keskiviikkona, tammikuuta 23, 2019

Tuomarikommentit 19.1. yhdysvaltalaisten rotujen VSN-näyttelystä

Koska uudenvuodenlupaukset täytyy yrittää pitää, järjestin heti nyt tammikuussa ensimmäiset VSN-näyttelyt likimain vuoteen. Tällä kertaa luokkia oli pohjois-amerikkalaisille ratsuroduille alkaen quarterista ja muista karjaroduista ja päätyen askellajirotujen kautta mustangeihin ja miniatyyreihin. Osanotto ei ollut mitenkään suunnatonta vaikka varsinaisesti vain amerikanponien luokka jäi tyhjäksi. Tässä tuomarikommentit luokista.


© Bob Langrish

1. Quarterhevoset
Todella korkeatasoinen luokka, harvoin pistemäärällä 38,5 jäädään sijalle 5. eli RCH-sijojen ulkopuolelle, mutta nyt kävi näin. Voittaja oli kuitenkin melko ylivoimainen, mikä oli kyllä itselleni vähän ylläri, koska en nyt varsinaisesti pitänyt tuosta tammasta mitenkään erityisen paljon. Jotenkin tuo ylälinja ei ole ihan niin hyvä kuin se voisi olla, osan siitä tekee matala säkä. Ja tietenkin takakorkeus särkee aina puoliverisiin kallellaan olevan tuomarin silmää, mutta siitä nyt ei quartereiden kohdalla pääse mihinkään. Mutta kyllä se on voittonsa ja jokaisen pisteensä ansainnut, en minä sillä. Erittäin laadukas, kaunis ja hyvärakenteinen tamma, varsinkin päätä ja kaulaa pidän likimain täydellisinä.

2. Paint Horset
Kahden hevosen miniluokka, jossa pisteet jäivät niin alhaisiksi, etten jakanut CH:ta voittajalle. Voittaja on periaatteessa näyttävä ori, mutta melkoisen epäsuhtainen ja se rokottaa pisteitä. Ensinnäkin se on korkeajalkainen ja lyhytrunkoinen ja toiseksi kaula ja pää näyttävät olevan vähän kuin eri paria rungon kanssa. Toiseksi tulleen kuva on hieman viistosta otettu ja varsinkin takaosan ja jalkojen arvostelu jää vähän puolitiehen. Siksi niistä vain kolmosta tai 3,5:tä. Noin muuten se ei ole erityisen tyypikäs, mutta sopusuhtaisempi kuin voittaja.

3. Appaloosat
Appaloosien luokka oli pieni myös, kolme osallistujaa ja jäi myös ilman CH-/RCH-titteleitä. Voittaja sai niukin naukin 35 pistettä, jota pidän alarajana CH:n tai RCH:n saamiseen. Huolimatta tästä pistemäärästä päätin jättää CH:n jakamatta, koska voittaja on kovin hento ja varsamainen. Se on kohtuullisen korrektin näköinen pikkuheppa, mutta kovin hento siis. Toiseksi sijoittui tamma, joka muuten oli ihan appaloosan näköinen, mutta tuo runko on noin kolme metriä liian pitkä. Lievää liioittelua, mutta ykkösen annoin rungosta, olkoon kuinka vain tamma. Se vaikutti alentavasti myös yleisvaikutelmaan ja rotuleimaan. Viimeiseksi jääneellä oli liian pieni ja huonosta kulmasta otettu kuva rakennearvosteluun ja se sai kaulasta nollan, koska sitä vain ei käytännössä näe.

4. Saddlebredit
Tämä luokka meni näin tuomarin kannalta vähän pipariksi, kun hevosilla on huonot kuvat rakennearvostelua varten. Ja pipariksi se toki meni osallistujienkin kannalta, kun ei tullut titteleitä eikä kaikille edes tuloksia. Kuvat sinänsä ovat hienoja ja hevoset myös, mutta kun rakenteesta jää vähän liian paljon arvailun varaan. Harmi.

