maanantaina, marraskuuta 26, 2012

Loppuvuoden ja uuden vuoden lupaukset ja suunnitelmat

Viime vuonna emme tainneetkaan tehdä mitään uuden vuoden lupauksia, joten tänä vuonna on sitten hyvä olla ajoissa lupauslistansa kanssa. Koska tätä vuotta on vielä joulukuu jäljellä, voisimme samalla kertaa luvata tehdä jotain asioita vuoden loppuun mennessä.

Ennen vuoden vaihdetta yritämme saada aikaiseksi seuraavia asioita:
- Teemme sivut kaikille tämän vuoden kasvateille, joilla on jokin vieras ori isänä, ja myös ilmoitamme oriiden omistajille varsoista.
- Saamme vuoden 2010 aikana syntyneille tekkevarsoille vihdoin ja viimein sivut tehtyä.
- Edistämme muita kasvattilistoja mahdollisimman paljon.
- Järjestämme Pinkissä vielä muutamat laukat lisääkin.
- Kilpailutamme laukkahevosia ja meidän kokonaista kolmea ravuria aktiivisesti.
- Suunnittelemme paljon hienoja kasvatteja ensi vuodelle. Ja ihan joka rodusta!
- Pidämme blogissa taas joulukalenterin.

Ensi vuoden tavoitteet:
- Hankimme (ostamme ja keksimme) lisää hienoja puoliverisiä ja kasvatamme niitä.
- Hankimme nyt vihdoin niitä kylmäverisiä: perchejä, poitouita, ehkä vladimireja, shirejä ja muita harvinaisempia.
- Jos työhevoskisoja löytyy, kilpailemme em. kylmäverisillä niissä kisoissa.
- Yritämme saada kaikkien vuonna 2012 syntyneiden (tai sitä vanhempien) kasvattien sivut valmiiksi toukokuuhun 2013 mennessä.
- Jatkamme laukka- ja ravihevosten kilpailutusta, mahdollisuuksien mukaan myös laukkojen järjestämistä.
- Yritämme seurailla harvinaisempien lajien (valjakko, western, matkaratsastus, ne työhevoskisat) kisakalentereita ja kilpailuttaa hevosia niissä, toki varsin rennolla otteella.
- Päätämme vihdoin mitä teemme irkkukasvatukselle.
- Yritämme vähän vähentää meiltä löytyviä rotuja: poistolistalla ovat ainakin donit, kladrubit, mangalargat, gaited baroquet, murget, bardianponit, kabardit, iomudit, aztecat... (tässä vaiheessa Gin kiljuu jo kiukkuisena).
- Kasvatamme lisää poneja: ylämaanponeja, welshejä, nyffejä, connemaroja, issikoitakin vähän ja russeja, ehkä polkaisemme käyntiin myös VRP-kasvatusta.
- Yritämme saada jotain tolkkua meidän tersk-, kalliovuortenponi- ja tekkelaumoihin: vanhoille varsoja ja kuoppaan, nuorille kuvia ja varsoja.
- Jokin ihan uusi rotu olisi kiva hankkia, viis siitä vaikka se jäisi vähän lyhytaikaisemmaksi projektiksi.
- Käytämme Pinkin vanhoja laukkureita enemmän ratsupuolen jalostukseen, erityisesti enkkuja, mutta myös muita.
- Kasvatamme RBSH:ita ja SGSH:ita.
- Paljon, paljon muitakin kasvatteja!
- Yritämme etsiä ja käyttää tammoillemme vieraita oreja.
- Ostamme hevosia rohkeammin, jos suinkin vain löytyy mieluisia.
- Emme unohda blogia ja muutenkin pidämme toiminnan samankaltaisena.
- Jos nyt vihdoin saisimme edes yhden itse piirretyn kuvan jollekin hevoselle?!

Mitähän sitä vielä keksisi? Onhan sitä kyllä tässäkin.

–S

*update*
- Tämän vuoden puolella pitää vielä saada tehtyä sivut kaikille ostetuille hevosille.
- Yritämme rekisteröidä VRL:ään mahdollisimman paljon hevosiamme.
- Jos VRL:ssä suinkin saadaan aikaiseksi se vanhojen hevosten lisäys, aion pyrkiä niihin hommiin ja olla mahdollisimman aktiivinen.

