maanantaina, syyskuuta 20, 2021

Uutisia väririntamalta

Ei näitä ehkä voi sanoa uutisiksi, koska eivät ne nyt niin uusia asioita ole. Joka tapauksessa nämä asiat ovat uineet omaan tietooni vasta tässä suhteellisen lähiaikoina.


Suomenhevosella W20

Alkukeväällä jo julkaistiin tieto siitä, että suomenhevoselta on löytynyt W20-geeni. Tiettävästi ensimmäinen testattu yksilö on orivarsa Suonsilmän Toivo (2020, Karkurin Samba - Sanhatar; Harkko).

Sinällään tämä ei ole mikään suunnaton yllätys. W20 tuntuu olevan tosi laajalle levinnyt kuvio ja suomenhevosilla noita merkkejä on. Sitä ei olla tutkittu, miten laajalti suomenhevosilta mahdollisesti löytyy tätä W20:stä. Tulevaisuus ehkä (toivottavasti) näyttää.

Muutenkin W20 on tutkijoille vielä jonkinasteinen mysteeri, lähinnä siis se, että miten se varsinaisesti toimii. Se ei välttämättä yksinään aiheuta mitään suuria merkkejä, mutta muiden valkoisia merkkejä lisäävien geenien kanssa esiintyessään se voi lisätä valkoisen värin määrää.

W-muunnosten perhe kasvaa

Päivitin taas pitkästä aikaa vanhaa postausta W-muunnosten listasta. Siellä mennään jo numerossa 32, tosin 29 on ilmeisesti jäänyt välistä, jostain syystä. Harmi etten ole kerännyt käyttämiäni lähteitä ylös tuohon postaukseen sen tarkemmin, sillä alussa mainittu Kathmannin kirjahan listaa muunnokset vain W20:iin asti.

Pearlin periytyminen varmistunut

Kirjoitin vuonna 2015 blogiin pearlista. Tuolloin sen periytyminen oli vähän kysymysmerkki ainakin minulle ja tekstissä esitetty periytymistaulukko oli tehty valistuneen arvauksen (ei minun) perusteella. Nyt näyttäisi siltä, että akateemisessa maailmassa on päästy selvyyteen siitä, että pearl todellakin linkittyy voikkogeeniin ja periytyy juuri kuten tuossa tekstissä on esitetty.

Tosin noita alleelimerkintöjä voisi korjailla. Perinteisesti voikkogeeni on esitetty muodossa CCR, joten koska pearl ilmeisesti on siis muunnos tästä, sen voisi merkitä käyttämäni prl:n sijaan Cprl. Näin ollen siis merkinnät olisivat näin:

  • ei-voikko, ei-pearl: CC
  • yksinkertainen voikko: CCCR 
  • pearl-kantaja (heterotsygootti pearl, ei näy hevosen värissä): CCprl
  • voikko-pearl: CCRCprl
  • pearl (homotsygootti pearl, pearl-värinen hevonen): CprlCprl

Sunshine, pearlin kaveri

Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa ilmoitettiin löytyneeksi uusi diluutio, joka on nimetty sunshineksi. Se on pearlin tavoin linkittynyt C-geeniin, se periytyy kuin pearl ja sunshine-hevonen näyttää samalta kuin pearl. Sanoisin että se on pearl, joka ei olekaan pearl! Tässä tutkimuksessa se on merkitty tunnuksella sun ja samoin kuin pearl eli Csun.

Ensimmäinen, liekö toistaiseksi ainoakin löydetty sunshine-värinen hevonen on ollut tennesseenwalker-amerikanravuri -risteytys. Hevosen vanhemmista ei ole saatavilla DNA-näytteitä, joten sen tarkemmin sen taustoja ei olla pystytty tutkimaan. Kuitenkaan kummassakaan rodussa ei ole tutkijoiden mukaan raportoitu viime aikoina mitään mystisiä diluutioita. 

Snowdrop, toinen pearlin kaveri

Samana vuonna kuin sunshine, löydettiin myös toinen samanlainen diluutio, tai pitäisiköhän näitä alkaa kutsua jo muunnoksiksi samaan tapaan kuin W:n kohdalla. Se sai nimen snowdrop, Csno ja se on löydetty Gypsy Horselta, siis irlannincobille lähisukuiselta rodulta/rekisteriltä. Ymmärtääkseni snowdropeiksi on testattu ainakin yksi heterotsygootti tamma, heterotsygootti ori (ilmeisesti ei sukulaisia) ja näiden 4 varsaa, joista yksi on homotsygootti, toinen heterotsygootti kantaja ja kaksi muuta eivät ole perineet snowdropia.

Snowdrop käyttäytyy samoin pearl ja sunshine ja sen aiheuttaa myös samankaltaisen värityksen.

– S

maanantaina, syyskuuta 13, 2021

Ne pienet (itseaiheutetut) ongelmat

Aina välillä tulee törmänneeksi harmittaviin asioihin:

  • Tarjolla olisi pv-näyttelyt, joihin en voi ilmoittaa kuin aivan satunnaisia yksilöitä, koska rakastan ratsastuskuvia niin paljon että lähes kaikilla kuvallisilla puokeilla on ratsastuskuvat.
  • Tajuan ettei yllämainittu ongelma koske pelkästään puokkeja.
  • Olen kilpaillut kaikki, siis ihan kaikki NSH:t ja melkein kaikki tennesseenwalkerit, saddlebredit ja missourinfoxtrotteritkin porrastettujen puolella valmiiksi eikä minulla ole ilmoittaa hevosia mukaan kisoihin.
  • VHKR:n mukaan ikääntyvät, tuoreemmat porrastettujen kisaratsuni ovat suurimman osan ajasta odottamassa ikääntymistä päästäkseen seuraavalle tasolle. Sinne päästyään, ne kilpailevat kolme päivää ja olisivat taas valmiita siirtymään eteenpäin tasoilla, mutta ikä ei riitä, joten odottelemme vähän taas lisää.
  • Haluaisin saada lisää meidän vanhoja arabeja ja rockyja porrastettujen listoille, mutta ne ovat rekisterissä Virginian omistuksessa.
  • Virginia varmaan sanoisi tähän, että VRL:stä puuttuu edelleen se massatoiminto omistajanvaihdoksille. Tosin epäilen ettei sitä ole kukaan muu kaivannutkaan kuin me.
  • Kun VSN-näyttelyissä jonkin hevosen sivut eivät toimi ja joudun hylkäämään hevosen.
  • Kaikki noniukset ovat sukua keskenään enkä millään jaksaisi taas keksiä unkarilaisia hevosennimiä. Mietin kuumeisesti jos voisin käyttää muunkielisiä nimiä, mutta ei taivu, ei niin millään.
  • Varastoistani ei löydy oikein mitään noniuksesta meneviä hevoskuvia.
  • Harmiklassikko: jokin hevonen on kadonnut niin perusteellisesti, ettei siitä löydy mitään vanhoja sivuja mistään.
  • Kasvattilista-tiedoston pituus on yli 15000 riviä ja joka päivä tulee lisää kun suunnittelen uusia kasvatteja vuoden 2022 jälkipuoliskolle.
  • En jaksa perata sitä kasvattilistan alkupäätä, jotta saisin sieltä siirrettyä tavaraa vuoden 2017 listalle. Kyllä: minulla on vuonna 2017 syntyneitä kasvatteja, joille en ole saanut vieläkään sivuja tehtyä. Jos noudattelisin VHKR:ää kovinkin tarkasti, saisin kuopata ne samoin tein. Itse asiassa hyvinkin jo vuosi, pari sitten.
  • WRJ-kisoja on niin huonosti kalenterissa ja tiedän että pitäisi jaksaa itse aktivoitua, mutta kun ei jaksaisi. Porrastetut ovat niin paljon helpompia.
  • Paitsi ARJ ei ole helppo. Siellä se luokkien lista on niin pitkä, että joka kerran kun haluaa lähettää kisakutsun, on skrollattava noin miljoona kilometriä sivua alaspäin. Onhan se hyvä että luokkia on niin paljon, se tarkoittaa että kaikkea on mahdollista järjestää, mutta käyttöliittymä sukkii.
  • Kun tallista löytyy vielä niitä hevosia, joiden sivut on tehty vuonna 2014 ja siis englanninkieliset ja niille pitäisi merkitä hevosten tasot porrastetuissa enkä jaksa enkä halua enkä osaakaan kääntää tekstejä englanniksi. Ei kaunista.
  • Löysin vihdoin ja viimein äänikirjat varmaan viimeisenä ihmisenä maailmassa, mutta nyt ei lenkillä pää suolla enää tarina-ideoita, kun pitää keskittyä kuuntelemaan sitä kirjaa eikä ajatella omiaan. (Pro-tip: jos lähtee iltapimeällä lenkille, ei kannata valita sitä hirviöistä tai sarjamurhaajasta kertovaa kirjaa kuulokkeisiin.)
  • Kun keksin tosi hyvän hevosennimen, mutten kirjoita sitä muistiin, koska onhan se nyt niin itsestäänselvä ja helppo muistaa. Seuraavan kerran muistaa vain sen, että se oli tosi hyvä nimi, muttei ole pienintäkään aavistusta, että mikä.

Niin että näillä taas eteenpäin.

– S

maanantaina, syyskuuta 06, 2021

Ostan melkein mitä vain!

Viime viikolla tärähti Keskustaan se, mitä olin pitkän tovin jo hautonut: Ostan melkein mitä vain -ketju! Koska kaikki eivät tietenkään ole Keskusta-aktiiveja, mainostan tätä nyt täällä blogissakin. Ideahan on se, että ainakin katson läpi todellakin kaikki hevoset, joita minulle kaupataan ja olen ihan luvan kanssa lepsu. Napsin mukaani kaikenlaista vähänkin hyödyllisen oloista otusta ja sitten niitä, jotka eivät ehkä ole niin hyödyllisiä jalostuksen kannalta, mutta kiinnostavia noin muuten.

Myyntiehtojen pitäisi sopia Ioniciin (ja Gin Ahaltekiin): ei kisaamista eikä muutakaan aktiviteettia, paitsi ehkä jalostusta jos sattuu olemaan sellainen rotu. En halua mitään takarajoja enkä takaisinottoja jos ei muutamaan vuoteen hevosen sivuilla tapahdu mitään. Tämä on tätä meikäläisen harrastamista eikä siitä käy tinkiminen. VRL:n rekisteriin pääsevät ajan kanssa ainakin, elleivät siellä ole jo ja aikanaan myös kuopataan kunnialla, muistosivujen kera. Siinäpä se sitten onkin.

Ihan kaikesta en kuitenkaan innostu. Toistaiseksi tarjolla olleista hevosista irlannincob ja ratsuponit ovat olleet vähän mjääh. Ei niissä rotuina mitään niin ihmeellistä vikaa ole, muttei vain jotenkin oikein nappaa. Ratsuponeja on itsellänikin, pääasiassa VRP:eja ja WPB:ejä, mutta niiden kanssa on koko ajan jo muutenkin vähän sellainen henkien taistelu, että pitäisikö kuitenkn luopua. Periaatteessa hirveän nättejä poneja, kantarotuja olisi tallissa jo valmiiksi ja kuviakin jokunen, mutta kun ei silti.

Sitä en tiedä mikä irkuissa tökkii. Niillähän olisi kaikensortin värejäkin tarjolla, luulisi nyt edes värifriikin sykähtävän siihen suuntaan. No, yksi (teko)syy on se, ettei minulla ole valmiina kuvia irlannincobeille. Ei tietenkään ole, koska en ole koskaan sellaisia etsinyt, koska minulla ei ole aiemmin ollut irlannincobeja. Noidankehä. Ja varmaan niitä löytyisi Bob Langrishilta ainakin jokunen.