5. National Show Horset
Pieni luokka tämäkin, mutta tasainen ja laadukas. Itse asiassa niin tasainen että kumpikin osallistuja sai saman pistemäärän. Harvinaista! Molemmat varsin hienoja hevosia, mutta molemmilta jäi ehkä se nk. viimeinen silaus puuttumaan että pisteissä oltaisiin päästy yli 40:n. Mutta 38,5 pistettä on kyllä varsin hyvä pistemäärä.

6. Tennesseenwalkerit
Tennesseenwalker on yleensä haastava rotu arvostella. Sen rotumääritelmä on (ainakin ollut, pitää tarkistaa) jokseenkin ympäripyöreä, pääpaino on askellajeissa. Iso osa walkereista on varsin tavanomaisen näköisiä hevosia, rotuleiman arviointi on haastavaa. Ja sitten monissa kuvissa takajalat on venytetty taakse, mikä tekee niiden ja takaosan arvostelusta hankalaa. Tässä luokassa nähtiin näitä ongelmia nyt, pisteet eivät nousseet kovin korkeiksi, mutta kuitenkin sinne 35:n pintaan ja mitään vakavia vikoja kummassakaan osallistujassa ei ole.

7. Missourinfoxtrotterit
Näistä voisi sanoa samaa kuin walkereistakin, ainakin tuon rotumääritelmän ylimalkaisuuden suhteen ja kyllä nuo muutkin ongelmakohdat ovat aika yhtenevät. Ei siis maailman helpoin rotu arvostella! Yksi hevonen kuitenkin vain luokassa, joten ylenmäärin ei tarvinnut aivojaan rasittaa tässä. Kivannäköinen ori kaikkinensa, muutamia heikompia piirteitä, jotka laskivat kokonaispistemäärää hieman, mutta ehdottoman laatuisa hevonen silti.

8. Kalliovuortenhevoset
Ja oikeastaan kalliovuortenhevosten kanssa on aika samat ongelmat kuin noilla kahdella edelliselläkin. Yhden hevosen luokka on toki helppo arvostella ja se ilahduttaa toki rockyjen ystävää, että se ainokainenkin on hieno ja kiva 38 pisteen hevonen.

9. Morganinhevoset
Tässä luokassa oli ilahduttavasti sentään muutama hevonen (3), joista voittaja erottui pistemäärältää kohtuullisen selvästi muista, mutta kaikki ehdottoman hyviä hevosia kyllä ja RCH:nsa ansainneet. Voittaja ei ole ehkä se näyttävin hevonen näistä, mutta rakenne on hyvä.

11. Miniatyyrihevoset
Yllättäen sitten miniatyyrien luokassa oli eniten osallistujia! Minun täytyy tunnustaa, etten ole oikein hyvää pataa minien kanssa. Minulla on se tietty mielikuva täydellisestä miniatyyrihevosesta: hyvin siro, jalo, arabimainen tai saddlebredin kaltainen, mutta pienoiskoossa. Tässä luokassa erityisesti voittaja edustaa juuri sitä ihannetta. Mutta sitten kohtuullinen prosentti miniatyyreistä on vähän tuhdimpia, ei paljon mutta jonkin verran. Tässä luokassa kakkonen ja kolmonen ovat ehdottomasti sitä tyyppiä. Tosi moitteettomia rakenteeltaan kumpikin kyllä. Ja sitten on niitä, jotka muistuttavat tietyiltä piirteiltään jopa brittiläistä shetlanninponia, tuhdimpia, selkeän ponimaisia, tuuheajouhisia. Näilläkin voi olla ihan korrekti rakenne, usein onkin, mutta leimapisteiden kanssa joudun painiskelemaan että miten niitä pitäisi arvostella. Tällä kertaa mentiin nyt näin.

12. Mustangit
Jännä luokka, en ole aiemmin mustangeja tainnut arvostella ja tälläkin kertaa menin siitä mistä aita on matalin ja ilmoitin arvostelevani ne karjatyyppisinä. Mustangi ei silti ole mikään helppo rotu sinänsä arvostella, koska määrätietoisen jalostuksen puute näkyy rakenteessa ja tyypissä ja sen takia nyt vain pitää antaa asioita anteeksi. Kiva että kaksi hevosta saatiin mukaan, olin varma että tämä luokka nyt ainakin peruttaisiin, onneksi olin väärässä.