–Gin

maanantaina, marraskuuta 19, 2012

Puoliveriuutisia

Nyt on pakko hehkuttaa! Vanhasukuisia FWB:itä koskevassa topikissa Kerppa tarjoili muille harrastajille Poem'sin vanhoja hevosia. Tällä hetkellä Kerppa kuulemma keskittyy ainoastaan morganeihin, morabeihin ja angloarabeihin Stableyardissa, muttei ole luojan kiitos hukannut vanhojen talliensa sivuja mihinkään.

No, minä tietysti hyökkäsin kimppuun kuin korppi haaskalle ja varasin siltä istumalta kymmenkunta Poem'sin puoliverisistä. Kerpalla on tallissaan kasoittain helmiä (lue: hevosia joiden suvuissa on Ionicin alkuaikojen trakehner- ja oldenburg-hevosia), joista yritin mahdollisimman nopeasti bongata ne kiinnostavimmat. Paitsi meidän jalostushevosia ja kasvatteja, suvuista löytyy todella paljon kaikkea muutakin vanhaa ja ennenkuulumatonta. Muutamalle on jo sivut saatu tehtyä, joskaan ei vielä nettiin asti ja sukuja selvitellessä olen törmännyt niin moneen entuudestaan tuntemattomaan nimeen ja kasvattajaan. Toisaalta enpä minä ole koskaan ollut mikään pv-ekspertti, tunnen vain ne tunnetuimmat nimet puoliverimaailmasta.

Tässä on muutama poiminta meidän saaliista:
- Nobliata de Poemé, trakehner-tamma, ei. on meidän tuontiori Zeroboik (jonka uusilla sivuilla on suvussa virhe: ii. ei ole Empala RUS vaan Erkan RUS, molemmat toki EVM-hevosia)
- Sioux de Poemé on myös trakehner, mutta ori. Isälinja tulee Zeroboikista, emänisä on Henry Ion (Hibernion - Petronija)
- Diablerie SIN, trakehner-tamma, isälinja menee Greymask's Masterworkin ja Kronprins Lunan kautta Oroaqiin, Akkord's Nabonen kasvattajatunnus on jo vanha ja tunnettu ja sen takaa löytyy Nadine Tanzer ja My Name Is Bond. Emänkin puolelta voi bongata erinnäisiä tuttuja nimiä: Star Theme's, Black River's ja Classic. Legenda!
- Ivera Polkan suvusta edellämainittuja nimiä löytyy vain lisää...
- Regina de Poemé on oldenburg-tamma, jonka isälinjasta löytyy meidän Götterdämmerung ja emänemän takaa sama ori toistamiseen sekä Sigfrieda II
- Poem's Shadowin isälinjasta löytyy SK Grand Duke ja MVS Lord Fenton! Eikä suvussa muutenkaan ole moittimista, loistava lisä meidän pv-laumaan

Ht.netissä tein myös vuoden parhaan ostoksen. Tai ehkä vuosikymmenen. Kiiwi myi FWB-varsoja ja meillähän on jatkuvasti tutka päällä, jos joku kauppaa kivasukuisia (ei tarkoita välttämättä vain vanhasukuisia) hevosia. Kasvattajatunnus oli Mean ja toisen varsan emä oli Virginia F. No arvaatte varmaan mitä tuli mieleen ensimmäiseksi nimiehdotukseksi. Jep, Mean Virginia. Se sopi myös kasvattajalle, vaikka alunperin Mean-liitteen oli tarkoitus olla jälkiliite. Se on kuitenkin kuulemma vielä hakusessa, että miten päin se nimeen liitetään ja niin sain Mean Virginia - nimisen varsan! Pienellä ei ole vielä kuvaa, koska minun nimikkohevoseni vaatii ihan erityisen kuvan itselleen. Se on vielä hakusessa.

