Laukkamarinaa

Niinpä niin, miksi me ylipäänsä puuhaamme laukkahevosten parissa, jos laukkamaailmasta on jatkuvasti valitettavaa... Voin kertoa, että vaikka paljon valitammekin, on laukkahevosten kanssa puuhaaminen silti sen verran kivaa, että jäämme siitä vielä plussan puolelle. Blogin lukijat joutuvat kuitenkin kärsimään märinästä.

Tällä kertaa valittamisen aiheena on allowance-lähtöjen vähäisyys. Ohimennen tästä olikin jo puhetta, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että suvuttomat tai huonosukuiset hevoset (siis ne jotka eivät pääse hyppäämään allowancen yli sukunsa avittamana) jämähtävät siihen allowanceen.

Maiden-lähtöjä on hyvin tarjolla, ainakin hiekkaradan 1200-2000 metrin matkoille ja vaikka osallistujia yleensä on melko paljon, on maidenista suht helppo päästä ylöspäin.

Sitten tulee totaalistoppi. Yksissä laukoissa voi olla helposti 4-5 maiden-lähtöä, mutta vain yksi allowance-lähtö! Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne Pinkissä, että maiden-hevosia on 32, allowance-hevosia 27 ja grade-tasoilla 11 hevosta. Suuresta hevosmäärästä ja ahkerasta kilpailutuksesta huolimatta siis vain 11 hevosta on päässyt allowancesta eteenpäin. Allowance-ryhmässä mätänee paljon hevosia, jotka eivät ole juosseet lokakuun puolen välin jälkeen, koska sopivia allowance-lähtöjä ei ole. Ei se paljon auta 2400 metrin nurmijuoksijaa vaikka olisi kymmenen 1600 metrin hiekkalähtöä tarjolla.

Tiedän, että tämä on periaatteessa realistista, eihän reaalimaailmassakaan kaikki hevoset suinkaan pääse sinne grade-tasoille, parhaat vain. Siis hyvä noin yleiseltä kantilta katsoen. Mutta jos katsoo asiaa yksityisen harrastajan kannalta, se on vähän tylsää. Allowance-hevosia olisi, mutta niitä ei voi kilpailuttaa kun ei ole lähtöjä. Grade-lähtöjä olisi, mutta niihin ei ole hevosia, koska ne eivät ole koskaan päässeet allowancesta ylitse. Maiden-lähdöissäkään ei oikein viitsi juoksuttaa hevosia, koska jos hevoset voittavat, niiden kilpailutus käytännössä loppuu allowance-lähtöjen vähyyteen ja jos ne eivät pärjää, niin huonojahan ne ovat. Pillit pussiin ja lappu luukulle vain, tällainen on omiaan syömään vähän paatuneemmankin harrastajan motivaatiota.

Lisäksi tämä harmittaa noin Pinkin kannalta yleisesti. Pinkin kantava ajatushan on "Hevosia joka lähtöön", mutta se ei nyt toteudu grade-lähdöissä lähellekään. Vaikka meitä miten haukuttaisiin itsekkäiksi oman navan kaivelijoiksi, niin laukkapuolella Pink on aina ollut enemmän koko laukkaurheilua hyödyttävä hanke. Alkuperäinen ideahan oli se, että jos meillä on paljon hevosia eri tasoilla ja eri lähdöissä, voivat pienemmät omistajat suht huoletta ilmoittaa sen yhden ainoan appaloosansa non-quartereille avoimeen G1-lähtöön, koska he voivat suht turvallisesti luottaa siihen että meiltä tulee hevosia mukaan myös ja lähtö ylipäänsä järjestetään. Nyt tämä ei oikein toteudu.

Lohdullista on kuitenkin se, että ykkösryhmän grade-lähtöjä harvoin perutaan ja tässä puhuttu allowance-lähtöjen puute koskee vain ykkösryhmää (koska muille ryhmille ei ole MITÄÄN lähtöjä! Paitsi joskus kakkosille ja nelosille, meillä ei jälkimmäisiä juokse nykyisin yhtään). Mutta meistä olisi kiva päästä kilpailuttamaan omia hevosia sinne grade-lähtöihin vähän enemmänkin...

No, valituksenaiheeseenhan on yksi lääke: ei muuta kuin tunkkaamaan itse lähtöjä pystyyn, saapahan ainakin niitä ryhmiä, tasoja, matkoja ja ratapohjia kuin itse haluaa. Tälle CAS-vuodelle ei ehkä enää kerkiä, mutta jos ensi vuoden alusta sitten. Edes muutamat. Tämä ei ollut vielä lupaus, mutta harkitsemme kyllä vakavasti.

–S