– S

keskiviikkona, tammikuuta 16, 2019

Suomenhevosten nimet vuonna 2019

Vuosi takaperin julistin sisällissodan satavuotisjuhlan muistoksi nimeäväni kaikki vuonna 2018 syntyvät suomenhevosvarsat sisällisota-teeman mukaisesti (Ionin Punaorpo ja Köydestä Karannut). Ihan hirveän montaa suomenhevosvarsaa ei viime vuonna syntynyt, mutta kaikki kyllä saivat jollain tavoin sisällissotaan liittyvän nimen. Nämä varsat ovat:
– o. Ionin Murhattu Pehtoori
– o. Ionin Kapinakenraali
– o. Ionin Lentävä Komppania
– t. Ionin Naiskaartilainen
– t. Ionin Punaleski
– t. Ionin Panssarijuna
– t. Ionin Köydestä Karannut
– o. Ionin Suojeluskuntalainen

Ajattelin jatkaa nimiteeman käyttöä tänäkin vuonna, toki aihetta vaihtaen. Teemana tulee olemaan Aku Ankka -sarjakuvat! Olen intohimoinen taskukirja-fani, varsinkin niitä vanhempia tuli luettua lapsena paljon. Sittemmin Sanoma Media, Aku Ankan julkaisija, on tehnyt varsinaisen kulttuuriteon ja kaikki taskarit ja lehdet löytyvät digitoituina Aku Ankan sivuilta. Maksullisena kylläkin, mutta tämä oli kertakaikkiaan sellainen "Here, take my money" -tilanne... Suosittelen lämpimästi Aku-faneille.

Kuten tunnettua, Aku Ankan käännökset ja tekstit ovat aina olleet tunnettuja laadustaan ja kekseliäisyydestään. Lisäksi sarjakuvat ovat vaikuttaneet kieleen sekä säilyttämällä vanhoja sanoja ja luomalla uusia. Kaikki tuntevat edelleen termit kitupiikki ja saituri, naapurin hannuhanhi voitti taas arpajaisissa ja toinen naapuri on varsinainen oman elämänsä Pelle Peloton. Niin että kyllä Aku Ankka on teemavuotensa ansainnut!

Ankkamaailman nimiä (lähinnä englanninkielisiä) olen käyttänyt eri hevosilla jo melko kauan, suomenhevosten kanssa en ajatellut ihan niin helpolla mennä vaan aion keksiä nimiä termeistä, joita sarjoissa tulee vastaan. Idealistalla on nyt jo se Kitupiikki, mutta sen lisäksi ainakin myös Tuhoisa Räyhääjä, Käkkäräkääk, Rynkkä-Jynks, Vanha Visukinttu ja mahdollisesti myös Snadikles. Täytyy katsoa mitä kaikkea sitä keksii, materiaaliahan riittää, mutta niiden huippuhelmien löytäminen tulee olemaan melkoinen operaatio. Ei sinänsä kuitenkaan harmita lukea läpi taskareita!

– S

(ps. Tähän postaukseen en kuvaa saanut kun Disney ei tarjonne minkäänlaista media-kittiä, josta voisi käyttää kuvia ilman ilmeisen monipolvista lupaprosessia. Tai en ainakaan löytänyt sellaista!)

keskiviikkona, tammikuuta 09, 2019

Horse Reality

Horse Reality oli syksyllä pari kuukautta kokonaan pois linjoilta, jotta se saataisiin betaversiosta varsinaiseen versioon. Lokakuun alussa uusi versio aukesi ensin premium-tilin hankkineille ja sitten kaikille. Itsehän kirjoitin HR:stä ja varsinkin sen (aivan ihanasta) värijalostuksesta marraskuussa 2017. Nyt ajattelin jakaa vähän lisää omia mietteitäni HR:stä.

