Ionicin frederiksborgit

© ST

Frederiksborgeilla on pitkä historia Ionicissa, rotu kuului alkuperäisiin kasvatusrotuihin ja pari ensimmäistä hevosta siirtyikin Marineasta Ioniciin. Ensimmäiset kasvatitkin syntyivät samana vuonna, 2004. Kasvatus jatkui aktiivisena muutaman vuoden (2004: 6 varsaa, 2005: 12 varsaa, 2006: 23 varsaa) kunnes sitten tuli tauko. Mitä todennäköisimmin syyt olivat ne vanhat ja tutut: hevosten sukujen pituuden alkoivat kasvaa ja kaikki alkoivat olla sukua keskenään. Ja sitten inspiraatio alkoi osoittaa hiipumisen merkkejä.

Vuoden 2008 lopulla yritimme puhaltaa vähän henkeä kituvaan laumaan ja keksimme tuontiori Max Engsbyn sukuineen käytettäväksi muutamalle jäljelle jääneelle tammalle. Muistikuvat ovat hatarat, mutta ei siitä kai meitä voi syyttää kun tapahtumista on toistakymmentä vuotta. No, tuosta elvytyksestä ei tainnut sen kummempaa tulla, koska lopetin ne vanhat tammat, Maxin ja sen suvun. Millaista idiotismia näin jälkikäteen ajateltuna! Onneksi on takautuva pakastesperma-mahdollisuus.

Sitten mentiin taas muutama vuosi niin että tallissa oli muutama pitkä- ja vanhasukuinen frederiksborg-tamma. Ne olisi pitänyt lopettaa, mutta milloinkas sitä terve järki virtuaalihevosten kanssa toimisi. Lopettamisen sijaan päätin varsottaa ne vielä ja sitä varten keksin jälleen tuontioriin sukuineen. Se oli tällä kertaa Geffle af Saddholme. Toinen, vähän myöhempi tuontihevonen oli Claes Vollager täysisiskonsa Babethe Vollagerin kanssa. Ja siitä se sitten taas lähti, frederiksborgien kasvatus.

Näiden lisäksi olen vuosien mittaan onnistunut spottaamaan niitä harvoja frederiksborgien omistajia joita virtuaalimaailmassa meidän lisäksi on ja käyttämään hyväkseni heidän hevosiaan. Bromfieldin suvuttomista oreista on muutama varsa, samoin löytyy Bromfieldin kasvattikin. Baroque Alvianosta on muutama hevonen ja mistä kaikkialta nyt olenkaan löytänyt sopivia hevosia. Samoin noita mainittuja tuontihevosia on käytetty varsin voimallisesti jalostukseen erityisesti vuonna 2014, jolloin syntyi huikeat 65 frederiksborg-varsaa! Frederiksborg ei ole mikään pikkurotu meillä.

Tuo 65 frederiksborg-varsaa eli käytännössä varsa kaikista mahdollisista yhdistelmistä tarkoittaa sitä, että nyt on paljon hevosia ja sukuvalikoima ei lopu ihan heti kesken. Frederiksborgeja on noin 90 ja suurin osa niistä on yksipolvisia. Kaksipolvisiakin on jonkin verran, sen sijaan pitkäsukuiset ovat vähissä. Kyllä niitäkin on, niitä joiden suvuissa ovat säilyneet ne vanhat nimet vuodelta 2004 ja sitäkin aikaisemmilta ajoilta. Uusien kasvattien suunnittelu oli siis harvinaisen helppoa ja hauskaakin. Tänä vuonna kasvattilistasta löytyykin lähes 70 frederiksborg-varsaa!

Ylläolevassa kuvassa on esitelty lappuset, joiden avulla tein jalostussuunnitelmia. Päätin että jokainen tamma varsoo vain 2 varsaa, ellei ole jotain hyvää syytä suurempaan varsamäärään, kuten esimerkiksi täysin vieras suku. Samoin orien varsamäärän yritän pitää siinä kahdessa, edelleen samoin poikkeuksin. Sen lisäksi olisi kiva pitää suvut mahdollisimman monipuolisina, että jatkossakaan mikään tietty nimi ei muodostuisi ongelmaksi yleisyyden tai harvinaisuuden takia. Varsasuunnitelmia ei siis kannattanut tehdä ihan sokkona. Niinpä kirjasin erillisille paperilapuille kaikkien yksipolvisten orien tiedot: nimen lisäksi vanhemmat ja lajipainotuksen. Merkitsin jokaisen lapulle myös suunnitellut varsat ja varsojen emien suvut. Näin pystyin välttämään saman oriin käytön monta kertaa samansukuisille tammoille.

