Angloarabin jalostus, osa 2: UK, USA ja Australia

Tiedonhaussa ja lähteiden kääntämisessä on käytetty tekoälyä.

Pari viikkoa sitten aloitin tämän angloarabi-saagan Ranskasta ja ranskalaisesta angloarabi-jalostuksesta (Angloarabin jalostus, osa 1: Ranska). Tänään vuorossa ovat englanninkieliset maat UK, USA ja Australia.

Yhdistynyt kuningaskunta

UK:ssa angloarabeja rekisteröi The Arab Horse Society (AHS). Sen säännöissä sanotaan yksiselitteisesti angloarabin olevan arabi-täysiveri -risteytys. Shagyaa ei ole mainittu lainkaan, joten sitä ei liene sallittua käyttää lainkaan angloarabijalostuksessa.

AHS ei määrittele arabiveren osuutta. Muistelen erittäin hatarasti, että AHS:n kilpailuissa arabiveriprosentilla olisi ollut jokin alaraja, kenties 12,5 %, mutta en pystynyt varmistamaan tätä. Ehkä sellaista ei siis ole olemassa.

Yhdysvallat

USA:n angloarabirekisteriä pitää Arabian Horse Association (AHA). Senkään säännöissä ei mainita shagyaa, oletamme siis, että shagya sinänsä ei ole sallittu rotu käytettäväksi. Näiden kanssa on kuitenkin otettava aina huomioon se, että yleensä ainakin joidenkin ulkomaisten angloarabirekistereiden hevoset hyväksytään anglo-arabijalostukseen ja näissä ulkomaisissa hevosissa voi olla shagya-verta. Tämä koskee toki muitakin kuin vain AHAa.

AHA on ilmoittanut veriprosenttivaatimukset selvästi: angloarabissa tulee olla 25-75 % arabiverta. Jos arabiverta on enemmän, hevonen on rekisterikelpoinen half-Arabian -rekisteriin.

Australia

Australiassa angloarabeja, samoin kuin puhtaita arabeja ja useampia arabiristeytyksiä rekisteröi Arabian Horse Society of Australia (AHSA). Tämänkin ohjeissa on mainittu vain arabi ja täysiverinen, joten shagyaa ei ainakaan sinällään taideta hyväksyä.

Rekisteriohjeen sanamuoto jättää vähän epäselväksi, että mitä varsinaisesti hyväksytään angloarabiksi ja mitä ei. Käytetyt arabit ja täysiveriset on oltava rekisteröity omiin rekistereihinsä, mutta se nyt lienee oletus muissakin angloarabirekistereissä. 

Sitten on maininta, että jos elokuun 2012 jälkeen rekisteröidyn hevosen suvussa on vähemmän kuin 12,5 % arabiverta, mutta kuitenkin vähintään 12,45 %, jolloin se pyöristetään ylöspäin yhden desimaalin tarkkuuteen (eli 12,5 %:iin), hevonen voidaan rekisteröidä, jos sen molemmat vanhemmat ovat rekisteröityjä AHSA:ssa. En nyt ihan oikein ymmärrä alkuperäistä kappaletta, mutta voitaneen olettaa, että australialaisessa angloarabissa tulee olla vähintään 12,5 % arabia.

Australiassa voi olla AHSAn lisäksi myös paikallisia yhdistyksiä, jotka rekisteröivät angloarabeja. Samoin jotkin angloarabit saattavat olla tervetulleita myös puoliveri- tai karjahevosyhdistysten kilpailuihin, mahdollisesti rekisteriinkin. Näissä tapauksissa rotunimike ei välttämättä ole angloarabi, vaan jotain muuta. En ole kuitenkaan varma asiasta enkä lähtenyt näitä kaivamaan tähän kirjoitukseen.

Lähteet

AHA: Chapter 10: Rules and regulations for purebred Arabian, half-Arabian, and Anglo-Aranian registration

AHS: Rules for registration and entry

AHSA: Registry

Angloarabin jalostus, osa 1: Ranska

Tiedonhaussa ja lähteiden kääntämisessä on käytetty tekoälyä.

Taannoin tuli puhetta angloarabien veriprosenttivaatimuksista. Minä olen käsittänyt sen melko joustavana virtuaalimaailmassa, aina sen mukaan, mitä kukin haluaa jalostaa. Perinteisesti angloarabissa pitäisi olla 25-75 % arabiverta ja loput englantilaista täysiveristä. Myöhemmin tekstissä käytän nimityksiä arabi ja täysiverinen, joista jälkimmäinen tarkoittaa nimenomaan englantilaista täysiveristä.

Asiat eivät kuitenkaan ole ihan yksinkertaisia, mitä angloarabeihin tulee. Kirjoitan tämän useammassa osassa, koska muuten tekstistä tulisi taas romaani.

Aloitan Ranskasta, sillä Ranskaa pidetään angloarabin kotimaana. Vaikka arabia ja täysiveristä on risteytetty keskenään ympäri maailman, Ranskassa näitä risteytyksiä alettiin ensimmäisenä pitää omana rotunaan ja jalostaa sellaisena. 

Nykyään angloarabien jalostuksesta vastaa Association Nationale Anglo-Arabe (ANAA). Sen pääkantakirja jakautuu kolmeen sektioon. 

Section I

Section I on se tiukin: hevosessa saa olla vain arabia ja täysiveristä, ei mitään muuta. Shagyankin status on kyseenalainen. Arabiveren osuus tulee olla vähintään 12,5 %, jos nyt tulkitsin oikein. Se on ilmeisesti vaihdellut ja ollut joskus myös 25 %, mutta ilmeisesti nyt raja on alhaisempi. Ylärajaa ei ole ilmoitettu eikä sitä välttämättä ole lainkaan. Löysin nimittäin ANAA:n orilistoilta angloarabioriin, jonka arabiprosentiksi on merkitty 92,74 % (Calcium Artagnan).

Section II

Section II:n arabiveren minimiraja on sama 12,5 % ja sen suvun 3. polven 8:sta esivanhemmasta 7 tulee olla puhtaita täysiverisiä, arabeja tai angloarabeja (ilmeisesti sektion I hevosia, mutten ole varma tästä). Se yksi yksilö saa sitten olla jotain muuta joko kokonaan tai osittain. Se jokin muu ei kuitenkaan saa olla ponia, kylmäveristä, cobia tai vastaavaa. Cobilla tarkoitettaneen tässä tapauksessa yleisesti cob-tyyppisiä hevosia.

Section III

Section III on jo enemmän risteytysrekisteri. Arabiveren määrästä on samat vaatimukset kuin muissakin sektioissa eli minimissään 12,5 %, maksimista ei ole tietoa tämänkään kohdalla. Sen lisäksi suvusta tulee löytyä vähintään yksi täysiverinen kantavanhempi ja yleisesti Section III:n hevonen on syntynyt risteyttämällä angloarabi, täysiverinen tai arabi sellaisen hevosen kanssa, joka kuuluu johonkin seuraavista:

• WBFSH:n tunnustama kantakirja
• CIAA:n tunnustama angloarabien tai arabien puoliverirekisteri
• Shagya
• AQPS
• Anglo-normandialainen urheiluhevonen (CSAN)

Tässäkään sektiossa ei saa olla ponia, kylmäveristä, cobia tai vastaavia.

Tämä on vähän mysteeri minulle, että mitä käytännössä tarkoitetaan tuolla "vähintään yksi täysiverinen kantavanhempi". Ihan tolkuttoman pitkältä suvusta sitä ei voine kaivaa, koska muutenhan tosi iso osa esimerkiksi puoliverisistä olisi soveltuvia tähän rekisteriin. Kyllä niiltä kaikilta täysiveristä löytyy suvusta. Mietin, jos tässäkin mahtaisi olla käytössä tuo kolmen sukupolven sääntö eli kolmen sukupolven sisältä tulisi löytyä vähintään yksi puhdas täysiverinen. En tiedä, tämä on vain oma arveluni.

Lisäksi huomioitavaa näissä kaikissa kolmessa sektiossa on se, että niitä nimitetään yhtä kaikki angloarabeiksi. Ranskalaisessa angloarabissa voi siis olla jotain muitakin rotuja kuin vain täysiveristä ja arabia, ja se tekee asiat vähän hämmentäviksi.

Anglo Part-Bred APB (aiemmin Anglo-arabe de complément, AC)

Angloristeytyksessä tulee olla vähintään 3 % arabia, vähintään yksi täysiverinen esivanhempi, vähintään yksi arabialainen esivanhempi (tässä ei ainakaan voi pitää paikkaansa tuo kolmen sukupolven sääntö). Muuten toivottua on se, että angloarabityyppi näkyy hevosen ulkomuodossa. Ponia, kylmäveristä, cobia tai vastaavia ei tämänkään suvusta saa löytyä ja suvun on oltava todennettavissa.

Tämä osio kantakirjaan on ilmeisesti tullut vasta tänä vuonna, aiemmin näitä hevosia on nimitetty nimellä anglo-arabe de complément. Ja jos tulkitsin oikein lähteitä, vuonna 2022 on laskettu tuota arabiveriprosenttia 25 %:sta 12,5 %:iin, joten ne hevoset, jotka ovat syntyneet ennen tätä ja joiden arabiveriprosentti on välillä 12,5-25, on rekisteröity nimikkeellä anglo-arabe de complément.

Shagyan käyttö

Shagyasta sanotaan yksiselitteisesti, että se lasketaan 90-prosenttisesti arabiksi. Jos shagyaa käytetään arabin sijasta tai lisäksi jalostuksessa, arabiveriprosentti lasketaan sen mukaan kuin se olisi 90 % arabiverta ja loppu muuta (arabiprosentti 0). Muuta ohjetta shagyan käyttöön en löytänyt. 

Olettaisin siis, että shagyaa saa käyttää sektioiden II ja III jalostuksessa, sehän nyt mainitaankin ihan tuossa Section III:n jalostusohjeessa, ja toisaalta jos II-sektiossa saa olla arabin ja täysiverisen lisäksi vähäinen määrä jotain muuta, niin shagya varmaan kelpaa siihen ihan hyvin. Onko shagya-taustaisella angloarabilla sitten asiaa sektioon I, niin en tiedä. Ei välttämättä.

AQPS

Sitten on vielä Autre Que Pur-Sang (suomennos "muu kuin täysiverinen", englanniksi ainakin toisinaan French Chaser), joka on vähän eri asia kuin angloarabi, muttei välttämättä aina. Sehän on mainittu myös sektion III sallittujen rekisterien listassa.

AQPS on ensisijaisesti risuestelaukkoihin jalostettu hevonen, jonka suvussa on yli 87,5 %, mutta alle 100 % täysiveristä. Loppu suvusta on angloarabia tai ranskanratsuhevosta (selle francais), mahdollisesti ranskanravurikin saatetaan hyväksyä. Aikaisemmin AQPS rekisteröitiin ranskanpuoliverirekisteriin, mutta vuodesta 2005 lähtien niille on ollut oma rekisterinsä. Tämä rekisteri voi olla osin päällekkäinen APB-rekisterin tai sektion III kanssa, mutta AQPS:ssä ei ole pakko olla lainkaan arabianhevosta. Sen kohdalla ollaan kiinnostuneita vain täysiverisen määrästä.

Lähteet

ANAA: Programme de selection de la race Anglo-arabe en France

ANAA: Règlement du livre généalogique de la race anglo-arabe

ANAA: Règlement relatif au livre généalogique du cheval anglo-arabe

Wikipedia: Autre que Pur-Sang

Wikipedia: French Chaser

Ionicin kasvatit vuonna 2025

Lienee aika sulkea viime vuoden kasvattilista ja raportoida numeroista.

