torstaina, syyskuuta 30, 2010

Värien realistinen periytyminen

Kaukana takana ovat ne ajat kun meitä värien realistista periytymistä noudattavia virtuaalihevostelijoita katsottiin vähän kulmien alta ja ajateltiin ainakin hiljaa mielessä: "Mikähän kumman hienostelija tuokin kuvittelee olevansa". Joskus se sanottiin ihan ääneenkin, tosin yleensä jonkin viiva-nickin suojista. Älkääkä tulko sanomaan ettenkö minä muka tietäisi, ihan hyvillä syillä voin väittää kuuluvani niihin ensimmäisiin, jotka värien perään ylipäänsä katsoivat.
Kun oikein mietin ja päkistän muistikuvia jostain hämärän peitosta (sekä tietysti selailen läpi vanhoja kasvattilistojani, hevosteni sivuja sun muita), minusta tuntuu että olen ainakin jossain määrin noudatellut perinnöllisyyden sääntöjä ihan siitä asti, kun ensimmäiset kasvattamani varsat syntyivät. Ja vuosi oli tällöin 2001. En minä siitä niin meteliä pitänyt tuolloin, kunhan nyt katsoin että kahden raudikon varsa on raudikko itsekin ja että kimo tai voikko ei hypi sukupolvien ylitse.
Marineassa (2002-2003) värejä katsottiin sitten jo enemmänkin, opetin itse asiassa periytymisen alkeet tuolloin Marinkalle. Silloinkaan siitä ei niin kauheasti puhuttu, se nyt oli meille aika itsestäänselvä asia samoin kuin monille muille ihan huuhaata. Muistan kyllä tuolloin joskus kirjoittaneeni aiheesta johonkin foorumiin (taisi olla htnet) ja saaneeni vastaukseksi nimenomaan termin "ihan huuhaata". Sellainen oli joidenkin suhtautuminen asiaan siihen aikaan.

Nykyisin värien periytymistä noudattelee aina vain useampi ja useampi kasvattaja ja jos minulta kysytään, niin totean että hyvä niin. Onhan tämä toki virtuaalimaailmaa, mutta jos siihen nyt pienen tilkan realistisen maailman juttuja sekoittaa, niin ei kai siitä haittaakaan ole. Ja eihän se värien periytyminen ole mitään rakettitiedettä! Niin kauan kuin ei mennä genotyyppeihin ja erikoisväreihin, se on todella yksiviivaista.
Rautias + rautias on aina rautias, musta + musta on melkein aina musta, on pieni mahdollisuus raudikkoon muttei koskaan ruunikkoon, musta + rautias on yleensä ruunikko, mutta voi olla rautias tai mustakin ja ruunikko + ruunikko/rautias/musta on yleensä ruunikko, mutta näistäkin voi syntyä muita värejä, siis rautiasta tai mustaa. Kimolla täytyy olla aina vähintään toinen vanhemmista kimo, mutta kaksi kimoakin voi saada tumman varsan, todennäköisyys on kyllä vähän pienenlainen. Selkeämpi ja myös laajempi esitys löytyy taulukkomuodossa VATYn sivuilta.

No, se on tietysti hyvä jos yhä useampi alkaa noita värejä vähän katsoa ja muutenkin väritietous leviää virtuaalimaailmassakin. Sitten on meitä friikkejä, jotka ovat kirjanneet hevostensa tietoihin värin lisäksi myös sen genotyypin ja harrastavat kaikenlaisia erikoisvärejä, mikäli rotujen värirajoitteet vain antavat periksi. Ikävää asiassa vain on se, että valokuvia ei riitä tai löydy suinkaan kaikille hopeanhallakonpäistärikönkirjaville. Onnellisia ne, jotka piirtävät ja värittävät kuvat itse!

maanantaina, syyskuuta 27, 2010

Virtuaalihistorian ensimmäinen Pretty In Pink juostu!

Tänään juostiin Pretty In Pink - kilpailusarjan päätöspäivä. Kaikkiin sarjoihin (Juvenile, Sprinter, Miler, Dirt Miler, Semistayer ja Stayer) merkittiin voittajat, mutta vain Sprinter-sarjassa voittaja sai hinattua kisaindeksinsä (ki) alle säädetyn 0,45:n. Eli Trihaltonin omistama Little Miss Rainbow kuittaa lähtövoittojen lisäksi myös ylimääräisen 250.000v€ PIP-sarjavoitosta.