Lajipainotuksesta tingin aina kun siihen näin tarvetta, mutta se ei ollut mitenkään kovin usein. Sen verran hevosvalikoimaa kuitenkin on ja joukossa on useita yleishevosiksi merkittyjä oreja ja tammoja, joita voi sitten käyttää vapaammin. Kouluratsastus ja valjakkoajo ovat ne yleisimmät lajipainotukset frederiksborgeilla, mutta löytyy tallista muutamia este- ja kenttälinjojakin. Estelinja tulee ori Brag Ionin kautta Bromfieldin Impossível Funcão-oriilta ja tamma Tara af Evengaardilta. Kenttäratsastukseen erikoistunut sukulinja puolestaan tulee tuontiori Regus af Evengaardilta.

Lopuksi väreistä sananen, tosin niistä on kirjoitettu jo muutama vuosi sitten (Frederiksborgien "erikoisvärit") pääasiassa reaalimaailman vinkkelistä. Virtuaalimaailman tai ainakin Ionicin tilanne on mainittu lyhyesti lopussa. Tilanne on vähän muuttunut, voikkoväreille ja ruunikoille/mustille on mahdollisesti saatu uusi kantavanhempi, tamma Varanna II, joka on ostohevonen aiemmin mainitusta Baroque Alvianosta. Sen isä ja isänisä ovat voikkoja ja emä ruunikko, joten eiköhän tästä ruunivoikko tule. Lisäksi osto-ori Dartoo Alvino voisi olla kimo ja kyllä siitä kimo tuleekin, kunhan vain kaivan jostain edes etäisesti uskottavan kuvan sille. Siitä kuitenkaan ei pääse mihinkään että ylivoimaisesti suurin osa hevosista on ja tulee olemaan raudikoita ja hyvä niin.

–S

Marinean arkisto netissä

Koska historia on kivaa myös virtuaalimaailmassa, tein nyt vihdoin sen mitä on pitänyt tehdä jo kauan: latasin vanhan Marinean melkein kokonaan nettiin! Sain nimittäin aikoinaan Virginialta Marinean arkiston kokonaisuudessaan ja olen sitä ajoittain penkonut vanhojen sivujen ja nimien toivossa. Nyt se on muidenkin saatavilla.

No totta puhuakseni, tuo on vain kansio, jossa on sivuja, itse pitää tietää mitä etsii ja sitten toivoa parasta, että löytyy. Ihan kaikki sivut tuolla eivät vielä ole, mutta suurin osa kuitenkin. Ja muutamia "pikkuongelmia" tuolla on myös, linkitykset eivät välttämättä toimi, tuolla ei ole Marinean kansiorakennetta. Lisäksi siellä on paljon sivuja, joilta on vain linkki hevosen uusille sivuille, jotka eivät todennäköisesti toimi enää. Joillain sivuilla on vielä olemassa hevosen tiedot, mutta ne on kommentoitu pois näkyvistä. Sieltä saisi siis vielä kaivettua tiedot näkyviin, mutten ole saanut tehtyä tätä vielä. Osan tiedot on taas tuhottu kokonaan, mikä on tietenkin ikävää, mutta ei sille mitään mahda.

© Pixabay

Niille, jotka eivät tiedä historiaa tämän osalta, Marinea oli vähän niinkuin Ionicin edeltäjä. Sen perusti minun ja Virginian ystävän pikkusisko, joka liikkui virtuaalimaailmassa nimellä Marinka. Virginia varsinkin oli vahva takapiru (ja minäkin vähän) vuonna 2002. Myöhemmin Virginia tuli Marineaan kakkosomistajaksi, mutta sitä ennen Virginialla oli tallissa muutama yksityishevonen, joista syntyi joitain Gin-varsoja. Gin-kasvattajatunnus oli siis käytössä jo siinä vaiheessa, ensimmäinen Gin-tekke oli syntynyt syksyllä 2001.

Marinean aikana kuitenkin syntyi Virginian hevosista muutamia Gin-hevosia, jotka eivät kaikki olleet ahaltekejä. Virginian tultua kakkosomistajaksi Virginian aiempien yksityishevosten varsat syntyivät Marinean tunnusten alle, mutta ahaltekien kanssa jatkettiin Gin-tunnuksen käyttöä. Tämä siitäkin huolimatta, että ne olivat periaatteessa Marinean kasvatteja ja Marinealla oli omat kasvattajatunnuksensa kun taas Gin oli aina ollut Virginian oma tunnus. Mutta jo tuossa vaiheessa Gin-tunnuksella alkoi olla jonkinlaista historiaa ja "brändiarvoa".