Jossain postauksessa heitin sivulauseessa arvion, että tänä vuonna tulee menemään kasvattiennätys rikki. Edellinen ennätys, 895 varsaa, olikin viime vuodelta ja tässä nyt muutenkin on kasvattimäärän trendi ollut kasvava. Nyt tuli saavutettua sellaiset merkkipaalut kuin yli tuhat syntynyttä kasvattia vuodessa ja yli kymmenen tuhatta syntynyttä Ionicin kasvattia koko 22-vuotisen historian aikana.

Tämän vuoden kasvattilukema nimittäin on 1185 varsaa!

Jesmakandeera, mä sanon. Mutta toisaalta: ei se ollut varsinaisesti yllätys. Tämä vuosi on mennyt aktiivisesti harrastaessa ja jäljet näkyvät. Mikä vuosien mittaan on muuttunut, on se, etten ole enää yksikseni touhuamassa satojen ja tuhansien hevosten kanssa. Namyshillin kasvattimäärä saattaa lähennellä Ionicin lukemia, ellei mene peräti ohitse. Ja Anarchy on näemmä viime vuonna lykännyt hyvinkin pari tuhatta hevosta VRL:n rekisteriin. Ionic kalpenee sen rinnalla.

Mutta sitten niihin lukuihin.

Kasvatteja syntyi yhteensä 1185 kappaletta.

Kasvatteja syntyi 59 rodusta.

Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 36 rodusta.

6 rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Kymmenen suurinta rotua:

1. Tennesseenwalker, 99 varsaa

2. Kalliovuortenhevonen, 78 varsaa

3. Saddlebred, 74 varsaa

4. Hackneyponi, 73 varsaa

5. Missourinfoxtrotter, 63 varsaa

6. Exmoorinponi, 55 varsaa

7. Venäjänratsuhevonen, 49 varsaa

8. Arabianhevonen ja budjonnynhevonen, 44 varsaa

10. Dutch Harness Horse, 38 varsaa

Puoliverisiä (ml. SGSH, SSW, DHH, RBSH) syntyi 145 kappaletta.

Poneja (ml. welsh cob) syntyi 207 kappaletta.

Kylmäverisiä syntyi 49 kappaletta.

Täysiverisiä syntyi 71 kappaletta.

Askellajirotuja syntyi 373 kappaletta.

Muita rotuja syntyi 340 kappaletta.

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 68 kappaletta.

Brittein saarten rotuja syntyi 203 kappaletta.

Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 101 kappaletta.

Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 34 kappaletta.

Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 109 kappaletta.

Venäläisiä rotuja syntyi 115 kappaletta.

Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta.

Australaasialaisia rotuja syntyi 73 kappaletta.

Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 380 kappaletta.

Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 34 kappaletta.

Muita rotuja (virtuaalirodut, rp, x) syntyi 68 kappaletta.

Aivan uusia kasvatusrotuja oli peräti kaksi: boulognenhevonen ja Sim Sport Warmblood.

Puoliveriratsut

– Arabian Warmblood 4

– Dutch Harness Horse 38

– Hannoverinhevonen 7

– Oldenburginhevonen

– Russian-based Sport Horse 13

– Ruotsinpuoliverinen 3

– Sim-game Sport Horse 22

– Sim Sport Warmblood 1

– Suomalainen puoliverinen 23

– Trakehner (ml. anglo-trakehner) 6

– Westfaleninhevonen 19

Täysiveriset

– Angloarabi 20

– Arabianhevonen 44

– Englantilainen täysiverinen 7

Ponit

– Australianponi 10

– Connemaranponi 5

– Dartmoorinponi 2

– Exmoorinponi 55

– Fellponi 10

– Hackneyponi 73

– Newforestinponi 15

– Ratsuponi 8

– Welsh A 7

– Welsh B 15

– Welsh C 1

– Welsh D 3

– Welsh part-bred 1

– Ylämaanponi 2

Kylmäveriset

– Boulognenhevonen 2

– Perchenhevonen 16

– Poitounhevonen 4

– Suffolkinhevonen 6

– Suomenhevonen 21

Askellajirodut

– Campolino 34

– Kalliovuortenhevonen 78

– Missourinfoxtrotter 63

– National Show Horse 24

– Paso fino 1

– Saddlebred 74

– Tennesseenwalker 99

Muut rodut

– Andalusianhevonen 14

– Appaloosa 15

– Australianhevonen 19

– Budjonnynhevonen 44

– Clevelandinruunikko 1

– Frederiksborginhevonen 18

– Furioso 23

– Kisber felver 14

– Knabstrupinhevonen 3

– Lipizzanhevonen 6

– Lusitano 20

– Morganinhevonen 1

– Nonius 21

– Paint Horse 15

– Quarter-hevonen 10

– Shagya 32

– Terskinhevonen 22

– Ukrainanratsuhevonen 13

– Venäjänratsuhevonen 49

Lajipainotusten periytyminen

Tämä jatkaa edelleen tuota lajipainotus-asiaa, mutta tällä kertaa jalostuksen kannalta. Vaikka Ionicin hevosilla ei pääsääntöisesti ole ikinä kisattu, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, niillä on usein lajipainotus kuitenkin merkitty ja se on jalostukseen vaikuttava tekijä. Yritän mahdollisuuksien mukaan valita tammalle saman lajipainotuksen oriin. Koska suku kuitenkin on merkittävin tekijä, joustan tästä säännöllisesti.

Jos syntyvän varsan vanhemmilla on sama lajipainotus, varsasta tulee sen lajin hevonen myös, kuten loogista on. Koska kuitenkin mainitsin nuo joustamiset tässä asiassa, käyn nyt läpi sitä, miten lajipainotus määräytyy niissä tilanteissa, joissa vanhemmilla on eri painotus. Ja nämähän eivät ole sitten mitään kiveenhakattuja, vaan poikkeuksia tulee aina kun on tarve. Mutta suunnilleen nyt näin yleensä menee.

Peruslajien periytyminen

Käytetyt lyhenteet:

KO = kouluratsastus

RE = rataesteet

KE = kenttäratsastus

VA = valjakkoajo

WE = lännenratsastus

LA = laukkaratsastus

ARJ = askellajiratsastus (lähinnä saddleseat ja/tai ajoluokat)

YL = yleishevonen

Ravureita ei ole vuosiin ollut ja matkaratsuja en toistaiseksi ainakaan varsinaisesti jalosta, niin ne jäävät pois tästä.  Samoin maastoesteratsastus, ei Ionicista tai Gin Ahaltekista löydy nimenomaisesti tähän lajiin painottuneita hevosia lainkaan.

YL + X = X (X on jokin muista painotuksista)

YL + LA = YL/KE, kun en laukkahevosia enää harrasta

KO + RE = YL nykyään, aiemmin näistä on tullut kenttäratsuja

KO + KE = YL tai KE, pyrin välttämään

KO + VA = VA, harvemmin KO

KO + WE = YL/KO/WE, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

KO + LA = YL, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

KO + ARJ = YL/KO/ARJ, rodusta riippuen, pyrin välttämään

RE + KE = KE, voi olla myös RE

RE + VA = YL, välteltävä yhdistelmä

RE + WE = YL, välteltävä yhdistelmä

RE + LA = KE, todennäköisimmin

RE + ARJ = YL/ARJ, rodusta riippuen, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

KE + VA = YL, välteltävä yhdistelmä

KE + WE = YL, välteltävä yhdistelmä

KE + LA = KE

KE + ARJ =YL/ARJ, rodusta riippuen, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

VA + WE = YL, välteltävä yhdistelmä, ei todennäköinen

VA + LA = YL, välteltävä yhdistelmä, ei todennäköinen

VA + ARJ = YL/ARJ, rodusta riippuen, ei kovin todennäköinen

WE + LA = WE, kun nykyään ei laukkaratsuja enää ole, ei todennäköinen

WE + ARJ = YL/WE/ARJ, rodusta riippuen

LA + ARJ = YL/ARJ, rodusta riippuen, välteltävä yhdistelmä, ei todennäköinen

Saddleseat- ja ajoluokkien periytyminen

ARJ:n saddleseatissa kilpailevilla on aina määritelty se saddleseat-laji, jossa hevonen kisaa. ARJL vaatiikin tämän, vaikka varsinaisesti kaikista lajeista saadut sijoitukset lasketaan eikä porrastetuista edes näe, mitä hevonen on varsinaisesti kisannut.

Syntyvä varsa perii jommankumman vanhempansa saddleseat-lajin, vähän sen mukaan mikä on oma tuntuma siitä, minkä lajin hevosia kullakin hetkellä on vähän. Jos vain toisella vanhemmalla on saddleseat-laji, varsa perii sen.

Osalle hevosista (DHH, hackney, hackneyponi, satunnaisesti muiden rotujen yksilöt) on merkitty sillä kilpailtu ajoluokka (roadster, fine harness tai pleasure driving). Porrastetuissa nämä rodut kilpailevat kuitenkin kaikissa ajoluokissa, hackneyponit myös omissa luokissaan. Luokalla on merkitystä vain perinteisissä kilpailuissa, kuten ARJ Cupissa, joissa ilmoitan hevosen aina vain sille merkittyyn luokkaan. 

Varsa perii jommaltakummalta vanhemmaltaan tämän ajoluokan, jos vanhemmalle on se merkitty. Jos vain toisella vanhemmalla on ajoluokka merkitty, varsa perii usein sen.

Joillain roduilla (morgan, saddlebred, NSH, arabi) ajoluokkaa ei ole merkitty hevosen sivuille ainakaan jokaiselle hevoselle. Joillain hevosilla lukee lajipainotuksen kohdalla yleisesti "ajoluokat", joillain ei mitään, vaikka hevonen niitä kilpailisikin. Myös näillä kilpailen porrastetuissa kaikkia luokkia, vaikka hevoselle olisi merkitty se erikoistumisluokka. Ilmoittautuessani perinteisiin kisoihin (ARJ Cup) katson läpi hevosen kisakalenterin, onko sillä sijoituksia jostain ajoluokasta. Jos on, katson sen erikoistuvan siihen ja ilmoitan vain siihen luokkaan. Jos hevosella ei ole sijoituksia, ilmoitan sen mihin tahansa ajoluokkaan. 

Tällaisista hevosista syntyvä varsa ei yleensä peri ajoluokkaa vanhemmiltaan, vaan kilpailutan sitä samalla tavalla: se erikoistuu siihen luokkaan, josta se saa ensimmäiset sijoituksensa.

Western-lajien periytyminen

WRJ:nkin alla on useita eri lajeja ja useimmilla länkkälajien hevosilla on yksi tai kaksi lajia, joissa kilpailutan sitä perinteisissä. Porrastetuissa kaikki kisaavat kaikkia lajeja. 

Syntyvä varsa perii erikoistumislajinsa jommaltakummalta tai molemmilta vanhemmiltaan. Jos molemmilla vanhemmilla on kaksi lajia, varsa ei kuitenkaan peri neljää lajia vaan valitsen ehkä juuri sen kaksi lajia varsallekin. Jos isällä on lajeina x ja y, ja emällä x ja z, varsa perii todennäköisimmin lajin x eikä välttämättä muita lainkaan.