Tässä vähän esittelyistä niistä hevosista, joita tähän mennessä on tämän kamppanjan tiimoilta Ioniciin tullut:

  • austr-o. Crampton Kingsley on jälleen uusi ori meidän aussilaumaan. Pitäisi varmaan alkaa ostaa tammoja, sillä meillä on tällä hetkellä 2 tammaa ja oreja on 5. En tiedä mistä moinen epäsuhta johtuu, mutta aina myynnistä on tarttunut vain oreja matkaan.
  • xx-o. Scandic Daniel on ex-laukkuri, sittemmin kenttäratsuksi koulutettu yksipolvinen täysiveriori. Olen niin pihalla nykyisestä laukkamaailmasta, etten tiennyt Scandicia ennestään.
  • xx-t. Lifetime CTB tuli Danielin kanssa samasta paikasta. CTB eli Carter Thoroughbreds on sentään vanha, tuttu laukkatalli ja -kasvattaja. Laukkapuolella ei kiinnitetä sukujen tasaisuuteen huomiota lainkaan samalla tavalla kuin ratsupuolella usein tai ainakin minulla on tällainen näppituntuma. Ei tietenkään voi yleistää, mutta niin tai näin, Lifetimen sukua voisi luonnehtia vähintäänkin mielenkiintoiseksi. Paikoin jää toiseen polveen, paikoin menee viidenteen. Mutta ei se mitään! Yhdistän tuota mielelläni pitkäsukuisiin ratsutäysiverisiin ja mikäpä tietää, mitä kaikkea vielä keksinkään.
  • isl-o. Draupnir frá Ljóma tuli meille Ljómasta, kuten nimestä voi nähdä. Meidän issikkalauma on kovin pitkäsukuista ja ikävän moni taitaa olla sukuakin keskenään. Draupnir kolmipolvisena tuli vähän jelppimään sitä tilannetta.
  • wm-o. Scandic Thunderstormilla on yhteistä Danielin kanssa kasvattaja. Siinä missä tiedän vielä edes jotakin hevoslaukkapuolen jutuista, ponilaukoista olen pihalla kuin lepakonpönttö. No, asialla ei sinänsä ole väliä, Thunderstorm on kyllä ex-laukkaponi tai ainakin laukkavanhemmista polveutuva, mutta meille se tuli ihan tavan pikkuponiksi. Se vielä odottaa kirkastumistaan, että mitä minä varsinaisesti teen lyhytsukuisella mountainilla, kun kaikki muut welshini ovat niin pitkäsukuisia. Täytyy vähän miettiä.
  • nf-o. Kernfield Ugli Fruit on yksipolvinen, meille vierassukuinen nyffiori ja sellaisena tulee taatusti tarpeeseen, vaikka muuten rodun tilanne onkin aika hyvä. Luulisin.
  • nf-t. Flicka III 'C tuli samasta osoitteesta ja samasta syystä kuin Uglikin. 
  • clyd-t. Lublebah Lehja on ensimmäinen clydesdalenhevonen tosi-tosi pitkään aikaan. En usko että se olisi ihan ensimmäinen clydesdale ikinä Ionicissa, sillä minulla on hataria muistikuvia jostakin tuontioriista, jolla oli sen... sen... sen yhden Suomessa asuvan tosi hienon clydesdale-oriin kuva. (Piti luntata SuPosta: Hillside Lord Lyon). Mitä sille virtuaalioriille sitten tapahtui, en muista. Saattoi olla että se oli jonkin aikaa vain tallinkoristeena ja sitten se myytiin tai kuopattiin.
  • old-t. Lilith RWD on vastaus rukouksiini: lähestulkoon kokonaan erisukuinen, pitkäsukuinen oldenburg! Käsittelin juuri taannoin läpi oldenburgini ja alkoi tuntua siltä, että kantaan pitäisi saada uusia nimiä. No, Lilith on nyt ainakin yksi uusi tulokas.
  • FWB-t. Varpuspuron Purpurin suku pääsi yllättämään, kun sitä sivuille kasasin. Nelipolvinen suku, sekaisin vähän kaikkea ja oikeastaan jok'ikinen nimi suvussa on minulle outo. En mene julistamaan, sillä varsinkin nimimuistini vuotaa kuin seula, mutta ei siellä yhtään niin tuttua nimeä ole, että tunnistaisin. Isä on toki Vegasin kasvatti, muttei vanhasukuinen. Emän puolelta taas löytyy mm. zangersheidea. Väitän ettei Ionicin FWB:issä ole koskaan aiemmin ollut zangersheide-sukuisia hevosia!
  • sh-t. Maantiekiitäjän ostin melkein kokonaan nimen perusteella. Okei, lyhyt ja erilainen suku meidän hevosiin nähden auttoi kyllä valinnassa, mutta hei haloo! Maantiekiitäjä! Hymyilyttää joka kerta kun näen sen. Sanonpa vain, että jos hyrisen itsekseni omasta mielestäni mukamas niin nerokkaille suokkinimilleni, niin osaavat muutkin suomenhevosia nimetä.
  • sh-t. Kaarnan Tunturitaika ei ehkä säväyttänyt niinkään nimellään, vaikka kaunishan tuo on kun totta puhutaan. Sen lyhyt suku on just sopiva meille ja viimeksi suomenhevoskasvatteja suunnitellessa tuli selväksi tarve kasvattaa vähän hevosten ja sukulinjojen määrää.
  • kasa schwarzwaldinhevosia edustaa niitä heräteostoksia, joita vastaan taistelin pari päivää, luovutin ja tein ostotarjouksen. Kirjoitin myyjälle, että rakastuin hevosten kuviin niin että järki lähtee enkä valehdellut varsinaisesti. Mitäkö teen viidellä schwarzwaldinrautiaalla? No varmaan kasvatan ainakin muutaman varsan ja ihailen. Ionicissa on saattanut joskus aikojen alussa olla schwarzwaldinrautiaita, joten en uskalla julistaa että tulossa olisivat nyt ekat sitä lajia, mutta ensimmäiset pitkään aikaan kuitenkin. Toivotan rodun tervetulleeksi (takaisin).

Vieläkö sinulta löytyisi jotakin eksoottista ja erikoista tai tuttua ja tavallista, jonka voisit myydä Ioniciin? Pane ihmeessä mailia tai ota yhteyttä muilla tavoin!

– S

maanantaina, elokuuta 30, 2021

American Sugarbush Harlequin Draft ja Sendera Draft

Rotuesittelyt jatkuvat edelleen yleisön toiveilla. Tällä kertaa esittelyyn pääsevät American Sugarbush Harlequin Draft (ASHD) ja Sendera Draft (sendera). Tekstissä sivutaan myös Stonewall Sport Horsea (SSH). Nämä kaksi kylmäverirotua esitellään yhdessä siksi, että niillä on yhteinen historia ja ilmeisesti rekisterit ovat eronneet kasvattajien erimielisyyksien takia, ei niinkään siksi että hevoset olisivat kovin erilaisia.

Historia

ASHD:n varsinainen historia alkaa vasta 90-luvun lopulta. Rodun perustaja ohiolainen Everett Smith omisti The Sugarbush Hitch Companyn, ymmärtääkseni jonkinlaisen valjakkopalveluita (kärryajelut, terapia, näytökset tjsp.) tuottavan yrityksen. Alunperin hänellä oli percheroneja, mutta sitten hän tutustui Stonewall Sport Horse -tyyppiin. SSH oli Michael "Mike" Muirin kehittämä raskastyyppinen lämminverinen, joka on usein tiikerinkirjava väriltään. Muir käytti myös percheroneja jalostustyössään. Smith päätti yrittää jalostaa uuden hevostyypin, jossa yhdistyisi SSH:n väritys ja kestävyys kylmäverityyppiseen rakenteeseen.

Ensimmäisenä ASHD:nä pidetään 1999 syntynyttä oria Sugarbush Harley Quinnea. Sen emä oli puhdas percheron-tamma ja isä tiikerinkirjava 3/4-perche-ori Stonewall Rascal. Smith jatkoi kasvatusta ja toi mukaan harkiten muita hevosia. Hevostyyppi alkoi kiinnostaa muitakin ja niitä alettiin kutsua Smithin yrityksen nimellä Sugarbush Drafteiksi. Melko pian kävi selväksi tarve myös rekisteröidä näitä hevosia, joten Smith perusti Sugarbush Draft Horse Associationin (SDHR) kehittämään ja rekisteröimään rotua. Ilmeisesti nimenomaan Smith perusti myös Stonewall Studbookin (SSB), mutta tästä en ole ihan varma.

Smith vetäytyi eläkkeelle 2008 ja ongelmat yhdistyksen ja rekisterin sisällä alkoivat. Tuloksena näistä ongelmista oli lopulta se, että rotuyhdistys ja rekisteri jakautuivat kahtia vuonna 2013, American Sugarbush Harlequin Draft Associationiin (ASHDA) ja alkuperäisen nimen Sugarbush Draft Horse Registryyn. Sekaanusten välttämiseksi Sugarbush Draft Horse Registry muutti nimensä Sendera Draft Horse Registryksi vuonna 2018. SDHR ei mainitse tästä jakautumisesta mitään historia-osiossaan, ASHDA:n sivuilla sävy on kitkerä ja syyttelevä. Tämä rodun historiikki on kirjoitettu ASHDA:n historian perusteella, koska SDHR:n sivuilla tätä eroa edeltävä historiaosuus on varsin ylimalkainen. ASHDA katsoo olevansa se oikea Smithin jalostustyön jatkaja ja ehkä se onkin, sillä SDHR ei mainitse historiassaan Smithiä tai Muiria lainkaan.

Rakenne

Näillä kahdella rekisterillä on toisistaan hieman poikkeavat rotumääritelmät. Tässä on ASHDA:n rakennekuvaus, käännös ja tulkinnat ovat omiani joten tätä ei voida pitää virallisena:

  • Säkäkorkeus on n. 157-173 cm (15.2-17 hh), mutta erikseen mainitaan että korkeuden perusteella ei saa hylätä hevosta, jos se on muuten oikeata tyyppiä.
  • Pää on selväpiirteinen eikä liian pieni. Profiili on suora tai kyömy.
  • Silmät ovat suuret, hyvin sijoittuneet ja niiden ilme on ystävällinen. Silmien väri voi olla mikä tahansa.
  • Korvat ovat suurehkot mutta hienopiirteiset, tammoilla usein hieman pidemmät.
  • Pään ja kaulan liittymä on avoin.
  • Kaula on keskipituinen, kaareva, lihaksikas muttei saa olla liian paksu. Se liittyy hyvin paitsi päähän myös lapoihin.
  • Lavat ovat lihaksikkaat ja kohtalaisen viistot, jotta ne tarjoavat hyvän längensijan, mutta mahdollistavat myös lisäämisen.
  • Runko on syvä ja leveä.
  • Ylälinjan tulisi olla lyhyempi kuin alalinjan.
  • Selkä ei saa olla liian pitkä eikä notko. Se on vahva ja leveä.
  • Lanne on lyhyt ja lihaksikas.
  • Risti ei ole terävä.
  • Säkä ja risti ovat yhtä korkealla. Jos säkä on hieman korkeammalla, sitä ei katsota virheeksi. Sen sijana takakorkeus on virhe.
  • Lautaset ovat takaapäin katsottuna tasaiset, yleisesti ottaen voimakkaat ja lihaksikkaat. Sivusta katsoen ne viettävät jonkin verran, ovat pyöreämuotoiset ja melko pitkät.
  • Häntä on kiinnittynyt korkealle.
  • Etujaloissa kyynärvarsi on melko lyhyt ja lihaksikas.
  • Nivelet ovat erottuvat.
  • Etujalat ovat suorat ja sijoittuneet hyvin rungon alle.
  • Etuvuohisten kulma on suhteessa lavan kulmaan, jotta se tarjoaa tarvittavan joustavuuden askeleissa.
  • Takajaloissa reisi ja koipi ovat hyvin lihaksikkaat.
  • Kinnernivel on vahva.
  • Kintereet ovat hieman pihdissä sisäänpäin ja takakaviot osoittavat hieman ulospäin.
  • Takajalat eivät saa olla etu- tai takanojoiset.
  • Sekä etu- että takasääret ovat sivusta katsoen leveät, mutta edestä katsoen kapeammat.
  • Kaviot ovat hyvämuotoiset ja ja terveet. Kanta on avoin ja kaviot ovat melko suuret, kuitenkin suhteessa hevosen kokoon. Kapeat tai matalat kaviot eivät ole toivotut.
  • Vuohisissa on jonkin verran pitkää karvoitusta, muttei niin paljon kuin monilla muilla kylmäveriroduilla (kuten shire, clydesdale).
  • Käynnissä on hyvä yliastunta ja se on puhdasta.
  • Ravi on joustavaa, puhdasta eikä se ole liian lyhyttä.
  • Laukka on voimakasta ja sujuvaa.

Senderan rotumääritelmä on ylimalkaisempi, mutta toisaalta siinä mainitaan useita hyvinkin tarkkoja mittasuhteita ideaalille hevoselle. Esimerkiksi pään pituuden tulisi olla sama kuin lapaluun, kaulan pituuden tulisi olla 1,3-1,5 kertaa pään mitta jne.

