maanantaina, huhtikuuta 12, 2021

Kalliovuortenhevosten säkäkorkeudet

Minä olen näitä eri rotujen säkäkorkeustilastoja esitellyt jonkin verran, viimeisimpänä tammikuussa arabiristeytysrotujen säkäkorkeuksia. Tällä kertaa vuoron saa kalliovuortenhevonen, mutta tilastojen lisäksi kerron vähän tuon rodun säkäkorkeusasioista muutenkin. Kalliovuortenhevosten korkeuksien kanssa on nimittäin ollut tässä parin vuosikymmenen aikana vähän säätöä ja rotu on vaihtanut nimeäänkin siinä välissä ponista hevoseksi. 

Minä itse kuulin koko rodusta ensimmäisen kerran joskus 90-luvulla, kun sain käsiini Elwyn Hartley Edwardsin kirjan Koko maailman hevoset. Tässä suomennoksessa rotu esiteltiin nimellä kalliovuortenponi ja sille ilmoitettiin säkäkorkeus, joka osoittautui sittemmin hieman virheelliseksi. Kun 2000-luvun alussa perustin Hevosmaailma.netin, rotu meni sinne  kalliovuortenponina enkä sitä säkäkorkeuttakaan tarkistanut oikeaksi. Saattoi tosin olla, että tuolloin ei ollut vielä oikein mitään paikkaa mistä tarkistaakaan.

Koska Virginia ja minä käytimme Hevosmaailma.netiä paljon lähteenä, virheellinen säkäkorkeus ja rodun nimi valuivat sieltä virtuaalimaailmaan. Emme me olleet ainoita, sillä kalliovuortenhevonen roikkui melko pitkään NJ:n ponirotujen listalla. Sittemmin se on kyllä korjautunut kiitettävästi ympäri virtuaalimaailman ja tunnetaan hevosrotuna. Ainoastaan minä vanha kanto saatan joskus vielä lipsahtaa ainakin ajatuksissani nimittämään sitä poniksi.

Miksikö tuossa Edwardsin kirjan suomenkielisessä versiossa sitten oli väärä säkäkorkeus? Tajusin ongelman todennäköisen alkusyyn vasta kun sain käsiini alkuperäiskielisen version. Suomennoksessa säkäkorkeudeksi oli todennäköisesti ilmoitettu 140-160 (150?) cm. Alkuperäisessä versiossa korkeus oli ilmoitettu kämmenenleveyksinä 14-16 (15?) hh. Kämmenenleveys on noin 10 cm, mutta se ei ole ihan tarkka vaan oikeasti se on 4 tuumaa eli 10,16 cm. Ero on pieni, mutta 14-16 hh on sentteinä 142-163 cm (pyöristetty arvo). Jos nämä säkäkorkeusasiat kiinnostavat, siitä löytyy vanha blogiteksti: Kämmenenleveydet hevosten mittana.

Huomautan kuitenkin tässä välissä, että minulla ei ole enää kumpaakaan kirjaa saatavilla, joten en ole varma mitä siinä varsinaisesti ilmoitettiin säkäkorkeudeksi. Alunperin Hevosmaailma.netissä säkäkorkeuden yläraja oli 150 sentissä, en tiedä miksi mutta olettaisin pääasiallisena lähteenä olleen tuon suomenkielisen Edwardsin kirjan. On tietysti mahdollista, että rotuyhdistys on muuttanut säkäkorkeusrajoituksia vuosien mittaan, jolloin kirjojen tieto jää auttamatta vanhentuneeksi. Toisaalta se on voinut olla myös ihan inhimillinen virhekin, epätarkkuus tai painovirhepaholainen, sattuuhan näitä.

Toinen ongelma tuossa kirjassa ja useimmissa muissakin hevosroduista kertovissa kirjoissa oli se, että rotujen kohdalla ei välttämättä mitenkään tarkenneta sitä säkäkorkeustietoa, että onko se ehdoton raja vai jonkinlainen yksilöiden keskisäkäkorkeus vai ihannekorkeus vai jotain muuta. Toki rotuyhdistykset ja kantakirjat suhtautuvat asiaan eri tavoin ja vaihtoehtoja on monia:

  • Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta mitenkään. Esimerkki: englantilainen täysiverinen, lämminveriravuri.
  • Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta mitenkään, mutta on olemassa tietty ihanneväli, johon yksilöiden toivotaan osuvan. Näitä voi olla yksi yhteinen molemmille sukupuolille tai oreille ja tammoille omansa. Esimerkki: FWB.
  • Säkäkorkeutta ei teoriassa rajoiteta, mutta korkeuden perusteella tehdään jonkinlaista jakoa rodun sisällä. Esimerkki: suomenhevonen.
  • On olemassa ala- tai yläraja tai molemmat, mutta ne ovat hyvin väljät. Tällöin voi olla myös ihannekorkeus. Esimerkki: muistaakseni jotkin pv-kantakirjat.
  • On määritelty tarkasti säkäkorkeuden ala- tai yläraja tai molemmat, jonka alittajaa/ylittäjää ei hyväksytä rekisteriin tai kantakirjaan, tai ainakin siinä voi olla rajoituksia. Raja voi olla oreille ja tammoille eri tai sama. Esimerkki: monet ponirodut.

Kalliovuortenhevonen on ymmärtääkseni aika tiukka tässä asiassa, sillä se määrittelee sekä ala- että ylärajan säkäkorkeudelle ja ilmeisesti ainakin alaraja on tiukka. Kalliovuortenhevoset kyllä rekisteröidään varsana, jolloin säkäkorkeudesta ei vielä tiedetä, mutta jonkinlainen kantakirjaus (puhutaan termillä certificate) vaatii ainakin sen, että hevonen on vähintään 14 hh.

Tämän pitkällisen sepustuksen jälkeen totean siis, että kautta aikain Ionicissa on ollut alamittaisia kalliovuortenhevosia ja meni itse asiassa aika kauan ennen kuin kumpikaan meistä edes tajusi, että se on ongelma. Itse asiassa meillä on edelleen yksi selkeästi liian matala hevonen, 138-senttinen Nevaeh Ion. Tamma on syntynyt vuonna 2010 ja sen vanhemmat ovat vuodelta 2008, molemmat hyvin matalia myös, joten siksipä Nevaehista ei kovin korkeaa tullut. Pidän kyllä huolen siitä, että tamman jälkeläiset tulevat olemaan kyllä ihan sallituissa rajoissa. Virtuaalihevosten jalostus on sitten ihanaa kun voi vain päättää että vaikka tämä nyt on vajaamittainen, niin sen varsat menevät rajoihin!

Tässä sitten se tilasto itse:


Orien keskiarvo on 151,66 cm (85 hevosta) ja tammojen 149,74 cm (99 hevosta). Kuten näkyy, tuossa 150 sentin tietämillä on tämän rodun piikki, tammoilla selkeämpi kuin oreilla. Viivadiagrammina se näkyisi ehkä selkeämmin.