Jalostuksessa käytetyt kuolleet oriit

Olen useinkin maininnut käyttäväni varsin mielelläni ja usein aiemmin kuolleita oreja jalostuksessa nykyisille tammoille. Vetoan aina siihen, että näistä oreista luonnollisestikin löytyy entiseltä omistajalta pakastespermaa jostain arkkujen kätköistä. Tai miten niitä nyt säilötäänkään. Käytän pakastetta siis vain sellaisilta oreilta, jotka olen joskus omistanut itse.

Tämmöinen takautuva jalostuskäyttö on monin tavoin kätevää. Sillä saa nykyhevosten sukuihin vanhoja nimiä lähelle ja joskus myös käyttöön sellaisia sukuja, joita ei ole säilynyt muuten. Joskus on sellaisia tammoja, joille ei omasta tallista löydy yhtään järkevää, elossaolevaa oria. Jos, ja usein kun, tamman rotu on sellainen, että sitä on melko turha lähteä muiltakaan harrastajilta hakemaan, voi kuolleiden hevosten listasta löytyä pelastus.

Ajattelin tässä käydä läpi, millaisia oreja olen käyttänyt niiden kuoleman jälkeen. Lopulta pakasteesta syntyneitä varsoja ei ihan järkyttäviä määriä Ionicissa ole syntynyt.

Frederiksborgit

Tässä keväällä syntyi kolme tammavarsaa ja pari oria kuolleista oreista: tammat Jonens Ottilia ja Jonens Sandara (i. Othello Ion) ja  Jonens Oleanna (i. Oliver Ion) sekä oriit Jonens Hjarrand (i. Hjalmar Ion) ja Jonens Alvart (i. Alvorlig Ion). 

Sinällään tuo tammojen rypäs oli ehkä vähän tyhmä, kun Othello on Oliverin varsa, mutta tulipa nyt tehtyä kuitenkin. Oliver on syntynyt vuonna 2004 ja Othello seuraavana vuonna. Isälinja näillä oreilla menee Fem's Rashalliin, jonka kuvittelin olleen Saharan omistama ori, muttei ilmeisesti ollut kuitenkaan. Oliverin emä taas oli Marinean kasvatti, joten tässä puhutaan ehkä virtuaalimaailman vanhimmista frederiksborgeista.

Saharan kasvatteja ja Fem's Rashall näkyy noiden orienkin, Hjarrandin ja Alvartin, suvuissa.

Vuonna 2027 tulee syntymään pari frederiksborg-varsaa, joista toisen isä on Ketilbjörn Ion ja toisen Max Engsby.

Aikaisempina vuosina käytin useitakin kuolleita frederiksborg-oreja tammoille. En lähde niitä tässä luettelemaan, sillä niitä on aika paljon. Sanonpa vain, että olivat varsin mukavia lisäyksiä sukuihin.

Quarterit

Historiasta sen verran, että Ionicissa kasvatettiin quartereita alkuvuosina, mutta niistä luovuttiin vuoden tai parin jälkeen. Hevosia myytiin ja lopetettiin eivätkä Ionicin sinänsä melko harvat sukulinjat tainneet jäädä elämään sukuihin lainkaan. Onneksi on se pakasteen käyttömahdollisuus!

Ensi vuonna tulee syntymään lyhytsukuisia varsoja yksipolvisista oreista Steel Ion, Image Ion ja Just Before Ion. Näistä ehkä Imagen isä Ima Bad Karma on sellainen nimi, joka saattaa vielä näkyä joidenkin vanhasukuisten quartereiden suvussa jossain kaukana, muut vanhemmat olivat Ionicin tuonteja ja tosiaan kadonneet tiettävästi.

Terskinhevoset

Tersk on myös sellainen rotu, jota on kasvatettu alusta lähtien Ionicissa. Tosin siitä ei olla koskaan haluttu luopua, mutta joka tapauksessa sieltä tallin alkuajoilta löytyy varsinaisia herkkuja. Niinpä ensi vuonna syntyy useampi varsa kuolleista oreista. Tässä muutama erityisen maininnan arvoinen tapaus.

Shilanka Ion on isänsä Shiloh Zenin ainoa varsa, joka Ioniciin syntyi. Ja Shiloh taitaa olla isänsä, kantaori Slathanin ainoa jälkeläinen, joka jatkaa suoraa orilinjaa. Ionicissa on pari oria Slathanin linjasta, mutta ei lisä pahaa tee (tosin varsan sukupuolta ei ole päätetty vielä, voi olla tammakin).

Zenite Ion on myös noita todella muinaisia oreja, sen isälinja tulee Dopizasta ja isänemäkin on Stella, myöhemmin Cendarlen omistajana tunnetun Katjan ensimmäisiä terskinhevosia. Tämäkään sukulinja ei varsinaisesti ole katoamassa Ionicista, mutta se on kovin kaukana suvuissa jo. Kiva saada vähän lähemmäs noita vanhoja nimiä.

Vadnost on sukutuontiori ja saattaa olla ihan niitä ensimmäisiä sellaisia, joita Ioniciin keksittiin. Ja taas puhutaan 20 vuoden takaisista asioista, kun ori on keksitty vuonna 2005.

Tennesseenwalkerit

Viime vuonna syntyi ori Just A Shadow 2702, jonka isä on Sétif Sah, yllättäen taas Saharan kasvatti. Sétifin suku katosi Ionicista siinä vaiheessa, kun yritimme walkereistakin luopua, mutta joitain murenia siitä jäi eloon muiden sukulinjoissa. Käytännössä se näkyy kuitenkin erittäin pitkällä walker-suvuissa, niin että oikeastaan tässä on taas kyseessä lähes uusi suku nyky-Ionicissa.

Samanlainen tarina on ori Roxygen's Frozen Imagella, josta syntyi tammavarsa Ice In Shadow 2702. Frozen itse on vielä Sétifiäkin vanhempi tapaus, syntynyt vuonna 2003 ja tullut keväällä 2004 Ioniciin. Roxygen-siittola on mainittu vuoden 2019 twh-postauksessa täällä blogissa (Ionicin tennesseenwalkerit).

Kolmas viime aikoina käytetty ori on Argos BRN, jolla on 2023 syntynyt tammavarsa Anya Amasova 2702. Argos nyt ei ole mikään kadonnut nimi vaan sitä näkee edelleen aika monellakin elossa olevalla walkerilla suvussa, mutta se nyt vain sattui sopimaan muuten vähän hankalasukuiselle tammalle.

Kalliovuortenhevoset

Toissavuonna syntyi kolmesta kuolleesta oriista RMH-varsojakin. Oriit olivat Armageddon Knox, Washington Ion ja Emerald Ion. Näistä varsinkin tuo Emerald on vanha, syntynyt jo 2006 ja sen isä on West Enric. Toki Enricistäkin on syntynyt sen kuoleman jälkeen tamma Escape In Mist Ion.

Kuoleman jälkeen käytettyjä oreja on muitakin, mutta ne eivät ole niin erikoisen merkittäviä. Tai ovat tietysti, mutta jotta tästä ei tulisi ihan kauheata romaania, en ala niitä listata.

Lusitanot

Tai oikeammin pitäisi kirjoittaa varmaan "lusitano", yksikössä. Sillä näitä on vain yksi ori, todella muinainen SWS Baroque, joka kuoli aikoinaan varsattomana, mutta on sittemmin jättänyt peräti neljä varsaa, joista yksi meni myyntiin ja päätyi Delmenhorstiin. Lusitano on pieni rotu ja tämäkin ori ollut arvokas tekijä.

Englantilaiset täysiveriset

Unohtakaamme iloisesti se tosiseikka, että reaalimaailman The Jockey Club ei salli keinosiemennystä käytettävän täysiverijalostuksessa lainkaan, joten myös pakasteen käyttö on pannassa. Kovin vähän kuolleita xx-oreja on Ionicissa käytetty, mutta nostan esille pari tapausta, nimittäin La Sirène Wickedin ja Millenium Ionin. Kun vilkaisette noita sukuja, ymmärrätte varmaan miksi: Wizzerria. Tamma on Wickedin suvussa toisessa polvessa ja Milleniumilla kolmannessa. Ja isäoriitkin ovat suoraan sieltä suosikkilistalta: Marinean kasvatti MVS Lord Fenton ja sen poika SK Grand Duke, Ionicin varhaisen xx-jalostuksen kivijalka.

Sitten on Ozon Ion, joka jostain mystisestä syystä päätettiin lopettaa ilman jälkeläisiä. En yhtään muista, että miksi näin. Sen suku nyt ei ole mitenkään huippuerikoinen, mutta kiva kuitenkin ja istui oikein hyvin yhdelle nykyisistä tammoista.

Clevelandinruunikot

Cleveland kuuluu myös niihin rotuihin, joita kasvatettiin Ionicin alkuvuosina melko runsaastikin ja tallissa oli tosi hieno valikoima omia ja muiden sukulinjoja. Sitten niistä luovuttiin ja ne katosivat melko perusteellisesti. Toistan itseäni, mutta onneksi on tämä pakasteenkäyttömahdollisuus, nyt kun ne clevelandit tulivat reilu vuosikymmen sitten rytinällä takaisin.

Tällä kertaa kuolleiden orien sukusoluja emme olleet käyttämässä vain me, sillä vuonna 2012 aloitteli Douglasville cleveland-kasvatusta ja kyseli vanhojen orien käyttömahdollisuutta myös meiltä. No totta kai suostuimme! Douglasvilleen syntyikin ainakin kaksi kasvattia, joiden isänä oli vanhoja ionicilaisia. Näistä Douglas Erican (i. Hal of Cherrydale) varsa Douglas Estelle ja Douglas Chavinin (i. WF Cherokee) poika Douglas Chickasaw päätyivät Ioniciin.

Ja kun ne clevelandit palasivat, olen myöhemmin käyttänyt tietysti muitakin oreja takautuvasti: Foolproof Ion, Nolan Ion, Valiant Ion ja Batman Twilight. Näiden lisäksi varsinkin Estellelle käytettiin muitakin oreja.

Oldenburgit

Nyt jo myydyllä Lisandro Ionilla on isänä pitkäsukuinen, vanha HRS Lirezoso, jonka suku menee mäntysuolaisiin ja RG-tallin kasvatteihin. Näihin nähden Ionic on aivan tuore tulokas virtuaalimaailmassa.

Poitounhevoset

En todellakaan tiedä tai muista, miksi vuonna 2006 Ioniciin keksittiin yksittäinen poitou-ori Le Rex Soleil. No, oli sille toki yksi tamma tarjolla ja näistä syntyi yksi varsakin, mutta siitä ei sen kummempaa tullut. Myöhemmni poitousta tuli kuitenkin varsinainen kasvatusrotu, joten Le Rex Soleil pääsi vaikuttamaan myös nykyhevosiin.

Welshit

Näitä myös oli silloin alkuaikoina ja siltä ajalta onkin peruina pari vanhasukuista tapausta, nimittäin mountain-ori Whiten Melfyn ja cob-ori Ceridwyn Emyr. Emyriä ovat käyttäneet muutkin kasvattajat enkä ihmettele, sillä onhan sen suku niin hieno ja Ceridwynin nimi kuuluisa.

Arabianhevoset

Arabeilla olen käyttänyt pakastemahdollisuutta melko vähän, ottaen huomioon sen, että kyseessä on suurin rotu Ionicissa. Yhden näistä haluan nostaa esille, Umayr al Magnolin. Vanhat harrastajat tunnistanevat Magnolia Groven vanhaksi talliksi ja Umayr oli syntynyt vuonna 2004. En ymmärrä, minkä takia Umayrilla ei teetetty tuon enempää varsoja sen elinaikana ja miksi se ainoa arabivarsa myytiin. Arabeista ei koskaan pitänyt luopua, että kyse olisi ollut edes siitä.