Muutaman tuontihevosenkin pykäsimme tuossa joutessamme, sellaisista roduista, joita meillä ei vielä muuten olekaan tai ei ainakaan kovin montaa:
- Skeleton GA, kimo westfalen-ori
- Pia-Batalia GA, ruunikko brandenburg-tamma
- Utopie du Lanore, ruunikko selle francais - tamma

–Gin

maanantaina, marraskuuta 12, 2012

Laukkamarinaa

Niinpä niin, miksi me ylipäänsä puuhaamme laukkahevosten parissa, jos laukkamaailmasta on jatkuvasti valitettavaa... Voin kertoa, että vaikka paljon valitammekin, on laukkahevosten kanssa puuhaaminen silti sen verran kivaa, että jäämme siitä vielä plussan puolelle. Blogin lukijat joutuvat kuitenkin kärsimään märinästä.

Tällä kertaa valittamisen aiheena on allowance-lähtöjen vähäisyys. Ohimennen tästä olikin jo puhetta, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että suvuttomat tai huonosukuiset hevoset (siis ne jotka eivät pääse hyppäämään allowancen yli sukunsa avittamana) jämähtävät siihen allowanceen.

Maiden-lähtöjä on hyvin tarjolla, ainakin hiekkaradan 1200-2000 metrin matkoille ja vaikka osallistujia yleensä on melko paljon, on maidenista suht helppo päästä ylöspäin.

Sitten tulee totaalistoppi. Yksissä laukoissa voi olla helposti 4-5 maiden-lähtöä, mutta vain yksi allowance-lähtö! Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne Pinkissä, että maiden-hevosia on 32, allowance-hevosia 27 ja grade-tasoilla 11 hevosta. Suuresta hevosmäärästä ja ahkerasta kilpailutuksesta huolimatta siis vain 11 hevosta on päässyt allowancesta eteenpäin. Allowance-ryhmässä mätänee paljon hevosia, jotka eivät ole juosseet lokakuun puolen välin jälkeen, koska sopivia allowance-lähtöjä ei ole. Ei se paljon auta 2400 metrin nurmijuoksijaa vaikka olisi kymmenen 1600 metrin hiekkalähtöä tarjolla.

Tiedän, että tämä on periaatteessa realistista, eihän reaalimaailmassakaan kaikki hevoset suinkaan pääse sinne grade-tasoille, parhaat vain. Siis hyvä noin yleiseltä kantilta katsoen. Mutta jos katsoo asiaa yksityisen harrastajan kannalta, se on vähän tylsää. Allowance-hevosia olisi, mutta niitä ei voi kilpailuttaa kun ei ole lähtöjä. Grade-lähtöjä olisi, mutta niihin ei ole hevosia, koska ne eivät ole koskaan päässeet allowancesta ylitse. Maiden-lähdöissäkään ei oikein viitsi juoksuttaa hevosia, koska jos hevoset voittavat, niiden kilpailutus käytännössä loppuu allowance-lähtöjen vähyyteen ja jos ne eivät pärjää, niin huonojahan ne ovat. Pillit pussiin ja lappu luukulle vain, tällainen on omiaan syömään vähän paatuneemmankin harrastajan motivaatiota.

Lisäksi tämä harmittaa noin Pinkin kannalta yleisesti. Pinkin kantava ajatushan on "Hevosia joka lähtöön", mutta se ei nyt toteudu grade-lähdöissä lähellekään. Vaikka meitä miten haukuttaisiin itsekkäiksi oman navan kaivelijoiksi, niin laukkapuolella Pink on aina ollut enemmän koko laukkaurheilua hyödyttävä hanke. Alkuperäinen ideahan oli se, että jos meillä on paljon hevosia eri tasoilla ja eri lähdöissä, voivat pienemmät omistajat suht huoletta ilmoittaa sen yhden ainoan appaloosansa non-quartereille avoimeen G1-lähtöön, koska he voivat suht turvallisesti luottaa siihen että meiltä tulee hevosia mukaan myös ja lähtö ylipäänsä järjestetään. Nyt tämä ei oikein toteudu.