Minkälaisia päätelmiä tästä nyt voitaisiin tehdä? Tuo alunperin ylärajana pidetty 150 cm taitaa edelleen jonkin verran vääristää meidän rockyjen säkäkorkeuksia. Minä ainakin Ionicin alkuvuosina pidin yli 150-senttistä kalliovuortenhevosta jotenkin kauhean isoina ja vaikka jossain vaiheessa otinkin tavoitteeksi kasvattaa rodun säkäkorkeutta, se keskisäkäkorkeus pyörii edelleen siinä 150 sentin tuntumassa, vaikka voisi olla isompikin. 160 sentin ylittäjiä ei tallissa tällä hetkellä ole ainoatakaan, tasan 160-senttisiä vain kaksi ja yli 155-senttisiäkin aika vähän.

Jatkossa voisi ehkä vieläkin enemmän kasvattaa tuota rodun kokoa, mutta ottaa enemmän käyttöön myös tuota pienempää päätä, kunhan nyt pysytään siellä 142 sentin yläpuolella. Vaihtelu tunnetusti virkistää.

– S

maanantaina, huhtikuuta 05, 2021

Rotuesittelyssä menorcanhevonen

Tuli yleisöltä pyyntö, että kirjoittaisinko blogiin menorcanhevosesta jotakin. Lupasin, vaikka rotu on kyllä hyvin tuntematon minulle ja muutenkin. Se oli jäädä yritykseksi, sillä rodusta on lopulta varsin vähän tietoa, varsinkin kun en ymmärrä espanjaa tai katalaania. Haluaisin myös esittää kysymyksen, että miten ihmeessä ja kenen mielestä on mitään järkeä tehdä PDF-tiedosto, jonka tekstiä ei saa kopioitua tekstinä?! Aargh! 

Lisähaastetta tuo se, että Hendricksin hevosrotu-ensyklopedia ei tunne rotua lainkaan eikä mikään muukaan kirjalähteistäni. Sama kohtalo on myös mallorcanhevosella, joka on ainakin jossain määrin lähisukuinen menorcanhevoselle. Mutta katsotaan mitä olen saanut raavittua kasaan.

Rodun nimi

Englanniksi rotu tunnetaan useimmiten nimellä Menorquín (horse), mutta myös nimellä Menorquina tai Menorcan Horse. Espanjalainen nimitys on caballo menorquín tai toisinaan (caballo de) Pura Raza Menorquína. Katalaaniksi se on melkein sama: cavall menorquí tai Raça Menorquina.

Suomalainen nimi menorcanhevonen on minun keksimä, tosin se nyt ei vaatinut juurikaan mielikuvitusta. Joissain lähteissä näkyy nimitys menorquinanhevonen, mutta jos minulta kysytään, niin se on hieman väärin. Menorca on kuitenkin sen saaren nimi, mistä rotu on kotoisin, joten menorcanhevonen on yhtä looginen nimitys kuin suomenhevonen.

Historiaa

Tämä on suurin kysymysmerkki koko rodussa, sillä historiasta on (englanninkielistä) materiaalia kovin vähän. Kyseessä on vanha rotu, se tiedetään, kenties jopa hyvinkin vanha. Sekä menorcanhevonen että mallorcanhevonen periytynevät suuressa määrin sukupuuttoon kuolleesta katalaaninhevosesta, joka oli jonkinlainen hevostyyppi Katalonian alueella ja todennäköisesti lähisukuinen muille iberialaisille hevosille. Katalaaninhevosen mainitaan olleen usein tai aina musta, samoin kuin menorcanhevonen ja mallorcanhevonen.

Córdoban kalifaatti hallitsi Menorcaa vuosina 903-1287 ja mahdollisesti tällöin saarelle tuotiin arabi- tai berberisukuisia hevosia tai molempia. Toisen teorian mukaan Aragonian kuningas Jaume I (engl. James I, suom. Jaakko I, hallitsi 1213-1276) olisi tuottanut Menorcalle hevosia keski-Euroopasta. 

Rotuyhdistys perustettiin kuitenkin vasta niinkin myöhään kuin 1989. Sittemmin rotu on tunnustettu kotoperäiseksi roduksi Menorcalla ja Espanjassa, ja niinollen säilyttämisen arvoiseksi. Se on varsin harvinainen, tällä hevosia on reilu 3000 yksilöä Baleaareilla, pääasiassa kai kotisaari Menorcalla, mutta joitain yksilöitä myös manner-Espanjassa.

Rakenne

Tässä tekstissä on paljon kysymysmerkkejä, koska käytännössä ainoat lähteeni olivat rotuyhdistyksen englanninkielinen osio ja espanjankielisen määritelmän konekäännös, ja kummankin käännöksen laadussa saattaa olla sanomista. Olen joutunut siis tulkitsemaan varsin paljon asioita eikä tätä voi pitää mitenkään ehdottomana totuutena. 

  • Yleisesti menorcanhevonen on keskikokoinen hevonen, jonka iberialainen leima on hyvin selkeä.
  • Yleisvaikutelma on vahva, mutta silti suhteellisen kevyt, rotu ei ole läheskään yhtä massiivinen kuin jotkin andalusianhevoset.
  • Sukupuolileimat ovat yleensä selkeät, tammoilla on pidempi runko ja pää, ja kevyempi kaula kuin oreilla. 
  • Erityisesti oriit ovat usein hieman korkeajalkaisen oloisia ja neliömäisiä.
  • Orien minimisäkäkorkeus on 154 cm, tammojen 151 cm. Keskikorkeudet ovat 161 cm (oriit) ja 157 cm (tammat).
  • Profiili on yleensä lievästi kyömy, mutta voi olla myös suora. Pää on jalo samaan tapaan kuin andalusianhevosilla.
  • Silmät ovat tummat ja katse on eloisa.
  • Sieraimet ovat suuret. 
  • Kaulanliittymä on avoin.
  • Korvat ovat keskipitkät, kapeat ja hieman sisäänpäin kaartuneet.
  • Kaula on vähintään keskipitkä, kaareva ja lihaksikas. Alakaulaisuus tai joutsenkaulaisuus on virhe.
  • Säkä on pitkä ja erottuva.
  • Lapa on melko pitkä ja viisto.
  • Runko on suhteellisen kapea eikä useinkaan mahdottoman syvä. Tätä piirrettä korostavat vielä pitkät jalat.
  • Selkä on lyhyehkö ja lihaksikas. Selkä-lanne -linja on suora.
  • Lautanen on jonkin verran laskeva, takaosa on yleisesti ottaen melko lihaksikas ja hännänkiinnitys on matalalla.
  • Jalat ovat yleensä melko pitkät ja sirot mutta varsinkaan etusääri ei saa olla liian hento. Nivelten tulee olla suuret ja erottuvat. Vuohisten asennon tulee olla myös hyvä.
  • Liikkeet ovat joustavat, sulavat ja säännölliset, erikseen mainitaan hyvä kyky lisätä.
  • Jouhet ovat paksut, usein kihartuvatkin.
  • Väriltään menorcanhevoset ovat aina mustia, pienet merkit päässä sallitaan, mutta sukista en ole varma. Erikseen on mainittu että kavioiden tulisi olla mustat, joten voi olla että sillä perusteella sukkajalat on karsittu pois.