Listaan tähän vielä kaikki PIP-sarjaan osallistuneet tammat kisaindekseineen.
PIP JUVENILE
1. Celeritas, om. Farleigh Acres, 0,558
2. Miss Universum, om. Farfalle Ranch, 0,7

PIP SPRINTER
1. Little Miss Rainbow, om. Trihalton, 0,340
2. Heimische's Madeline, om. Chorounge, 0,417
3. Appleton Faire RVC, om. Driftaway, 0,586
4. Quiero's Pixie, om. Farleigh Acres, 0,631

PIP MILER
1. Farleigh Cienna, om. Farleigh Acres, 0,625
2. Wind N' Fire, om. Driftaway, 0,729

PIP DIRT MILER
1. Queen Dowager '91, om. Driftaway, 0,546
2. Trischa PA, om. Presta, 0,592

PIP SEMISTAYER
1. Giacinta RVC, om. Farleigh Acres, 0,675
2. Esperanza, om. Trihalton, 0,792

PIP STAYER
1. Cinereous, om. Greer, 0,635
2. Barboes Hegemony, om. Farleigh Acres, 0,823

Onnea kaikille voittaneille ja muuten PIP-sarjassa tai sen osakilpailuissa sijoittuneille! Ensi CAS-vuonna nähdään taas, toivottavasti runsaammalla osallistujamäärällä (tänä vuonnahan meillä itsellämme ei esimerkiksi ollut ainoatakaan tammaa ilmoittaa mukaan kuin vasta tämän finaalipäivän lähtöihin).

maanantaina, syyskuuta 20, 2010

Pretty In Pinkin uutisia

Suurkilpailusarja Pretty in Pink on edennyt jo siihen vaiheeseen, että ensi maanantaina juostaan viimeinen osakilpailu ja katsotaan sitten, kuka kukin on. Homman ideahan on se, että voidakseen osallistua koko suurkilpailusarjan voittotaistoon, on osallistuttava kaikkiin osakilpailuihin (ja tietenkin aina samaan lähtöön). Jos siis jättää vaikka vain yhden osakilpailut väliin, on automaattisesti ulkona. Toki näistä yksittäisistä osakilpailuvoitoista saa sijoituksia ja rahaa reilummin.

PIP-kokonaiskilpailussa tilanne elää koko ajan sen mukaan, miten missäkin lähdössä on osallistujia. Koko sarjaan osallistuneilta hevosiltahan lasketaan kisaindeksi ja kunkin sarjan paras voittaa ylimääräisen 250.000v€ voittosumman (jos kisaindeksi on alle 0,45).

Laskeskelin tässä noita kisaindeksejä kolmen osakilpailun jälkeen ja monella kisaindeksi keikkuu siinä 0,5:n tienoilla eli jos viimeisessä startissa käy hyvin, voi tuo 0,45 alittua ja jos kilpasiskolle käy huonosti, tulee PIP-sarjan voitto kotiin.

Kaikissa Juvenile-lähdöissä on juossut kaksi tammaa, Farleighin Celeritas ja Farfallen Miss Universum. Molempien kisaindeksit ovat tällä hetkellä 0,6:n tienoilla, Miss Universumilla hieman heikompi. Tilanne on siis tasainen, mutta kovin helppoa ei ole voittajan saada kisaindeksiään alle 0,45:n.

Sprinterissä muhii jännittävä finaali, Trihaltonin omistama Little Miss Rainbow on voittanut kolmesta osakilpailusta kaksi ja sen kisaindeksi on 0,372. Se kestää siis jonkinlaisen epäonnistumisenkin (sijoittumisen viimeisen lähdön puoliväliin) ja silti sen kisaindeksi pysyy alle 0,45:ssa. Mutta toisaalta samoissa lähdöissä on kilpaillut monta muutakin tammaa, joilla kaikilla on kisaindeksi 0,5-0,6 tuntumassa ja jos jokin näistä hevosista voittaa viimeisen lähdön ja Little Miss Rainbow ei pärjää, se saattaa menettää sarjavoiton jollekin seuraavista: Appleton Faire RVC, Quiero's Pixie tai Heimische's Madeline.