Lohdullista on kuitenkin se, että ykkösryhmän grade-lähtöjä harvoin perutaan ja tässä puhuttu allowance-lähtöjen puute koskee vain ykkösryhmää (koska muille ryhmille ei ole MITÄÄN lähtöjä! Paitsi joskus kakkosille ja nelosille, meillä ei jälkimmäisiä juokse nykyisin yhtään). Mutta meistä olisi kiva päästä kilpailuttamaan omia hevosia sinne grade-lähtöihin vähän enemmänkin...

No, valituksenaiheeseenhan on yksi lääke: ei muuta kuin tunkkaamaan itse lähtöjä pystyyn, saapahan ainakin niitä ryhmiä, tasoja, matkoja ja ratapohjia kuin itse haluaa. Tälle CAS-vuodelle ei ehkä enää kerkiä, mutta jos ensi vuoden alusta sitten. Edes muutamat. Tämä ei ollut vielä lupaus, mutta harkitsemme kyllä vakavasti.

–S

torstaina, marraskuuta 08, 2012

Tilastotietoa virtuaaliharrastajista

Mekin mainostimme blogissa Marsupienen kyselylomaketta virtuaaliharrastajista ja -harrastuksesta. Nyt kysely on päättynyt ja Marsupieni on julkaissut yhteenvedon kyselyn tuloksista. Linkki tuloksiin (pdf). Tässä on esitetty joitain omia huomioitani noista tuloksista.

Harrastajien ikä
Tästä on ollut paljonkin puhetta, että harrastajien keski-ikä kasvaa, nuoria ei liiku ainakaan ht.netissä, alle 15-vuotias (tai alle 15-vuotiaaksi tunnustautuva) harrastaja on harvinaisuus. Kyselyn perusteella keski-ikä on 17,1 vuotta.
Silloin kun minä tätä hommaa aloittelin eli vuonna 2001, olin 22-vuotiaana ylivoimaisesti vanhin harrastaja koko foorumilla, taatusti ainoa yli kaksikymppinen. Seuraavaksi vanhin oli helposti 4-5 vuotta nuorempi. Nyt tämä on muuttunut täysin. Olen kyllä edelleen vanhin harrastaja ja ikäero seuraaviin on kasvanut entisestään, mutta ht.net on parikymppisten harrastajien kansoittama. Vuonna 2001 keski-ikä taisi olla siinä 10 ja 15 vuoden välillä.

Periaatteessa tämä on hyvä noin harrastuksen kannalta. Vanhemmilla harrastajilla on yleensä jonkinlaista käsitystä netistä ja nettisivuista, tekijänoikeuksista ja hevosista noin yleensä. Voin sanoa että ne alle 10-vuotiaiden tekemän tallit silloin aikoinaan eivät välttämättä olleet mitään kukkasia... Ehkä virtuaalihevostelu pääsisi ajan kanssa eroon siitä pikkutyttöjen harrastus - leimastaan.

Harrastusvuodet
Ensimmäisellä sivulla oleva kaavio kertoo, että yli 10 vuotta harrastaneita olisi 21% kaikista ei-taukoilevista vastaajista. Koko kyselyyn vastasi 420 harrastajaa, taukoilevien määrää ei ole ilmoitettu, mutta joka tapauksessa tämä 21% tarkoittanee useita kymmeniä harrastajia, jotka ovat olleet mukana vuodesta 2002 tai aiemmin.

Keitä he ovat? Missä he ovat? Miksen minä tunne ketään? Luulisi minunkin luupäähän tarttuneen kymmenessä vuodessa edes muutama tuttu nimi tämän harrastuksen parista, mutten osaa kyllä sanoa ainoatakaan vanhaa harrastajaa. No, Marsupieni itse lienee ollut mukana aika kauan, Sallis samoin russeineen. Cendarlen Katja myös ja Golden Horsehan hakkaa toiminta-ajassa Ionicin 6-0.

No, syy tähän useimmissa tapauksissa on se, että ihmiset ovat vaihtaneet nimimerkkejään ja tallejaan, taukoilleet, lopettaneetkin ja palanneet sitten takaisin. En minä ainakaan pysy kärryillä näissä käännöksissä. Mutta eipä se mitään, on ihan mukavaa huomata, että pitkäaikaisia harrastajia on muitakin, että virtuaalihevosmaailma jaksaa kiinnostaa muitakin vuodesta toiseen kuin vain minua.

