maanantaina, kesäkuuta 30, 2008

Orivalinnan vaikeus

Ajattelin vetää vähitellen ainoan issikkamme Snotra frá Syndurin kisakentiltä ja siirtää sen siitostammaksi. Meillä ei siis ole islantilaisoria Snotralle, joten täytyy turvautua ulkopuoliseen tarjontaan. Kävin jo utelemassa neuvoja Snotran kasvattajalta ja hän antoikin muutaman tallin osoitteen, joista kannattaisi käydä oria etsimässä.

Vaatimuslistamme oriille näyttää suunnilleen tältä:
1. oriin pitäisi olla 5-käyntihevonen, kun Snotrakin on
2. kisoja pitäisi olla jonkin verran, erityisen mieluusti hyviä sijoituksia Snotran bravuurilajeista eli kouluratsastuksesta ja viisikäyntiluokista
3. sukua pitäisi olla jonkin verran, Snotralla itsellään on 2 polvea, joten sellainen 1-3 polvea olisi suvun tasaisuuden takia kiva, mutta toisaalta tällä asialla ei ole niin hirveästi väliä
4. ei tietenkään samoja nimiä suvussa kuin Snotralla
5. ja vielä jos olisi kivanvärinen ja muutenkin nätti/komea, niin loistavaa

Ja ei muuta kuin hommiin, sivuja selailemaan. Yksinkertaista ja helppoa vai mitä?

Olisikin.
Hyviä vaihtoehtoja on liikaa, mutta yhtään täydellisen ei vielä tullut vastaan. Vai mitä sanotte näistä?
- Kembingur frá Rettarhóli, menestynyt ja komea, toisaalta suvuton, kilpaillut vähän "vääriä" lajeja ja väri ei erityisen erikoinen.
- Óskasteinn frá Moldóttur, on sukua, on kisoja ja on syötävän komea. Sukua ehkä vähän liikaakin, väärien lajien kisoja ja tuo väri yhdessä punahallakon Snotran kanssa ei tuota oikeastaan mitään jännittävää, vaikka todella upea voikko onkin
- Hjarrandi frá Demantur, supersuloinen ja sopiva suku, kisakalenteri ei tälläkään oikein mätsää
- Ímnir frá Demantur, suku olisi sopiva, ulkonäköä riittää ja väri suorastaan kuolattava. Ei muuten ole "tavallinen mustankirjava vaan mustanpäistärikönkirjava. Kisatuloksista haluaisin kyllä nähdä muutakin kuin vain pelkät sijoitukset, mutta nekään eivät olleet oikein mieluisista lajeista
- Öðlingur frá Hennum, olisi todella upea ja hienon värinen, mutta suku ja kisatulokset puuttuvat
- Litli-Hreini frá Grettir, sukua olisi ja muutama kiva kisatuloskin, mutta vähän vaatimattoman näköinen
- Splettur frá Ákúreyri, kisoja olisi, sukua ei ja rakennekuvakaan ei toimi
- Daði frá Grettir, suku olisi hyvä, komea kuin mikä ja väri täysin vastustamaton. Kisatuloksia sen sijaan uupuu vielä, mutta onhan tuo nuori vasta
- Ísólfur frá Álfhólar, suku olisi kiva, kuvat upeat, väri ihana, kisatuloksia uupuu. Ja nuo rautiaspohjaiset värit eivät ole kyllä kivoja Snotralle

Valitse nyt sitten noista...

Vanhoja, vanhoja, vanhoja sukulinjoja

Stiinu kyseli jo loppuviikosta tietoja muutamien vanhojen quartereiden suvuista, hän on yrittänyt selvitellä FN's Mr Roccon, FN's Miss Ponchon ja muutaman muunkin quarterin sukuja ja suvun hevosten tietoja. Kyse on niin vanhoista hevosista (aivan 2000-luvun alusta), että suurin osa vanhoista sivuista on kadonnut eikä edes Google löydä enää juuri mitään. Web Archive tietää joskus jotakin, jos on vanha osoite tiedossa, mutta aina siitäkään ei ole hyötyä. Onko koko homma siis aivan toivotonta?