Väri

Molemmissa rekistereissä ideaalina on tiikerinkirjava väritys, mutta väri ei varsinaisesti ola poissulkeva tekijä. On myös yksivärisiä hevosia. Lehmänkirjavuus on kiellettyä molemmissa rekistereissä, mutta ASHDA määrittelee tämän hevosen ulkoasun perusteella ja SDHR geenitestien perusteella. Senderoilla kielletään tobiano, frame, sabino (SB1), splashed whiten versiot SW2 ja SW3 sekä W-variantit W3, W5 ja W10. Hevonen tulisi testata näiden suhteen jos sen suvussa esiintyy näitä tai näihin viittaavaa kuviointia tai jos hevosella itsellään on näihin viittaavia kuvioita.

ASHDA kieltää nykyään kimot tai ainakin niiden käyttämisen risteytyksissä. Aiemmin tämä on ollut sallittua ja on olemassa kimoja ASHD:ja. Nämä ovat edelleen jalostuskelpoisia, mutta kahta kimoa ei saa risteyttää keskenään.

Käyttö

Erityisesti SDHR:n sivuilla korostetaan sitä, että tämä hevonen on kylmäveriseksi korkeintaan keskiraskas. Toisinaan tämän yhteydessä mainitaan nimitys "riding draft". Nämä eivät tosiaan ole yhtä raskaita kuin monet vanhat eurooppalaiset kylmäveriset, jotka ovat selkeästi työhevosia. Senderat ovat sopivia ratsuiksi ja valjakkohevosiksi.

ASHD:ien kohdalla sitä keveyttä ei niin mainosteta, mutta suunnilleen samankaltaiseen käyttöön nekin mainitaan sopiviksi. Samalla tavoin se näkynee myös rakenteessa, sillä nekään eivät ole mitään supermuhkuja. Jos pitäisi vertailla suomenhevoseen, niin nämä ovat kuitenkin nyky-suomenhevosia jykevämpiä.

Jalostus

SDHR otti alunperin linjakseen sen, että lähes mikä tahansa rotumääritelmän täyttävä hevonen voidaan hyväksyä rekisteriin ja jalostukseen. Näin on ollut ainakin aiemmin, mutta rekisteri työskentelee sen eteen, että se voitaisiin jonakin päivänä sulkea.

Myös ASHDA:n rekisteri on avoin, mutta siihen hyväksyttävien hevosten suku tulisi olla tiedossa ja siinä tulisi olla vain hyväksyttyjä risteytyksiä. Hyväksytyt rodut ovat:

  • Quarter-hevonen (värirajoituksia, ei saa olla tuplarekisteröity paint-rekisteriin)
  • Appaloosa
  • Knabstrupinhevonen
  • Stonewall Sport Horse, appaloosa-kylmäveri-risteytys, joka on rekisteröity SSB:ssä
  • Muu lämminverinen jolla on LP-geeni
  • Perchenhevonen
  • Clydesdalenhevonen
  • Shirenhevonen
  • Suffolkinhevonen
  • Belgiankylmäverinen (brabant)
  • American Cream Draft
ASHDA on kieltänyt 4.7.2014 jälkeen SDHR-rekisteröidyt hevoset. Myös friisiläisristeytykset kielletään yksiselitteisesti. SDHR ei ota kantaa friisiläisiin, mutta se ei ole muutenkaan listannut ainakaan nettisivuillaan hyväksyttyjä tai kiellettyjä risteytyksiä. Molemmat rekisterit saattavat vaatia risteytyksiin käytetyiltä roduilta tiettyjen geenivirheiden testejä (kuten HERDA, HYPP) tai ainakin niitä suositellaan.

Lähteet

maanantaina, elokuuta 23, 2021

Kesän kuulumiset ja syksyn suunnitelmat

 Hei vain kaikille kesän jälkeen! Nyt tarttisi palata arkeen ja jatkaa esimerkiksi tämän blogin kanssa säännöllisesti. Aloitinkin jo viime viikolla, mutta toisella aiheella, sillä se olisi ollut manaamista kirjoittaa kesän loppuvan ja syksysuunnitelmien painavan päälle kun itse on vielä lomareissussa.

Varsinaisesti tauko ei näkynyt virtuaalihevosten suhteen, sillä sehän koski vain tätä blogia. Noin muuten olen ollut varsin aktiivinen kesällä, ainakin joiltain osin.

Ensimmäinen ja ehkä eniten muillekin näkyvä aktiivisuus on koskenut porrastettuja kilpailuita. Kirjoitin keväällä siitä, että porrastettuihin, erityisesti ARJ-kisoihin osallistuminen hakee vielä muotoaan (Kilpaileminen – hourupäiden hommaa?). Nyt on tainnut löytyä jonkinlainen käytännöllinen rutiini, joka tyydyttää ajoittaisen pilkunniistäjänkin tarpeet noiden luokkien suhteen. ARJ:n lisäksi olen alkanut kilpailuttaa hevosiani muissakin lajeissa. Kyllä, olen koukussa.

Tämänhetkinen ongelma porrastettujen kanssa onkin positiivinen ongelma: hevoset etenevät niin kovin vauhdilla, että minulla ei ole alempien tasojen luokkiin monessakaan lajissa yhtään osallistujaa! Minä kun en rekisteröidessä merkitse hevosille syntymäpäiviä, joten päästäkseen mukaan kisalistoille, minun täytyy käydä muokkaamassa ensin ne syntymäpäivät hevosten profiiliin. Siinä minä olen ollut vähän laiska ja saamaton. Samalla tarkistan myös maksimitasot ja ylipäänsä sen, onko hevonen hengissä edes. Keväällä kävi nimittäin pienimuotoinen moka, kun muutama aikoja sitten kuollut hevonen kilpaili ihan iloisesti porrastettuja, koska en ollut ikinä käynyt merkitsemässä niitä kuolleiksi VRL:ssä.

Lisäksi olen puuhastellut eri rotujen kanssa tässä kesällä. Paso finojen ja paintien joukkoon tuli uusia tulokkaitakin ja muiden kanssa olen puuhastellut kasvattien sivuja ja muuta sen sellaista. Pari sadan hevosen rykäisyä sain rekisteriinkin tässä, puhumattakaan pienemmistä seteistä. Se alkaa tuo hevosten massarekisteröintikin sujua. Pitäisi ehkä joskus kirjoittaa siitäkin ja ennen kaikkea kysellä, että miten muut harrastajat koostavat sen vaaditun csv-muodon.

Syksyksi ei ole sinänsä luvassa mitään kovin suuria muutoksia, uutta ja ihmeellistä. Ajattelin lähiaikoina tehdä vihdoin ja viimein Keskustaan sen lupaamani "ostan melkein mitä vain" -ketjun ja katsotaan sitten mitä kaikkea mielenkiintoista sieltä löytyy. Pointti on se, että myyjien kannattaa tarjota sellaisia rotuja, joita Ionicissa jo on, koska tarvitsen uutta verta jalostukseen kumminkin, mutta myös sellaisia rotuja joita ei ole, koska joskushan pitää se ensimmäinenkin hankkia!

Yleensä olen kertonut vähän jotakin siitä, mitä reaalipuolen kesääni on kuulunut, mutta tänä vuonna koronan vuoksi mitään kovin kummallisia ei ole tullut tehtyä. Mutta jos jotakin pitäisi listata, niin ehkä seuraavat asiat:

  • Hellettä
  • Lisää hellettä
  • Ilmastoitu toimisto heinäkuussa, kun kaikki muut olivat lomalla
  • Banksy-näyttely Mäntässä
  • Lappeenranta-viikonloppu ja liuta yllättävänkin hyviä ravintoloita
  • Saimaan kanava-risteily (edellinen liittyy, kuva samoin)
  • Olympia-kouluratsatusta (ikävää ettei Ruoste pärjännyt)
  • Viikko etätöissä maaseudulla ja ylituottelias kirsikkapuu
  • Juhannusperinteet: maalle paljuun ja syömään, yöllä kotiin ja auton keula täynnä liiskaantuneita itikoita (kyllä, tämä on juhannusperinne jo että reissun jälkeen tarttee pesettää auto)
  • Juhannusbonus: pieni ajelukierros Audi S8:lla (reilu 300 hv V8, oli kiva mutta suuri, en päätynyt uutisotsikoihin)

Mitäpä muiden harrastajien kesään ja syksyyn kuuluu? Suuria suunnitelmia?

– S

maanantaina, elokuuta 16, 2021

Tie Tähtiin 2021 – osallistujan kokemuksia

Keväällä kilpailtiin vuotuinen Tie Tähtiin -cup, tarinaharrastajille suunnattu 5-osainen kilpailusarja. Sillä on jo historiaa, sillä ensimmäinen kerta siinä lienee kisattu vuonna 2018, ehkä jo aiemminkin. En tiedä, koska minähän ei ole varsinaisesti ollut tarinaharrastaja, paitsi viimeiset pari vuotta ja sittenkin vain pienesti. Tänä vuonna kuitenkin osallistuin hahmollani ensimmäistä kertaa TT-cupiin!

Koska minulla tosiaan ei ole tietoa siitä, millainen TT on aiemmin ollut (kuulin huhuja, että se olisi muuttunut viime vuodesta, kenties radikaalistikin?), joten kirjoitan nyt vain tämänvuotisesta cupista. Perusperiaate TT:ssä on suhteellisen yksinkertainen: 4 osakilpailua ja finaali, ja näihin saa lisäarpoja tulosarvontaan joko piirtämällä jotakin TT-cupiin liittyvää tai kirjoittamalla siihen liittyvän, vähintään 300-sanaisen tekstin. Tekstien aiheet olivat vapaat finaalia lukuunottamatta, kunhan se edes jollain tavoin sivusi TT-cupia. Finaalissa oli sitten annettu valmiit aiheet. Tekstien muuta laatua sinänsä ei arvioitu.

Piirtäähän minä en osaa, joten teksteillä menin kokonaan. Ylpeänä voinkin sanoa, että tekstien puolella taisin olla yksi tämän vuoden tuotteliaimmista osallistujista ja se toki näkyi tuloksissakin sitten! Saaliina oli nimittäin yksi voitto, yksi kakkossija, kaksi kolmossijaa ja finaalista kakkonen. Harvoin, jos koskaan olen niin odottanut kisatuloksia kuin tästä...

Tekstien pituusvaatimus, 300 sanaa, osoittautui aika mieluisaksi. Se on noin suunnilleen yhden A4:n pituinen teksti, joten minulta sellainen kyllä luonnistuu vähän heikommallakin inspiraatiolla. Tunnustan kuitenkin, että muutamasta tekstistä paistaa läpi se, ettei ole ollut yhtä hyvää ideaa vaan kaksi huonompaa ja ne on sitten kirjoitettu yhdeksi 300 sanan tarinaksi. Laadustahan ei ollut väliä eikä minulla ole ikinä ollut minkäänlaisia tunnontuskia julkaista ihan sitä itseään (köh). Parin tarinan yhteydessä jouduin huomauttamaan, että jos tuomaristo katsoo ettei sitä voi varsinaisesti laskea TT-tarinaksi, niin olkaa hyvät vain, tiedostan itsekin että yhteydet cupiin ovat melko heikot. Kiltisti nekin kyllä laskettiin aina pisteisiin mukaan.

Aluksi oli havaittavissa hienoista alkukankeutta, kun ei oikein ollut vielä päässyt oikein sisälle koko hommaan. Sitten kun osakilpailut alkoivat pyöriä kunnolla, kirjoittaminen niistä, niihin valmistautumisesta ja niistä toipumisesta oli helpompaa. Kolmannen osakilpailun kuvitteellinen järjestämispaikka Kuusamossa tarjoili tosi paljon inspiraatiota itsessään. Se oli siinä mielessä paras, mutta on kyllä sanottava, että muidenkin osakilpailuiden paikat oli kuvattu tosi hyvin ja niistä sai hyvän taustan omille jutuilleen.

Aionko jatkaa tarinakilpailemista? Ehkä ja kenties, katsotaan nyt. Ei TT-cup teknisesti ottaen ollut ensimmäinen tarinakisa, johon olen osallistunut, mutta ei niitä paljoa historiasta löydy. Olihan tuo pari kuukautta kestänyt tarinointi omalla tavallaan melko tiukka rupeama, kun kuitenkin halusi pärjätä eikä olla mukana vain kokeilemassa tuuriaan. Seppele cupia harkitsin, mutta se tuli niin pian TT:n jälkeen, että siinä kohtaa ei ollut paukkuja. Katsotaan mitä tuleman pitää.

— S

keskiviikkona, heinäkuuta 14, 2021

Keskiviikkomyynti: quartereita

Tänään tarjolla olisi quartereita. Suurimmalla osalla, ellei peräti kaikilla, on vähintään joitain kisatuloksia WRJ:stä. Osaa on saatu jo sivuille asti, mutta niitä voi olla enemmänkin olemassa ja todennäköisesti onkin.