Aktiivisuus
Tämä on iloinen kaavio: enemmän kuin kolme neljästä harrastajasta (77%) harrastaa kerran viikossa tai useammin. Ja ne aktiiviset harrastajat ovat sitä nuorempaa sakkia, päivittäin harrastavien keski-ikä on vajaa 16,5 vuotta. Tuo luku saattaisi olla muutaman kymmenyksen alhaisempi, jos sieltä poistettaisiin pari 32-vuotiasta tilastovääristymää keski-ikää nostamasta... Laskeskelin tuossa nimittäin muutamalla likiarvolla ja voi olla, että minä ja S nostamme joka päivä harrastavien keski-ikää parilla kymmenyksellä kun olemme näin selkeästi keskivertoharrastajaa vanhempia. Ellei Marsupieni sitten ole ottanut tätä huomioon jo.

Osaamistaso
Tässä nyt näkyy se, miksi virtuaalihevosharrastus ei minusta ole lainkaan hölmömpi. HTML:ää, CSS:ää ja englantia osataan pääsääntöisesti hyvin tai jopa todella hyvin. Tosin se, että vastikään aloittaneet osaavat keskitasoa paremmin web-ohjelmointikieliä ja tietokantoja, voinee kertoa siitä, että uudet harrastajat eivät uskalla aloittaa, jos ei heillä ole jo valmiiksi tietotaitoa näistä asioista. Mikä taas nostaa aloituskynnyksen taivaisiin...

–Gin

tiistaina, marraskuuta 06, 2012

Ostamme hevoskuvia!

Haluaisimme ostaa pääasiassa Ionicin käyttöön kotimaisia hevoskuvia. Hakusessa on erityisesti seuraavat rodut:
- puoliveriset
- gotlanninruss
- newforest
- connemara
- welshin kaikki sektiot
- ratsuponi ja wpb
- arabi

Muitakin saa tarjota (tosin suomenhevosia, lv-ravureita ja shetlanninponeja ei ehkä kannata...), erikoiset värit tai kuviot ovat aina kiinnostavia. Ja kaikki kuvatyypit käy, rakennekuvat, liikekuvat, ratsastuskuvat, pääkuvat, laidunkuvat.

Meidän toiveet kuvakaupassa ovat seuraavat:
- Maksu hoidetaan suomalaiselta OP:n tililtä myyjän tilille (Sirpa hoitaa tämän). Yksittäisistä kuvista voimme kirjoitella valmennuksia tai sukuselvityksiä, jos tämä on ehdottoman toivottua, mutta mieluummin selvitämme asiat rahalla.
- Kuvia saa muokata vähäisissä määrin (muuttaa kokoa, rajata, parantaa värejä, tarkentaa).
- Kuvat tulevat meille virtuaalitallikäyttöön Ioniciin tai muille talleille, mahdollisesti useammalle kuin yhdelle hevoselle ja niin pitkäksi aikaa kuin on tarvetta.
- Tekijänoikeudet merkitään myyjän haluamalla tavalla joko kuvaan tai kuvan yhteyteen.
- Emme tarvitse kuviin yksinoikeutta, mutta sen tulee näkyä kuvan hinnassa, jos yksinoikeutta ei ole.
- Emme pääsääntöisesti halua ostaa kuvapaketteja ts. montaa kuvaa yhdestä ja samasta hevosesta. Toki ostamme jos tällaisia paketteja tarjotaan edullisesti, mutta mieluiten ostaisimme mahdollisimman monta kivaa kuvaa mahdollisimman monesta eri hevosesta.
- Hintahaarukka voisi olla 1-10€ per kuva riippuen laadusta ja siitä pidämmekö me kuvasta ja miten kipeästi tarvitsemme sitä. Jos ostamme paljon kuvia yhdeltä myyjältä, toivomme jonkinlaista paljousalennusta. Ilmoita pyyntihinta selkeästi.
- Otamme yhteyttä mailitse, joten pidä huoli, että mailiosoitteesi on näkyvillä! Ei mailia, ei kauppoja. Meidät tavoittaa osoitteesta vtionic@gmail.com, tarjouksia voi lähettää sinnekin.