Ei suinkaan, koska olen tuolloin omistanut muutamia quartereita ja Ponchon oli hetken aikaa Marineassa. Koska omistin aikoinani Marineasta puolet ja olen mahdollisimman tarkkaan tallentanut kaikkien Marinean omistamien ja kasvattamien hevosten tiedot, minulta löytyi ainakin muutamia harvinaisuudessaan arvokkaita tiedonmurusia. Ja onpa minulla tallessa Marineaa edeltävienkin hevosteni tietoja jonkin verran. Noita quarter-sukuja selvitellessäni muistin myös omistaneeni joskus sellaisetkin hevoset kuin Laakson Spiegel, Punikin Melian, Matador II Matilda, Rough'n Ready, Maybelle Flower ja Strawberry Fox!

Vanhojen sukujen tonkiminen on yksiselitteisesti IHANAA. Jostain aina löytyy jokin linkki tai sivu, joka toimii, jonka takaa löytyy edes pieni tiedonmuru hevosesta, joka on kuollut ehkä vuonna 2002. Koska itse olen ollut jo tuolloin aktiivisesti mukana, olen saattanut tietää kyseisen hevosen. Tai ainakin sen vanhemmat. Tai jonkin varsoista. Tai vaikken tiedäkään mitään, se on silti erittäin vanha hevonen ja minun mielestäni jo siksi arvokas.
Kenties nuoremman polven harrastajista nuo hevoset eivät näytä miltään, eihän niillä ole kilometrin kisakalentereita ja kahden luonteita, ei hienoa ulkoasua eikä itse otettuja kuvia, mutta minulle ne ovat huomattavasti mielenkiintoisempia kuin tämän päivän persoonattomat kisakoneet. Ja te jotka kuvittelette tekevänne virtuaalimaailmassa jotakin uutta ja ihmeellistä: katsokaa tuon Mr Roccon sukutaulua, ori on syntynyt vuonna 2002 ja sen suku yltää neljäneen polveen asti. Jalostus ja pitkät sukutaulut ei ole mikään uusi juttu!

Taidanpa jatkaa tässä jonakin päivänä VATYn kadonneiden hevosten listan päivittämistä. Mutta sitä ennen kaivan vanhoja hevosten sivuja kotikoneeltani ja lataan niitä nettiin, Stiinun ja muiden kiinnostuneiden iloksi.

lauantaina, kesäkuuta 28, 2008

BC-kakkonen!

Hallelujaa ja räyh, paljon hehkutettu Adalina BAY sijoittui Breeders' Cupin Turf Mile-lähdössä toiseksi!
En uskaltanut aluksi edes toivoa, että Adalina pääsisi BC:hen mukaan, se sijoittui 22.6. pidetyissä prepeissä neljänneksi, pudoten juuri pois hyväksyttyjen listalta. Onneksi sitten viimeisissä prepeissä 25.6. se sijoittui kolmanneksi, mikä riitti hyväksymiseen. Ja sitten kakkossija itse BC:ssä ja 300 tuhatta virtuaalieuroa rahaa! Adalina on vasta lopettelemassa kolmivuotiskauttaan ja rahaa on ihan karvaa vaille miljoona. Jos huomisessa lähdössä Carterissa tulee vielä jonkinlainen summa rahaa, Adalina pääsee sen miljoonan ylitse. En tiedä muista, mutta minusta se on kova saavutus.

perjantaina, kesäkuuta 27, 2008

Väritilastoja terskinhevosista

S tuossa päivänä muutamana kirjoitti noista arabien väreistä ja mainitsi minun poteman kimokammon. Totta on että minulla tosiaan on kimokammo, jos puhutaan arabeista, ahaltekeistä, puoliverisistä tai RBSH:ista, mutta jos katsotaan terskejä, ei moisesta voi juuri puhua. Tosin on myönnettävä, että S:llä on ollut viime aikoina usein sormensa pelissä, kun terskikasvateille on laiteltu kimoja kuvia ja merkitty niitä homotsygooteiksi kimoiksi (homotsygootti = samanperintäinen kimo, tällaisen hevosen kaikki varsat ovat aina ja ikuisesti kimoja riippumatta toisen vanhemman väristä).