Miler-sarjan voitosta kilpailee kaksi tammaa, Farleigh Cienna ja Wind N' Fire. Näistä Farleigh Cienna on ylivoimainen suosikki, Wind N' Firella on vain teoreettiset mahdollisuudet saada kisaindeksinsä alle 0,45:n. Se vaatisi isoa lähtöä ja voittoa siinä. Farleigh Ciennan kisaindeksi on 0,555, johto on turvallisen tuntuinen ja sen saa vielä suht helposti hilattua alle palkintorajan.

Dirt Milerissa on vähän samanlainen tilanne, Queen Dowager '91:n kisaindeksi on selkeästi parempi kuin Trischa PA:n, mutta teoriassa Trischankin olisi kyllä vielä mahdollista loistavasti onnistuessaan alittaa palkintoraja ja myös voittaa Queen Dowager '91.

Semistayerissa kilpailee kaksi tammaa, Trihaltonin Esperanza ja Farleighin Giacinta RVC. Molempien kisaindeksit ovat aika kehnot enkä odota näiden pystyvän alittamaan palkintorajaa. Sama koskee myös stayer-lähtöjen kilpailijoita, Greerin Cinereousta ja Farleighin Barboes Hegemony. Näistä kahdesta sarjasta tuskin saadaan sarjavoittajia.

Elämme siis jännittäviä aikoja. Omistajat, muistakaa ilmoittaa tammanne myös viimeisen kilpailupäivän startteihin.

torstaina, syyskuuta 16, 2010

Liian eksoottinen rotu?

Monet ovat tottuneet näkemään Ionicissa mitä ihmeellisempiä karvakasoja ja onhan toki totta että meiltä löytyy paljon harvinaisiksi luettuja rotuja. Terskit, knabstrupit, kladrubit, frederiksborgit, irlannintyöhevoset, kalliovuortenponit ja monet muut ovat kuuluneet ihan virallisiin kasvatusrotuihin, niitä on siis vakavissaan meillä kasvatettu ja yritetty kehittää linjoja eteenpäin. Joidenkin kohdalla on onnistuttu, joidenkin kohdalla innostus on lopahtanut. Näiden lisäksi sekalaisten rotujen osiosta löytyy yhtä ja toista eksoottisempaa: sleesianhevosia, orlov-rostoptshineja, kisbereitä, iomudeja, mangalargoja, aztecoja, warlandereita, murgenhevosia, hackneyponeja ja vaikka mitä muuta.

Meille siis kelpaa kaikki, mitä harvinaisempi rotu, sen varmemmin sitä meiltä löytyy.
Väärin.

Uskokaa huviksenne, mutta meillä on lopulta aika tiukat rajat sille, mitä otamme Ioniciin ja mitä emme. Tärkein kriteeri on se, että rodun täytyy olla meille jollain tavoin tuttu. Monet rodut tietysti ovat, kiitos S:n pitkällisen rotuharrastuksen, joka ei vieläkään ota talttuakseen vaikka Hevosmaailma.net onkin vähän telakalla (ollut jo kauan). Mutta maailmasta löytyy paljon rotuja, joista vain ei ole tarpeeksi informaatiota tarjolla.
Yksi hyvä esimerkki on ban-ei, jota jotkut yksittäisen harrastajat ovat olleet tuomassa virtuaalimaailmaan kauan, vaikkei se ole koskaan ottanut oikein tuulta siipiensä alle. Luulisi helposti siis, että me ottaisimme näitä riemusta kiljuen vastaan. Mutta ei, meidän tiedot ban-eista ovat varsin heppoiset eikä mistään tahdo oikein löytyä enempääkään. Kuvatkin olisivat aina plussaa, että näkisi ihan oikeasti millaisia otuksia ne ovat. Mitä tähän mennessä olen nähnyt, virtuaalimaailman ban-eillä on aika usein piirretyt kuvat. Onhan se toki kylmäverinen, joten niille on laitettu sellaiset standardikylmäveristen kuvat. Meille se ei riitä.
Samankaltaisia rotuja riittää: muut japanilaiset ponirodut, indonesialaiset rodut, kiinalaiset rodut, intialaisistakin roduista useimmat, afrikkalaisista melkein kaikki ja aika moni venäläinenkin rotu.