Näistä toiveista voidaan neuvotella, jos on tarvetta.

(postattu myös Virtuaalifoorumille)

–Gin

Lisää mielenkiintoisia virtuaalitalleja

Taas osui pari mainitsemisen arvoista virtuaalitallia silmiin.
Toinen on WestWick, ensimmäinen RBSH-siittola herra ties miten pitkään aikaan. Jo pelkästään se tekee tallista huomionarvoisen. Tallilla on jo nyt aika paljon hevosia, ottaen huomioon että se on ihan uusi ja kovin keskeneräinen vielä. Osa hevosista on suvuttomia tuonti-RBSH:ita ja vaikka itse suosinkin RBSH-jalostuksen aloittamista niistä kantaroduista, jos ei valmiita RBSH.ita löydy, niin onhan se myönnettävä että tuolla keinoin saa kyllä helposti monipuolista jalostuskantaa. Eikä Westwick suinkaan ole ainoa, joka on keksinyt tuonti-RBSH:ita.
Ja toisaalta Westwickiin on hankittu myös ainakin yksi xx-tamma ja muutama meidän suvullisista doninhevosista, että kyllä sitä jalostuspohjaa on muutenkin.

Kuvien suhteen Westwick näyttäisi nojaavan kovasti Gal Ildikon kuviin ja mikäs siinä, siellähän on materiaalia vaikka millä mitalla. Osalla hevosista onkin todella uskottavat kuvat, osa on aika puoliverimäisiä, mutta itsepä olen joskus sanonut, ettei RBSH ole näyttelyrotu vaan käyttöhevonen, niin että sama se miltä ne näyttävät.


Toinen talli on juuri eilen ht.netissä esitelty Bogart&Britanov, joka on jo ihan perustyyliltään varsin poikkeava useimmista muista virtuaalitalleista. Sen sivut nimittäin ovat oikeastaan hyvin samanlaiset kuin oikeilla talleilla: ulkoasu, linkit, hevosten sivut, kuvat, tekstit. Onneksi monella sivulla on selvästi merkitty tai muuten kerrottu, että kyseessä on virtuaalitalli ja virtuaalihevonen, muuten varmasti moni menisi halpaan.

Niin, ne tekstit. Koko tallin esittely on hoidettu varsin kattavasti kahdella napakalla tekstikappaleella. Hevosten sivut ovat juuri samanlaiset kuin reaalitalleilla: tekstiä on varsin vähän ja siinä käsitellään luonne yleensä hyvin ylimalkaisesti, mutta on pari lausetta myös siitä, mitä ori on tähän mennessä tehnyt ja mitä sillä aiotaan tehdä, ehkä vähän historiaa tai muuta vastaavaa. Sama sukuselvityksisten kanssa, niissä ei ole kerrottu kaikkea mahdollista vaan vain se, mikä on olennaista ja tietämisen arvoista. Tämä jos mikä on virtuaalimaailmassa harvinaista! Vaikkakin hyvin suositeltavaa... Summa summarum, tekstit jaksaa ja viitsii oikeasti lukea läpi. Asiaa auttaa myös iso fontti.

Plussaa talli saa myös kuvista, jotka eivät ole mitään maailmankaikkeuden hienoimpien hevosten rakennekuvia vaan pääkuvia, liikekuvia, ratsastuskuvia. Minulta valuu kuola suupielestä katsellessani Jimmy Choon kuvia, voi mikä ori! Myös kisakalenterit ovat ainakin toistaiseksi inhimillisen pituiset ja nekin on armollisesti piilotettu linkin taakse. Tammoilla kisatuloksia ei juuri edes ole, vain muutama kullakin.

Tosin ht.netissä omistaja mainitsi, että oreille tavoitteena on laatuarvostelut, mikä ikävä kyllä taitaa tarkoittaa sitä, että ne menevät meidän silmissä tyystin piloille, sekä sivut että hevoset. Toivotaan kuitenkin, että siihen olisi vielä paljon aikaa.