Myyntiehdot ovat helpot:

  • Kerro jotakin kautta, minkä hevosen haluat ostaa: tämän postauksen kommenteissa (muista jättää sähköpostiosoitteesi!), sähköpostitse osoitteeseen vtionic@gmail.com tai Keskustassa privaviestillä (Sirpa).
  • Tee sivut ja ilmoita osoite.
  • Ilmoita myös VRL-tunnuksesi, ainakin osa hevosista on kuitenkin rekisterissä.

Lisää myymisestä, ehdoista ja suosituksista löytyy blogitekstistä Hevosten myyntiehdot. Värivaihtoehtoja voi kullekin hevoselle kysyä, jos haluaa.

QH-o. Arkansas Star GA VARATTU

  • Suvuton tuonti
  • S. 01.05.2018
  • Kilpailee pääasiassa halteria ja western pleasurea
  • Kuvan saa halutessaan mukaan linkitettyjen ohjeiden mukaisesti
  • N. 4-polvinen suku (Noway Ebonylla on vielä yksi sukupolvi): B Crash Ion - Emma Lena Ion
  • S. 03.09.2016
  • Kilpailee trailissa
  • Kuvan saa halutessaan mukaan (Bob Langrish)
QH-o. Dawson City Ion MYYTY
  • 3-polvinen suku: Chilkoot Pass Ion - Holly Joanie Ion
  • S. 07.06.2018
  • Kilpailee halteria pääasiassa
QH-o. Dear Bobby Ion VARATTU
  • 3-polvinen suku: Pink Elder Dark - Pink Red Pine
    • Kuten vanhempien nimistä näkyy, suku on Pinkin laukkahevosia. Western-hevosena tämä silti myydään.
  • S. 07.09.2016
  • Kilpailee pääasiassa western pleasurea
QH-o. Zack On The Rocks VARATTU
  • 2-polvinen suku: Pink Dark Cody - Pink Exclusive Honey
    • Tämäkin on pinkkiläistä sukua.
  • S. 18.05.2017
  • Kilpailee pääasiassa reiningiä
  • Kuvan saa halutessaan mukaan (Bob Langrish)
  • Pitkä (n. 5p), mutta epätasainen suku: DLHS Three Coins Beer - B Double Ion
    • Isä on WRJ-III -palkittu!
  • S. 05.07.2018
  • Kilpaillut nopeuslajeja, n. 30 sijoitusta nyt
  • 2,5-polvinen suku: Pink Carbon Dioxide - B Dream Ion
    • Edellisen tamman emä
  • S. 14.08.2015
  • Kilpaillut halteria
  • 3-polvinen suku: B Radical Ion - Pink Rosie Cotton
  • S. 31.08.2016
  • Kilpaillut erityisesti barrel racingia, satunnaisesti muitakin nopeuslajeja, sijoituksia tällä hetkellä 27
  • Kuvan saa mukaan (Bob Langrish)
QH-t. Pink Random Dreams VARATTU
  • 2-polvinen suku: Pink Little Joe - Pink Easy Dreams
    • Pinkin entisiä qh-laukkureita suku täynnä.
  • S. 15.02.2016
  • Kilpailee tätä nykyä horsemanshipiä
  • Suvuton tuonti
  • S. 01.05.2018
  • Kilpaillut pääasiassa trailia

perjantaina, heinäkuuta 02, 2021

Uudenvuoden lupausten puolivälin katsaus

Joulukalenteria kirjoittaessa kävi sellainen vahinko, että tulin tehneeksi uudenvuoden lupauksia. Nyt kun ollaan puolessa välissä vuotta, tai oikeastaan vähän ylikin jo), on hyvä aika tehdä katsaus siihen, mitä lupauksille kuuluu. Tietenkin kopioin tässä härskisti Nintsun ideaa ja samanlaista postausta.

Mitään yleiskattavaa on vaikea sanoa lupausten tilanteesta. Toiset on jo hoidettu, toisia ei edes aloitettu. Parempi siis mennä kohta kohdalta läpi ja kertoa mitä niille kuuluu.

  • Puuhaa enemmän Gin Ahaltekin kanssa (ja sitten tässä perässä oli listaa tehtävistä asioista)
    • Huups... Ei ole kyllä tapahtunut! No, onhan tässä vielä vuotta jäljellä, pitää ottaa asiakseen edistää tätäkin.
  • Puuhaa enemmän arabienkin kanssa: kaikki samat kohdat kuin ahaltekeillä, paitsi jos saisi vanhoista hevosista pois 2010-2012 syntyneet.
    • Ei ole tapahtunut tätäkään, olen käsitellyt noita muita rotuja tässä, jos en ole suoranaisesti idlannut.
  • Terskinhevosillekin voisi harkita samaa...
    • Eikä tällekään ole tehty mitään.
  • Päivitä blogia säännöllisesti kerran viikossa.
    • Tämä nyt sentään on ollut kuosissa, vaikka tässä kesätaukoa vietetäänkin ja se kesätauko on pidempi kuin normaalisti. Se taas ei johdu yksinomaan minusta, mutta silloin kun on olluh hönkä päällä, tekstejä on tullut säännöllisesti.
  • Tee Keskustaan perinteinen "ostetaan vähän kaikenlaista"-ketju. Ja osta sit kans äläkä jää jumittamaan.
    • Tekemättä, tosin vetoan siihen että se Keskusta oli pois pelistä tuossa keväällä.
  • Päivitä vanhoja kisatuloksia hevosten sivuille mahdollisimman paljon. Olisi kiva jos saisi esimerkiksi vuoden 2018 kisat kaikki sivuille.
    • Hei, tämän minä olen tehnyt! Lähetetyt kisapostit on itse asiassa koluttu jo alkuvuoteen asti.
  • Järjestä vuoden aikana vähintään 3 VSN-näyttelyt. Eka kutsu onkin jo putkessa. Plussaa jos tulee useampia näyttelyitä.
    • Huonolta näyttää. VSN:lle haettiin uutta ylläpitäjää vanhassa keskustassa, mutta sitten se tunnetusti kippasi eikä asiasta ole kuulunut sen jälkeen mitään. Minä jäin odottamaan uutta ylläpitoa ja näyttelyiden järjestäminen on jäissä.
  • Katso voisitko järjestää myös ARJ- ja/tai WRJ-kisat.
    • Molempia on järjestetty, joten tämä on hoidossa. Voisi kyllä varsinkin WRJ:tä järkätä enemmänkin, kun se ei ole vielä porrastetuissa.
  • Järjestä ainakin kahdet VMRJ-kisat.
    • Pahasti tekemättä! VMRJ on jäänyt vähän syrjään tässä viime aikoina kun olen pakertanut porrastettujen parissa. Kurinpalautuksen paikka.
  • Keksi kisakutsuille jokin muu systeemi kuin blogi.
    • No en ole keksinyt, mutta nähtävästi blogillakin pärjää nyt ainakin toistaiseksi.
  • Hanki jokin uusi rotu Ioniciin.
    • Voitaneen pitää toteutuneena lupauksena, koska meille tuli hackney monen, monen vuoden jälkeen. Sen isä sattuu olemaan meillä aikojen alussa elänyt Kerpan kasvatti, joten olihan se pakko ostaa. 
  • Kirjoita vuoden aikana vähintään 3 rotuesittelyä blogiin.
    • Kaksi on tullut jo, shagya ja menorca. Kolmas on tilauksessa, tuli eräältä harrastajalta pyyntö, että jos voisin kirjoittaa. Se on jäänyt vähän kesätauon jalkoihin, mutta on kattilassa hautumassa kyllä.
  • Myy hevosia. Keksi ensin että miten.
    • Noh, olenhan minä täällä blogissa pitänyt noita keskiviikkomyyntejä, päässeet nekin toki tässä unohtumaan. Keskustan paluu passivoi blogimyynnin, mutten ole saanut sinne vielä aikaiseksi suunnatonta myyntiketjua.
  • Rekisteröi hevosia VRL:ään.
    • Olenkin tätä tehnyt, mutta tällä hevosmäärällä siitä tuskin koskaan tulee valmista.
  • Ole aktiivinen keskustelija Keskustassa ja yritä muutenkin tehdä jotakin muutakin välillä kuin kaivella omaa napaasi.
    • Noo, yritystä on kyllä, asiaa auttaa kovasti se, että Keskusta on taas pystyssä. Yrittäminen jatkuu.
  • Lue ne aikoja sitten printatut väri-artikkelit! Plussaa saa jos ymmärtää tai luulee ymmärtävänsä edes jotakin.
    • Juu ei, ne ovat tuossa hyllyssä edelleen. Kevyttä kesälomalukemista ja niin edelleen.
Kuudestatoista lupauksesta kolme on kuosissa, kuusi jollain mallilla ja seitsemän kokonaan aloittamatta. Onneksi on vielä puoli vuotta aikaa...

– S

maanantaina, kesäkuuta 07, 2021

Keskustan paluu!

Ei, en puhu kunnallisvaaleista, vaan siitä, että Keskusta-foorumi on vihdoin palannut linjoille! Tässä nyt ensimmäiseksi tekijöille ruusu, olette sen ansainneet.

Valehtelisin, jos sanoisin että jo ehti vähän tulla ikävä Keskustaa. Tuli meinaan tosi paljon ikävä sitä! Kuten kirjoitin maaliskuussa Keskustan kipattua, Discord on hyvä chattailuun mutta mitään isomuotoisempaa keskustelua siellä ei oikein voi käydä. Tai voi, mutta sen seuraaminen on hankalaa ja raskasta ja väliin sekoittuu aina kaikkea muuta, jolloin siitä ei oikein kuitenkaan tule mitään. Niin että kyllä se vanhanaikainen, siististi ketjuihin järjestetty foorumi on vain paras juttu!

– S 

maanantaina, toukokuuta 24, 2021

Esittelyssä vanha ja pitkä RBSH-suku

Olen paraikaa käymässä läpi Ionicin RBSH:ita ja ajattelin esitellä vanhasukuisen oriin Wygrana Mésjatsin. Kuten näkyy, se ei ole oma kasvatti, sinänsä se siis on jo harvinaisuus Ionicin RBSH:iden joukossa. Ostin oriin Alegresta viitisen vuotta sitten sukunsa takia, sillä jo heti silmällään näki että nyt on todella vanha suku. 

Ori ja sen suku olivat kuitenkin pitkään jonkinlaisia mysteereitä ja ovat vähän vieläkin, sillä en esimerkiksi tiedä oriin kasvattajaa. Tiedän että sillä on kasvattaja, sillä pääsin joskus sen jäljille, mutta koska en kirjannut mitään ylös, langanpätkät sekosivat ja katosivat. En muista edes, että kumpi oli kasvattajatunnus, Wygrana vai Mésjats. Jompikumpi nimittäin oli! Jos jollain on tietoa tai edes hataria muistikuvia, niin kuulisin mielelläni. (Edit: se on muuten Mésjats, VRL juoruaa. Kasvattaja on Tahvonautti, joka on enimmäkseen kasvattanut puoliverisiä enkä tiedä mikä tämä Mésjats edes on)

Vuosien mittaan joidenkin hevosten sivut ja tiedot ovat kadonneet aivan perusteellisesti. Kun aloin kasata oriille pitkää sukutaulua, ensimmäisessä versiossa oli melko paljon kysymysmerkkejä. Olen viikonlopun uurastanut Archive.orgin, VRL:n ja Googlen parissa ja olenkin hyvin ylpeä, kun olen saanut selvitettyä oriin suvun lähes täysin. Kysymysmerkkejä löytyy edelleen, mutta tuntemattomillekin pystyy sentään rodun päättelemään ja se on tärkeintä, sillä projekti sai alkunsa veriprosenttien laskemisesta. En minä epäile siinä olevan liian vähän venäläistä vaan ihan silkasta uteliaisuudesta. Enpä tiennyt millaiseen pusikkoon pääni työnsin, mutta onpahan nyt tehty.

Wygranan suku on melkoinen läpileikkaus RBSH:n historiaa ja se sisältää niin paljon legendaarisia nimiä ja kasvattajia että vanhaa harrastajaa ihan huimaa. Siellä on jotakuinkin kaikki kasvattajatunnukset, joilla on ollut mitään tekemistä RBSH:n kanssa ja aika monia muita kuuluisia kasvattajia, joilta on tullut täysiverisiä ja puhtaita venäläisiä: Zeni, Quiero, Koululaakso, Greymask, Angelniemi, Rainy Days, Marinea, La Siréne, Immortelle, Nétts, Grdota, Whitewood, Agave, Redrock, KTN, Kalmoniemi, Gin, Ionic tietysti, Sarga, Rusviest, Sprietland, Yélna, Cullamore, Waterfall...