Sitten on tietysti niitä rotuja, jotka tunnemme hyvinkin, mutta emme vain pidä niistä. Suomenhevonen ja lv-ravuri ovat perinteisesti olleet meidän molempien ei-kiinnosta-listalla, tosin ravureitahan meillä oli vähän aikaa, mutta ne olivat pääsääntöisesti orlovilaisia, seassa muutama ranskalainen ja kaikki amerikkalaiset olivat peitsareita. Friisiläinen ja haflinger olivat myös aikaisemmin jonkinlaisessa pannassa, mutta nythän meiltä löytyy muutama kappale molempia emmekä ole siitä suuremmin kärsineet (ja tunnustan, että on Ionicista sen historian aikana löytynyt muutamakin suomenhevonen...). Monet muut kylmäveriset ovat myös sellaisia, ettei niitä ole koskaan tullut lopulta hankittua, vaikka periaatteessa ehekä kiinnostavatkin. Ja nekin vähän raskaat kv:t mitä meillä on, ovat säännönmukaisesti unohduksissa. Onneksi virtuaalihevoset eivät kärsi. Esimerkiksi poitou olisi ihan kauhean kiva, vuosia sitten sain niistä ison määrän kuviakin, seasta löytyisi perusvärien lisäksi myös hallakkovärejä ja päistärikköjä, joten edes värien tylsyys ei olisi kiusana. Jostain syystä vain ei ole tullut koskaan hankittua kuin muutama yksilö.

Ei ole hauskaa olla näin rajoittunut, varsinkin kun on vuosien mittaan kai onnistunut profiloitumaan virtuaalimaailman harvinaisten rotujen jonkinlaisena toteemipaaluna, mutta ei voi mitään. Jää meille silti satoja rotuja, joita voisimme mielihyvin ottaa talliimme. S noita joskus jo vähän listasikin.

sunnuntaina, syyskuuta 12, 2010

Uusi ARJ

Aktiivisesta oman navan rapsuttelusta huolimatta olemme sentään tulleet tietoisiksi ARJ:n sääntömuutoksesta. Nyt on mukaan saatu myös tämä saddleseat-puoli, luokkia on siis myös sellaisille hevosille, jotka eivät mitään erikoisaskellajeja osaa, kuten arabi, hackney, friisiläinen, andalusia ja niin edelleen. Tämä on ehdottoman positiivinen asia, se laajenta näiden rotujen kilpailumahdollisuuksia ja toivon mukaan tuo myös lisää huomiota ARJ:lle ja ehkäpä myös "oikeille" askellajiroduille. Islanninhevosten luokat ja kilpailut pysyvät samoina, onhan niillä vankka esikuva issikkakilpailuista, joita järjestetään myös Suomessa ja ovat sitä kautta tutumpia kuin nämä muut askellajihevosten kilpailut.

Tietenkin uusi ARJ on vielä vähän lähtökuopissa ja sääntömuutoksestakin on kulunut vasta muutama päivä, joten jos homma on keskeneräinen, ei siitä parane vielä valittaa. Itse kuitenkin kaipailisin tarkempaa kuvausta näistä saddleseat-kilpailuista ja luokkien kulusta. Mennäänkö kentälle yksin, ryhmässä, mitä siellä tehdään, mitä tuomari arvostelee ja haluaa nähdä (näitä onkin jo sivuttu) ja muuta sellaista yleistä. Toisaalta missään vaiheessa ei mikään instanssi ole kyllä kuvaillut sitäkään, mitä tapahtuu näissä virtuaalimaailman slow gait- tai juoksukäyntiluokissa, niitä vain pidetään eikä kukaan ole keksinyt selittää, että millainen kilpailusuoritus siellä tehdään. Sen nyt tietysti voi päätellä että kyseistä askellajia tulee esittää, mutta miten.
Tai no, joskus vuonna 2004 Gin järjesti Ionicissa ARJ:n alaisia kisoja ja niissä oli mukana myös kuvaus kilpailun kulusta: käykää katsomassa vaikka 18.9.04 pidettyjen ARJ-kisojen kutsu. Nuo luokkakuvaukset on revitty ihan omasta päästä, en tiedä järjestetäänkö tuonkaltaisia kilpailuja missään millekään rodulle, mutta virtuaalimaailmassa sillä ei ole väliä, täällä tuollaisia voi järjestää. Nykyisin voisi ainakin pasoille ja kalliovuortenponeille lisätä luokkiin myös "alustan" päällä esiintymisen, reaalimaailmassa nämä rodut nimittäin joskus esitetään jonkin kopisevan alustan päällä (puuta, vanerilevyä tms), jolloin askellajin tahti kuuluu selkeästi.