Onneksi on se takautuvat käyttömahdollisuus! Umayrista syntyi vuonna 2015 peräti kolme varsaa, joista yksi myytiin (toinenkin myytiin, mutta se palasi myöhemmin takaisin). Umayrin suku on ihan sataprosenttisen kuolattava ja mahtava saada näitä vanhoja nimiä "takaisin".

Viime vuonna käytin myös toista ikänestoria, MVS Billy The Kidiä, jonka kasvattajatunnus paljastaa Marinean kasvatiksi. Vanha se senkin suku on, muttei ymmärtääkseni yhtään niin tunnettu tai yleinen. No, Wall's Rashall saattoi olla jonkinlainen nimiori joskus, en tiedä. Yhdistettynä vierassukuiseen tammaan tästä syntyi tosi kivasukuinen arabivarsa!

Ionicin kasvatit 2024

Vuoden 2023 päätyttyä olisi saanut juhlia vuosikohtaisen kasvattimäärän uutta ennätyslukemaa, 856 syntyttä varsaa. Viime vuoden kunniaksi pitäisi ostaa entistä isompi samppanjapullo, sillä sekin meni rikki nyt.

Vuonna 2024 syntyi nimittäin 895 varsaa.

Oli monella tavalla erikoinen vuosi. Ensinnäkin arabi ei pidä listan kärkipaikkaa. Paso fino meni nimittäin ohitse. Ei tämä nyt mitenkään erityisen poikkeuksellista ole, mutta noin historian valossa arabi on se suurin rotu ja se yleensä näkyy vuosittaisissa kasvattimäärissä. Toki 74 arabivarsaa ei ole mikään mitätön lukema.

Askellajihevosten määrä ei ollut yhtä massiivinen kuin vuonna 2023. No, se paso nyt on kärjessä, mutta kuitenkin Ionicin mittakaavassa maltillisella 81 varsan lukemalla. Sitten tulee arabi, askellajihevoseksi toki luettavissa sekin. Sen jälkeen onkin jotain ihan muuta: FWB, knabstrup, paint ja quarter-hevonen. Nuo karjarodut erityisesti ovat harvinainen näky näin kärkipäässä tilastoa.

Venäläisiä rotuja ei syntynyt viime vuonna lainkaan, kun RBSH:kin lasketaan virtuaaliroduksi. Piti ihan tarkastaa kasvattilista, mutta kyllä, asia on näin. Ei pidä sortua kuitenkaan tekemään tästä minkäänlaisia johtopäätelmiä. Tämä nyt oli tämmöinen vuosi ja 2025 on ihan erilainen. Budjonnyja on syntymässä jo heti alkuvuodesta ja terskivarsoja suunniteltu toista sataa tulevaisuuteen.

Mutta lähdetään käymään läpi niitä numeroita. Suluissa on vuoden 2023 luvut, jos se ei ole nolla.

Kasvatteja syntyi yhteensä 895 kappaletta (856).

Kasvatteja syntyi 45 rodusta (50).

Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 24 rodusta (21).

7 (10) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:

– Paso fino, 81 varsaa

– Arabianhevonen, 74 varsaa

– Suomalainen puoliverinen, 68 varsaa

– Knabstrupinhevonen, 55 varsaa

– Paint Horse, 53 varsaa

– Quarter-hevonen, 49 varsaa

– Dutch Harness Horse, 39 varsaa

– Englantilainen täysiverinen, 38 varsaa

– Lipizzanhevonen, 36 varsaa

– Suomenhevonen, 31 varsaa

Puoliverisiä (ml. SGSH, DHH, RBSH) syntyi 155 kappaletta (68).

Poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 111 kappaletta (37).

Kylmäverisiä (ml. nvh, pl. isl) syntyi 82 kappaletta (30).

Täysiverisiä syntyi 114 kappaletta (148).

Askellajirotuja syntyi (ml. isl) 155 kappaletta (343).

Muita rotuja syntyi 278 kappaletta (230).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 158 kappaletta (97).

Brittein saarten rotuja syntyi 148 kappaletta (64).

Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 87 kappaletta (47).

Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 20 kappaletta (1).

Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 66 kappaletta (58).

Venäläisiä rotuja syntyi 0 kappaletta (80).

Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (0).

Australaasialaisia rotuja syntyi 104 kappaletta (138).

Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 263 kappaletta (344).

Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (14).

Muita rotuja (virtuaalirodut, rp, x) syntyi 49 kappaletta (13).

Aivan uusia kasvatusrotuja ei viime vuonna syntynyt yhtään.

Puoliveriratsut

– Arabian Warmblood 13

– Dutch Harness Horse 39 (8)

– Oldenburginhevonen 3 (2)

– RBSH 29

– Ruotsinpuoliverinen 1

– SGSH 1 (5)

– Suomalainen puoliverinen 68 (26)

– Trakehner 1 (21)

Täysiveriset

– Angloarabi 2 (1)

– Arabianhevonen 74 (137)

– Englantilainen täysiverinen 38 (10)

Ponit

– Australianponi 30

– Connemaranponi 5

– Fellponi 8 (11)

– Hackneyponi 21 (13)

– Newforestinponi 20 (2)

– Welsh A 2

– Welsh B 2 (3)

– Welsh D 3 (1)

– Ylämaanponi 20

Kylmäveriset

– Perchenhevonen 19

– Poitounhevonen 25

– Norjanvuonohevonen 2 (1)

– Suffolkinhevonen 5

– Suomenhevonen 31 (19)

Askellajirodut

– Islanninhevonen 1 (18)

– Kalliovuortenhevonen 4 (102)

– Missourinfoxtrotter 17 (19)

– National Show Horse 4 (7)

– Paso fino 81 (20)

– Saddlebred 19 (52)

– Tennesseenwalker 29 (120)

Muut rodut

– Andalusianhevonen 20 (1)

– Appaloosa 1 (2)

– Cleveland Hunter 4 

– Clevelandinruunikko 24 (2)

– Gidran 2 (7)

– Kisber felver 1

– Knabstrupinhevonen 55 (29)

– Lipizzanhevonen 36 (1)

– Morganinhevonen 5 (19)

– Nonius 27

– Paint Horse 53

– Pintabian 1 (4)

– Quarter-hevonen 49 (19)

Arkeologisia kaivauksia eli mihin päädyin puoliverisukua selvittäessäni

(Ei, vastaus ei ole hullujenhuone.)

Minä tuossa loppuvuodesta kyselin astutuksia muutamalta tallilta ja Ioniciin syntyikin joulukuussa ja tämän vuoden puolella jonkinlainen lauma varsoja, joiden isät ovat jostain muualta. Ei niistä sen enempää tällä kertaa, mutta haluan nostaa yhden erityisesti esiin: FWB-ori Centenary Diamond Ionin.

© Klaus Hausmann

Sen isä on Pyökkipolun omistama Sundowner von Gateaway. Astutuspyyntöä kirjoittaessani vilkaisin tapojeni mukaan oriin lajipainotuksen, sukua sen verran, ettei nyt ihan lähellä ole mitään tutulta kuulostavia nimiä ja sitten vain valitsemaan sopivaa tammaa sille. Toki huomiota kiinnitti se, että sivuille merkitty emälinja meni Laakson-alkuiseen nimeen. Esittelyssäkin oriilla sanottiin olevan vanha ja komea suku. Kelpaa minulle.

Kun sitten tein varsan sivuja ja erityisesti sukutaulua, havahduin siihen, että suku näyttäisi menevän monin paikoin pidemmälle kuin mitä sivuilla olevaan sukutauluun merkitsen eli sen viisi sukupolvea. Itse asiassa aika lailla pidemmälle. Ja että siellä oli vanhoja nimiä. Tosi vanhoja nimiä. Paljon.

Ihan silkkaa uteliaisuuttani aloin listata sivuille täydellisempää sukupuuta. Tunnetusti uteliaisuus tappoi kissan, minulle ei käynyt niin huonosti, mutta pelkästään isän puolen suvun läpi perkaamiseen meni valehtelematta kaksi päivää. Lisäksi tein vielä huolimatonta työtä enkä kirjannut kaikkia löytämiäni linkkejä sivuille enkä kadonneiden hevosten listalleni. Olin aluksi kiinnostunut vain nimistä. Niitäkin on jotain kuutisensataa kappaletta tuolla listalla. Ja emänhän sukua ei tarvinnut kahlata läpi lainkaan, kun se loppui kuudenteen polveen joka tapauksessa.

Ei liene tarpeen korostaa sitä, että vanhoista suvuista kiinnostunut harrastaja on ihan mehuissaan tällaisesta suvusta. En osaa tehdä tuosta kuitenkaan mitään sen tarkempaa analyysiä, mutta tässä joitain huomioita.

• Suku menee paikoin viidenteentoista polveen, jos nyt laskin oikein ja jos en ole onnistunut tyrimään mitään. Se on tosi paljon, vaikka olen kyllä kuullut virtuaalihevosista, joiden kaukaisimmat esivanhemmat löytyvät kahdenkymmenen sukupolven päästä.
• Ajallisesti vanhimmat hevoset ovat sieltä ihan 2000-luvun alkuvuosilta, virtuaalimaailman historian alkuhämäristä. Se näkyy nimistä: on Greymaskia, Laaksoa, Rivuletia, RG:tä, Lunaa ja sen sellaisia. Ionic on hyvin tuore tulokas verrattuna näihin, jotka olivat saavuttaneet legendan aseman jo silloin kun Ionicia vasta suunniteltiin.
• Alté on suvussa yhdeksän kertaa, Oroaq kymmenen. Skyékin löytyy kuusi kertaa, samoin Lanzinger. Tammoista Eternity xx ja sen tytär Apple Tree's Milly ovat suvussa neljästi. Neljä kertaa löytyy myös trakehner-tammat Temporal Katrel ja Autumn Avenue sekä oldenburg-ori Leap Of Faith. Regina Orwill on suvussa viisi kertaa ja Bellantine's Pavlova on peräti kuudesti. Voi olla, että muitakin nimiä esiintyy usein, nuo nyt olivat ne kuuluisimmat, mitä osasin hakea.
• Laakson-hevosia esiintyy kahdeksan kertaa, kuusi eri hevosta. Greymaskilaisia on neljätoista, osin toki samoja nimiä. Star-tallin kasvatteja on neljätoista myös, tunnuksilla Star Theme's ja Star T. Luna-hevosia on peräti 23 kappaletta! Ensimmäinen löytyy jo sieltä viidennestä polvesta.
• Suku on hyvin pitkälle FWB-painotteista, siis ihan jopa niin, että ne ensimmäiset suvuttomat kantahevosetkin saattavat olla FWB:itä.
• Muista pv-kantakirjoista trakehner jyrää. Karkeasti arvioiden ehkä neljännes suvun hevosista on trakehnereita. Seuraavaksi tulee englantilainen täysiverinen, mutta niitä on vain puolet trakehnerien lukumäärästä. Hannovereja on hieman vähemmän kuin täysiverisiä ja sitten tulevat holstein ja oldenburg. Ranskanpuoliverisiä ja arabeja on jonkin verran, melko vähän kuitenkin. Yksittäisiä hevosia löytyy muutamasta pv-kantakirjasta, kuten ISH, KWPN, SWB ja DWB.
• Suvusta löytyi myös vanhoja "epämääräisyyksiä": 
• RBSH-ori BDJ Yaroslav, budjonny-xx -risteytys
• Budjonny-tamma Ekbatana, joka oli varsonut pv-oriista FWB:ksi merkityn varsan
• Morgan-ori EQ's Chili Pepper, jota sitäkin käytettiin FWB-jalostuksessa ennen kuin tiedettiin paremmin
• Muutamia muitakin epätarkkuuksia löytyi, kuten vaikkapa FWB:ksi merkitty xx-ox -risteytys eli angloarabi. Nimien kirjoitusasuissa oli välillä myös vaihtelua ja toisinaan suvut oli joillekin sivuille merkitty väärin.
• Onnistuin löytämään vanhalle ja perusteellisesti kadonneelle puoliveriori Wim Fougerelle tiedon, että se olisi KWPN. Ori on roikkunut kadonneiden listan tuntemattomien tapausten listalla jo kauan, mutta sain sille nyt jotenkin päin luotettava(hko)n rotumerkinnän.