Käyttö

Menorcanhevosta ei ole tietojen mukaan koskaan käytetty maatöihin, se on ollut selkeämmin ratsuhevonen. Mallorcanhevonen sen sijaan on ollut enemmän maatalouskäytössä ja sitä mainitaan käytetyn myös muulien kasvatukseen.

Perinteisesti menorcanhevosta on käytetty doma menorquína -ratsastukseen, joka on jonkinlainen yhdistelmä espanjalaista doma vaqueraa ja korkeaa kouluratsastusta. Erityisesti ratsukot ovat esitelleet näitä taitojaan juhlakulkueissa. Nykyään rotu on kohtalaisen hyvä myös tavallisena kouluratsuna. Rodun sanotaan olevan hyväluonteinen, älykäs ja helposti koulutettava.

Lähteet

Associació de Criadors i Propietaris de Cavalls de Raça Menorquina: Description
Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación: Cavall Mallorquí
Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación: Cavall Menorquí
Wikipedia: Caballo catalán
Wikipedia: Menorquín horse
Muut soveltuvat lähteet esim. Wikipedian muut sivut, sanakirjat


maanantaina, maaliskuuta 29, 2021

Kasvatit vuonna 2020

Lienee taas aika sulkea viime vuoden kasvattilista ja ynnätä tulokset. Suluissa on vertailun vuoksi vuoden 2019 luvut, niistä on aikanaa tehty oma postauksensa (Kasvatit vuonna 2019).

Kasvatteja syntyi yhteensä 459 kappaletta (412).
Kasvatteja syntyi 41 eri rodusta (36).
Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 17 rodusta (13).
14 (7) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:
– Knabstrupinhevonen, 43 varsaa
– Arabianhevonen, 35 varsaa
– Morganinhevonen, 33 varsaa
– Kalliovuortenhevonen, 32 varsaa
– FWB, 29 varsaa
– Oldenburginhevonen, 27 varsaa
– Newforestinponi, 26 varsaa
– Missourinfoxtrotter, 25 varsaa
– Kisber, 24 varsaa
– Quarter-hevonen & National Show Horse, 20 varsaa

Eri puoliverisiä (ml. SGSH) syntyi 79 kappaletta (58).
Eri poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 39 kappaletta (32).
Eri kylmäverisiä syntyi 14 kappaletta (8).
Eri täysiverisiä syntyi 36 kappaletta (85).
Eri askellajirotuja syntyi 81 kappaletta (32).
Muita rotuja syntyi 210 kappaletta (197).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 87 kappaletta (106).
Brittein saarten rotuja syntyi yhteensä 36 kappaletta (60).
Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 33 kappaletta (35).
Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 18 kappaletta (13).
Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 49 kappaletta (21).
Venäläisiä rotuja (pl. RBSH) syntyi 5 kappaletta (67).
Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (1).
Australaasialaisia rotuja syntyi 36 kappaletta (37).
Yhdysvaltalaisia rotuja (ml. paint-ox-risteytykset, paso fino) syntyi 170 kappaletta (37).
Muita rotuja (virtuaalirodut tms) syntyi 25 kappaletta (35).

Aivan uusia kasvatusrotuja ei nähdäkseni ole yhtään viime vuonna.

Tässä sitten kasvattimäärät roturyhmittäin:
Puoliveriratsut
– Arabian Warmblood 1 (19)
– FWB 29 (16)
– Hannoverinhevonen 1
– Oldenburginhevonen 27 (1)
– Ranskanpuoliverinen 2
– SGSH 17
– Tanskanpuoliverinen 1
– Trakehner 1

Täysiveriset
–  Angloarabi 1 (19)
– Arabianhevonen 35 (32)

Ponit
– Connemaranponi 1 (10)
– Hackneyponi 9 (2)
– Newforestinponi 26
– Ratsuponi ja VRP 3 (5)

Kylmäveriset
– Norjanvuonohevonen 1
– Poitounhevonen 1
– Suomenhevonen 12 (8)

Askellajirodut
– Islanninhevonen 1 (2)
– Kalliovuortenhevonen 32 (22)
– Missourinfoxtrotter 25 (1)
– National Show Horse 20
– Paso fino 1
– Tennesseenwalker 2 (5)

Muut rodut
– Andalusianhevonen 8 (13)
– Appaloosa 1
– Australianhevonen 1
– Budjonnynhevonen 1 (56)
– Kisber 24 (5)
– Knabstrupinhevonen 43 (9)
– Lipizzanhevonen 6
– Lusitano 10
– Morganinhevonen 33 (1)
– Nonius 19
– Paint Horse 18
– Paint-ox-risteytykset 10
– Pintabian 5
– Quarab 3
– Quarter-hevonen 20 (1)
– Spanish Norman 4
– Terskinhevonen 4

maanantaina, maaliskuuta 22, 2021

Antakaa mulle kommunikaatiota!

Tästähän tulee kohta ajankohtaisasioiden uutisblogi, nimittäin tällä kertaa tapetilla on Keskustan kaatuminen. Sehän on ollut nurin jo viikon verran, kaatui samoihin aikoihin kuin uusi VRL tuli käyttöön. Se sattui ehkä huonoimpaan mahdolliseen saumaan, sillä VRL:n vaihdoksessa olisi tarvittu tiedotusta ja sitten käytetyin foorumi on jojossa. Tuuria se huonokin tuuri tietysti on...

Tämä on mielestäni hyvin opettavainen keissi! Jos harrastajat eivät aiemmin ole sitä tajunneet, niin nyt asia hierotaan naamaan oikein kaksin käsin: ei ole virtuaalimaailmaa ilman kommunikaatiota. Ja ehkä nimenomaan ilman foorumia. VRL:n Discord on toiminut kohtalaisena korvikkeena, mutta kuten siellä jo kerran sanoinkin, se on chat-palvelu, ei foorumi. Chatissa on kiva rupatella muiden kanssa, mutta siellä on vaikeampi sopia sinänsä mitään. Foorumille saa kirjoitettua pidempiä tekstejä, ylläpidettyä niitä ja ne eivät katoa niin helposti muun juttelun sekaan. Ei nimittäin voisi oikein kuvitellakaan että Discordiin tekisi vaikka jonkin isomman myyntiviestin. Privana sielläkin tietysti pystyy sopimaan ostoista, myynneistä, astutuksista ja tilausvarsoista, mutta mitään yleisempää viestiä siellä ei sillä tavalla saa julki.

