin Dun Dilutionista, onko se homotsygootti vai heterotsygootti. Vilkaistaan taas sukutaulua, jossa onneksi on merkitty evm-vanhempien värit. Emä ei ole hallakkovärinen, joten Dun Mahogany on heterosygootti dun-geenin suhteen. Merkitään siis Heterozygous Dun (Dd). Paina calculate.

Tulostaulukko näyttääkin luultavasti hyvin oudolta:
23,44% - Smoky Grullo
23,44% - Smoky Black
23,44% - Grullo
23,44% - Black
1,56% - Red Dun
1,56% - Palomino
1,56% - Dunalino
1,56% - Chestnut

Smoky Grullo tarkoittaa mustaa hevosta, jossa yhdistyy sekä voikkogeeni että hallakkogeeni. Suomenkielinen nimi olisi luultavasti mustanvoikonhallakko. Tätä on kuitenkin vaikeata, ellei peräti mahdotonta erottaa tavallisesta hiirakosta, koska voikkogeeni vaikuttaa mustaan väriin heikosti (vrt. musta ja mustanvoikko).
Smoky Black on tavallinen mustanvoikko (musta + voikkogeeni). Grullo on hiirakko (musta + hallakkogeeni) ja black on normaali musta.
Mustapohjaisten värien lisäksi tästä yhdistelmästä on ainakin teoriassa pieni mahdollisuus saada myös rautiaspohjaisia värejä. Red Dun tarkoittaa punahallakkoa (rautias + hallakkogeeni), palomino voikkoa (rautias + voikkogeeni), dunalinossa pohjavärinä on taas se rautias, mutta siinä on sekä voikko- että hallakkogeeni, suomeksi siis voikonhallakko eli keltahallakko. Ja voi varsasta rautiaskin tulla.