Tällaisia sukulistauksia olisi kiva tehdä enemmänkin. Erityisen kivaa on se, että muut ihmiset ovat niitä tunnollisesti tehneet. Olisin monta kertaa saanut hakata päätäni seinään turhaan ilman Googlen avulla löytyneitä muiden hevosten sivuja, joilta löytyi täydelliset sukulinjat, parhaassa tapauksessa linkkien kera. Tämä on virtuaalimaailman historiaa ja historian säilyttämisellä on tietty arvonsa, ainakin jos minulta kysytään. Mutta sitten on se mutta: olihan tuossakin nyt ihan jäätävä työmäärä.

Ionicin kasvatit vuonna 2023

Se olisi taas aika koota ja esitellä viime vuoden kasvatustyön tulokset. Vuoden 2022 kasvattitilastoista sanoin, että vauhti oli hirveä 603 kasvatilla ja vuotuinen kasvattimäärä oli suurempi kuin koskaan, lukuunottamatta hullua vuotta 2010, jolloin syntyi 855 kasvattia.

Arvaattekos mitä? Se vuoden 2010 ennätys meni rikki. Yhdellä kasvatilla tosin, mutta rikki joka tapauksessa, sillä viime vuonna syntyi 856 varsaa! Mikä vielä hämmentävämpää, peräti kolmen rodun kokonaisvarsamäärä nousi yli sadan. Arabien kohdalla tämä ei ole erikoisen harvinaista, mutta muiden kohdalla on. Ainoastaan terskinhevosia syntyi silloin vuonna 2010 119 kappaletta, muuten rotukohtaiset määrät ovat jääneet sinne sadan varsan alle.

Jos jotakin muuta pitäisi viime vuodesta sanoa, niin askellajihevosten vuosi oli, ihan selkeästi. Eikä se mikään ihme olekaan, sillä olen koko vuoden järjestänyt aktiivisesti porrastettuja ARJ-kisoja ja kun niitä kisoja kerran järjestää, niin olisihan se kiva, että niihin olisi omia hevosiakin ilmoittaa. Koska ARJ-porrastettuja on yleisesti ottaen järjestetty aika paljon, hevoset valmistuvat nopeasti ja sitten taas tarvitaan uutta täytettä kisalistoille... Ongelma se tämäkin on, kun on liian vähän hevosia olevinaan!

Tilausvarsoja lähti muuten viime vuonna maailmalle 33 kappaletta.

Mutta mennäänpäs sitten niihin lukuihin. Suluissa vuoden 2022 luvut vertailun vuoksi.

Kasvatteja syntyi yhteensä 856 kappaletta (603).

Kasvatteja syntyi 50 rodusta (46).

Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 21 rodusta (23).

10 (10) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:

– Arabianhevonen, 137 varsaa

– Tennesseenwalker, 110 varsaa

– Kalliovuortenhevonen, 102 varsaa

– Terskinhevonen, 67 varsaa

– Saddlebred, 52 varsaa

– Ukrainanratsuhevonen, 37 varsaa

– Knabstrupinhevonen, 29 varsaa

– Suomalainen puoliverinen, 26 varsaa

– Trakehner (ml. anglo-trakehner), 21 varsaa

– Paso fino ja hackney, 20 varsaa

Puoliverisiä (ml. SGSH, DHH) syntyi 68 kappaletta (94).

Poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 37 kappaletta (45).

Kylmäverisiä (ml. nvh) syntyi 30 kappaletta (55).

Täysiverisiä syntyi 148 kappaletta (141).

Askellajirotuja syntyi 343 kappaletta (121).

Muita rotuja syntyi 230 kappaletta (147).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 97 kappaletta (60).

Brittein saarten rotuja syntyi 64 kappaletta (44).

Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 47 kappalette (76).

Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 1 kappale (19).

Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 58 kappaletta (24).

Venäläisiä rotuja syntyi 80 kappaletta (46).

Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (0).

Australaasialaisia rotuja syntyi 138 kappaletta (152).

Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 344 kappaletta (157).

Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 14 kappaletta (1).

Muita rotuja (virtuaalirodut, rp, x) syntyi 13 kappaletta (24).

Aivan uusia kasvatusrotuja ei listalle tänä vuonna tullut yhtään.

Ja lopuksi vielä kasvattimäärät roturyhmittäin.

Puoliveriratsut

– Dutch Harness Horse 8

– Oldenburginhevonen 2 (12)

– Ranskanpuoliverinen 4 (2)

– SGSH 5

– Suomalainen puoliverinen 26 (23)

– Trakehner 21 (21)

– Westfaleninhevonen 2 (14)

Täysiveriset

– Angloarabi 1 (1)

– Arabianhevonen 137 (139)

– Englantilainen täysiverinen 10 (1)

Ponit

– Dartmoorinponi 1

– Exmoorinponi 1

– Fellponi 11

– Hackneyponi 13

– Newforestinponi 2 (12)

– Ratsuponi 5 (1)

– Welsh B 3 (3)

– Welsh D 1 (8)

Kylmäveriset

– Norjanvuonohevonen 1 (3)

– Schwarzwaldinrautias 10

– Suomenhevonen 19 (24)

Askellajirodut

– Campolino 14 (1)

– Georgian Grande 1

– Islanninhevonen18 (10)

– Kalliovuortenhevonen 102

– Missourinfoxtrotter 19 (15)

– National Show Horse 7 (6)

– Paso fino 20 (16)

– Saddlebred 52 (39)

– Tennesseenwalker 120 (34)

Muut rodut

– Andalusianhevonen 1 (18)

– Appaloosa 2 (13)

– Ara-appaloosa 6 (2)

– Australianhevonen 1 (9)

– Clevelandinruunikko 2

– Frederiksborginhevonen 4

– Furioso 4

– Gidran 7

– Hackney 20 (1)

– Kladrubinhevonen 1

– Knabstrupinhevonen 29

– Lipizzanhevonen 1

– Morganinhevonen 19

– Pintabian 4

– Quarter-hevonen 2 (19)

– Risteytys 2

– Shagya 8 (1)

– Terskinhevonen 67 (13)

– Ukrainanratsuhevonen 37 (14)

– Venäjänratsuhevonen 13 (24)

Esittelyssä uusia kalliovuortenhevosia

Kolme vuotta sitten viimeksi kirjoitin kalliovuortenhevosista ja niiden tilanteesta, vähän myös historiasta. Perkasin tässä loppukesästä läpi rotua taas, homma on vielä kesken, mutta tarkoituksena olisi saada kaikille vuonna 2016 tai sitä aiemmin syntyneille hevosille edes yksi varsa kalenteriin. Tämä projekti joka tapauksessa inspiroi minua kirjoittamaan blogiin aiheesta ja nyt seuraakin sitten valitusta...

Tuo vuoden 2020 teksti on nimittäin edelleen (ihan liian) ajankohtainen! Ragtime's HiTop, sen emä High Above G., Bay Calypso GA, Copper Mountain GA, Fun With Dun GA, Rich Robe GA ja monta muuta nimeä ovat aina tiellä kun yritän etsiä mätsääviä tammoja oreille ja päinvastoin. Mikään, siis yhtään mikään ei tunnu muuttuneen. Argh!

Totta kyllä, onhan siellä jo nelipolvinen ori Silvery Blue Ion, jonka suku on molemmin puolin noita tuoreempia sukutuonteja ja sinällään se sopii kyllä kaikille pitkä- ja vanhasukuisille tammoille. Minuun on kuitenkin iskenyt niuho, koska jos nyt käytän tuota oria ihan kaikkiin mahdollisiin yhdistelmiin, tulee siitä ja sen suvusta se seuraava ongelma.

Olen yrittänyt tehdä asialle jotakin kyllä. Alkuvuodesta toin täysisisarukset Lord Of Last Days GA:n ja Do Your Magic GA:n sukuineen, nyt loppukesästä tuli lisää, kolmipolviset Redline's Hot Ice ja Redline's Baby Ice. Näistä ja noista vanhemmista sukutuonneista saa kyllä taas kivoja nelipolvisia jalostushevosia, joita pitäisi raaskia käyttää sitten. Muutamia varsoja onkin jo suunniteltu, tosin yhdisteltynä näitä uusia sukuja vanhoihin.

Jälkiviisaus on toki aina niin helppoa, mutta sanonpa vain, että olisin minä ja me voineet keksiä enemmänkin kalliovuortenhevosia silloin vajaa parikymmentä vuotta sitten. Ei tarvitsisi nyt itkeä, kun kaikki pitkäsukuiset on aina sukua keskenään. Tai ei ainakaan tarvitsisi itkeä ehkä ihan niin paljon.

Ionicin kasvatit kautta vuosien

Olen täällä blogissa välillä ilmoittanut sivulauseessa, että Ionicin kokonaiskasvattimäärää ei ole koskaan laskettu ja että pitäisi. Ja etten edes tiedä miten monesta rodusta kasvatteja on edes syntynyt ja että sekin pitäisi laskea. No, nyt laskin!

Ionicin kokonaiskasvattimäärä vuoden 2022 loppuun mennessä on 7846 kasvattia. Lukumäärässä voi olla jonkin verran heittoa, koska nämä on kuitenkin käsin laskettu varsinkin niistä alkuvuosien kasvattilistoista. 

Kasvatusvuosia on takana 19 ja tämä lukema tarkoittaakin, että keskimäärin vuodessa on syntynyt 413 kasvattia. Eli enemmän kuin kasvatti per päivä. Kun silloin alkuvuosina joku Ionicin vihaaja ilmoitti tallin olevan järkyttävä hevostehdas, niin kaveri oli kyllä ihan oikeassa! Lisäksi ahaltekit siirtyivät Ionicista pois vuonna 2006 ja syntyneitä tekkejä ei ole tietenkään laskettu sen jälkeen Ionicin kasvateiksi.

Yhteensä kasvatteja on syntynyt 122 eri rodusta. 16 rodun kasvattimäärä on yli 100, mutta vain yksi rotu pääsee yli tuhanteen. Tässä lista suurimmista kasvatusroduista kautta aikojen:

1. Arabianhevonen, 1244 kasvattia
2. Knabstrupinhevonen, 572 kasvattia
3. Terskinhevonen, 424 kasvattia
4. Kalliovuortenhevonen, 396 kasvattia
5. Suomalainen puoliverinen 300 kasvattia
6. RBSH, 229 kasvattia
7. Tennesseenwalker, 228 kasvattia
8. Frederiksborginhevonen, 218 kasvattia
9. Englantilainen täysiverinen, 213 kasvattia
10. Budjonnynhevonen, 154 kasvattia
11. Saddlebred, 152 kasvattia
12. Ahaltekinhevonen, 143 kasvattia
13. Quarter-hevonen, 137 kasvattia
14. Kladrubinhevonen, 131 kasvattia
15. Morganinhevonen, 125 kasvattia
16. Paso fino, 107 kasvattia

Lisäksi on mainittava, että sadan kasvatin kerhon oveen koputtelee pontevasti venäjänratsuhevonen 99 syntyneen kasvatin kanssa ja trakehnereitakin (ml. anglo-trakehner) on syntynyt 97 kappaletta.