Minkäänlaista takaisinpaluuta Hevostalli.netiin ei ole tapahtunut. Sinänsä en ihmettele sitä lainkaan, sillä se tuntuu jo pelkästään teknisten ominaisuuksiensa vuoksi aivan avuttomalta Keskustaan verrattuna. Koska Keskusta tulee nousemaan pystyyn (olen varma tästä, jos ei muu auta, hostaan foorumin vaikka itse), harva on kokenut tarpeelliseksi liata käsiään siellä. Discordilla selviämme siihen asti että Keskusta on taas ajossa.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, syy Keskustan ja itse asiassa koko virtuaali.netin katoamiseen on ollut jonkinlainen tulipalotilanne konesalissa. Sen mukaan mitä minä tiedän, ei ole vielä ihan varmaa, onko juuri se serveri palanut, jossa virtuaali.net on. Varmuuskopioita foorumista ei ole ainakaan kovin tuoreita, jos oikein huonosti on käynyt. Jos näin käy ja Keskusta täytyy startata kokonaan puhtaalta pöydältä, se on tietysti menetys, muttei katastrofi. Datan menetyksestä voi todistettavasti selvitä hengissä.

– S 

maanantaina, maaliskuuta 15, 2021

Uusi VRL

Nyt se on täällä, uusi VRL! Tässä ensin ruusu kaikille tekijöille, olette todellakin sen ansainneet.

En edes tiedä että mistä päästä aloittaisin tämän postauksen, sillä onhan tuo uusi VRL aivan mahtava juttu. Itse en ole sen tekemiseen ottanut osaa millään tavoin enkä tiedä teknisestä toteutuksesta sen kummemmin, mutta kuulemani mukaan sen tekninen toteutus on huomattavasti järkevämpi kuin vanhan. Oletan että tämä tulee näkymään myös käyttäjille jouheampana palveluna. 

Itse ainakin ehdin jo ihastua "välittömään rekisteröintiin": kun rekisteröi hevosensa, se saa VRL-tunnuksen heti. Tämä muuttaa omaa rekisteröintitapaani, koska aiemmin olen aina rekisteröinyt vain sellaisia hevosia, joiden vanhemmat ovat jo rekisterissä, jos ne ovat minun omistuksessani. Tällä tavoin olen saanut hevosille suvun aina kohdilleen, sillä minä en kuulu niihin, jotka käyvät perkaamassa ja päivittämässä hevostensa VRL-profiileja kovinkaan usein ( = ikinä). Kun rekisteröintihetkellä saan vanhempien VRL-tunnukset jo heti hevosen rekisterilomakkeeseen.

Toisaalta kyllä kaipailen vähäsen sitä vanhaa hevosten hyväksymissysteemiä, sillä siinä joku korjasi aina minun virheeni. Kun liukuhihnalla hevosia syötti rekisteriin, virheitä tapahtui väistämättä. Tyypillisin oli se, että hevosen osoite puuttui, olin painanut huolimattomasti Ctrl+v:tä. Joskus tapahtui myös sitä, että yritin rekisteröidä hevosta, joka oli jo rekisterissä, olinpahan vain unohtanut päivittää tunnuksen sivuille. Joskus saattoi rotu osua vähän väärin. Ja sittenhän siinä on se, että kun rekisterityöntekijä on hevosen sivun tarkistanut ennen kuin se pääsee rekisteriin, voidaan olla varmoja että tällainen virtuaalihevonen sivuineen on ollut todellakin olemassa.

Massarekisteröintimahdollisuus lämmittää myös mieltä, tosin sellainen oli tarjolla vanhassa VRL:ssakin, muttei ilmeisesti kovin yleisessä tiedossa. En käyttänyt sitä juurikaan, koska en saanut mitenkään helposti työstettyä vaadittua csv-formaattia. Vähän huonoa se on nytkin, mutta tehtävissä ehkä kuitenkin. 

Aivan ehdoton plussapuoli on myös se, että uudessa VRL:ssa erikoismerkit toimivat! Vanhassa versiossa oli ongelmia näiden kanssa ja kiittelin joskus blogissakin kun rekisterityöntekijä oli oma-aloitteisesti muuttanut rekisteröitävän hevosen nimen (Kiitos VRL (tai ainakin yksi hevosrekisterin hyväksyjistä)).

Ei tämä uuteen siirtyminen silti ihan kivuttomasti ole sujunut. Tänään vasta Discordista luin, että uusi VRL vaatii kisaosallistumisiin VH-tunnuksen hevosille. No kato sepä kiva, olenhan tässä pari päivää into piukassa hakannut osallistumismaileja kisoihin. Kuka niitä sääntöjä ja ohjeita muka lukee, kun samalla vanhalla kaavalla niinkuin aina tähänkin asti... Okei, tieto ei ihan kulkenut kun Keskusta on nurin ja en muutenkaan ole tuota tiedotusta seurannut niin järjettömän tarkasti. Silti vanha kunnon muutosvastarinta nostaa päätään. (Haluan kuitenkin huomauttaa, etten ole oletusarvoisesti muutosvastarintainen! Sellaiset isot asiat kuin esimerkiksi uusi työprojekti, uusi työpaikka tai muutto ovat ihan jees ja odotan niitä innolla. Vaan auta armias, jos jokin tällainen arkinen pikkuasia muuttuu: se ajaa minut raivon rajoille ja yli.)

Koska kertaus on opintojen äiti: kiitos te kaikki jotka olette tätä uutta VRL:a olleet tekemässä ja Marsupienelle erityisesti.

– S

maanantaina, maaliskuuta 08, 2021

Sekalaisia kielioppikäytäntöjä eli Ionicin jonkinlainen tyyliopas

Tämä postauksen on tarkoitus toimia omana muistilappunani ja todennäköisesti tämä tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Se on toki myös vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa, jos joku toinen harrastaja tuntee halua moiseen. Sinänsä nämä ohjeet ovat kyllä pääsääntöisesti kieliopillisesti oikein ja hyvän (teknisen) kirjoittamisen sääntöjen mukaisia. Eri asia sitten on, miten hyvin näitä on Ionicissakaan noudatettu, koska minulla ei ole ollut tällaista listaa aiemmin ja homma on ollut vähän kaoottista. Ja mitäpä sitä sanottiinkaan niistä suutareista ja niiden lapsista...