Alunperin Marineasta piti tulla budjonny- ja azteca-siittola, mutta ennen kuin ensimmäistäkään budjonnyvarsaa ehdittiin saada tallista ulos rotu muuttui juuri kehitettyyn RBSH:een. Myöhemmin azteca-kasvatus lyötiin jäihin, oli kuulemma pahoja kuvaongelmia. Ymmärrän! RBSH:iden kanssa jatkettiin likimain tallin loppuun asti. Jossain vaiheessa Marineasta piti tulla oriasema ja tallille hankittiin useista eri roduista oreja. Tämä kuitenkin johti siihen, että piti saada tammojakin ja tallilla kasvatettiin sen reilun vuoden aikana useita eri rotuja. RBSH ja ahaltek olivat suurimmat rodut lukumääräisesti, näiden lisäksi syntyi mm. quartereita, walkereita, andalusianhevosia, knabstrupeja, pari ylämaanponiakin ja erilaisia risteytyksiä, risteytysponeja ja puoliverisiä.

Marinealla oli käytössä useampia kasvattajatunnuksia. Alkuperäiset olivat AZT ja BDJ, ensimmäinen aztecoille, jälkimmäinen budjonnyille, mutta sitä käytettiin enimmäkseen RBSH:iden tunnuksena. Sitten oli pari yleistunnusta, Marinean ja MVS (lyhenne sanoista Marinean virtuaalisiittola). Ja sitten toki se Gin ahaltekeillä, minkä mainitsinkin jo.

Tuo Marinean arkisto on melkoinen nostalgiatrippi, että teitä on nyt sitten varoitettu! Sieltä löytyy kaikenlaista sellaista, minkä nyky-harrastaja saattaa hyvinkin vielä tunnistaa, ainakin kasvattajanimet. Marineassa oli aikoinaan mm. seuraavia hevosia:
– vrh-t. AG Gadalka (tämmöinen herkku sitten myyty! Nykyään olisi käyttöä)
– wD-o. Ceridwyn Grufydd (tämän pakastetta voisi ihan hyvin löytyä vielä jostain...)
– gr-o. Coctails Ädelmetall (tämän oriin pakastetta käytettiin russitammoille muutama vuosi sitten)
– x-t. Greymask's Arkansas
– shagya-t. Dahabu Amora
– at-o. Dollarin Out
– xx-o. DS Wehi
– qh-o. FN’s True Snake
– xx-cb-t. KWB Alhambra
– FWB-o. M.N. Final Conquista (tämä on merkitty lopetetuksi Marineassa mutta on jatkanut elämäänsä vielä jossain sen jälkeen. Tiedä sitten. Mutta tämä ehkä näkyy vielä FWB-suvuissa?)
– RBSH-t. Millhill's Kasum
– morgan-o. MMM First Glow On Ice
– lv-t. Nin's Neversleep
– qh-t. Punikin Melian (emänisänä Laakson-hevonen)
– at-t. Quiero's Bellatrix
– orlov-o. Rakenlov Celeb
– twh-t. Roxygen's Sakura
– knn-t. Summer K
– hann-o. WW Freeman


Eikä tässä vielä ole edes kaikki Marinean joskus omistamat hevoset näiltäkään kasvattajilta, ainakin Greymaskin, Whitewoodin ja Kalmoniemen kasvatteja on useampiakin.

Vaikka Marinean lopettamisesta onkin kulunut jo 16 vuotta, sen hevosia näkyy vielä harvakseltaan pitkäsukuisten hevosten suvuissa. Ahaltekeissä erityisesti, mutta satunnaisesti muillakin roduilla.
Pitkäsukuisilla frederiksborgeilla näkyy ainakin ori Marinean Origam, se tuli aikanaan Ioniciin mahdollisesti jonkun toisen omistajan kautta.
Ori MVS Billy The Kid oli Ionicin ensimmäisiä arabioreja ja linja on jatkunut nykypäivään asti, ei tosin suorana orilinjana.
Quarter-ori Marinean Doctor No ei päätynyt Ioniciin vaan Stiinulle ja näkyy edelleen joidenkin pitkäsukuisten quarterien suvuissa.
Virginian itse kasvattama, mutta Marinean-aikainen knn-tamma Gin Thora kummittelee vielä joissain vanhoissa knabstrup-suvuissa. Eikä olisi niin sanottua etteikö joitain muitakin tuonaikaisia hevosia knabstrup-suvuissa olisi, White Speedsterhän on Marinean-aikainen.
Xx-ori MVS Lord Fenton oli aikanaan paljon käytetty ori, Ionicissa erityisesti poikansa SK Grand Duken kautta, mutten ole varma onko nimi säästynyt täysiverisuvuissa nykypäivään asti. RBSH:issa ja mahdollisesti puoliverisissä kylläkin, mutta jos saan joskus toteutettua kaikki pakastesperma-suunnitelmani ja käyttää Ionicin ammoin kuolleita oreja takautuvasti, Duke ja Fenton palaavat xx-sukuihin.