Terskien väritaulukko näyttää tältä:
ruunikko 12 hevosta, 24,5%
rautias 2 hevosta, 4%
musta 0 hevosta, 0%
voikko 2 hevosta, 4%
ruunivoikko 1 hevonen, 2%
mustanvoikko 0 hevosta, 0%
kimo 32 hevosta, 65,3%

Kimon osuus on siis suorastaan jättiläismäinen, yli puolet. Toisaalta mikäpä ettei, onhan kimo reaaliterskeilläkin todella yleinen väri, kiitos arabialkuperän.
Mustien ja mustanvoikkojen terskien puuttuminen häiritsee vähän, mutta jos katsotaan kimojemme pohjavärejä, 9 kimoistamme on pohjaväriltään mustia. Eli mustaa on olemassa, kaikki ovat vain peittyneet sinne kimon alle. Kimoista löytyy myös yksi mustanvoikkopohjainenkin.
Voikkovärien ja kimon kanssa on yksi pieni ongelma: meidän terskien voikkovärit periytyvät muutamalta eri kantahevoselta ja näinpä eteen tuli jo yksi varsa, jonka molemmat vanhemmat olivat voikkovärisiä, joskin myös kimoja. Kaksi voikkoväristä yhdistettynä voi tuottaa myös tuplavoikon (cremello, perlino, smoky cream), mutta rehellisesti sanoen en tiedä miltä tulos näyttää, jos tuplavoikko yhdistyy kimoon. Näyttääkö se ihan tavalliselta cremellolta/perlinolta/sc:ltä, koska kimon valkoiset karvat sekoittuvat vaaleaan pohjaväriin vai tummenevatko nämäkin värit kimoutumisvaiheessaan, jolloin ne näyttäisivät vain tavallisilta, joskin vaaleaihoisilta kimoilta? Kas siinä pulma, pitäisi varmaan yrittää selvittää, mutta toistaiseksi tämä probleema on ollut lähinnä nimellinen. Lisäksi voikkovärit ovat hankalia terskeillä, koska kuvia on vaikea löytää. Siksi ne eivät koskaan tule suuresti yleistymään.

Laskeskelin muuten joutessani myös terskien kantahevosten värejä. Meidän terskimme polveutuvat 31 eri kantahevosesta ja niistä 17 (54,8%) on kimoja, jos tosin joukossa on muutama, jonka sivut ja tiedot ovat kadonneet. Stella on varsin varmasti ollut kimo, samoin Slathan ja Alexandra, Issabeausta en ole ihan varma, mutta luulen senkin olleen kimo. Tältä pohjalta katsottuna kimojen suuri määrä nykyisissä hevosissa ei ole ihme.

torstaina, kesäkuuta 26, 2008

Osataan liikaa, ymmärretään liian vähän

Tietotekniset taidot ja typeryys eivät sovi yhteen. Typerä saa taidoillaan aikaiseksi vain typeryyksiä, harvoin mitään hyvää tai fiksua. Sen taas tänään todistin.

Surffailin hevosten sivuja ja vilkuilin sukutauluja. Bongasin kiinnostavan nimen ja klikkasin linkkiä. Mitä näinkään? Sivu oli poistettu ja sain eteeni mielenkiintoisen virhesivun: "ALA KIITÄÄ!! Hähää väärä sivu! Ala vetää täältä! tai Ismo hakee sut oikein pesäpallomailalla".

Hauskaa ja humoristista? Ilman muuta, minua melkein hymyilytti. En kuitenkaan viitsinyt, onhan se nyt ilkeätä nauraa avoimesti toisen typeryydelle. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Informatiivista, fiksua ja ystävällistä? Oikein ystävällisyyden ja kohteliaisuuden multihuipentuma! Tuo sivu auttoi minua aivan suunnattoman paljon ja pidän tästä lähin sivuston tekijää suurena idi... anteeksi, älyllisrajoitteisena. Kypsää ja julkiseen mediaan sopivaa käytöstä? No mutta totta kai! Kyllähän nyt näin lahjakkaan ja persoonallisen ihmisen täytyy päästä julkisesti toteuttamaan itseään.