Itse en tullut hankkineeksi premium-tiliä ja niinpä aloitin pelin uudestaan samassa rytäkässä muiden ei-premium-pelaajien kanssa. Olin betassa kasvattanut lopulta vain värikkäitä quartereita ja vaikka peli nollautui uudistuksessa täysin kaikilta osin, suunnittelin jatkavani quartereiden kanssa myös uudessa versiossa. No, quartereitakin tuli hankittua, mutta päädyin loppuviimeksi hankkimaan useampia eri rotuja. Jossain vaiheessa suunnittelin että pitäisin joka rodusta vähintään yhden hyvän tamman ja kasvattaisin siitä toivottavasti vielä parempia varsoja. Tätä haavetta tuki se, että uudessa versiossa oriit voi ilmoittaa haluamallaan hinnalla käytettäväksi jalostukseen ja niitä voi etsiä, joten orien omistaminen ei ole enää välttämätöntä ja vieraiden orien käyttäminen jalostuksessa ei ole hankalaa säätämistä. Pelin hidas ikääntyminen ja rajoitettu tallitila kuitenkin johtivat siihen, että luovuin haaveesta kasvattaa kaikkia rotuja, mutta jäi talliin quartereiden lisäksi aika monta muutakin vähän isompaa rotua: arabi, brabantinhevonen, vuonohevonen, shire, islanninhevonen ja clevelandinruunikko. Myös muutamia friisiläisiä aion pitää. Ja kaikista näistä toki löytyy erityisesti erikoisvärejä!

Uuteen versioon on tehty enemmän erikoisvärejä vanhoillekin roduille kuin mitä betassa oli. Arabeilta löytyy esimerkiksi kahta W-varianttia, W3 ja W19. Clevelandinruunikoilla on harvinaisena sekä e- että a-alleelia ja minulle on syntynyt jo ensimmäinen rautias cleveland! Haaveissa on saada joskus aikaiseksi myös musta cleveland. Vuonohevosilta löytyy voikkogeenin lisäksi myös d ja senkin kanssa olen jo onnistunut, loppuvuodesta syntyi ruunikko vuonohevosvarsa. Brabantinhevosilla päistärikkö on kohtuullisen yleinen, mutta toistaiseksi olen onnistunut löytämään ainoastaan yhden kantahevosen, joka on kimo. No, tietenkin kimo brabant pitää saada omaankin talliin ja sitten kun onni ei suosi foundation-ostoksilla, niin sain tuhlattua suuret määrät rahaa ja foundation ticketejä. Onneksi on todellakin se jalostusmahdollisuus muiden oreille ja nyt itselläni on yksi jalostukseen tarjolla oleva kimo brabant-ori (tai olisi, jos stud feen päivittäminen ei olisi niin buginen).

Kuten sanoin, peli nollautui aivan täysin versiovaihdoksen yhteydessä ja esimerkiksi hevosia on pitänyt ostaa foundationista, ellei ole halunnut niitä rotuja, joita saa pyydystettyä wildlife parkeista. Ensimmäinen kuukausi tai pari oli välillä suorastaan raivostuttavaa, koska erikoisvärisiä kantahevosia on toki vähän (koska realismi), erikoisvärisiä varsoja löytyy foundationista harvoin (koska edellinen kohta ja arpaonni) ja kaikki haluavat erikoisvärejä (koska värit). Sitten jos jollain sattui olemaan myynnissä erikoisvärinen hevonen, hintapyyntö oli usein todella kova, vaikka hevonen muuten olisi ollut ns. heikko, huono GP eikä rakennekaan mitenkään kummoinen. Toki sitä itsekin teki varsin muhevan tilin myymällä niitä erikoisvärisiä varsoja eikä se myyjää koskaan harmita...

Betassa en juurikaan kiinnittänyt huomiota genetic potential -pisteisiin, rakenteeseen vähän enemmän mutta värit olivat se juttu. Nyt olen opiskellut vähän noita GP-asioitakin ja kilpailutan myös ahkerammin hevosiani, joten niillä on merkitystä. Oria tai ostohevosta valitessani pyrin etsimään sellaisen hevosen, jolla olisi korkea GP, erikoisväri ja rakennekaan ei saisi olla ihan toivoton. Rakenteen kanssa en kuitenkaan ole mikään ääritarkka, pelin Wikin perusteella kunkin lajin GP-arvolla on enemmän merkitystä kisatuloksiin kuin rakenteella (75% GP, 25% rakenne) ja sen lisäksi myös valmennuksella, kunnolla ja tietenkin myös onnella.