Uuden ARJ:n rotulistakin vaikuttaa vähän keskeneräiseltä, mutta en osaa kyllä sanoa mitä sieltä puuttuukaan... No, Gaited Baroquen pitäisi ilman muuta kuulua ryhmään yksi, koska sanoohan jo rodun nimi (gaited!) että sillä tulee olla erikoisaskellaji tai useampia. Rotulistalta puuttuu kyllä useampikin harvinainen ja vähän tunnettu rotu, joita ei vielä virtuaalimaailmassa ole, mutta ehkäpä joskus joku näitäkin keksii aloittaa tuoda ja kasvattaa: Kentucky Mountain Saddle Horse, McCurdy Plantation Horse, Montana Travler, marwarinhevonen, Mountain Pleasure Horse, North American Single-Footing Horse, Racking Horse, Campolino ja Virginia Single-Footer nyt nopealla tsekkauksella. No hyvä, iso osa virtuaalihevostelijoista ei varmaan ole kuullutkaan näistä roduista, saati niistä monista muista, joilla saattaa olla erikoisaskellajeja. Kyllähän tuo ARJ:n lista kattaa nykyiset askellajihevosrodut varsin hyvin.

torstaina, syyskuuta 09, 2010

Mitä haluaisit lukea seuraavaksi blogistamme?

Tuossa oikealla puolella roikkui parisen viikkon kysely, jossa udeltiin mistä aihepiireistä vastaajat haluaisivat lukea juttuja. 43 vastaajaa löytyi ja voin sanoa, että olette vaativa yleisö. Oikeasti vähän kaikkea haluttiin lukea.

Vähiten kannatusta oli saanut laukkauutiset (7 ääntä) ja tekniset helpit (8 ääntä). Laukkauutisia valitettavasti joudutte lukemaan jatkossakin ja toisaalta laukkapohdintoja halusi vähän isompi määrä, 11 ihmistä. Niitä tuleekin aina kun mieleen juolahtaa jotain tarkemman pohtimisen arvoista.
Teknisiin helppeihin ei meillä oikein riitä innostus kirjoittaa. Ne ohjelmointikielet ja muut tietotekniset jutut joita me teemme ammatin/opintojen puolesta ovat aika kaukana siitä, mitä virtuaalitalleilla voisi simppelisti hyödyntää. Tosin pinnan alla kuplii kyllä html 5 ja Django, mutta kuten niin usein ennenkin, ne saattavat jäädä pelkiksi kupliksi.

Käytettävyysohjeistusta sen sijaan toivoi 12 henkilöä ja tämä pannaan korvan taakse. Tänne voisi todellakin kirjoittaa jonkinlaisen lyhyen käytettävyystutoriaalin. Ihme ettei sitä ole jo tehty, onhan Gin tunnettu (?) käytettävyysnärisijä.

Meidän tallien uutisia (Pinkin uutiset ovat kyllä niitä laukkauutisia) halusi 13 ihmistä ja yllättävää oli se, että nimipohdintoja äänesti peräti 15 ihmistä. Jos minulta olisi kysytty etukäteen, olisin ollut ihan varma etteivät meidän sekalaiset nimipohdinnat juuri kiinnosta ketään.

Rotutietoutta arvosti 18 ihmistä ja se onkin hyvä tietää, koska Ginhän on perehtynyt noihin virtuaalimaailman rotuasioihin ainakin jossain määrin ja minä puolestani reaalimaailman rotuihin, niin eiköhän niistä saada jotakin aikaiseksi jatkossakin.

Ylivoimainen kolme kärki olivat jalostuspohdinnat (28), yleiset virtuaaliuutiset (27) ja yleinen pohdinta virtuaalimaailmasta (36). Huh huh, ettepä vähää pyydäkään! No, jalostuspohdinnat ovat toki mielenkiintoisia ja niistä meillä riittääkin juttua, pitäisi vain vääntää sitä juttua blogiinkin soveltuvaksi joskus. Ja vähän muitakin aiheita kuin vain värigenetiikkaa.
Mutta että yleisiä virtuaaliuutisia ja pohdintaa virtuaalimaailmasta? Meistä tuntuu siltä, että tässä olemme niin huonoja. Emmehän me herran jestas tiedä mitä virtuaalimaailmassa on meneillään ellei sitä tulla meille erikseen huutamaan. Ja mitä tulee yleiseen pohdintaan, niin yleensä se on jonkinasteista valittamista...