Mutta jakuliina.orgin omistaja, sinä kettuilet nyt väärälle ihmiselle. MINÄ en ole poistanut sitä sivua mitä etsin. SINÄ olet poistanut sen. Miksi sinä minulle (tai kelle tahansa muulle täysin viattomalle kävijälle) viitsit omasta typeryydestäsi vittuilla?

Niinpä niin, aivoja tai käytöstapoja ei löydy Seppälän alesta.

tiistaina, kesäkuuta 24, 2008

Väritilastoja

Joutessani järkkäilin kaikille arabeille kuvat sivuille (ei näy vielä netissä, päivitän kun ehdin/jaksan) ja huvikseni laskin, miten paljon eri värejä meidän arabilaumastamme löytyy. Reaaliarabien värijakauma Suomessa on seuraava: kimo 49%, rautias 26%, ruunikko 24% ja mustia on vain muutama, prosentiaalisesti jotain nolla-pilkku-nolla-nolla-nolla...

Arvata saattaa ettei Ionicissa nuo värit mene ihan tuohon malliin. Tilastot näyttävät tältä:
kimo 34% (32 hevosta)
ruunikko 33% (31 hevosta)
rautias 22% (20 hevosta)
musta 11% (10 hevosta)

Kimojen suhteelliseen pieneen määrään on selitys: Virginialla on jokin ihme kimokammo. Melkeinpä joka rodun kanssa hän suosii tummia värejä kimon kustannuksella.
Tämän kimokammon vuoksi meillä syntyy aika paljon tummia varsoja heterotsygooteista kimoista vaikka niiden varsoista tilastollisesti puolen pitäisi olla kimoja. Homotsygootteja kimoja (jotka jättävät aina kimoa) meillä on erittäin vähän ja nekin vähät olen saanut melkein väkivalloin tunkea Ginin kurkusta alas. Puoliveristen, erityisesti RBSH:iden ja ahaltekien kohdalla ymmärrän kimokammon täysin, niille hyvien/kivojen kimojen kuvien löytäminen on hankalaa. Arabeilla tilanne sen sijaan on päinvastainen.

Rautias on myös geneettisesti vähän hankala väri, koska kahden rautiaan varsa on aina rautias ja se rajoittaa kuvia, sekin. Ruunikot sen sijaan ovat kivoja, koska aika moni meidän ruunikoista voi jättää rautiaita ja/tai mustia varsoja. Vaihtoehtoja on siis enemmän ruunikoiden kanssa.

Molempien suosikkiväri musta sen sijaan on arabeillamme harvinainen, koska mustien arabien kuvat ovat kiven alla. Ei se ole kovin yleinen väri Suomen ulkopuolellakaan.

torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Esittelyssä uudet kasvatit

Olemme viime viikkoina ottaneet S:n kanssa pienimuotoisen rypistyksen ja tehtailleet Ionicin kasvateille sivuja. Jossain vaiheessa kevättä olimme nimittäin kymmeniä varsoja jäljessä kasvattilistalla. Eilen saimme vielä päivitettyä sivut nettiin asti, niin että nyt kelpaa lähteä juhannuksen viettoon. Tässä muutama otos tuoreimmista tulokkaista.