Niin ja täti neuvoo: ei kannata tässä vaiheessa tuhlata rahojaan yliopisto-opintoihin, saati oman yrityksen perustamiseen. Ne toiminnot eivät ole vielä toiminnassa lainkaan, mutta rahat kyllä menevät. Perkele.

–S

keskiviikkona, tammikuuta 02, 2019

Kasvatit vuonna 2018

Oletan, että tässä vaiheessa Ionicin viime vuoden kasvattilistaan ei tule enää muutoksia, joten lienee aika esitellä kasvattitilastot. Suluissa on merkittynä vuoden 2017 numerot.


lähde: Pixabay

Kasvatteja syntyi yhteensä 416 kappaletta (424).
Kasvatteja syntyi 45 eri rodusta (65).
Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 21 rodusta (10).
7 (12) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:
Paso fino 27 varsaa
Perchenhevonen 26 varsaa
Saddlebred 23 varsaa
Welsh mountain ja quarterhevonen 21 varsaa
Tennesseenwalker ja (anglo-)trakehner 20 varsaa
Knabstrup 19 varsaa
Suomalainen puoliverinen 16 varsaa
Venäjänratsuhevonen 15 varsaa

Eri puoliverisiä (pl. RBSH, SGSH) syntyi yhteensä 41 kappaletta (77).
Eri poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi yhteensä 64 kappaletta (101).
Eri kylmäverisiä syntyi yhteensä 41 kappaletta (13).
Eri täysiverisiä syntyi yhteensä 4 kappaletta (16).
Eri askellajirotuja syntyi yhteensä 110 kappaletta (45).
Venäläisiä rotuja (ml. RBSH, pl. ukrainanratsuhevonen) syntyi yhteensä 26 kappaletta (38).
Unkarilaisia rotuja syntyi yhteensä 27 kappaletta (17).
Yhdysvaltalaisia rotuja (ml. paint-ox-risteytykset) syntyi yhteensä 117 kappaletta (60).
Aivan uusia kasvatusrotuja ei nähdäkseni tänä vuonna ollut lainkaan.

Tässä sitten kasvattimäärät roturyhmittäin:

Puoliveriset
– Oldenburginhevonen 2 varsaa
– Ranskanpuoliverinen 2 varsaa
– RBSH 9 varsaa
– Ruotsinpuoliverinen 1 varsa
– Suomalainen puoliverinen 16 varsaa
– Trakehner ja anglo-trakehner 20 varsaa

Ponit
– Connemaranponi 1 varsa
– Hackneyponi 2 varsaa
– Newforestinponi 12 varsaa
– Ratsuponi ja VRP 2 varsaa
– Welsh B 10 varsaa
– Welsh C 14 varsaa
– Welsh cob 2 varsaa
– Welsh mountain 21 varsaa

Kylmäveriset
– Perchenhevonen 26 varsaa
– Poitounhevonen 6 varsaa
– Shirenhevonen 1 varsa
– Suomenhevonen 8 varsaa

Täysiveriset
– Arabianhevonen 4 varsaa

Askellajihevoset
– Georgian Grande 1 varsa
– Islanninhevonen 11 varsaa
– Kalliovuortenhevonen 1 varsa
– Missourinfoxtrotter 14 varsaa
– National Show Horse 13 varsaa
– Paso fino 27 varsaa
– Saddlebred 23 varsaa
– Tennesseenwalker 20 varsaa

Muut rodut
– Appaloosa 1 varsa
– Australianhevonen 1 varsa
– Budjonnynhevonen 2 varsaa
– Kisber 13 varsaa
– Kladrubinhevonen 8 varsaa
– Knabstrupinhevonen 19 varsaa
– Lipizzanhevonen 2 varsaa
– Lusitano 3 varsaa
– Morganinhevonen 4 varsaa
– Nonius 14 varsaa
– Paint Horse 13 varsaa
– Paint-ox-risteytys 4 varsaa
– Pintabian 2 varsaa
– Quarterhevonen 21 varsaa
– Shagya 2 varsaa
– Ukrainanratsuhevonen 10 varsaa
– Venäjänratsuhevonen 15 varsaa
– Wielkopolski 13 varsaa

–S