Kiva kuitenkin tietää, että kaikkia noita mainittuja juttuja halutaan, että ainakaan ihan kaikki eivät ole (vielä) leipääntyneet laukkauutisiin ja nimipohdintoihin. Emme lupaa että yrittäisimme tehdä jotain radikaalia blogin sisällölle, mutta yritämme ainakin pitää mielessä näitä asioita kun iskee taas inspiraatiokato.

tiistaina, syyskuuta 07, 2010

Pretty In Pink toukokuu

Eilen juostiin ensimmäinen osakilpailu Pretty In Pink-arvokilpailusarjasta. PIP:stä on tarkemmin puhuttu jo aikaisemmin, joten en lähde käymään sitä läpi sen enempää.

Idea on kuitenkin se, että jos haluaa osallistua PIP-sarjan voittokamppailuun, on osallistuttava jokaiseen neljään osakilpailuun. Niinpä ne jotka nyt eilen eivät olleet mukana, ovat automaattisesti poissuljettuja PIP-sarjasta. Mikään ei toki estä ilmoittamasta tammoja jäljellä oleviin osakilpailuihin tai vain yhteen tai kahteen niistä. Onhan niissä tarjolla melko rutkasti rahaa ja arvokilpailusijoituksia.

PIP Juvenilessa oli eilen vain kaksi 2-vuotiasta tammaa juoksemassa. Farleighin Celeritas oli näistä kahdesta kovempi, vaikka kisa oli tiukka eikä Miss Universum hävinnyt lopulta kuin puoli mittaa maalilinjalla. Jos samat tammat ovat vastassa myös jatkossa, on mahdotonta sanoa kumpi seuraavalla kerralla vie voiton.

PIP Sprinterissä oli 8 matkaanlähtijää ja tämäkin kilpailu oli hyvin jännittävä. Driftawayn Appleton Faire RVC sai erittäin huonon lähdön ja jäi heti alkurytinässä hieman jälkeen pääjoukosta, joka juoksi ensimmäisen puoli kilometriä varsin tasaisena massana. Joukossa sattui koko ajan kaikenlaista tönimistä ja kiilailua, sisäradan hevoset olivat pääosan matkasta pussissa. Quiero's Pixie ja Little Miss Rainbow pitivät alkumatkasta kärkisijoja, mutta kilometrin kohdalla Little Miss Rainbow alkoi jäädä jälkeen ja tipahti selkeästi keskivaiheille. Se aiheutti joukossa melkoista häslinkiä.
Tämän häslingin aikana Appleton Faire RVC oli kivunnut joukon ulkoreunoille ja tuli sieltä tappavan kovaa vauhtia kärkeä kohti. Loppusuoralla keskijoukoista kiriin lähtenyt Light Blue, Appleton Faire RVC ja Quiero's Pixie erottuivat muusta joukosta ja lopulta Light Blue oli vahvin. Appleton Faire RVC antoi sille kyllä tiukan vastuksen, mutta se oli joutunut tulemaan niin kovaa koko matkan, että taipui lopulta ja vain vaivoin sai pidettyä Quiero's Pixien takanaan. Toinen alkuvaiheessa häntäpäähän jäänyt tamma Sabinda Blanco SNAK kiri sekin hienosti neljänneksi ja vielä Shanghaikin ehti maaliin ennen Little Miss Rainbow'ta. Heimische's Madelinella oli ollut koko matkan erimielisyyksiä jockeynsä kanssa ja Cat Catcher RVC kompuroi juuri ennen loppukirin alkua jääden siksi viimeiseksi.

PIP Milerissa oli vain neljä hevosta ja niistä Crusade oli melkein ylivoimainen. Se voitti kolmella hevosenmitalla ja vaivattoman näköisesti Farleigh Ciennan ja Wind N' Firen. Joukon nuorin, kolmivuotias Blacknbreezy ei tahtonut kestää muiden matkassa puolen matkan jälkeen ja se jäi selkeästi muista.