NSH-tamma Daciana Ion, suvussa 75% arabia
TWH-tamma Hermine Ion, pitkä sukutaulu ja muutama vanha Ion-hevonen löytyy seasta.
TWH-tamma Lilac Ion, olen erittäin ihastunut tuohon kuvaan
TWH-ori Merry Red Ion, perinteinen komistus
tersk-tamma Radine Ion, kuva ei ole ehkä maailman paras, mutta halusin aivan välttämättä ruunivoikon varsan ruunivoikosta Radoslavista.
xx-tamma Aminda Ion, sinisilmäinen kaunotar
RBSH-ori Dariuz Ion, isä ahaltek, emä angloarabi
xx-tamma Jessamine Ion ja joku kehtaa sitten vielä haukkua a. pääkuvia b. Slawikin kuvia?!
cleveland-xx-risteytys Paul Ion, taas näitä brittiristeytyksiä, joista en tiedä mitä niille tekisin. Voi olla että ruunaan tai sitten alan kehittää virtuaalirotua täysiveristen ja clevelandien pohjalta. Hmm, Cleveland Hunter?
x-ori Fenix Ion, kymmenen pistettä sille, joka tunnistaa kuvan hevosen rodun. Taitaa olla ensimmäinen anglokasvatti pitkiin aikoihin.

Ja onhan meillä pari uuttakin hankintaa, egyptinarabitamma Caifa Astarte ja laukkapainotteinen RBSH-tamma CRX Ellisha. Ellisha aloitti jo laukkauransa, mutta varsin vaatimattomasti. Toivotaan että jatkossa se pärjäileen paremmin, onhan se sentään meidän ainoa RBSH-laukkuri.

perjantaina, kesäkuuta 13, 2008

Lupaamani uudet amerikkalaiset

Kas niin, tein taas päivityksen nettiinkin asti ja tällä esittelyt uusista tulokkaista:
- Heliodoro GA, perunpaso-ori. Se keksittiin ensisijaisesti Paloman sulhaseksi ja ensimmäinen varsa syntyy kesäkuun lopussa.
- Remigio de Lago Blanco, paso fino-ori. Tämäkin tulee ennen kaikkea siitosoriiksi, ensimmäinen paso-ori pitkiin, pitkiin aikoihin. Remigion ja Primaveran ensimmäinen varsa syntyy heinäkuun alkupuolella.
- Mabyela GA, mangalarga-tamma. Tulee vähäiseen kisakäyttöön ja myöhemmin sitten siitotammaksi.
- Virgilio de Itojana, mangalarga-ori. Mabyelan ja Silvian tuleva sulhanen
- paintit Hot Rod Shot GA (ori), Kicking'n Alive GA (ori), Last Day Alive GA (ori), Hot Rod Dot GA (tamma), Image In Me GA (tamma), Poietical Days GA (tamma) ja Pretty Much The Same GA (tamma). Ehkä aloitamme jotain pienimuotoista paint-kasvatusta, mutta kyllä nämä kaunokaiset ja komistukset keksittiin ihan vain väriä tuomaan Ionicin hevoslaumaan.
- morgan-tammat Astonishing Bronze GA ja Red Currant GA. Kun päätin luopua morganien varsinaisesta jalostuksesta, kaikki tammat menivät kaupaksi. Yhtään ei jäänyt itselle sekalaista risteytysjalostusta varten. No, näillä tilannetta sitten korjataan. Suunnitteilla on morab- ja moriesian-varsoja.

Ja sokerina pohjalla on vielä kimo andalusiaori Novato GA, joka tuli sekin jalostusoriiksi risteytyksiä varten ja kisber-tamma Aida Adrienn GA.

keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2008

Jämähtääkö vai eikö jämähtää?

Meepun tuorein kirjoitus jämähtämisestä herätti ajatuksia.
Tunnustan olevani jämähtänyt ja Ginin puolesta tunnustan hänenkin olevan ehkä vielä pahemmin jämähtänyt. Olemme jämähtäneet virtuaalihevosteluun. Gin on yrittänyt tätä lopettaakin, mutta tuloksen voi jokainen arvata. Olemme myös jämähtäneet ahaltekeihin. Jos Virginian ensimmäinen ahaltek-kasvatti syntyi miltei 7 vuotta sitten ja nyt niitä on maailmaan pullahtanut useita satoja näiden vuosien aikana, niin mitä muuta se on kuin pahimmanlaatuista jämähtämistä?
Kolikon toinen puoli on se, että harva ahaltekkien kanssa pyörivä voi väittää, ettei ole koskaan kuullutkaan sellaisista hevosista, joiden nimi alkaisi tunnuksella Gin. Harva minkään rodun kasvattaja voi ylpeillä suvullisella hevosella, jonka sukujuuret yltävät viidenteen, kuudenteen, jopa seitsemänteen polveen asti ja voi sanoa itse omistaneensa jonkin näistä viiden polven takaisista yksilöistä. Tai että hevosen suvun kolme ensimmäistä polvea ovat lähestulkoon täynnä omia kasvatteja.