Rodunnimet

  • Käytä suomenkielistä nimeä, jos sellainen rodulla on. Poikkeuksia ovat:
    • Saddlebred (EI amerikanratsuhevonen, huono tunnistettavuus)
    • Welsh-poni, welsh mountain ja cob-tyyppinen welsh-poni ja welsh cob (EI walesinponi, walesinvuoristoponi, cob-tyyppinen walesinponi ja walesincob, welsh on niin vakiintunut käyttöön)
    • Lusitano (EI lusitanianhevonen, ei voi sanoa huono tunnistettavuus mutta lusitano on vakiintunut käyttöön)
  • Kirjoita rodunnimet kirjoitetaan pienellä, elleivät ne aloita lausetta tai ole taulukossa (siitä alempana). Poikkeuksena ovat täysin englanninkieliset nimet, englannissa rodunnimet kirjoitetaan isolla: National Show Horse, Paint Horse ja Georgian Grande. 
  • Sen sijaan nuo yllämainitut welsh-ponit kirjoitan pienellä, koska osa yhdistyy suomalaiseen yleistermiin ja ovat muutenkin vakiintuneita. Sama juttu quarter-hevosen kanssa.
  • Noudata nimien kirjoitusasussa vanhaa Hevosmaailma.netin ohjetta, joka ikävä kyllä ei ole saatavilla enää netissä.

 Lyhenteet

  • Jos lyhenne muodostuu sanan alusta, kirjoita se kokonaan pienillä kirjaimilla: morg (morganinhevonen). Lauseen alussa tai taulukon solussa kirjoita se suurella alkukirjaimella.
  • Tällaisten lyhenteiden perässä voisi käyttää pistettä, mutta useimmiten se yhdistyy väliviivalla sukupuolen lyhenteeseen ja silloin piste korvautuu väliviivalla: morg-t. Piste tulee tässä tapauksessa t:n perään.
  • Älä käytä pistettä tällaisen lyhenteen perässä, jos se on taulukossa yksikseen. Näitä on esimerkiksi tammojen jälkeläislistoissa. 
  • Käytä sukupuolilyhenteen perässä pistettä aina, jos sitä seuraa hevosennimi: morg-t. Soul On Fire.
  • Jos lyhenne muodostuu useamman sanan alkukirjaimista, kirjoita se kokonaan suurilla kirjaimilla, erityisesti jos lyhenne tulee englanninkielisestä rotutermistä: NSH (National Show Horse).
  • Kirjoita värien, merkkien ja sukupuolien lyhenteet pienellä taulukoiden soluissa. Tätä ei noudateta Gin Ahaltekissä värien kohdalla.
  • Käytä kouluratsastusluokkien lyhenteissä vakiintunutta tapaa: heA, vaB. Kirjoita lauseen alussa nämäkin toki isolla alkukirjaimella: HeA, VaB.
  • Pyri käyttämään nimen perässä tulevia rotulyhenteitä (xx, ox, x) kaikkialla.

Taulukot

  • Kirjoita taulukoiden solutekstit oletusarvoisestu suurella alkukirjaimella, vaikka ne eivät muodostaisikaan kokonaista lausetta. Poikkeuksena on värilyhenteet.
  • Käytä taulukoiden solutekstien perässä pistettä tai muuta välimerkkiä vain, jos se muodostaa kokonaisen lauseen.

Vieraskielisten lajien, luokkien ja värien nimet

  • Kirjoita vieraskielisten lajien, luokkien ja värien nimet pienillä alkukirjaimilla, ellei ole syytä tehdä toisin. Ne voidaan katsoa ainakin jossain määrin vakiintuneiksi termeiksi: barrel racing, informal show combination, mushroom tobiano.
  • Poikkeuksena edellisestä on English pleasure, sillä English kirjoitetaan isolla alkukirjaimella joka tapauksessa.
  • Noudata muuten lajijaosten käyttämiä kirjoitusasuja.

Värinimitykset

  • Käytä väreistä ja merkeistä suomenkielisiä nimiä, jos sellainen on olemassa (järkevä je helposti tunnistettava). Jos ei, käytä englanninkielistä nimeä.
  • Noudata Hippoksen ja J. Viitasen kirjan ohjeita pitkien värinimien koostamisessa.
  • Kirjoita värien lyhenteet aina yhteen, jos väritermikin kirjoitetaan yhteen: hprnvkkokm.

Lukuarvot ja yksiköt

  • Käytä sitovaa välilyöntiä (nbsp) lukuarvon ja sitä seuraavan yksikön lyhenteen välissä: 15 km.
  • Käytä välilyöntiä myös prosentin merkin edessä.
  • Älä käytä välilyöntiä asteen merkin edessä, jos kyseessä on kulma-aste, ei lämpötila, jolloin astemerkki yhdistyy C-kirjaimeen: 90°, 90 °C.

Vinoviiva

  • Älä käytä välilyöntejä vinoviivan kummallakaan puolella, jos se erottaa yksisanaisia kokonaisuuksia: ori/ruuna.
  • Käytä välilyöntejä molemmin puolin, jos se erottaa useampisanaisia kokonaisuuksia: Ionic / S ja Gin.

Päivämäärät

  • Kirjoita päivämäärät aina muodossa pp.kk.vv, hevosten syntymäpäivät niiden sivuilla pp.kk.vvvv.
  • Hevoslistauksissa on käytössä ppkkvv, siitä voisi luopua jollain aikavälillä.
  • Älä käytä vinoviivaa päivämäärissä (ja mene heti korjaamaan ne kasvattilistat).
  • Älä käytä ylimääräisiä nollia päivämäärissä muualla kuin hevosten syntymäpäivän yhteydessä VRL-rekisteröinnin takia.

Prepositiot, artikkelit ja konjunktiot nimissä

Tästä on ihan hirveän vaikeata tehdä mitään yleispätevää sääntöä, koska käytännöt vaihtelevat oikeidenkin hevosten nimissä ja Ionicissakin käytän kaikenlaisia tapoja: Berater des Ions, Reine Des Neiges d'Ion, Tartinetta du Menard, Under The Western Sky, Imperial of Driftmoor GA, Pink Heat Of The Night xx.

Jatkanen samoilla linjoilla ja käytän näitä miten parhaaksi satun kussakin tapauksessa katsomaan. Ostohevosten nimissä noudatan toki myyjän/kasvattajan käyttämää kirjoitusasua.

Kieli

  • Jos on syytä kirjoittaa englanniksi, käytä brittienglantia. 
  • Kimo: Amerikassa a:lla (gray) ja Englannissa e:llä (grey). Eli grey.

– S

maanantaina, maaliskuuta 01, 2021

Tarinoita nimien takaa, osa 5

Esittelin nimiä ja niiden tarinoita viimeksi puolitoista vuotta sitten (Tarinoita nimien takaa, osa 4), mutta nimiähän Ionicissa riittää, niin että tässä saagan seuraava jatko-osa.