Jos suvusta pitäisi poimia joitain erityisen maininnan arvoisia hevosia, niin ainakin iieeiei. Moderato K, Kalmoniemen kasvattama ahaltek-ori, joka oli tiettävästi ensimmäinen koskaan kantakirjattu ahaltek. Miksi se on merkittävä asia? No, kun puoliverisiin, suomenhevosiin ja poneihin tottuneet NJ- ja ktk-tuomarit aikoinaan saivat eteensä ensimmäiset ahaltekit, niin palkinnot olivat tiukassa. Moderato oli merkittävä ori myös ahaltek-jalostuksen puolella.

Sitten on suvussa kolmeenkin kertaan esiintyvä RBSH-ori BDJ Yaroslav, Marinean kasvatti. Tuota pidettiin huippusukuisena kuulemma tuohon aikaan, isä oli KWB Studin omistama budjonnyori Ledik, saattoi olla kisattu ja ehkä näyttelyvoittajakin. Emä taas oli Virginian lemmikki Wizzerria. En tiedä missä kaikkialla ori vaikutti, mutta se ja sen varsoista ainakin ori AG Yaromir olivat ihan tunnettuja hevosia tuolloin.

Suvussa on toinenkin tuon ajan tunnettu budjonnyori, nimittäin Danchello. Ledikin tavoin sitä käytettiin enimmäkseen RBSH-jalostuksessa eikä kumpikaan ole tietääkseni jäänyt elämään puhtaisiin budjonnysukuihin. Niitä saattoi löytyä Kerpan hevosien suvuista vielä suhteellisen myöhään, mutta ovat sittemmin kadonneet, ilmeisen peruuttamattomasti.

Emän isälinja tulee Sunflower's Al Sheikistä, joka oli elinaikanaan tunnettu ja paljon käytetty ori. Sillä oli ainakin Ch-titteli ja ktk-palkinto, noina aikoina ne olivat kovaa valuuttaa jalostusmarkkinoilla. Eiköhän tuo esiinny vieläkin pitkäsukuisten arabien suvuissa, jos tarpeeksi kaukaa jaksaa kaivaa.

Niin, mites RBSH:sta arabia löytyy, kun se ei ole jalostuksessa sallittu rotu? Ei sinänsä olekaan, mutta angloarabi on ja sitä kautta "Sheikkikin" on RBSH:n esivanhemmaksi päätynyt. Mutta löytyy arabia Wygranan suvusta muutenkin. Ieeeii. on terskinhevoseksi merkitty KTN Zednik, jonka emä on tersk-tamma Stella (terskien kantatammoja tämä!), mutta isänä on arabiori. En tiedä miten tämä vertautuu reaalimaailmaan, tersk on toki pitkälti arabeihin pohjautuva rotu enkä pitäisi mitenkään yllättävänä, jos sen jalostuksessa voisi käyttää arabeja ainakin joillain ehdoilla. En siis ole koskaan vaivannut erityisesti päätäni tällä kysymyksellä, tosin erittäin harvoin tulee tällaisia terskejä vastaan ja ne ovat poikkeuksetta muinaisia, kuten Zednik (s. 2003). 

Wygranalle on syntynyt pari varsaa menneinä vuosina ja se olisi periaatteessa valmis lopetettavaksi. Onhan meillä noita vanhasukuisia RBSH:ita enemmänkin ja muutenkin hevosten määrä on paisumassa melkoiseksi, mutta jotenkin en nyt vielä raaskisi lopettaakaan tätä... 

keskiviikkona, toukokuuta 19, 2021

Keskiviikkomyynti: perchenhevosia

Tänään tarjolla on perchenhevosia. Useimmille on merkitty astutuksia ja varsoja, vaikka varsoilla ei ole vielä sivuja. Nämä jäävät meille Ioniciin.

Myyntiehdot ovat helpot:

  1. Kerro jotakin kautta, minkä hevosen haluat ostaa: tämän postauksen kommenteissa (muista jättää sähköpostiosoitteesi!), sähköpostitse osoitteeseen vtionic@gmail.com, Discordissa (siellä nimellä Sirpa, avatarina Ionicin logo) tai Keskustassa privaviestillä, kunhan Keskusta aukeaa.
  2. Kun olet saanut minulta kuittauksen että kauppa on ok, tee sivut.
  3. Ilmoita uusi osoite osoite ja VRL-tunnuksesi, jos sitä ei jostain syystä lue hevosen sivuilla.

Lisää myymisestä, ehdoista ja suosituksista löytyy blogitekstistä Hevosten myyntiehdot. Värivaihtoehtoja voi kullekin hevoselle kysyä, jos haluaa.

perche-o. Amédeé Ion

  • 1,5p suku, Gilles de Beauregard (YLA-II) - Blanche Ion
  • s. 23.03.2014
  • Työhevonen
perche-o. Lucrèce d'Ion MYYTY
  • 2p suku, DD Lucien - Lilou Ion
  • s. 26.11.2015
  • Työhevonen
  • 1p suku, Vinieux de l'Aroche - Silvette des Vernandois
    • Suvullisuudesta huolimatta ei ole meidän tai kenenkään kasvatti vaan ns. suvullinen tuonti
  • s. 1.7.2017
  • Työhevonen
perche-t. Azuré du Mimosa Ion MYYTY
  • 3p suku, Colmet Lymie - Papillon de Nuit Ion
  • s. 23.7.2015
  • Työhevonen
perche-t. Lilou Ion
  • 1p suku, Gilles de Beauregard (YLA-II) - Laladine GA
  • s. 28.3.2014
  • Työhevonen
perche-t. Olympe de Boise
  • 1p suku, Cesar de Guellé - Fanfan de Boise
    • Suvullisuudesta huolimatta ei ole meidän tai kenenkään kasvatti vaan ns. suvullinen tuonti
  • s. 1.7.2017
  • Työhevonen

keskiviikkona, toukokuuta 12, 2021

Keskiviikko: random-puoliverisiä

Tänään tarjolla on puoliverisiä, muita kuin FWB:itä. Useimmille on merkitty astutuksia ja varsoja, vaikka varsoilla ei ole vielä sivuja. Nämä jäävät meille Ioniciin.

Myyntiehdot ovat helpot:

  • Kerro jotakin kautta, minkä hevosen haluat ostaa: tämän postauksen kommenteissa (muista jättää sähköpostiosoitteesi!), sähköpostitse osoitteeseen vtionic@gmail.com, Discordissa (siellä nimellä Sirpa, avatarina Ionicin logo) tai Keskustassa privaviestillä, kunhan Keskusta aukeaa.
  • Tee sivut ja ilmoita osoite.
  • Ilmoita myös VRL-tunnuksesi, ainakin osa hevosista on kuitenkin rekisterissä.

Lisää myymisestä, ehdoista ja suosituksista löytyy blogitekstistä Hevosten myyntiehdot. Värivaihtoehtoja voi kullekin hevoselle kysyä, jos haluaa.

SWB-t. Jonens Vinterkyndel

  • 1-polvinen suku, Pictor GA - Cinnamonum GA
  • s. 04.10.2015
  • Estepainotteinen
DWB-o. Iceman Ion
  • 1-polvinen suku, Iceman AD - Renate Lennstrup
  • s. 30.07.2016
  • Koulupainotteinen
DWB-t. Solvej Ion
  • 1-polvinen suku, Soverny DK - Renate Lennstrup
  • s. 30.08.2016
  • Koulupainotteinen
old-o. Lisandro Ion MYYTY
  • Pitkä suku, epätasainen, HRS Lirezoso - Branda Ion
    • Isä on vanhasukuinen ori, kuollut jo muinoin, mutta pakastetta käytetty myöhemmin. Lisandro on siis isänsä puolelta hyvinkin vanhasukuinen.
  • s. 14.07.2018
  • Koulupainotteinen
  • Pitkä suku, epätasainen, Vlasis Ion - Salve Regina Ion
  • s. 10.04.2017
  • Koulupainotteinen
  • 1-polvinen suku, Berkeley - Where The Truth Lies
  • s. 18.07.2017
  • Valjakkopainotteinen

maanantaina, toukokuuta 10, 2021

Kesätauko!

Tiedän, olen vähän aikaisessa tämän jo melkein perinteisen blogi-kesätauon kanssa, mutta se johtuu nyt vähän minusta riippumattomista tekijöistä. Tarina-hevostelupuolella on juuri menossa TT-cup ja reaalielämän puolella töissä on järjettömän kiireinen kesä tulossa. En tiedä vielä milloin pidän kesälomani, joskus loppukesästä kuitenkin ja voi olla että tauko jatkuu syyskuun puoliväliin asti.

© Karri Huhtanen, originaali jaettu CC BY 2.0 -lisenssillä
Alkuperäistä kuvaa pienennetty ja rajattu

Keskiviikkomyyntejä jatkanen pitkin kesää enemmän tai vähemmän aktiivisesti, joten kokonaan tämä blogi ei ole kuihtumassa kesäksi. Ja noin muuten pyrin olemaan aktiivinen virtuaalimaailmassa sen verran kuin nyt yleensä olen, joten esimerkiksi tallit eivät mene tauolle. Voi tietysti olla että homma on entistä lusmumpaa, mutta eipä sekään varsinaisesti uutta ole...

Toivotan siis oikein hyvää kesää kaikille lukijoille! 

– S


keskiviikkona, toukokuuta 05, 2021

Keskiviikkomyynti: saddlebredit

Tänään tarjolla on saddlebredejä. Muista Ionicin hevosista poiketen näillä saattaa olla ARJ-sijoituksia, joskus käy jopa niin hyvä tuuri että myös vanhemmilla on moisia. Useimmille on merkitty astutuksia ja varsoja, vaikka varsoilla ei ole vielä sivuja. Nämä jäävät meille Ioniciin ja saattavat kisata ARJ:ta jossain maailmanvaiheessa, mutten lupaa mitään.

Myyntiehdot ovat helpot:

  • Kerro jotakin kautta, minkä hevosen haluat ostaa: tämän postauksen kommenteissa (muista jättää sähköpostiosoitteesi!), sähköpostitse osoitteeseen vtionic@gmail.com, Discordissa (siellä nimellä Sirpa, avatarina Ionicin logo) tai Keskustassa privaviestillä, kunhan Keskusta aukeaa.
  • Tee sivut ja ilmoita osoite.
  • Ilmoita myös VRL-tunnuksesi, ainakin osa hevosista on kuitenkin rekisterissä.

Lisää myymisestä, ehdoista ja suosituksista löytyy blogitekstistä Hevosten myyntiehdot. Värivaihtoehtoja voi kullekin hevoselle kysyä, jos haluaa.

o. Aogashima Ion

  • 2,5-polvinen suku, Abacus Ion - Nihoa Ion
  • s. 11.10.2016
  • Kilpaillut askellajiluokissa
o. Hey-Hey Go-Go GA VARATTU
  • 1-polvinen tuontisuku, Garland On Top GA - Hey-Hey My-My GA
  • s. 01.01.2017
  • Kilpaillut askellajiluokissa
  • 2-polvinen tuontisuku, Hey-Hey Go-Go GA - Dreamer Girl GA
  • s. 01.06.2017
  • Kilpaillut askellajiluokissa ja saddleseatissa (park)
  • 2-polvinen suku, CLA Red Light Night - Celestienne LUC
  • s. 07.11.2013
  • Kilpaillut askellajiluokissa
  • 2-polvinen suku, Kilauea Ion - Sally Spectra Ion
  • s. 19.02.2014
  • Kilpaillut saddleseatissa (show pleasure)
t. Dreamer Girl GA VARATTU
  • 1-polvinen tuontisuku, Dream Valentino GA - Grande Matinee GA
  • s. 01.01.2017
  • Kilpaillut askellajiluokissa ja ajoluokissa (pääasiassa roadster)
t. Flashlights Ion VARATTU
  • 1-polvinen suku, Flash Cube GA - Fine By Me GA
  • s. 20.11.2013
  • Kilpaillut saddleseatissa (classic pleasure) ja askellajiluokissa
  • 3-polvinen suku, Red Star Ion - Mauna Kea Ion
  • s. 24.11.2015
  • Kilpaillut saddleseatissa (park) ja ajoluokissa (pääasiassa pleasure driving)
  • 2-polvinen suku, CLA Red Light Night - Kaimana Ion
  • s. 08.11.2013
  • Kilpaillut saddleseatissa (English pleasure)
  • 3-polvinen suku, Too Strange Ion - Kalima Ion
  • s. 31.10.2015
  • Kilpaillut askellajiluokissa, saddleseatissa (park) ja ajoluokissa (pääasiassa pleasure driving)
  • 1,5-polvinen suku, Flash Cube GA - Sally Spectra Ion
  • s. 09.12.2013
  • Kilpaillut askellajiluokissa ja saddleseatissa (English pleasure)
  • 2-polvinen suku, Karisimbi Ion - Kaimana Ion
  • s. 08.01.2014
  • Kilpaillut askellajiluokissa, saddleseatissa (park) ja ajoluokissa (fine harness), ~50 sijoitusta

maanantaina, toukokuuta 03, 2021

Kenen kasvatteja meillä on eniten?