–Gin

torstaina, marraskuuta 01, 2012

Kuukauden valintojen esittelyt

Marraskuussa kuukauden ori on fellponi Brackwaith Orrell, kuukauden tamma SGSH Chalise Ion ja talliksi valikoitui Namer. Tässä paremmat esittelyt niistä.


Brackwaith Orrell eli Orre ei ole meidän ensimmäinen fellponi, mutta ensimmäinen pitkään aikaan. Edellinen, ori Liam of Radon kuoli vuonna 2009. Orren keksimme huhtikuussa 2012. En muista enää ihan tarkkaan syytä, miksi halusimme itsellemme fellponin, paitsi että fellponi rotuna on toki sekä harvinainen että kiinnostava ja kun meillä kerran kuvakin oli valmiina.
Poikkeuksellista meidän hevosille on se, että Orrella on sekä luonne että sukuselvitys. Syy moiseen ihmeellisyyteen on se, että Orrea pyydettiin astumaan fell-tamma ja samalla tammanomistaja pyysi, että voisiko hän kirjoittaa Orresta jotakin sukuselvityksen tynkää varsan sivuille. Sanoimme, että teemme sen mieluummin itse, joten raapustimme nopeasti tiiviin sukuselvityksen ja samalla luonnekuvauksen. Orren ensimmäinen varsa onkin varsin komea kaveri!


Chalise Ion on SGSH, Sim-Game Sport Horse. SGSH:sta oli paljon puhetta alkuvuodesta ja suhteellisen kattava selitys sekä rakenteesta että polveutumisesta sukutauluesimerkkeineen löytyy tuolta Aavistuksen SGSH-sivuilta. Harmi kyllä SGSH on sittemmin unohtunut, mutta on se nyt ainakin hyväksytty VRL:n rotulistalle. Chalise kyllä syntyi ennen kuin SGSH:sta oli puhuttu mitään, mutta tarkemmin sukutaulua tutkimalla selvisi, että se on kelvollinen SGSH:ksi. Niinpä siinä on meidän ihan ensimmäinen SGSH, muttei suinkaan viimeinen. Jatkoa on nimittäin luvassa ja eiköhän Chalisekin pääse varsapuuhiin.
Pidän erityisesti Chalisen kuvasta, kuvan hevosessa on clevelandimaista massaa ja erityisesti pään ilme on sellainen, että sen helposti uskoo cleveland-risteytykseksi. Toisaalta se ei ole liian raskas, löytyyhän suvusta 25% täysiveristä.


Kuukauden talliksi valikoitunut Namer on ihan uusi tulokas virtuaalimaailmassa, esitelty aivan syyskuun lopussa julkisesti. Siitä huolimatta se on järjestänyt jo parit ravit ja estekisatkin.
Itse en yleensä jaksa kiinnostua tallien ympäristö- sun muista kuvauksista, mutta Namer on poikkeus. Omistaja tietää mistä kirjoittaa ja koska nähtävästi koristekuvat ovat suurimmaksi osaksi hänen itse ottamiaan, lienee hän oikeasti käynyt Israelissa.
Ja hevoset! Nameriin on valikoitunut kaksi rotua, arabianhevoset ja peitsarit. Ei välttämättä se yhdistelmä, joka ensimmäiseksi tulisi mieleen, mutta mikäs siinä, onhan meilläkin ollut molempia. EVM-sukuiset arabit ovat aina tervetulleita virtuaalimaailmaan, vaikka arabeja jo muutenkin täältä löytyy. Lisäksi Namerin arabit ovat sietämättömän komeita ja kauniita.
Peitsareitakaan ei virtuaalimaailmassa liiaksi asti ole, joten uusi peitsaritalli, vaikkakin vielä kovin pieni, on varmasti tervetullut ravipuolelle. Puhumattamaan Namerin järjestämistä peitsarilähdöistä!
Namer kuuluu ehdottomasti niihin talleihin, joille todellakin toivoisi pitkää ikää.

–Gin