Tämä tamma kuuluu kalliovuortenhevosten ohjelmointikieli-nimiperheeseen. Tämä on tosi vanha nimiperhe, se on mainittu blogissakin jo vuonna 2011, 10 vuotta sitten (Joulukalenterin luukku 18: nimiperheitä) ja tarinahan alkaa vuodesta 2005 ja tammasta nimeltä Java Ion. Huomatkaa myös tuolloin vielä käytössä ollut rotunimike kalliovuortenponi.

FWB-o. High Street Kensington Ion
Joskus nämä nimiperheet ovat vahinkoja! Tätä voisi nimittää Lontoo-nimiperheeksi, se lähtee tuonti-ori Kenton Park GA xx:sta, vaikka Kenton Park ei olekaan (tietääkseni) mikään puisto tai muu paikka Lontoossa. Googlettamalla tämän nimisiä paikkoja löytyy ainakin Devonista ja Portlandista, Oregonista. Niin tai näin, yksi Kenton Parkin varsoista oli Kensington Garden Ion xx ja sillä on ollut näitä Lontoo-varsoja sitten, Ladywell Fields Ion xx, Clay Lane Ion xx ja tämä High Street Kensington.
Mistäkö minä sitten Kenton Parkin nimen aikanaan keksin? Ei minkäänlaista käryä...

Ensinnäkin: tuo Commander's on nykyään yksi Ionicin kasvattajatunnuksista! Se ei ole eikä siitä ole tulossakaan mikään kovin yleinen tunnus meidän kasvateille tai edes walkereille, ajattelin että sen saavat vain ne hevoset, joiden suvussa on tämän tamman emänisä Commander Genius GA. Genius oli tuontiori, jonka jälkeläisissäkin oli Commander's-alkuisia hevosia, vaikka ne eivät olleet varsinaisesti meidän kasvatteja vaan tuonteja nekin. Tässä on toki riski jonkinasteisille sekaannuksille, mutta päätin etten vaivaa päätäni sillä.
Avada Kedavra puolestaan on tuttu Harry Pottereista ja tästä onkin muodostumassa nimiperhe vähitellen. Nimiperheen kantahevosena on Avada Kedavran emä Commander's Luna Lovegood. Alunperin se sai nimensä vähän emäänsä mukaillen, emähän on Ladybird In Moon GA ja Luna taas tarkoittaa kuuta latinaksi, niin siitä se ajatus sitten lähti.

knn-o. Kjole Og Hvidt Ion
Tämän kaverin emä on pv-tamma Dress Code KHw, joten on varmaan ymmärrettävää miksi varsa on nimetty näin. Kjole og hvidt on nimittäin frakki tanskaksi.

Oriin isä on Khimaira V, kuuluisan Khimaira-linjan tuotantoa (väitän tuota kuuluisaksi sukulinjaksi, koska jopa minä tiedän sen, vaikken ole koskaan friisiläisiä niin harrastanutkaan). Zoon van Khimaira tarkoittaa suomennettuna Khimairan poika, ei mikään mielikuvituksen riemuvoitto ehkä, mutta minusta juuri passeli nimi tälle oriille.

Näiden kaikkien isä on xx-ori Chicago Skyline Ion ja kaikki nämäkin nimet liittyvät jollain tavoin Chicagoon. Chicago Skyline sai nimeensä innoituksen isältään Primo Skylinelta ja minun Chicagon-matkasta ennen oriin syntymää. Jep, jonkinlainen nimiperhe tästäkin ehkä on syntymässä, koska haen useimmiten inspiraatiota vanhempien nimistä.

rmh-t. Tap Dance Ion
On tietenkin loogista että nimi tulee isäori Paso Doble Ionilta, mutta tämä pakko mainita sen takia, että tamma ehti muutaman viikon lojua kasvattilistalla nimellä Lap Dance Ion ennen kuin eräs – kutsuttakoon häntä nyt vaikka Virginiaksi – älähti, että mitä ihmettä ja olenko tosissani vai taas kokeilemassa kepillä että mikä menee VRL:oon läpi. En! Ihan vahinko oli! Minä tarvitsen oikolukupalvelun.

Tämä jaksaa huvittaa itseäni, jos ei muuten niin siksi että lausahdus suomeksi ("Joo, mut ei...") oli erään ex-kollegani suosikkeja. Kuulin sitä töissä eräänkin kerran kun tiukkasin häneltä milloin mitäkin yksityiskohtaa, jonka luulin ymmärtäneeni. Tosin nimesin hevosen ensin ja tulin ajatelleeksi tätä asiaa vasta myöhemmin.
Sen sijaan nimessä parasta on se, että sekään ei ole tuulesta temmattu vaan pohja löytyy isälinjasta, se nimittäin tulee Tijuanan tuontiori YO Hell Yesistä. Sen varsa oli tietenkin Yes Please Ion ja sillä taas on pari varsaa, Yes Sir Ion ja Yes Of Course Ion. Yes But No on Yes Of Coursen varsa. Saa nähdä mitä tästä teemasta vielä saan irti.

perch-o. Équation de Pauli d'Ion
Muut kielet kuin englanti (ja suomi, mutta niitä nimiä on vähemmän kuitenkin) ovat vaikeita, koska kielitaitoni on vähäinen ellei peräti olematon. Onnea on Wikipedia, Glosbe ja Google Translate. Wikipediasta tämäkin lienee pyydystetty. Isä on Fonction d'Onde Ion, suomeksi aaltofunktio, joten poika sai nimekseen Paulin yhtälö, Équation de Pauli. Ei näillä kahdella asialla muistaakseni ole mitään tekemistä keskenään, mutta fysiikkaan liittyvät kummatkin.

hackneyponi-t. Hot Little Honey Ion
Tästä tulee ajan mittaan joko ikisuosikki tai sitten se päätyy sille "mitä mä oikein oon ajatellut"-listalle. Ei ole muita vaihtoehtoja.
Tarina alkaa tämän isänisästä, Malibu Baldrickista. No, Baldrick, sen varsasta tuli Flashheart Ion. Mustan Kyyn katsoneet tunnistanevat asiayhteyden, tosin Flashheart esiintyi ainoastaan 4. kaudella. Flashheartilla on useampikin varsa tulossa, mutta Mustan Kyyn hahmovalikoima on hyvin rajoitettu, joten piti keksiä muuta, mielellään tietenkin aihepiiriin liittyvää. Surffasin pitkästyneenä IMDB:tä etsien jotakin inspiraatiota, ihan mitä vain. Blackadder Back & Forthin repliikeistä iski silmään "Is Maid Marian a hot little honey with thighs like two halves of a nutcracker?" Se oli sitten siinä.
(Jos yhtään lohduttaa, niin Flashheartin varsoista löytyy myös Cunning Plan Ion.)