Vuonna 2015 esittelin listaa siitä, keiden kasvatteja meillä on eniten. Nyt ajattelin että olisi korkea aika tehdä taas jonkinlaista laskentaa, jos ei muuten niin ihan vaikka huvikseen. Löysin 277 hevosta, jotka eivät ole meidän omia kasvatteja (Ion, Pink), tuonteja tai muuten vain suvuttomia.

Ykköstilaa pitää melko ylivoimaisesti Hazard's-kasvatit, meillä on niitä peräti 19 kappaletta! Tosin laskennan hetki on epäreilu, sillä ostin juuri taannoin liki puolen tusinaa Hazard's-walkeria ja ennestäänkin on jo useampia. Mutta minkäs teet, kun askellajihevoset kiinnostavat ja Hazardin kasvatustoiminta on aktiivista.

Kakkossijalla on Delmenhorst kaikkien eri kasvattajatunnustensa kanssa (d'Delm, DLHS ja mitä näitä nyt oli), delmenhorstilaisia meillä on 11 kappaletta. Kun Hazardista olen ostanut lähinnä kai vain askellajihevosia, walkereita etunenässä, Delmenhorstista on mukaan tarttunut kaikenlaista. Rotuvalikoimaa nimittäin on nyffeistä quartereihin ja ranskanpuoliverisistä andalusianhevosiin. Ei liene uutinen, että rakastan tällaisia talleja, joista löytyy kaikkea kaikkeen tarpeeseen.

Kolmossija on jaettu, 10 kasvattia meillä on sekä Ravenwoodista että Ponipallerosta. Ravenwoodin hevoset ovat suurimmaksi osaksi amerikkalaisrotuja, morganeita, askellajihevosia ja sen sellaista. Ponipalleron rotuvalikoima on laaja eikä suinkaan pelkkiä poneja.

5-9 kasvattia:

  • Nerywick 9
  • Criallt 8
  • Priton 7
  • Vermont 6
  • frá Ljóma ja Glow 6
  • Angren 5
  • Crampton 5
  • Knoxdale/Disa 5
  • Mustang 5
  • Nouvion 5
  • Oldfinion 5
  • Susikallio 5
4 kasvattia:
  • Adina
  • Birch Bark Ranch
  • d'Beni
  • Kerppa (Quiero, Zeni, RDN jne)
  • Newa Road Ranch
3 kasvattia:
  • 7th
  • Breawa
  • CHR
  • di Sierra
  • Luxus
  • Malibu
  • MV
  • Oxford
  • Presta
  • Shado
  • Swildie
2 kasvattia:
  • Aidan
  • Baroque Alviano
  • BRA
  • Breezy
  • Claridge
  • Dawnfrost
  • Ephemeral
  • FAE
  • Glademist
  • Lepmets
  • Llygedyn
  • Rivendell's
  • Rushock
  • Storyteller's
  • Trze
  • von Lark
  • Yemene
  • Zemniak
  • Zen

Yhden kasvatin meille myyneitä on niin paljon, etten luettele niitä tässä, lista venyisi liian pitkäksi.

Kuten näkyy, minun laskutapani ei ole mitenkään johdonmukainen. Olen toisinaan laskenut joitain kasvattajatunnuksettomia kasvatteja tietyn kasvattajatunnuksen alle jos tiedän, että kasvattajatalli on sellainen, joka käyttää tiettyä tunnusta. Joitain olen yhdistellyt henkilön mukaan (kuten Kerppa ja Disa), toisia en (Vermont ja Oxford ainakin olisivat Chaon, muutaman muun tallin lisäksi) ja niin edelleen. Olisi hauska joskus tehdä tarkka tilasto, mutta katsotaan milloin ja jos sitä viitsii.

— S

keskiviikkona, huhtikuuta 28, 2021

Keskiviikkomyynti: FWB:itä

Tänään tarjolla on muutamia suomalaisia puoliverisiä.

Myyntiehdot ovat helpot:

  • Kerro jotakin kautta, minkä hevosen haluat ostaa: tämän postauksen kommenteissa (muista jättää sähköpostiosoitteesi!), sähköpostitse osoitteeseen vtionic@gmail.com, Discordissa (siellä nimellä Sirpa, avatarina Ionicin logo) tai Keskustassa privaviestillä, kunhan Keskusta aukeaa.
  • Tee sivut ja ilmoita osoite.
  • Ilmoita myös VRL-tunnuksesi, ainakin osa hevosista on kuitenkin rekisterissä.

Lisää myymisestä, ehdoista ja suosituksista löytyy blogitekstistä Hevosten myyntiehdot.

  • Pitkäsukuinen: Carrot In Cappuccino DFC - Cassandra Ion
    • Paljon hannoveria suvussa
  • s. 3.5.2020
  • Estepainotteinen

maanantaina, huhtikuuta 26, 2021

Oma domain 20v ja vähäsen Hevosmaailma.netin historiaa

Tämä postaus ei suoranaisesti käsittele virtuaalihevosia sinänsä, mutta sinne päin kuitenkin. Onhan monella harrastajalla oma domaininsa. Laskeskelin nimittäin tuossa että ensi kuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun hankin hevosmaailma.net-domainin. Ja sen saman domain-nimen alla pyörii myös Ionic, kuten on tehnyt koko 17-vuotisen historiansa ajan. Silläpä ajattelin kertoa vähän miten tähän päädyttiin ja mitä 20 vuoden aikana on tapahtunut. Hevosmaailma.net-sivuston historiaakin tässä vähäsen sivuan, mutta se saattaisi tarvita oman postauksensa. Ehkä joskus.

Hevosmaailma.net tunnettiin pitkän aikaa suurimpana tai ehkä jopa ainoana suomenkielisenä hevosrotusivustona aikana ennen Wikipediaa. Se alkoi minun mielenkiinnostani hevosrotuihin ja hevosiin yleensä, mutta aloitin sen kehittämisen jo ennen hevosmaailma.net-domainia ja kevättä 2001. Alunperin keräsin tietoja hevosroduista ihan vain itselleni, ensin kirjoista, sitten netistäkin. Kun opinnoissa tuli vastaan HTML ja nettisivujen teko, päässäni välähdi idealamppunen, että hei, tässäpä mainio aihepiiri tehdä oma sivusto. Jos en väärin muista, aivan alkuperäisin hevosrotusivuston runko syntyi jonkin kurssin loppuharkkana, jonka sitten päätin siirtää nettiin ja alkaa laajentaa. 

Ennen omaa domainia sivusto vaihteli paikkaa joitain kertoja, se taisi olla Geocitiesissä tai Sunpointissa tai kenties hetken aikaa molemmissa ja sitten jonkin aikaa koulun tarjoamassa kotisivukansiossa. Mutta tosiaan toukokuussa 2001 pitkällisen hautomisen ja muutaman hyvän vinkin jälkeen hankin itselleni oman domainnimen ja webbihotellipalvelun, jonka uskollinen asiakas olen siitä lähtien ollut.

Kerrottakoon tähän väliin, että pyörittelin sivuston nimeä pitkän aikaa ja päädyin sitten hevosmaailma.netiin. Se ei kyllä ollut lopulta mikään hyvä idea, koska tuolloin oli olemassa myös Hevosmaailma-niminen lehti, muistaakseni Karprintin julkaisema. Tiedä vaikka olisi olemassa edelleenkin. Välillä ihmisille tuli väärinkäsityksiä ja sain Hevosmaailma.netin webmasterin sähköpostiin jotakin kyselyä lehtiin liittyen. Näitä piti sitten neuvoa oikeaan osoitteeseen.

Palveluntarjoajaksi valikoitui K&T Neutech ystäväni suosituksesta. Neutech oli perustettu vuonna 1997 ja se taisi olla ihan ensimmäisiä suomalaisia webhotelli-palveluiden tarjoajia. Ostamani paketin hinta oli tuolloin 600 markkaa vuodessa, opiskelijalle iso raha eikä se ollut sieltä halvimmasta päästä, mitä oli tarjolla, mutta se oli hyvä. Ja tiedättekö? Vuosimaksuni on edelleen sama, karvan vajaa 100 € vuodessa! Palvelupakettia on päivitetty vuosien mittaan useasti, tilaa ja kaistaa on lisätty, mutta hinta on pysynyt samana. Neutech myytiin muutama vuosi sitten Planeetta Internet Oylle ja nykyään Neutech on lakannut olemasta edes brändinä (se roikkui muutaman vuoden Planeetan kanssa rinnakkain, muistaakseni). Kauppakaan ei ole vaikuttanut hintaan ja mitä tuossa katselin noita hinnastoja, se on edelleen ihan kilpailukykyinen summa käyttämästäni paketista.

Tässä vuosien mittaan on usein virtuaalihevospuolella kyselty webbihotelleista suosituksia ja olen aina muistanut mainita K&T Neutechin. Se ei ehkä koskaan ole ollut se halvin palveluntarjoaja, mutta se on ollut aina ihan hillittömän hyvä. Vioista johtuvia käyttökatkoja muistan 20 vuoden ajalta ehkä pari kappaletta ja nekin korjattiin nopeasti. Asiakaspalvelu on ollut aina asiallista, suomenkielistä ja miltei valoa nopeampaa. Olen saanut vastauksia ei-kiireellisiin kysymyksiini jopa viikonloppuisin ja sen kerran kun unohdin itse maksaa laskun ja kun vihdoin sen maksoin, lähetin viestiä että kävi näin, maksoin myöhässä, anteeksi, mutta milloinkohan saisin saittini takaisin linjoille, niin siihen meni valehtelematta 4 minuuttia. Toki olen ihan perusasiakas, jolla ei ole juuri tavan HTML-sivuja kummempaa käytössä.

Planeetta Internetistä (joka muuten ei millään tavoin sponssaa tätä postausta, harmi kyllä...) tai sen asiakaspalvelusta en osaa sanoa vielä sitä enkä tätä. Domainin toiminnassa ei ole ollut tässä 4 vuoteen mitään sanomista ja kun taannoin ekaa kertaa otin yhteyttä laskutusasioiden tiimoilta asiakaspalveluun, niin se toimi yhtä lailla rivakasti kuin Neutechillä aikoinaan. Ettei se nyt ihan kauhean huonolta vaikuta.

Kyllähän minä olen mietiskellyt, että pitäisikö vaihtaa domain, kun hevosmaailma.net-sivusto on ajettu alas. Käytännössä lopetin sen ylläpidon joskus kymmenkunta vuotta sitten jo, mutta jätin sen kuitenkin näkyville ja poistin lopullisesti vasta ehkä pari vuotta sitten. Tällä hetkellä Hevosmaailma.netissä majailee oikeastaan vain Ionic ja Gin Ahaltek sekä tietenkin Pinkin rauniot. Että jos sitä muuttaisi domain-nimeä viittaamaan enemmän virtuaalihevosiin tai jotakin. Ionic.net olisi tietysti komea, mutta en ole saanut aikaiseksi. Hyödyllistä se toki on, että domain ja sitä myöten hevosten osoitteet pysyvät vuodesta toiseen samoina.

Eikun sitten vain seuraavaa 20 vuotta kohti!

— S

keskiviikkona, huhtikuuta 21, 2021

Keskiviikkomyynti: lyhytsukuisia suomenhevosia

Koska Keskusta edelleen tietääkseni on pois linjoilta, ajattelin tehdä nyt myyntipostauksia tänne blogiin. Toistaiseksi siis joka keskiviikko tärähtää myyntiin jokusia hevosia. Pyhä tarkoitus olisi että hevoslista olisi suht lyhyt ja keskittyisi yhteen rotuun, mutta katsotaan miten tämä tästä kehittyy.

Myyntiehdot ovat helpot:

  • Kerro jotakin kautta, minkä hevosen haluat ostaa: tämän postauksen kommenteissa (muista jättää sähköpostiosoitteesi!), sähköpostitse osoitteeseen vtionic@gmail.com, Discordissa (siellä nimellä Sirpa, avatarina Ionicin logo) tai Keskustassa privaviestillä, kunhan Keskusta aukeaa.
  • Tee sivut ja ilmoita osoite.
  • Ilmoita myös VRL-tunnuksesi, ainakin osa hevosista on kuitenkin rekisterissä.