Näitä olisi varmasti paljon muitakin, varsinkin RBSH-puolella. Olisi kiva tietää jos lukijoilta löytyy nykyhevosia, joiden suvussa olisi joitain vanhoja marinealaisia, vaikka sitten siellä kymmenennessä polvessa tai sen takana!

– S

Scuderia Sierra

Ajattelin vähän verestää vanhoja muistoja (sekä irroittautua tästä oman navan tutkimisesta) ja esitellä blogissa silloin tällöin kiinnostavia virtuaalitalleja. Jos oikein saan aikaiseksi, saattaa joku tallinomistaja joskus saada yhteydenottoa jonkinlaisen haastattelun muodossa, jolloin pääsee kertomaan omia ajatuksia tallistaan ja hevosistaan. Otan mielihyvin toki vastaan ehdotuksia ja vinkkejä kivoista talleista, omaansa saa (ja pitää) ehdottaa.

Mutta nyt esitteillä on aivan tuore löytö, Scuderia Sierra.

Scuderia Sierra on viime vuonna perustettu talli, siittola oikeastaan, joka omien sanojensa mukaan keskittyy kaikenrotuisten hevosten kasvattamiseen, harvinaisten varsinkin. No, voitte kuvitella että tässä kohtaa alkoi minulla jo pyöriä sukat jalassa innostuksesta. Kaikkia rotuja! Kasvatus! Harvinaiset rodut! Voi kyllä!

Ja voin sanoa, että rotuvalikoimaahan sitten riittää. Tallista löytyy myös ensimmäinen hensoninhevonen, johon olen koskaan törmännyt virtuaalimaailmassa. Rotunimike on tuttu, mutta omat tietoni päättyvätkin sitten siihen. Yhden henson-oriin lisäksi tallista löytyy ainakin deliboz, freiberg, kisber, kanadanhevosia, walkaloosia, mangalargoja, florida crackereita ja kirsikkana kakun päällä yksi zebroid (zorse). Sitten on kaikenlaista muuta, harvinaisempaa ja yleisempää, alkaen puoliverisistä ja shirenhevosista ja päättyen arabeihin ja welsheihin.

Tiedättekö, Ionic oli suunnilleen tämännäköinen vuonna 2005, kun se oli toiminut vuoden. Ehkä hevosia oli vähän enemmän, rotuja ehkä vähän vähemmän, mutta idea oli sama. Toteutus oli aika paljon karummannäköinen kuin tyylikäs, simppeli Sierra. Niinpä minä toivotankin Sierralle pitkää ikää ja suurta hevosmäärää, kyllä virtuaalimaailmaan toinenkin megatalli mahtuu ja tässä on jo hyvä alku. Ja vaikka talli ei koskaan paisuisi Ionicin mittasuhteisiin, niin tällainen talli on kyllä iloinen tuttavuus kaikin puolin.

–S

Jos Ionic ei olisi Ionic

Hevosten nimistä on täällä puhuttu paljon, tallien nimistä vähemmän. Se on tietysti ymmärrettävää: talleja on kolme, Ionic, Gin Ahaltek ja Pink, kun taas hevosia on kolme tuhatta ja määrä kasvamaan päin. Tallinnimien takia ei ole siis juurikaan tarvinnut vaivata päätään ja nämä nykyisetkin ovat syntyneet ennemmin vahingossa kuin tarkan pohdinnan tuloksena. Ei sillä, ihan kivoja vahinkoja minusta tai ainakin itse pidän.