Mutta että muuten olisimme jämähtäneitä? No joo, Ionic on Ionic edelleen, nimi ei ole vaihtunut, osoite ei ole vaihtunut, ulkoasu ei ole vaihtunut, idea ei ole vaihtunut. Surkeata jämähtämistä yhden ainoan asia ympärille, eikö vain?
Sallikaa olla eri mieltä. Ionic on ainakin minun mielestäni kaikkea muuta kuin jämähtänyt. Kasvatusrotuja putoaa pois, niitä tulee lisää, pari vuotta sitten olimme erittäin aktiivinen ravien järjestäjä ja orlov- sekä peitsaripuolen kohtuullisen iso tekijä.
Nykyisin kilpailutamme tekkejä sekä muutamia muita rotuja laukoissa sekä kilpailemme ARJ:ssä. Itse asiassa eri rotujen askellajihevosia on tullut lisää viime päivinä, esittelen niitä sitten kun saan ladattua sivuja nettiin asti.
Ennakkoluulottomasti olemme keksineet 5 kladrubia ja aiomme aloittaa pienimuotoisen kladrub-kasvatuksen näiden voimalla. Kladrub ei ole sellainen rotu,jota voisi kasvattaa massoittain, sopivien kuvien puute on huutava, mutta muutamalle yksilölle aina löytyy kuva ja onneksi Slawik pelastaa sitten loput. Uutta ja käsittääkseni kohtuullisen ennennäkemätöntä virtuaalimaailmassa on myös voikkojen koulupuoliveristen kasvatus.
Ja aina jos jämähtäminen alkaa pelottaa, voi aina tempaista ja teettää jonkin hullunhauskan risteytysvarsan. Roduissa nimittäin riittää. Asia olisi huomattavasti vaikeampi, jos kasvattaisimme vain niitä ravirusseja. Yhden rodun ja yhden lajipainotuksen kanssa on paha lähteä tappelemaan jämähtämistä vastaan.

sunnuntaina, kesäkuuta 08, 2008

Lisää uusia jenkkitulokkaita

Huomasin tuossa, että meidän kilpailevat saddlebredimme ja National Show Horsemme alkavat ikääntyä ja kun kumpaakaan rotua ei ole kuin yksi, niin kohta meiltä ei löydy enää hevosia ARJ:n sdb/nsh-luokkiin. Asiaan ei ole kuin yksi lääke: hankkia lisää!
Koska saddler-kanta ei ole mikään järin suuri, keksin pari uutta hevosta. Tutustukaan siis saddler-ori Hologram GA:han ja saddler-tamma Krakatau GA:han!

Lisäksi jouduin korkean iän vuoksi lopettamaan likipitäen kai kaikki meidän quarterimme, oriit Reflector-Nonstopin ja Revolution IF:n sekä tammat Jannett's Goldilocksin ja Okarito Lagoonin. Vaikka Ionicissa ei varsinaisesti quartereita kasvatetakaan, niin silti tuo rotu on kovasti lähellä molempien omistajien sydäntä. Eikä vähiten siksi, että quartereista löytyy niin montaa eri väriä, harvinaisiakin. Kuolleiden tilalle keksin kolme tammaa lisää: rautiaanpäistärikkö B Buzzzing GA, hiirakko Dun Mahogany GA ja voikko Tic Tac Toe GA.

Suunnitelmissa olisi keksiä lisää morganeita, missourinfoxtrottereita ja muita amerikkalaisrotuja. Ionicissa on selkeästi menossa jenkkibuumi!