Lisää myymisestä, ehdoista ja suosituksista löytyy blogitekstistä Hevosten myyntiehdot.

Tänään tarjolla on suomenhevosia.

o. Ionin Iku-Turso VARATTU

  • 1p suku: Vetehinen - Periäisen Santra
  • Yleispainotteinen, muutamia kisatuloksia eri lajeista
  • Vastoin sivujen tietoa, ori astuu vielä tässä kuussa meillä pari tammaa ja varsat jäävät meille (sivuille merkitty huhtikuu 2022) 
  • 1p suku: Lännen Lokari - Periäisen Santra
  • Työhevonen, muutama TYH-sijoitus
  • 1p suku: Raalan Patruuna - Kullantöyrään Kinuskimansikka
  • Työhevonen, muutama TYH-sijoitus
  • Saanut nykyisellä kuvalla RCH:n että periaatteessa lienee ktk-kelpoinen
  • Suvuton
  • Työhevonen, muutama TYH-sijoitus
  • Saanut nykyisellä kuvalla RCH:n että periaatteessa lienee ktk-kelpoinen
  • Sivuilla olevat tekstit saa mukaan soveliain tekijänoikeusmerkinnöin (© S/Ionic), sukuselvitys on tarjottava jälkeläisten omistajille kopioitavaksi
  • 1p suku: Raalan Patruuna - Huissan Huhu
  • Yleishevonen, kilpaillut eri lajeja, mm. VMRJ

maanantaina, huhtikuuta 19, 2021

Kilpaileminen – hourupäiden hommaa?

Kaikkea pitää kokeilla, paitsi kansantanhuja, sanoo vanha kansa, tai jotain. Niinpä muutaman vuoden suht aktiivisen ARJ- ja WRJ-kilpailu-uran lisäksi päätin kokeilla muutakin: muita lajeja, kilpailuiden järjestämistä itse ja porrastettuja. Mitä tästä on jäänyt käteen? En tiedä, mutta välillä tulee mieleen, ettei se ihan tervepäistä hommaa ole tai sitten vain olen ARJ:n ja WRJ:n pilalle lellimä. Tässä muutamia havaintoja.

Muut lajit

Kyllähän minä sen tiedän, että ARJ ja WRJ ovat pienempiä lajeja kaikin puolin kuin vaikkapa KRJ ja ERJ. Niinpä WRJ:ssä ja erityisesti ARJ:ssä on usein tarjolla tosi isoja kisoja, joissa on tosi paljon eri luokkia tarjolla ja kukin osallistuja saa tuoda sen maksimin eli 10 hevosta mukaan. ARJ taitaa jopa kannustaa tähän. Onhan se tietysti loogista: silloin harvoin kun kisoja on, sinne saa sitten monipuolisesti ja paljon hevosia mukaan. Ja varsinkin ARJ:ssä on muutamia suuria hevosenomistajia, joilta löytyy helposti se 10 hevosta mukaan joka luokkaan. Puhun tässä itsestäni, mutten ole edes ainoa! Yksittäisiä tai muutamia hevosia kilpailuttaa vain harva. Luokat tulevat harvoin, jos koskaan täyteen ja suuri osallistujamäärä per osallistuja suosii suuria hevosenomistajia. Kun luokassa on 20 osallistujaa, joista 10 on minun, sijoitusten kerääminen on aika helppoa.

Tästä iloittelusta seuraa se, että sijoitusten määrän kerääminen on suhteellisen vaivatonta. Olin peräti hämmentynyt kun löysin Ionicista askellajihevosia, jotka sijoitusten määrän perusteella nappaisivat täydet kisapisteet laatuarvosteluissa. Ja todella monella oli vähintään 20 sijoitusta, mikä minun ymmärtääkseni tekee niistä muodollisesti päteviä varsojen vanhemmiksi. Sillä lailla! Juu juu, olenhan minä tosiaan kolmisen vuotta kisannut ARJ:ssä hevosillani, mutta ei niitä kisoja kuitenkaan tuhkatiheään ole, aina ei ole sopivia luokkia, minulla on paljon enemmän hevosia kuin yksiin kisoihin voi ilmoittaa ja minun kisaamiseni ei ole missään määrin järjestelmällistä.

Suositummissa lajeissa meno on ihan toisenlaista. Kisat ja luokat ovat pieniä, voi olla että tarjolla on esimerkiksi vain kaksi heA-koululuokkaa, yksi osallistuja saa tuoda kolme hevosta. Luokat ovat täynnä siltikin. Kerää tässä sijoituksia sitten! Onkin muuten tosi nihkeätä, toki olisi helpompaa, jos olisi vain ne 3-5 hevosta, joita kilpailuttaa aktiivisesti eikä vaihda kisahevosiaan joka kisoihin aina sen mukaan, mikä sattuu kunakin päivänä kiinnostamaan.

Ei sillä että valittaisin, ymmärrän erittäin hyvin nuo suosittujen lajien pienet kisat ja luokat. Tulosten kaahiminen hevosten sivuille on helpompaa tällaisista kisoista. Vaikeaksi homman tekevät eri luokat (jotka täytyy aina muistaa merkitä oikein hevosten sivuille, ei sovi pelkkä apina-copypaste) ja se, jos luokissa on eri määrä hevosia mukana (vaikuttaa sijoittujien määrään ja tulosmerkintään). Helppoa jos niihin ei tarvitse mennä koskemaan.

Kilpailuiden järjestäminen itse

Haluaisin kovasti, että minulla olisi tästä pelkkää positiivista sanottavaa. Paljon onkin. Prosessi sekä kisojen anomiseen että tulosten ilmoittamiseen on VRL:n puolelta varsin helppo. Sitä oli oikeasti aika vaikea edes möhliä. Mutta sitten on se mutta. Pieni asia sinänsä, joka kuitenkin saa minut repeämään harmista. 

Sijoitusnumerot! 

Ne pitää olla merkittynä kun lähettää tuloksia VRL:lle. Sehän on helppoa, jos ne sijoitusnumerot ovat suoraan kopioitavissa kisakutsun sivuilta, mutta kun minä taas tahtoisin käyttää <ol>-tagia, joka numeroi automaattisesti, mutta sijoitusnumeroita ei voi kopioida, vain pelkän tuloslistan kopiointi onnistuu. Random.org:sta sain tulokset nätisti nyky-Bloggeriin, mutta sekin käyttää samaista <ol>-tagia ja joudun joka tapauksessa askartelemaan ne sijoitusnumerot tuloksiin, joko kisakutsuun tai sitten VRL:n lomakkeeseen. Ja sekös syö naista, joka haluaa minimoida tällaisen tylsän ja virheherkän näpräämisen.

Hyvästit siis suunnitelmille ryhtyä aktiiviseksi kisajärjestäjäksi! Hyvästi monien kymmenien kutsujen ryppäät! Hyvästi suuret ARJ-kisat monine luokkineen! Ei vain tule mitään, hermohan minulla menee.

Vai miten te muut tuon teette, te jotka järjestätte aktiivisesti isoja kisoja ja kisaryppäitä? Onko teillä jokin kikkakolmonen? Älkää vain sanoko että ihan käsin ähräätte numeroita satoihin ja tuhansiin tuloslistoihin? Itse mietin, että jos saisi jotenkin Excelin kautta viriteltyä jonkinlaisen systeemin, mutta saas nähdä miten käy.

Porrastetut kisat

Monet hehkuttivat uuden VRL:n myötä, että porrastetuissa kilpaileminen on entistä helpompaa. Aiemmin olen kuullut väitteen sen sopivan laiskoille, kun tuloksia ei tarvitse kirjata hevosten sivuille ja että niiden edistys kisaamisessa päivittyy automaattisesti niiden sivuille tai jotain. Päätin sitten antaa pikkusormen ja kokeilla, semminkin kun siihen kannusti se seikka, että perinteisiä ARJ-kisoja on niin kovin harvakseltaan tullut kalenteriin.

Alkuvaikeuksien jälkeen jälkeen olen saanut kisalistat näyttämään suunnilleen oikeilta. VRL:lle suurkiitos hevosten muokkauksen massatyökaluista, ilman niitä mistään ei olisi tullut mitään. Ne kisalistat ovat kuitenkin minun nähdäkseni harminaihe ARJ:ssä, olisivat myös WRJ:ssä, mutta siinä ei järjestetä porrastettuja, ainakaan vielä. Ymmärrän että ne toimivat perinteisissä lajeissa, kun lajeja on vain se yksi: tason 3 estehevonen hyppää aina tason 3 esteitä, mutta tason 3 tennesseenwalker ei oikein voi osallistua tason 3 tölttiluokkaan. Itsehän rajoitan vielä ARJ-hevosillani noita lajeja sen jaoksen sisällä, en kilpaile kaikilla askellajiratsuillani esimerkiksi saddleseatia ja silloin kun kilpailen, keskityn yhden hevosen kohdalla vain yhteen lajiin. ARJ:ssä osa luokista on rotukohtaisia eikä lajijaos varsinaisesti suosittele saddleseat-lajien sekakisausta.

Niinpä minulle toimiva kisalista olisi sellainen, jossa tason lisäksi näkyisi rotu, jotta tiedän mihin erikoisaskellajiluokkiin voin sen ilmoittaa, ja itse määrittelemäni laji tai lajit, joissa haluan sitä kilpailuttaa. Sinänsähän tuo systeemi muistuttaa vanhaa Show Pony Circuitia, jota olen totta tosiaan jäänyt kaipaamaan. Perinteisissä lajeissa tuo on varmasti ihan toimiva järjestelmä ja pitänee joskus kokeilla sitäkin puolta. Ymmärtääkseni ARJ:n lisääminen porrastettujen puolelle on uusi juttu ja ehkä hommassa on vielä alkukankeutta ja vaikeutta kun lajit eivät ole yhtä yksiviivaisia kuin perinteiset lajit.

Menin minä ilmoittamaan jo yhden hevoseni ARJ:n porrastettuihin kisoihin. Vielä pitäisi muistaa että kuka hevonen ja mihin kisoihin, pääsi nimittäin unohtumaan. Niin ettei tämä minun porrastettujen urani kovin hohdokkaasti alkanut.

– S

maanantaina, huhtikuuta 12, 2021

Kalliovuortenhevosten säkäkorkeudet

Minä olen näitä eri rotujen säkäkorkeustilastoja esitellyt jonkin verran, viimeisimpänä tammikuussa arabiristeytysrotujen säkäkorkeuksia. Tällä kertaa vuoron saa kalliovuortenhevonen, mutta tilastojen lisäksi kerron vähän tuon rodun säkäkorkeusasioista muutenkin. Kalliovuortenhevosten korkeuksien kanssa on nimittäin ollut tässä parin vuosikymmenen aikana vähän säätöä ja rotu on vaihtanut nimeäänkin siinä välissä ponista hevoseksi. 

Minä itse kuulin koko rodusta ensimmäisen kerran joskus 90-luvulla, kun sain käsiini Elwyn Hartley Edwardsin kirjan Koko maailman hevoset. Tässä suomennoksessa rotu esiteltiin nimellä kalliovuortenponi ja sille ilmoitettiin säkäkorkeus, joka osoittautui sittemmin hieman virheelliseksi. Kun 2000-luvun alussa perustin Hevosmaailma.netin, rotu meni sinne  kalliovuortenponina enkä sitä säkäkorkeuttakaan tarkistanut oikeaksi. Saattoi tosin olla, että tuolloin ei ollut vielä oikein mitään paikkaa mistä tarkistaakaan.

Koska Virginia ja minä käytimme Hevosmaailma.netiä paljon lähteenä, virheellinen säkäkorkeus ja rodun nimi valuivat sieltä virtuaalimaailmaan. Emme me olleet ainoita, sillä kalliovuortenhevonen roikkui melko pitkään NJ:n ponirotujen listalla. Sittemmin se on kyllä korjautunut kiitettävästi ympäri virtuaalimaailman ja tunnetaan hevosrotuna. Ainoastaan minä vanha kanto saatan joskus vielä lipsahtaa ainakin ajatuksissani nimittämään sitä poniksi.

Miksikö tuossa Edwardsin kirjan suomenkielisessä versiossa sitten oli väärä säkäkorkeus? Tajusin ongelman todennäköisen alkusyyn vasta kun sain käsiini alkuperäiskielisen version. Suomennoksessa säkäkorkeudeksi oli todennäköisesti ilmoitettu 140-160 (150?) cm. Alkuperäisessä versiossa korkeus oli ilmoitettu kämmenenleveyksinä 14-16 (15?) hh. Kämmenenleveys on noin 10 cm, mutta se ei ole ihan tarkka vaan oikeasti se on 4 tuumaa eli 10,16 cm. Ero on pieni, mutta 14-16 hh on sentteinä 142-163 cm (pyöristetty arvo). Jos nämä säkäkorkeusasiat kiinnostavat, siitä löytyy vanha blogiteksti: Kämmenenleveydet hevosten mittana.