Näiden ohessa on myös 18 rotua, joista on vuosien mittaan syntynyt vain yksi varsa:

• Altainhevonen
• American Bashkir Curly
• Anglo-argentino
• Appendix QH
• Berberihevonen
• Dartmoorinponi
• Dongola
• Gelderlandinhevonen
• Hackney
• Hollanninpuoliverinen
• Huzul
• Irlannincob
• Kaspianponi
• Marwarinhevonen
• Mecklenburginhevonen
• Ranskanravuri
• Spotted Draft
• Suffolkinhevonen

Laskeskelin tuossa myös huvikseni sitäkin, miten monesta rodusta kasvatteja on syntynyt vuotta kohti. Keskiarvo on 44 rotua vuodessa. Alin lukumäärä on 12 eri rotua, se on silloin taukovuodelta 2011. Vuonna 2017 puolestaan on huippu, silloin syntyi 65 eri rodun varsoja.

Semmoisia lukemia! En voi sinänsä väittää olleeni suunnattoman yllättynyt oikeastaan... mistään. Noh, ehkä en olisi osannut arvata, että noita rotuja on tullut kahlattua läpi noinkin paljon, vaikka toki nytkin Ionicin rotumäärä lienee jossain 70:n pinnassa. Jos kiinnostaa tarkemmin katsoa Ionicin numeroita, niin tässä on linkki taulukkoon: Ionicin kasvatit vuosittain.

Sukutuonti

Tuontihevonen on terminä vanha ja useimmille myös tuttu. Se tarkoittaa virtuaalihevosta, joka on keksitty ja sillä ei ole virtuaalimaailmassa olemassa sukua eikä kasvattajaa. Se on myös erisukuinen kaikille muille, sitä vanhemmille virtuaalihevosille ja myös kaikille muille suvuttomille hevosille. Voimme puhua myös kantahevosesta, varsinkin jos kyseessä on jalostuksessa käytettävä hevonen (kuten yleensä on), mutta minä ainakin saatan käyttää myös termiä keksitty hevonen, vaikka periaatteessa kaikki virtuaalihevoset ovat keksittyjä hevosia.

© Hans Benn / Pixabay

Mutta sitten on olemassa tuontihevosia, joilla on sukua. Toisin sanoen on keksitty hevonen ja sille suku. Tätä menetelmää olen käyttänyt Ionicissa aika paljonkin vuosien mittaan. Näin saan heti käyttööni 2-3 -polvisen hevosen, joka ei ole sukua yhdellekään olemassaolevalle virtuaalihevoselle. Tämän hevosen lisäksi saan käyttööni myös sen vanhemmat ja isomman lauman EVM-hevosia. Aion vastedes kutsua tätä termillä sukutuonti.

Yksi tuoreimmista esimerkeistä on kolmipolvinen arabiori Umaira Barkhad sekä sen täysisisar Umaira Bahriye. Kuten sivuilta näkyy, näillä on siis täysi kolmen polven sukutaulu ja kaikki vanhemmat, isovanhemmat ja kolmannen polven vanhemmat ovat olemassa. Silti ne kaikki, kuten Barkhad ja Bahriyekin ovat tuontihevosia, eivät Ionicin kasvattamia. 

Ionicissa tätä on tosiaan tehty jo vuosikausia, koska se on nopea ja näppärä keino tuoda uutta verta. Lisäksi se helpottaa kovasti jalostustoimintaa. Joku voisi pitää moista toimintaa jonkinlaisena fuskauksena, koska en "rehellisesti" kasvata näitä hevosia vaan keksin suoraan suvullisia hevosia sukuineen. Täydellisessä maailmassa toki tällaista sukutuontia ei tarvittaisi, vaan keksisin jatkuvasti kantahevosia ja käyttäisin niitä ja niiden varsoja jalostuksessa niin nopeassa tahdissa, että suvuissa olisi riittävästi hajontaa olemassa jo valmiiksi. Mutta se täydellinen maailma on vain kaukainen haave.

Sain taannoin varovaisen kyselyn, että voisiko eräs toinenkin harrastaja käyttää samanlaista metodia. Lupaa hän kysyi siksi, että tämmöinen metodi on ilmeisesti kovin tiiviisti profiloitunut nimenomaan Ioniciin enkä varsinaisesti tiedä, käyttävätkö muut harrastajat nykyään tätä. En ollut koskaan tajunnut ajatella asiaa näin päin.

Annoin toki luvan, sillä en ole lainkaan varma siitä, onko koko idea alunperin ollut edes minun tai Virginian keksintö. Samanlaista tai samankaltaista hevosten tuomista on harrastettu virtuaalimaailmassa aiemminkin, ei toki tässä mittakaavassa kuin Ionicissa vaan yleensä kyse on ollut siitä, että virtuaalihevoselle on keksitty toinen vanhempi joskus myöhemmin. Sittemmin asia on vaipunut unholaan, ehkä pääasiassa siksi että nykymuotoinen, järjestelmällisempi kasvatus on lyönyt itseään enemmän läpi. Mutta kyseessä ei missään tapauksessa ole meidän idea vaikka ehkä olemmekin jalostaneet sen tälle tasolle. Ja vaikka olisikin, niin hyviä ideoita saavat käyttää kaikki.

Yleiset nimet pitkäsukuisten arabien suvuissa, v. 2023

Vuosi sitten listasin vajaa kymmenen sellaista vanhaa arabianhevosta, jotka alkoivat esiintyä ihan mieliharmiksi asti pitkäsukuisten arabien suvuissa (Yleiset nimet pitkäsukuisten arabien suvuissa). Olen tässä taas kohnannut läpi arabeja ja miettinyt vanhoille hevosille varsoja. Lopetinkin semmoisen parisataa hevosta tuossa myös, muttei mennä nyt siihen.

© Dorota Kudyba / Pixabay

Tuo vuosi sitten esitetty lista on edelleen ihan pätevä, erityisesti Pariz GA, Wajaz GA ja Zabhais GA ovat turhan yleisiä nimiä tänäkin päivänä. Toivon että asiat muuttuvat tästä vähitellen, kun ne alkavat jäädä sukutauluissa sinne viidenteen polveen ja sen taakse, jolloin niillä ei ole enää merkittävästi väliä minulle.

Mutta löysin minä lauman muitakin nimiä, jotka aika usein torppasivat varsasuunnitelmat ja ajattelin katsastaa niitä vähän tässä.

o. Ashraf Ion (Equivalent Ion - Abia Ion) ja sen isä Equivalent Ion (Starline Enzo - Zaby Ashqar)

No, Ashraf mainittiin jo vuosi sitten, koska sen emä on yksi tuolla vanhalla kiusalistalla. Abian varsoista tosi moni on paljon käytetty jalostuksessa, mutta Ashraf ehkä eniten. Tamma Amab Etelkalla (Etrusk GA - Abia Ion) on ehkä hieman enemmän varsoja, mutta Etelkan varsoilla sitten puolestaan on omia varsoja melko maltillisesti. Ashrafin varsoilla sen sijaan on hyvinkin se 4-6 varsaa per hevonen. Ei ihme jos on vähän turhan yleinen nimi...

Mitä Equivalent Ioniin tulee, niin sillä on Ashrafin lisäksi kaksi muutakin kohtuullisesti käytettyä jälkeläistä, joten ei ole sinänsä pelkoa, että sen nimi katoaisi suvuista.

o. Chaths al Nathifa (Nuuhku's Chinatown - Ghaada Layali)

Olen oikeastaan iloinen siitä, että tälle listalle on päässyt yksi ostohevonenkin! Yleensä tykkään käyttää niitä omia hevosiani ongelmaksi asti, mutta Chaths on tosiaan muualta tullut ja (lähes?) täysin vierasverinen meidän arabeihin nähden. Se oli nappiostos aikoinaan ja käytin sitä paljon jalostuksessa, kun se vähän kaikille sopi. Okei, se on nyt aika yleinen nimi hevosten suvuissa, toki jo paljolti siellä toisessa tai kolmannessa polvessa, mutta olen vain hyvilläni.

o. Ghanim Ion (Gajrat - Mikeno Sumnah)

Ghanim oli yksi alkuvuosien suosikkihevosia, sillä oli kiva kuva (JOO! Liikekuvafani jo vuodesta 2006) ja sen isä Gajrat oli myös yksi lempihevosistani. Emäkin oli kiva, niin että niitä lemppareista periytyvää lempparihevosta sitten tuli käytettyä. Ei Ghanimin varsamäärä silloin aikoinaan ollut merkittävän suuri, sillä meillä oli aika yleistä että hevosella on neljä puhdasta varsaa. Vaan sitten kun lasketaan, että jokaisella neljällä varsalla oli vähintään se neljä varsaa itselläänkin, niin tuleehan siitä lukumäärää.

o. Ibenka Damir Ion (Farr Dammar - Zirkonium Ion) ja sen emä Zirkonium Ion (Malakhit - Ibenka)

Kuten näkyy, Damirin isä on Farrin kasvattama ja omistama Farr Dammar (Dassais - Mojave Queen), joten siksi aikoinaan sitä on tosi mieluusti käytetty jalostuksessa. Damirin oma varsamäärä on kohtuullisen maltillinen kuitenkin, mutta sen nuorimmainen sattuu olemaan tamma Haday Damira (Ibenka Damir Ion - Dahabu Henryka), jonka emä on ostotamma meillä ja koska tätä vierasta verta on meillä suosittu, niin Damiralla on paljon varsoja. Siksi Damirinkin nimi on varsin yleinen näky, ei varsinainen ihme kyllä.

Damirin emällä Zirkonium Ionilla on neljä varsaa yhteensä ja niistä taas kaikki ovat varsin paljon käytettyjä, ei vain Damir, joten Zirkoniumin nimi on tosiaan melko yleinen eikä vain Damirin (ja Damiran) takia.

o. Solanka Ghalib Ion (El Gazlana - Sagira) ja sen emä Sagira (Omar Qarib - Sameerah)

Ghalibin suku on varmaan noita kaikkein aikaisimpia "sukutuonteja", kun olemme keksineet yksittäisten hevosten sijaan kokonaisen hevossuvun. Ghalib oli siis aikoinaan erisukuinen kaikkiin muihin arabeihin nähden, niin ettei ihme, jos sitä käytettiin varsin paljon. Sen varsoista muutama on kuitenkin myyty pois ja nyt kun katselin varsalistaa, niin kylläpä muuten närästää, että olen myynyt sen ja Amal's Taminan tammavarsan pois! Ioniciin nimittäin ei ole jäänyt Taminasta yhtään varsaa. Kylläpä on taas tullut mokattua... 

Niin tai näin, Ghalibista jäi kuitenkin neljä varsaa ja vaikka yhdelläkään niistä ei ole mitään hillittömän suurta varsamäärää, niin kyllä kaikki ovat jalostuksessa oman osuutensa tehneet. Ei siis pitäisi ihmetellä, jos Ghalibin nimi on aika yleinen.