–S

maanantaina, helmikuuta 22, 2021

RIP Hippoksen kuvapankki

Kuun vaihteessa tuli isku virtuaalimaailmaan: Hippoksen kuvapankin kuvia ei enää saa käyttää virtuaalihevosilla. Sanon "isku" sen takia, että Hippoksen kuvia oli tosi paljon käytössä monilla harrastajilla ja nyt ne tulee poistaa ainakin aktiivisten hevosten sivuilta. Hippoksessakin onneksi ymmärretään, että kaikkia vanhoja, epäaktiivisia käyttäjiä ei tieto tavoita ja että väistämättä joillekin vanhoille virtuaalihevosille jää Hippoksen kuvia. Rachin nimittäin otti Hippokseen yhteyttä asian tiimoilta ja sai sieltä ystävälliseen vastauksen

© ST

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Hippoksen kuvat herättävät keskustelua. Vuonna 2013 keskusteltiin virtuaalimaailmassa siitä, että saako niitä käyttää vai ei, koska Hippoksen sivuilla ei ollut mitään mainintaa asiasta. Silloinkin eräs harrastaja lähestyi Hipposta ja sai vastaukseksi, että saa käyttää, poislukien Leena Kahisaaren kuvat. Olen itsekin blogannut tästä tuolloin: Hippoksen kuvapankki

En tiedä, että mikä nyt sitten sai Hippoksessa päättämään toisin. Rachinin saamassa viestissä puhutaan sopimusasioista, mutta se taitaa koskea sitä tilannetta että kuvalupia pyydettäisiin Hippokselta ja siihen Hippoksen ja kuvaajien välinen sopimus ei taivu. Harmillinen homma muttei voi mitään. En lähde spekuloimaan syyllä.

Jostakin kumman syystä olen itse käyttänyt Hippoksen kuvia vain todella vähän, vaikka puoliverisiä ja ponejakin tallista löytyy. Pidin kyllä Hippoksen kuvista, paljonkin, mutta enimmäkseen muiden hevosilla! Itse en koskaan oikein löytänyt niistä omille hevosilleni mieluisia, en tiedä miksi. Minun hommani oli siis helppo, taisin löytää vain puolen tusinaa sivua, jolla oli mainittu Hippos ja niistäkin osasta oli kuva jo poistettu kun olin myynyt hevosen.

En sitten tiedä, johtuuko se nimenomaan Hippoksen kuvagallerian käyttökiellosta, mutta Keskustassa on nyt viime aikoina ollut useampiakin viestiketjuja, joissa mainostetaan vapaastikopioitavia kuvia. Hurraan kyllä jokaiselle kuvaajalle, joka näin tekee, sillä onhan se nyt ihan mahtavaa! Ehkä kuvat ovat vaatimattomampia kuin Hippoksen hienot rakennekuvat olivat, mutta kuva on kuva. Ajattelin, että jos itsekin tekisin vapaasti kopioitavien kuvien gallerian, on minulla joitakin hevoskuvia olemassa, sen lisäksi että olen blogissakin tarjoillut erilaisia maisemakuvia männä vuosina. Ei kannata vielä täristä kovin malttamattomana, sillä ne kuvat nyt sentään ovat varsin vaatimattomia ja rakennekuvista saa vain haaveilla.

– S

maanantaina, helmikuuta 15, 2021

Mitä opin taas ja muuta asiaa askellajikisaamisesta

Sillä ei näemmä ole minkäänlaista maksimiarvoa, miten ääliöksi ihminen voi itsensä tuntea. Opinpahan nimittäin taannoin uusia asioita ARJ:stä ja minä sentään olen hyvinkin jo pari vuotta ollut ihan aktiivinen ARJ-kisaaja. Puhumattakaan siitä, miten pätevänä olen esiintynyt esimerkiksi täällä blogissa aiheen tiimoilta...

© Bob Langrish
Nimittäin se sekakisaus, jonka ARJ kieltää suhteellisen ehdottomasti. Ainakin se taitaa ARJ:n laatuarvostelussa aiheuttaa hylkäämisen. Minä kuvittelin aina, että tässä puhutaan eri saddleseat-lajien sekakisaamisen kieltämisestä. Siis että jos hevonen kilpailee vaikkapa English pleasurea, se ei saa kilpailla classic pleasurea, ja päin vastoin. Hupsista, kun näin ei olekaan!

Termillä "sekakisaus" tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että yksi hevonen kilpailisi saddleseatin lisäksi vaativia este- tai koululuokkia. Tämän kieltäminen on toki kovin ymmärrettävää, sillä saddleseatiin valmennettu hevonen olisi taatusti melkoinen katastrofi olympialajeissa. Karrikoidusti voidaan sanoa, että olympialajeissa hevonen kulkee muodossa "pää alhaalla, selkä ylhäällä" (varsinkin kouluratsastuksessa), saddleseatissa taas "pää ylhäällä, selkä alhaalla". Nämä ovat käytännössä hyvin eri maailmoja keskenään. 

Uudelleenkoulutus on mahdollista, mutta tästäkin ARJ:llä on omat vaatimuksensa: se ei saa tapahtua yhdessä yössä. ARJ on siinä mielessä jopa löysä, että kuitenkin sallii kilpailemisen helpoissa este- ja koululuokissa, vaikkei erityisesti taida suositella sitä ainakaan samanaikaisesti saddleseat-luokkien kanssa. 

Sivuhuomautuksena sanon, että askellajirotujen ja kouluratsastuksen kohdalla on syytä muistaa se, että moni askellajirotu ei osaa lainkaan puhdasta ravia, diagonaalista, kaksitahtista ja tasatahtista, vaan niillä on ravin tilalla se oma askellajinsa. Esteillä tällä toki ei ole merkitystä, mutta kouluratsastuksessa kylläkin: siellä pitää esittää se ravi. Rehellisyyden nimissä tämä koskee myös joitain lännenratsastuksen lajeja, en muista nyt ulkoa mitä, mutta olen kilpailuttanut muutamia askellajirotuja WRJ:ssä ilman suurempia omantunnontuskia. Hupsista, osa 2.

Historia tietää kertoa, että tästä sekakisaamisen kieltämisestä käytiin aikanaan jonkinasteista kärhämää. Minä en ollut siinä mukana lainkaan, mutta tiedän asiasta silti jotakin. En nähtävästi kuitenkaan tarpeeksi, sillä kuvittelin aina, että kyseessä olisi ollut kiista siitä, että saako hevonen kilpailla kaikissa saddleseat-lajeissa eikä suinkaan saddleseatin ja vaativan tason olympialajien sekakisauksesta! 

Mitä sitten tulee saddleseat-lajien sekakisaukseen, niin ARJ toki suosittaa sitä, että hevonen erikoistuu yhteen saddleseat-lajiin. Sitä ei kuitenkaan erityisesti vaadita ja ARJ:n laatuarvostelussa siitä ei tule sanktiota, saati nyt sitten hylkyä. Päinvastoin, kaikki ARJ-sijoitukset lasketaan tässä tapauksessa. Ja minä todellakin olen aina esittänyt niin varmana, että yksi hevonen kilpailee yhtä lajia ja jos käy vahinko, niin se on katastrofi tai ainakaan niitä "väärän lajin" sijoituksia ei kannata hevosten sivuille kirjata. 