Dirt Miler-lähdössä oli myös neljä hevosta. Kaikki juoksivat suurimman osan matkasta melko tiiviissä ryhmässä, kukaan ei erityisesti lähtenyt kirimään tai jäänyt jälkeen muista. Lähtö oli hyvin tasainen, mutta loppusuoralla Queen Dowager '91 sai kurottua muihin hevosenmitan verran eroa. Loput tulivat maaliin miltei yhtä aikaa.

Semistayer-ryhmä oli vain kahden hevosen minilähtö ja alkuasetelma oli varsin jännittävä, vastassa nuori, mutta hienosti pärjännyt Giacinta RVC ja vanhempi ja kypsempi Esperanza. Vedonlyöjät luottivat kumpaankin likimain yhtä paljon. Ensimmäisen puolen kilometrin jälkeen oli kuitenkin selvää, ettei Giacintalla olisi ainakaan tänään paukkuja vastata Esperanzalle, joka sai melk ohelpon juoksun ja maalisuoralla irrottautui kilpakumppanistaan selkeästi.

PIP Stayerissa kokenut RTW Slewsive oli selvä ennakkosuosikki. Vähältä kuitenkin piti ettei nuori ja radoilla vielä kokematon Barboes Hegemony tehnyt jymy-yllätystä, koska se haastoi loppusuoralla sekä Cinereousin että RTW Slewsiven ja lopulta kiri ohitse Cinereousista.

torstaina, syyskuuta 02, 2010

Menneitä ja tulleita

Pinkissä juostiin eilen ykkösryhmän Juvenile Day eli kaikki lähdöt olivat avoimet vain kaksivuotiaille. Koska CAS-vuosi on vasta huhtikuussa menossa, ei voi olettaa kaksivuotiaiden olevan ehtinyt vielä kovin korkealle tasolle ja niinpä lähdöt olivat enimmäkseen maiden-lähtöjä. Jokunen allowance-lähtökin juostiin, mutta ainoaan G3-lähtöön ei ollut tulossa kuin yksi kaksivuotias.
Meillä olikin tekemistä, että saimme omalta tallilta täyden edustuksen maiden-startteihin. Niitä oli nimittäin kahdeksan ja jokaiseen sai yksi omistaja ilmoittaa kolme hevosta eikä meillä ollut yhtään parivuotiasta Pinkissä vielä äskettäin... Jokainen voi laskea, miten monta uutta laukkahevosta meille keksittiin ja siinäpä onkin nyt vähäksi aikaa kaksivuotiaita kilpailutettavaksi.

Vähän samanlainen juttu oli edessä tänään, sillä huomenna juostaan vitosryhmän laukat ja niissä on kaksi kolmivuotiaille avointa maiden-starttia. Vanhempia hevosia meillä vitosryhmässäkin on, mutta kolmivuotiaita ei ole tälle kaudelle vielä saatu keksittyä. Nyt oli kuitenkin "pakko".
Ihan kiva saada taas vähän uutta verta radoille, niin raaskii siirtää pois niitä vanhempia, kehnosti menestyneitä juoksijoita. Meillä pyritään noita laukkauransa lopettaneita vitosryhmäläisiä siirtämään Ioniciin jalostuskäyttöön, vaikkeivät ne olisi radoilla pärjänneetkään. Voihan varsoista tulla sitten ihan ratsuhevosia.

Gin selittikin tuossa vähän aikaa sitten meidän projektia ahaltek-puolella, että tarkoitus olisi tämän vuoden aikana saada jokainen 2008 syntynyt ahaltek jalostuskäyttöön niin että viimeistään vuoden lopussa voisi kaikki vanhukset lopettaa. Nyt kaikille 08-tammoille on suunniteltu varsat niin että niistä ei ole enää huolta.
Koska emme nyt enää "tarvitse" välttämättä oreja noille kiireimmin astutettaville tammoille, niin kävin läpi kaikki 08-oriit ja lopetin joka ainoan, jolla on vähintään 2 varsaa ja vähintään toinen niistä on ori. Tällaisia oreja oli viitisenkymmentä kappaletta, joten voidaan puhua jo joukkomurhasta! Armon sai ainoastaan huippuluokan laukkaoriimme Gin Oscar, joka on vielä siitoskäytössä myös ulkopuolisille. Oscarista ja pärjänneestä xx-tammasta saisi varmasti kovan luokan RBSH-varsan aikaiseksi. Tosin tammaksi kävisi myös angloarabi ja olisihan meillä ainakin Adanya Ion.