Ghalibin emästä Sagirasta jäi lopulta vain kaksi varsaa, Ghalib ja tamma Solanka Ayesha (i. Ashraf Ion) ja Ayeshastakin jäi neljä varsaa Ioniciin, ettei Sagiran näkyminen suvuissa johdu pelkästään Ghalibista.

t. Abriko Perdita (Pariz GA - Abrikonis GA)

Perditan molemmat vanhemmat mainittiin jo tuolla aiemmalla listalla, mutta Perdita näiden kahden varsana on merkittävä syypää siihen, että Pariz ja Abrikonis ovat nykyään tosi yleisiä nimiä. Toki Perditalla on täysiveli Prizma GA, joka sekin on jättänyt paljon varsoja.

Perditan varsalista näyttää pitkältä, mutta siellä on pari risteytystä ja kolme sen varsoista on myyty ennen kuin ne ehtivät varsoa Ionicissa. Varsinaisesti Ioniciin jäi kolme sen arabivarsaa, joista yksikään ei ole jättänyt mitenkään suuria varsamääriä. Siitä huolimatta Perdita tuntuu kummittelevan suvuissa vähän turhankin usein, vaikkei toki niin usein kuin vanhempansa.

t. Solanka Fawziya (Fadil Ion - Sultana Ion)

Tämä on taas näitä, että kun katselee varsoja ja niiden varsalistoja, niin ei ole suunnaton ihme, jos Fawziyaa näkyy edelleen nykysuvuissa. Tamma itsehän jätti neljä varsaa ja niistä jokainen puolestaan vähintään sen neljä, että siinä on heti jo yli 16 hevosta, joilla on Fawziya toisessa polvessa. Lisäksi Solanka Faridan varsoista muutama on vielä elossakin kirjoitushetkellä, niin Fawziyaa näkyy suvuissa tosi lähelläkin vielä.

o. Ibenka Bahir Ion (Picazo - Ibenka)

Bahir on yksi näitä, joiden suvussa on vieraita hevosia, tässä tapauksessa isä Picazo, ja joita on sen vuoksi sitten käytetty jalostuksessa aika liberaalisti. Bahirilla itsellään on viisi varsaa, joista nähdäkseni kaikki ovat jättäneet jotakin kotiin jatkamaan sukua. Bashashalla, Breyynalla ja Baqirilla on ihan määrissäkin varsoja.

Semmoisia hevosia! Olisi näitä vielä muutama muukin, mutta jääköön toiseen kertaan tai ehkä odotan niin kauan, että ne katoavat vähitellen sinne viidenteen polveen ja sen taakse, jolloin en viitsi enää välittää tai valittaa asiasta.

Ionicin westfalenit v. 2023

Kirjoitin jo vuonna 2017 westfaleneista ja niiden tilanteesta. Nyt ajattelin vähän päivittää niiden tilannetta, koska kävin taannoin westfalen-laumani läpi ja nyt on taas uusi kuva siitä, missä tämän kanssa mennään.

Tuossa vanhassa blogipostauksessa listasin erinnäisiä omia tuontejani, joista on muodostunut Ionicin westfalenien kantahevosia. Niitä on tullut sittemmin muutama lisää ja suurin osa niistä on joko myyty eteenpäin tai lopetettu täysin palvelleina. Tässä katsaus niihin:

o. Armenkreuz GA

Estepainotteinen, tullut 2017, myyty eteenpäin. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

t. Barcarole GA

Estepainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2021. Jättänyt 3 westfalen-varsaa.

t. Heidekorn GA

Estepainotteinen, tullut 2019, vielä elossa/Ionicissa.

t. Kernenherz GA

Estepainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2023. Jättänyt 3 westfalen-varsaa.

o. Lord Lugano GA

Estepainotteinen, tullut 2016, myyty eteenpäin. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

o. Oberersee GA

Koulupainotteinen, tullut 2017, myyty eteenpäin. Jättänyt 4 westfalen-varsaa.

o. Skeleton GA

Estepainotteinen, tullut 2012, lopetettu 2015. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

t. Uxima GA

Kenttäpainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2016. Jättänyt yhden westfalen-varsan.

o. Zikkurat GA

Estepainotteinen, tullut 2017, vielä elossa/Ionicissa.

Siinähän nuo ovat, jos nyt en missannut yhtäkään. Näiden lisäksi toki olen ostellut useampia westfaleneita vuosien mittaan ja käyttänyt niitä ahkerasti jalostuksessa. Ja tästä päästäänkin nykytilanteeseen: nämä kantahevoset ja ne varhaisimmat ostohevoset ovat liian yleisiä meidän westfaleneiden suvuissa. Tallista löytyy useampia hevosia, joille ei löydy yhtäkään oria/tammaa, jos yrittää pitää vähäisissäkään määrin kiinni samasta lajipainotuksesta ja edes sinne päin tasaisista suvuista.

No, olen tässä nyt viime aikoinakin hankkinut muutamia uusia tulokkaita, joten tilanne tulee parantumaan kyllä, kunhan ne uudet tulokkaat pääsevät jalostuskäyttöön ja saan niistä aikaiseksi yhtään pidempisukuisia varsoja, jotka eivät ole sukua meidän vanhemmille hevosille.

Mainittavaa on myös se, että suurin osa meidän westfaleneista oli alunperin estehevosia, kouluhevoset tulivat kuvaan vasta vähän myöhemmin. Kenttäratsuja niissä ei ole juuri ollut, tuo yksi tuontitamma oli kenttäpainotteiseksi merkitty, mutta sekään ei sitä varsinaisesti jättänyt eteenpäin. Mutta nyt on sitten jokunen valjakko-westfalenkin, sillä ostin pari vuotta sitten kaksi kasvattia valjakkopainotteisesta Vermontista. Minulla on jo pidemmän aikaa ollut haaveena kasvattaa valjakko-FWB:itä ja nämä nyt tarjoavat uutta verta sinnekin puolelle. En tiedä tulevatko valjakko-westfalenit olemaan kovin pitkäaikainen tai laaja juttu, mutta sen näkee.

Väreistä myös kirjoitin tuosssa vanhassa postauksessa ja kyllä, kimo on edelleen valtaväri. Olen peräti päättänyt suosia sitä hävyttömästi westfalenien kohdalla älkääkä vain kysykö että miksi. On meillä yksi sabinonkaltaiseksikin merkitty hevonen, joka on perinyt isänsä merkit kolmella kerrottuna enkä tiedä tai osaa sanoa, että mikä se varsinaisesti on. Ehkä jokin W-muunnos tai yhdistelmä.

Semmoista kuuluu meidän westfaleneille! Jos sinulla on ns. puhtaita westfaleneita, niin kuulisin mielelläni. Tammat ainakin olisivat sopivia oreja vailla ja ostokannallakin olen, jos tulee sopivia vastaan. Mutta niinhän se on aina.

Ionicin kasvatit vuonna 2022

Olisi taas se aika vuodesta, kun viimevuotinen kasvattilista lyödään niinsanotusti kiinni ja lasketaan tulokset. Jos lyhyesti pitäisi jotakin viime vuodesta sanoa, niin vauhtihan oli hirviä. Tulin nimittäin rikkoneeksi aiemman vuosikohtaisen kasvattiennätyksen melko kirkkaasti (KORJAUS! En rikkonut. Vuotta 2010 Ionicissa syntyi 840 varsaa, jos tilastomerkinnät pitävät paikkaansa). Mutta sen kummemmitta puheitta numeroiden kimppuun. Tuttuun tapaan suluista löytyvät viime vuoden lukemat, vertailun vuoksi. Viime vuoden postaus löytyy blogista myös: Kasvatit vuonna 2021.

Kasvatteja syntyi yhteensä 603 kappaletta (432).

Kasvatteja syntyi 46 eri rodusta (42).

Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 23 rodusta (14).

10 (13) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:

– Arabianhevonen, 139 varsaa

– Saddlebred, 39 varsaa

– Tennesseenwalker, 34 varsaa

– Suomenhevonen ja venäjänratsuhevonen, 24 varsaa kumpikin

– Suomalainen puoliverinen, 23 varsaa

– Trakehner (ml. anglo-trakehner) ja RBSH, 21 varsaa kumpikin

– Quarterhevonen, 19 varsaa

– Andalusianhevonen, 18 varsaa

– Paso fino, 16 varsaa

– Missourinfoxtrotter, 15 varsaa

Eri puoliverisiä (ml. RBSH, AWB) syntyi 94 kappaletta (32).

Eri poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 45 kappaletta (166).

Eri kylmäverisiä syntyi 55 kappaletta (23).

Eri täysiverisiä syntyi 141 kappaletta (53).

Eri askellajirotuja syntyi 121 kappaletta (26).

Muita rotuja syntyi 147 kappaletta (132).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 60 kappaletta (26).

Brittein saarten rotuja syntyi yhteensä 44 kappaletta (208).

Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 76 kappaletta (24).

Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 19 kappaletta (3).

Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 24 kappaletta (80).

Venäläisiä rotuja (pl. RBSH) syntyi 46 kappaletta (3).

Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (0).

Australaasialaisia rotuja syntyi 152 kappaletta (23).

Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 157 kappaletta (30).

Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 1 kappaletta (10).

Muita rotuja (virtuaalirodut tms) syntyi 24 kappaletta (25).

Aivan uusia kasvatusrotuja lienevät muistikuvieni mukaan clydesdalenhevonen ja hevoskokoinen hackney. Näiden kokonaan uusien kasvatusrotujen kerääminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi!

Tässä vielä kasvattimäärät roturyhmittäin.

Puoliveriratsut

– Arabian Warmblood 1 (18)

– FWB 2 (29)

– Oldenburginhevonen 12

– Ranskanpuoliverinen 2

– RBSH 21

– Trakehner 21 (3)

– Westfaleninhevone 14

Täysiveriset

– Angloarabi 1 (16)

– Arabianhevonen 139

– Englantilainen täysiverinen 1 (37)

Ponit

– Australianponi 4 (21)

– Newforestinponi 12

– Virtuaalinen ratsuponi 1

– Welsh B 3

– Welsh C 1

– Welsh D 8 (1)

– Welsh part-bred 2

– Ylämaanponi 14 (1)

Kylmäveriset

– Clydesdalenhevonen 2

– Norjanvuonohevonen 2 (1)

– Perchenhevonen 14 (1)

– Poitounhevonen 12

– Suomenhevonen 24 (18)

Askellajirodut

– Campolino 1 (10)

– Islanninhevonen 10 (4)

– Missourinfoxtrotter 15

– National Show Horse 6

– Paso fino 16 (1)

– Saddlebred 39 (1)

– Tennesseenwalker 34 (1)

Muut rodut

– Andalusianhevonen 18 (1)

– Appaloosa 13 (12)

– Ara-appaloosa 2

– Australianhevonen 9 (2)

– Budjonnynhevonen 9 (3)

– Hackney 1

– Kisber 5 (4)

– Lusitano 1 (2)

– Nonius 4

– Paint Horse 13

– Quarter-hevonen 19 (5)

– Shagya 1

– Spanish Norman 1

– Terskinhevonen 13

– Ukrainanratsuhevonen 14

– Venäjänratsuhevonen 24

Joulukalenteri 14: Ionic-metodi, mitä sille kuuluu?