Jos lyhyesti kuvaan näiden tallien nimien syntyprosessia, niin se menee näin:
1. Ionic: ei tiedetä mistä tuli. Kumpikaan meistä ei tiedä tai tunnusta tätä keksineensä. Saattoi olla jokin nonsense-otsikko jossain muinaisessa leiskassa, jonka väkersin, tai sitten Virginia keksi sen.
2. Gin Ahaltek: ensin oli kasvattajatunnus Gin, Virginian keksimä oman lempinimensä mukaan. Sitten tuli talli Gin Ahaltek, erittäin sopiva joskaan ei välttämättä mikään mielikuvituksen riemuvoitto.
3. Pink: ensin suunniteltiin tallin väritys ja siitä tuli vaaleanpunainen. Nimi tuli sitä myöten (syntysanat on blogissa).

alkuperäisen kuvan © Pixabay, lisätty tekstit

Mutta mitä jos nyt olisin perustamassa aivan uutta tallia, vaikkapa uutta Ionicia, minkä valitsisin nimeksi? Luoja nähköön, en tietäisi! En tietäisi edes sitä tulisiko siitä suomenkielinen, englanninkielinen vai jotain muuta. Jos tallilla olisi jokin tietty sijainti maailmassa tai se olisi keskittynyt yhteen tai muutamaan rotuun, olisi kieliasia vähän helpompi päättää. En tekisi virtuaali-Suomessa sijaitsevasta suomenhevostallista Bluebelliä vaan Sinikellon. Tai no, tietysti tallin nimi voisi olla mitä vain, kasvattajanimet sitten pitäisi vain miettiä kielialueen mukaan. Niinhän ne nytkin vähän ovat vaikka suhteellisen neutraali Ion onkin se yleisin, jota käytetään useimmilla roduilla riippumatta niiden kotimaasta.

Horse Realityssä käytän nimeä Stendal sekä tallin nimenä että jonkinlaisena "omistajanimenä", useiden omistamieni hevosten nimessä on Stendal. Stendalilla on historiallinen tausta, se on lapsuudenkotini vanha ruotsinkielinen nimi. Mutta Stendal on myös kaupunki Saksassa ja sen lisäksi ainakin bändi ja yritys, tiedä mitä kaikkea muuta vielä näiden lisäksi. Ehkä sitä voisi silti käyttää virtuaalitallinkin nimenä, mutta vähän pitäisi miettiä kyllä. Kotitilan virallinen, suomenkielinen nimi sen sijaan on niin yleinen, tylsä ja tunnettu muista yhteyksistä, että sitä ei voi käyttää missään tapauksessa. En nyt tiedä haluaisinkokaan.

Luontoaiheiset nimet olisivat kivoja, varsinkin suomenkielisinä. Luontonimien ongelmana on vain niiden suunnaton määrä ja se, että niitä on paljon käytössä jo virtuaalitalleilla (Virginia on käsitellyt aihetta vuosia sitten). Jotenkin vain on fiilis, että suomenkielinen nimi ei kuitenkaan ehkä olisi se paras vaihtoehto tallille, jossa on pääasiassa kaikkea muuta kuin suomenhevosia. Mikäänhän toki ei estäisi keksimästä vaikka englanninkielistä luontonimeä, mutta ei sekään mitenkään helppoa olisi. Plussaa olisi jo nimeen saisi ympättyä sanan Blue, mutta toisaalta kaikki helpot Blue Bellit ja Blueberryt ovat joko käytössä tai jotenkin tylsiä omaan käyttöön, tai molempia.

Joskus muinoin ideoimme jonkinlaista kilpatallia, jo kauan ennen Pinkkiä. Sille kaavailtiin englanninkielistä nimeä, jossa olisi sana Arena, mahdollisesti jokin *xyz* Dressage Arena. No, siitä koskaan ei tullut mitään, olkaamme siitä kiitollisia. Siittolallehan tuollainen ei sopisikaan.

Toisaalta jos tallin rotuvalikoima olisi edes lähellekään yhtä laaja kuin Ionicin, ei se englanninkielinenkään nimi mikään itsestäänselvyys olisi. Parasta olisi keksiä jokin sellainen nimi, joka ei olisi selkeästi mitään kieltä tai sitten ainakin käyttää latinapohjaista nimeä. Latinahan oli aikoinaan Euroopan yleiskieli ja siiden pohjautuvat romaaniset kielet. Juu, on meillä paljon muitakin kuin eurooppalaisia rotuja, muttei mennä nyt siihen. Ongelmana tämän kanssa vain on se, että minkäänlaisia ideoita ei olisi edes alkuun.

Oikeastaan olen kuitenkin erittäin tyytyväinen siihen, ettei tarvitse tallinnimeä miettiä, koska yhtään oikeasti hyvää ideaa ei olisi. Nostan myös hattua kaikille niille, jotka ovat onnistuneet aivoistaan päkistämään kivan, kauniin ja persoonallisen tallin nimen, johon ovat itse tyytyväisiä.

– S