Huomautan kuitenkin tässä välissä, että minulla ei ole enää kumpaakaan kirjaa saatavilla, joten en ole varma mitä siinä varsinaisesti ilmoitettiin säkäkorkeudeksi. Alunperin Hevosmaailma.netissä säkäkorkeuden yläraja oli 150 sentissä, en tiedä miksi mutta olettaisin pääasiallisena lähteenä olleen tuon suomenkielisen Edwardsin kirjan. On tietysti mahdollista, että rotuyhdistys on muuttanut säkäkorkeusrajoituksia vuosien mittaan, jolloin kirjojen tieto jää auttamatta vanhentuneeksi. Toisaalta se on voinut olla myös ihan inhimillinen virhekin, epätarkkuus tai painovirhepaholainen, sattuuhan näitä.

Toinen ongelma tuossa kirjassa ja useimmissa muissakin hevosroduista kertovissa kirjoissa oli se, että rotujen kohdalla ei välttämättä mitenkään tarkenneta sitä säkäkorkeustietoa, että onko se ehdoton raja vai jonkinlainen yksilöiden keskisäkäkorkeus vai ihannekorkeus vai jotain muuta. Toki rotuyhdistykset ja kantakirjat suhtautuvat asiaan eri tavoin ja vaihtoehtoja on monia:

  • Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta mitenkään. Esimerkki: englantilainen täysiverinen, lämminveriravuri.
  • Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta mitenkään, mutta on olemassa tietty ihanneväli, johon yksilöiden toivotaan osuvan. Näitä voi olla yksi yhteinen molemmille sukupuolille tai oreille ja tammoille omansa. Esimerkki: FWB.
  • Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta, mutta korkeuden perusteella tehdään jonkinlaista jakoa rodun sisällä. Esimerkki: suomenhevonen.
  • On olemassa ala- tai yläraja tai molemmat, mutta ne ovat hyvin väljät. Tällöin voi olla myös ihannekorkeus. Esimerkki: muistaakseni jotkin pv-kantakirjat.
  • On määritelty tarkasti säkäkorkeuden ala- tai yläraja tai molemmat, jonka alittajaa/ylittäjää ei hyväksytä rekisteriin tai kantakirjaan, tai ainakin siinä voi olla rajoituksia. Raja voi olla oreille ja tammoille eri tai sama. Esimerkki: monet ponirodut.

Kalliovuortenhevonen on ymmärtääkseni aika tiukka tässä asiassa, sillä se määrittelee sekä ala- että ylärajan säkäkorkeudelle ja ilmeisesti ainakin alaraja on tiukka. Kalliovuortenhevoset kyllä rekisteröidään varsana, jolloin säkäkorkeudesta ei vielä tiedetä, mutta jonkinlainen kantakirjaus (puhutaan termillä certificate) vaatii ainakin sen, että hevonen on vähintään 14 hh.

Tämän pitkällisen sepustuksen jälkeen totean siis, että kautta aikain Ionicissa on ollut alamittaisia kalliovuortenhevosia ja meni itse asiassa aika kauan ennen kuin kumpikaan meistä edes tajusi, että se on ongelma. Itse asiassa meillä on edelleen yksi selkeästi liian matala hevonen, 138-senttinen Nevaeh Ion. Tamma on syntynyt vuonna 2010 ja sen vanhemmat ovat vuodelta 2008, molemmat hyvin matalia myös, joten siksipä Nevaehista ei kovin korkeaa tullut. Pidän kyllä huolen siitä, että tamman jälkeläiset tulevat olemaan kyllä ihan sallituissa rajoissa. Virtuaalihevosten jalostus on sitten ihanaa kun voi vain päättää että vaikka tämä nyt on vajaamittainen, niin sen varsat menevät rajoihin!

Tässä sitten se tilasto itse:


Orien keskiarvo on 151,66 cm (85 hevosta) ja tammojen 149,74 cm (99 hevosta). Kuten näkyy, tuossa 150 sentin tietämillä on tämän rodun piikki, tammoilla selkeämpi kuin oreilla. Viivadiagrammina se näkyisi ehkä selkeämmin.

Minkälaisia päätelmiä tästä nyt voitaisiin tehdä? Tuo alunperin ylärajana pidetty 150 cm taitaa edelleen jonkin verran vääristää meidän rockyjen säkäkorkeuksia. Minä ainakin Ionicin alkuvuosina pidin yli 150-senttistä kalliovuortenhevosta jotenkin kauhean isoina ja vaikka jossain vaiheessa otinkin tavoitteeksi kasvattaa rodun säkäkorkeutta, se keskisäkäkorkeus pyörii edelleen siinä 150 sentin tuntumassa, vaikka voisi olla isompikin. 160 sentin ylittäjiä ei tallissa tällä hetkellä ole ainoatakaan, tasan 160-senttisiä vain kaksi ja yli 155-senttisiäkin aika vähän.

Jatkossa voisi ehkä vieläkin enemmän kasvattaa tuota rodun kokoa, mutta ottaa enemmän käyttöön myös tuota pienempää päätä, kunhan nyt pysytään siellä 142 sentin yläpuolella. Vaihtelu tunnetusti virkistää.

– S

maanantaina, huhtikuuta 05, 2021

Rotuesittelyssä menorcanhevonen

Tuli yleisöltä pyyntö, että kirjoittaisinko blogiin menorcanhevosesta jotakin. Lupasin, vaikka rotu on kyllä hyvin tuntematon minulle ja muutenkin. Se oli jäädä yritykseksi, sillä rodusta on lopulta varsin vähän tietoa, varsinkin kun en ymmärrä espanjaa tai katalaania. Haluaisin myös esittää kysymyksen, että miten ihmeessä ja kenen mielestä on mitään järkeä tehdä PDF-tiedosto, jonka tekstiä ei saa kopioitua tekstinä?! Aargh! 

Lisähaastetta tuo se, että Hendricksin hevosrotu-ensyklopedia ei tunne rotua lainkaan eikä mikään muukaan kirjalähteistäni. Sama kohtalo on myös mallorcanhevosella, joka on ainakin jossain määrin lähisukuinen menorcanhevoselle. Mutta katsotaan mitä olen saanut raavittua kasaan.

Rodun nimi

Englanniksi rotu tunnetaan useimmiten nimellä Menorquín (horse), mutta myös nimellä Menorquina tai Menorcan Horse. Espanjalainen nimitys on caballo menorquín tai toisinaan (caballo de) Pura Raza Menorquína. Katalaaniksi se on melkein sama: cavall menorquí tai Raça Menorquina.

Suomalainen nimi menorcanhevonen on minun keksimä, tosin se nyt ei vaatinut juurikaan mielikuvitusta. Joissain lähteissä näkyy nimitys menorquinanhevonen, mutta jos minulta kysytään, niin se on hieman väärin. Menorca on kuitenkin sen saaren nimi, mistä rotu on kotoisin, joten menorcanhevonen on yhtä looginen nimitys kuin suomenhevonen.

Historiaa

Tämä on suuri kysymysmerkki koko rodussa, sillä historiasta on (englanninkielistä) materiaalia kovin vähän. Kyseessä on vanha rotu, se tiedetään, kenties jopa hyvinkin vanha. Sekä menorcanhevonen että mallorcanhevonen periytynevät suuressa määrin sukupuuttoon kuolleesta katalaaninhevosesta, joka oli jonkinlainen hevostyyppi Katalonian alueella ja todennäköisesti lähisukuinen muille iberialaisille hevosille. Katalaaninhevosen mainitaan olleen usein tai aina musta, samoin kuin menorcanhevonen ja mallorcanhevonen.

Córdoban kalifaatti hallitsi Menorcaa vuosina 903-1287 ja mahdollisesti tällöin saarelle tuotiin arabi- tai berberisukuisia hevosia tai molempia. Toisen teorian mukaan Aragonian ja myös Mallorcan kuningas Jaume I (engl. James I, suom. Jaakko I, hallitsi Mallorcaa 1213-1276) olisi tuottanut Menorcalle (tai ehkä Mallorcalle?) hevosia keski-Euroopasta. 

Rotuyhdistys perustettiin kuitenkin vasta niinkin myöhään kuin 1989. Sittemmin rotu on tunnustettu kotoperäiseksi roduksi Menorcalla ja Espanjassa, ja niinollen säilyttämisen arvoiseksi. Se on varsin harvinainen, tällä hevosia on reilu 3000 yksilöä Baleaareilla, pääasiassa kai kotisaari Menorcalla, mutta joitain yksilöitä myös manner-Espanjassa.

Rakenne

Myös tässä osassa on paljon kysymysmerkkejä, koska käytännössä ainoat lähteeni olivat rotuyhdistyksen englanninkielinen osio ja espanjankielisen määritelmän konekäännös, ja kummankin käännöksen laadussa saattaa olla sanomista. Olen joutunut siis tulkitsemaan varsin paljon asioita eikä tätä voi pitää mitenkään ehdottomana totuutena. 

  • Yleisesti menorcanhevonen on keskikokoinen hevonen, jonka iberialainen leima on hyvin selkeä.
  • Yleisvaikutelma on vahva, mutta silti suhteellisen kevyt, rotu ei ole läheskään yhtä massiivinen kuin jotkin andalusianhevoset.
  • Sukupuolileimat ovat yleensä selkeät, tammoilla on pidempi runko ja pää, ja kevyempi kaula kuin oreilla. 
  • Erityisesti oriit ovat usein hieman korkeajalkaisen oloisia ja neliömäisiä.
  • Orien minimisäkäkorkeus on 154 cm, tammojen 151 cm. Keskikorkeudet ovat 161 cm (oriit) ja 157 cm (tammat).
  • Profiili on yleensä lievästi kyömy, mutta voi olla myös suora. Pää on jalo samaan tapaan kuin andalusianhevosilla.
  • Silmät ovat tummat ja katse on eloisa.
  • Sieraimet ovat suuret. 
  • Kaulanliittymä on avoin.
  • Korvat ovat keskipitkät, kapeat ja hieman sisäänpäin kaartuneet.
  • Kaula on vähintään keskipitkä, kaareva ja lihaksikas. Alakaulaisuus tai joutsenkaulaisuus on virhe.
  • Säkä on pitkä ja erottuva.
  • Lapa on melko pitkä ja viisto.
  • Runko on suhteellisen kapea eikä useinkaan mahdottoman syvä. Tätä piirrettä korostavat vielä pitkät jalat.
  • Selkä on lyhyehkö ja lihaksikas. Selkä-lanne -linja on suora.
  • Lautanen on jonkin verran laskeva, takaosa on yleisesti ottaen melko lihaksikas ja hännänkiinnitys on matalalla.
  • Jalat ovat yleensä melko pitkät ja sirot mutta varsinkaan etusääri ei saa olla liian hento. Nivelten tulee olla suuret ja erottuvat. Vuohisten asennon tulee olla myös hyvä.
  • Liikkeet ovat joustavat, sulavat ja säännölliset, erikseen mainitaan hyvä kyky lisätä.
  • Jouhet ovat paksut, usein kihartuvatkin.
  • Väriltään menorcanhevoset ovat aina mustia, pienet merkit päässä sallitaan, mutta sukista en ole varma. Erikseen on mainittu että kavioiden tulisi olla mustat, joten voi olla että sillä perusteella sukkajalat on karsittu pois.

Käyttö

Menorcanhevosta ei ole tietojen mukaan koskaan käytetty maatöihin, se on ollut selkeämmin ratsuhevonen. Mallorcanhevonen sen sijaan on ollut enemmän maatalouskäytössä ja sitä mainitaan käytetyn myös muulien kasvatukseen.

Perinteisesti menorcanhevosta on käytetty doma menorquína -ratsastukseen, joka on jonkinlainen yhdistelmä espanjalaista doma vaqueraa ja korkeaa kouluratsastusta. Erityisesti ratsukot ovat esitelleet näitä taitojaan juhlakulkueissa. Nykyään rotu on kohtalaisen hyvä myös tavallisena kouluratsuna. Rodun sanotaan olevan hyväluonteinen, älykäs ja helposti koulutettava.

Lähteet

Associació de Criadors i Propietaris de Cavalls de Raça Menorquina: Description
Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación: Cavall Mallorquí
Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación: Cavall Menorquí
Wikipedia: Caballo catalán
Wikipedia: Menorquín horse
Muut soveltuvat lähteet esim. Wikipedian muut sivut, sanakirjat