Niitä vahinkoja nimittäin sattuu itsellekin toisinaan! Erityisesti classic pleasure ja country pleasure saattavat mennä sekaisin, en tiedä miksi, ehkä se riittää että alkavat samalla alkukirjaimella, ja combi-luokat menevät sekaisin aina joka tapauksessa. Toisekseen se meidän kirjanpito aiheesta ei ole ollut mitenkään erityisen aukotonta, siitä kirjoitin jo kesällä (Alkukesän tilannekatsaus). Hyvä siis tietää, ettei se ole vielä maailmanloppu, jos hevonen eksyy vähän väärään luokkaan, varsinkin kun nimenomaan ei tähtää laatuarvosteluihin...

Miten realistista sitten on kilpailla yhdellä hevosella eri saddleseat-lajeja? En väitä olevani asiantuntija, mutta en pitäisi sitä välttämättä ihan mahdottomana. Teoriassa kyseessä on sama laji, luokissa vain vaihtelevat arvosteluperusteet, painotukset ja mahdollisesti varuste- ym. säännöt. Sanoisinkin että classic, country ja English voisivat mennä suhteellisen hyvin yhdellä ratsukolla, samoin kuin show ja park, mutta vaikeampi nähdä yhdistettävän esimerkiksi parkia ja classicia. Mutta kuten yllä oli jo todettu, ARJ suosittelee hevosen keskittymistä vain yhteen lajiin (ja jokaisessa lajissahan on 3 luokkaa!) ja niin on kaikin tavoin selkeämpää minustakin.

Mutta se tarinan opetus? Kannattaa lueskella niitä sivuja ja sääntöjä aina joskus läpi ihan ajatuksella. Ja vaikka keskustella muiden kanssa. Ei siitä haittaakaan ole.

– S

maanantaina, helmikuuta 08, 2021

Puoliveriset ja sabinohässäkkä

Palaan vielä näin puoliveristen näkökulmasta tähän sabino-sekaannus-asiaan, koska aina silloin tällöin eri lähteissä tulee vastaan puoliverisiä, joilla on suuria merkkejä. Mitä niistä tiedetään ja mitä niistä perus-puoliveriharrastajan pitäisi edes tietää?

© ST (kuvan hevonen ei liity tekstiin)
Kuva vapaastikopioitava, käyttöehdot ja lisää kuvia täällä.

Puoliverisillä on kyllä merkkejä, mutta suuria merkkejä harvakseltaan ja kirjavuudelta näyttävää kuviointia vain aivan satunnaisesti. Perinteisesti suhteellisen suuretkin merkit on katsottu "vain" merkeiksi eikä pidetty niitä varsinaisena kirjavuutena. Aiemminhan ei edes tiedetty, että jotkin kirjavuutena pidetyt kuviot voivat esiintyä pelkästään suurimerkkisen näköisinä.

Varsinaisesti asialla ei ole edes väliä! Tietääkseni yksikään puoliverikantakirja ei erikseen kiellä esimerkiksi W-kuvioita tai suomenkirjavuutta. Hannoveria olen perinteisesti pitänyt tiukimpana värien suhteen, sen jalostusohjesäännössä listataan vain perusvärit ja kimo. Sen sijaan merkeistä ei ole mainintaa tuossa nimenomaisessa dokumentissa, mutta muistelisin joskus aiemmin jostakin lähteestä lukeneeni, että esimerkiksi yli etupolven/kintereen ylettyvät sukat olisivat jotenkin nou-nou. Mutta W, suomenkirjavuus tai sabino voi aiheuttaa tätä pienempiä merkkejä, joten jos tällainen merkkisääntö on olemassa, ei se välttämättä tarkoita, että hannoverista ei voisi näitä kirjavuuskuvioita teoriassa löytyä. 

Mitä näistä kuvioista sitten tiedetään, suhteessa puoliverisiin? Jotakin, mutta voi olla ettei vielä kovinkaan paljon. Puoliverikantakirjat ja -kasvattajat eivät ole todennäköisesti edes suuremmin kiinnostuneita näistä väriasioista, koska hevosen suorituskyky ja käyttöominaisuudet menevät edelle. He ovat luultavasti merkittävästi kiinnostuneempia testaamaan hevosista WFFS:ää kuin värigeenejä. 

Eurooppalaisilta puoliverisiltä on löytynyt sekä suomenkirjavuutta että W20:stä, mahdollisesti muitakin W-geenin versioita, mutten ole varma tästä. Sabinoa en tiedä löytyneen, mutta liekö sitä testatukaan. Sabinoa on kuitenkin löytynyt lipizzalta ja haflingerilta, joten sitä on ehkä esiintynyt vanhoissa eurooppalaisissa hevoskannoissa. Teoriassa ei ole mahdotonta, jos sitä löytyisi puoliverisiltäkin, tulevaisuus kuitenkin näyttää tai sitten ei. 

Kuten tiedetään, eurooppalaisten puoliveristen kantakirjat ovat varsin avoimia keskenään. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että jos jonkin kantakirjan hevoselta löytyy jotakin erikoisväriä, ei ole mahdotonta etteikö sitä löytyisi muistakin kantakirjoista. Ainakaan sitä ei voi sulkea täysin pois. Trakehner on poikkeus tässä suhteessa, mutta siltä taas on löytynyt ihan omasta takaa SW1, saattoi olla myös W20.

Näin teoreettisesti miettien täytyy ottaa huomioon myös täysiverinen, joka on sallittu rotu varmaan kai kaikissa pv-kantakirjoissa. Täysiverisellä esiintyy framea ja näinollen olisi mahdollista, että frame tulisi sitä kautta puoliverisille. Onneksi frame kuitenkin on hyvin harvinainen täysiverisillä, joten kovin todennäköistä tämä ei ole. "Onneksi" siksi, että frame on homotsygoottina esiintyessään letaali, se aiheuttaa varsalle rajuja kehityshäiriöitä ja varsa on käytännössä elinkelvoton. Täysiveriseltä voi tulla myös joitain W-geenin muunnoksia ja ilmeisesti myös suomenkirjavuus, mahdollisesti myös sabino, mutta nämäkin ovat äärettömän harvinaisia.

Tämänhetkisen tiedon mukaan nämä erilaiset kirjavuuskuviot ovat kuitenkin hyvin harvinaisia myös puoliverisillä. Toisaalta hyvin harva hevonen edes testataan näiden värien suhteen. Kuten sanoin: se ei ole tärkeä asia. Mitä tavallisen virtuaaliharrastajan tarvitsee tietää puoliveristen kirjavuuskuvioista, niin ei välttämättä erityisesti mitään. 

– S