Viitisen vuotta sitten keksin jonkinlaisen viisastenkiven siihen, miten selvitä hengissä suurtallin kanssa: käsittelen rodun kerrallaan läpi. Eihän siihen mennytkään kuin reilu vuosikymmen... Jos kiinnostaa enemmän lukea, niin vuodelta 2017 on parikin blogipostausta, joissa kerron tarkemmin asiasta, Uusi työskentelytapa Ionicin kanssa ja Ionicin kuulumiset. Tällä metodilla olen nyt mennyt tosiaan reilun viisi vuotta, mutta se on vähän hioutunut tässä matkan varrella.

Pari vuotta sitten tuo metodi alkoi sakata pahasti, sillä vuoroon tuli rotuja, joiden kasvatit olivat syntyneet sillä hetkellä tulevaisuudessa. En yleensä halua tehdä kasvateille sivuja ennen niiden syntymää, koska siitä seuraa yleensä vain harmia ja ikävyyksiä. Joten minun piti keksiä jotakin muuta tekemistä. 

Päätin ottaa kasvattilistaa sarvista kiinni ja aloin tehdä oikein urakalla sivuja suunnitelluille kasvateille aikajärjestyksessä, kuten olin aiemminkin tehnyt. Reilussa vuodessa sain valmiiksi kaikki jäljellä olevat vuosien 2017-20 kasvatit ja tämän vuoden aikana olen tehnyt sivuja viime- ja tämänvuotisille kasvateille. Samoin kohnasin läpi arabikasvattien listaa enkä unohtanut ahaltek-varsojakaan. Nythän minä pääsin lokakuussa keulimaan jo, että Ionicin pääkasvattilistalla mennään jo tämän vuoden loppukesässä, arabeillakin tämän vuoden puolella ja ahaltekitkin olen saanut tälle vuosikymmenelle jo. Ja anekdoottina kerrottakoon, että pahimmillaan Ionicin pääkasvattilistan tiedostolla oli pituutta yli 15000 riviä, nyt vain 7000 riviä.

Tuon metodin suhteen olen luopunut tiukoista aikatauluista ja järjestyksistä. Valikoin yleensä seuraavan käsittelemäni rodun sen mukaan, minkärotuinen varsa kasvattilistalla on seuraavana ilman omaa sivua ja sen jälkeen teen kaikille sen rodun kasvateille sivut. Sen jälkeen sitten jatkan mallin mukaan, että katson läpi rodun tilanteen, lopetan vanhoja hevosia ja suunnittelen uusia kasvatteja. Osittain tämän takia tässä syksyn mittaan on lähtenyt aika monta myynti-ilmoitusta Keskustaan. Kunkin rodun kohdalla menee aina se määrä aikaa kuin menee ja jos ei satu nappaamaan, niin sitten siirryn seuraavaan rotuun.

Yksi seuraus tästä on se, että olen viime aikoina keksinyt Ioniciin aika paljon uusia hevosia, ei vain niitä askellajirotuja, joista mainitsin kesän päätteeksi. Kas kun aika moni rotu kaipaa vähän uutta verta. Tietenkin voisin ostaakin hevosia muilta harrastajilta ja olen yrittänyt sitä tehdäkin, mutta kun rodut ovat sieltä eksoottisemmasta päästä, niin se ei ihan aina onnistu edes. Ja jos totta puhutaan, niin onhan ostamisessa aina oma vaivansa, sen oman tuontihevosen saa heti, kunhan vain on päkistänyt nimen päästään. Laiska mikä laiska.

Mitäs jatkossa? No, en näe mitään syytä lähteä tätä muuttamaan tai tekemään jotakin toisella tavalla, niin että tällä mennään.

Joulukalenteri 03: esittelyssä ARJ-palkitut oriit

Tänään vuorossa on puhdasta siitosorimainontaa, sillä esittelen Ionicin kaikki ARJ-palkitut oriit. Niitä onkin alkanut jo kertyä!

Arabianhevoset

Claridge Basit ox, ARJ-III, 2p, rt

Basit on kilpaillut ainoastaan ajoluokissa. Perinteisten kisojen puolella se erikoistui lälhinnä pleasure driving -luokkiin, mutta porrastetuissa se kilpaili kaikkia ajoluokkia. 

Sukua sillä on 2 polvea ja se löytyy täydellisenä VRL:stä, vaikka osa sivuista onkin kadonnut. 

Campolinot

Extrato do Varjao, ARJ-III, EVM, m

Komea, isokokoinen ori, joka on kilpaillut ainoastaan erikoisaskellajiluokissa, kuten rodulle kuuluukin. Kisannut itsensä valmiiksi porrastetuissa.

Pimento do Campesso, ARJ-III, EVM, rnhkko tob

Meidän pienimuotoisen campolino-jalostuksen alkuperäinen kantaori. Tällä on jonkin verran perinteisistä kisoista sijoituksia, mutta porrastettujen puolella kilpaili itsensä valmiiksi.

Hackneyponit

Bristol Ion, ARJ-III, 3+p, rt

Bristol ei ole kilpaillut porrastetuissa, se on sillä tavalla erilainen tapaus. Kisapisteensä se on kerännyt perinteisistä kisoista ja siellä pääasiassa fine harness -luokista ja English pleasure drivingista. Sen lisäksi se on kilpaillut aikoinaan SPC:ssä.

Sukua on 3 täyttä polvea ja neljäs polvi on rikkonaisempi. Osa suvusta on kadonnut, mutta varsojen sivuilta löytyy päivitettyjä osoitteita.

Clifford Ion, ARJ-III, KTK-III, 2p, m

Clifford on onnistunut pyydystämään itselleen kantakirjapalkinnonkin. Se on kilpaillut itsensä valmiiksi porrastetuissa, erityisesti English pleasuressa ja ajoluokissa, mutta sillä on jonkin verran sijoituksia myös perinteisten puolelta, kuten näkyy.

Flashheart Ion, ARJ-II, 3,5p, rn

Flashheartille on kilpailleet vanhemmat ja siksi se onnistui pyydystämään itselleen kakkospalkinnon. Se on kilpaillut lähinnä porrastettuja, se on myös English pleasuren ja ajoluokkien ekspertti.

Suvun hevosten uusia/toimivia linkkejä löytyy tämä varsojen sivuilta.

Hayden Ion, ARJ-II, 2+p, m

Tämän molemmat vanhemmat ovat myös ARJ-palkittuja hevosia. Tämä alkaa olla – ei nyt ihan arkipäivää – melko tavallista jo Ionicissa, sen verran ahkerasti noita meidän poneja on kilpailutettu ja myös käytetty laatuarvosteluissa. Hayden itse on kisannut porrastetuissa, kuten suurin osa muutenkin.

Hayden on epätasaisten sukujen kuningas, täysiä polvia on 2, mutta yksi sukulinja menee 4. polveen asti.

Islanninhevoset

Brimir frá Ponipallero, ARJ-II, 4+p, hprn

Brimir on yksi näistä poikkeuksellista oreista, että se on kilpaillut ihan perinteisissä kisoissa itsensä valmiiksi eikä ole käynyt porrastetuissa. Se on itse asiassa tyypillistä meidän vanhemmille issikoille. Kilpailutin niitä ahkerasti perinteisissä kisoissa ja toisaalta kisoja oli paljon ja Ionicissa issikoita melko vähän, niin että sijoitusten kerääminen oli helppoa. Toki voisin noita hevosia kilpailuttaa myös porrastetuissa, jolloin niiden varsat hyötyisivät siitä porrastettujen puolella. 

Brimir on 5-käyntihevonen ja sillä on 4 täyttä polvea sukua, mutten osaa sanoa sen suvussa olevista nimistä sitä enkä tätä.

Missourinfoxtrotterit

Mustang's Sleepy Walking, ARJ-III, 2+p, vkko

Kuten nimestä näkee, on Mustangin kasvatteja ja kasvattajaa saan kiittää niistä pisteistä, mitä kisatuista vanhemmista saa. Sleepy itse on kilpaillut vain askellajiluokkia porrastettujen puolella.

RWR Dark Luck, ARJ-II, 2p, rn

Myös Dark on kisannut ARJ:n puolella vain erikoisaskellajiluokkia, vaikka suurin osa meidän foxtrottereista kisaa niiden lisäksi myös saddleseatia. ARJ:n lisäksi Darkilla on joitain sijoituksia WRJ:stä ja VMRJ:stä, joten melkoinen moniosaaja.

Morganinhevoset

Raiford Ion, ARJ-III, 4+p, rt

Meikäläisen suosikkikuva ainakin! Hieno ori, joka on erikoistunut classic pleasureen, mutta on kilpaillut myös ajoluokkia porrastettujen puolella. Sukua on 3 täyttä polvea, 4 melkein täyttä ja 5. polvi hyvin rikkonainen. Tämäkin olisi ktk-kelpoinen, jos saisi joskus sen sinne ilmoitettua.

Rolling Stones Ion, ARJ-III, 3+p, rn

Rollari on kisannut show pleasurea ja ajoluokkia porrastettujen puolella. Jokunen sijoitus perinteisistäkin löytyy, vanhojen aikojen muistoksi. Suku on aika epätasainen eikä siitä löydy yhtään Arcadian hevosia, mikä on harvinaista. 

The Irradiance Ion, ARJ-III, 3p, vkko

Nätti voikko ori, jolla on tasainen suku, toki täynnä Arcadian hevosia. Irr on kisannut English pleasurea ja muiden morganien tavoin käynyt keräämässä pisteitä myös ajoluokista. Luonnollisesti porrastettujen puolella. 

National Show Horset

Kapena Ion, ARJ-III, 3+p, rn tob

Kapena on ensimmäisen polven risteytys, emä sdb, isä arabi. Se on erikoistunut show pleasureen, mutta kilpaillut porrastettujen puolella myös ajoluokkia ja rotunsa erikoisaskellajiluokkia. Varsoista huomion arvoinen on sen ja puoliveritamman SGSH-varsa, joka lienee ehkä ensimmäinen SGSH ikinä, joka on kilpaillut ARJ:ssä (pleasure driving -luokka on avoin kaikille roduille, niin siellä).

Saddlebredit

RWR Voodoo Pantheon, ARJ-III, 4+p, mrn tob

Vanhaa, vanhaa sukua tarjolla nyt! Isälinja Silver And Platinum menee vuoteen 2005 ja osa varsinkin isän puolen suvun hevosista voi olla sitäkin vanhempaa perua. Varsojen sivuilta löytyy tuoreempia ja/tai toimivia osoitteita.

Voodoo on kisannut show pleasurea, rotunsa erikoisaskellajiluokkia ja ajoluokkiakin, vaikkei asiaa erikseen mainita.

Takedown DLHS, ARJ-II, 4p, rnkm

Delmenhorstin kasvatteja, jonka suvusta löytyy enemmänkin ARJ-palkittuja, enpähän vain ole jaksanut merkitä niitä sukuun. Kannattaa käydä vilkaisemassa varsojen sukutaulut, sieltä näkyy paremmin.

Takedown on kisannut parkia, rotunsa erikoisaskellajiluokkia ja ajoluokkia porrastettujen puolella. Perinteisistä on jonkin verran sijoituksia myös.

Toki näiden lisäksi löytyy tosi paljon muitakin askellajirotujen oreja, että jos omalle tammalle tai tilausvarsan isäksi (meillä on myös tammoja!) ei löydy tästä sopivaa, niin muitakin voi katsoa. Ja aina saa ottaa yhteyttä ja kysellä sopivia ori- ja tammaehdokkaita. Suurin osa meidän askellajihevosista on tosiaan kisattuja porrastetuissa.