Vuoden parhaat blogipostaukset

Se alkaa tämä vuosi olla sen verran lopuillaan, että on aika listata omasta mielestäni parhaat blogipostaukset. Postauksiahan oli runsaasti, kiitos kesäsarjan, jossa esittelin yhden valikoidun hevosen jokaisesta Ionicin rodusta. Niitähän riitti! Tämä lista on aikajärjestyksessä, ei missään paremmuusjärjestyksessä. 

 

Rotumääritelmä: mikä se on, mihin sitä tarvitaan ja mites virtuaalimaailma

Tämä oli tämmoinen kolmeen osaan venynyt pieni sarjantapainen siitä, mikä on rotumääritelmä ja mikä sen tarkoitus on. Tuo oli vähän työläs, kun piti kaivella taustatietoja ja toisaalta teksti itse oli hankala kirjoitettava. En tiedä miksi! Kirjoitin siitä tosi monta versiota ja aina kaikissa oli jotakin vikaa. En minä vieläkään ole tyytyväinen kaikkeen, mutta ei sitä nyt ehkä tarvitse hävetä. 

Ja sitten tietenkin tuon julkaisemisen jälkeen törmäsin erääseen koirapuolen lähteeseen koirien rotumääritelmistä ja niiden kääntämisestä...

 

Tekoälyn eettiset ongelmat

Tämä teksti oli myös sieltä hankalammasta päästä kirjoitettavaksi, siitä huolimatta, että ulkoistin tai ainakin yritin ulkoistaa osaa ajattelusta tekoälylle. Eikä se liity mitenkään erityisen selkeästi virtuaalihevosiin vaan on enemmän tuollainen yleisluontoinen käsittely. Tekoäly vain sattui olemaan virtuaalipuolenkin keskusteluissa pinnalla tuolloin.

 

VRL:n rekisteröintitilastot 2024

Koska rakastan tilastoja edelleen!

Tämän lisäksi kirjoitin tammikuussa ARJ:n blogiin ARJL:ssä palkituista hevosista ja niiden lukumääristä. 

 

Rotuesittelyt: posavinanhevonen, pasot, bulgarialaiset lämminveriset, sportaloosa

Koska rakastan myös rotuesittelyjä!

Tänä vuonna oli paljon kivoja rotuja esittelyssä. Posavinanhevosesta sain idean virtuaalimaailman ulkopuolelta, kun Postcrossingissa sain kortin posavinanhevosesta, huvikseni lähdin etsimään tietoja siitä ja totesin tietoa olevan nykyään enemmän kuin mitä 15-20 vuotta sitten. Pasojen esittelyn pyyntö tuli kanssaharrastajalta, kuten tekstissäkin mainitsin. Bulgarialaiset rodut alkoivat kiinnostaa sen jälkeen kun pudotin ne pois SGSH:n sallittujen rotujen listalta ja sportaloosakin löytyi SGSH:n asioita penkoessa.

 

Virtuaalimaailman terminologia, osa 2

Kielipuolelle suuntautunut pilkunniistäjä tykkää terminologia-asioistakin. Jos kuitenkin mietitte, että mitä tälle projektille kuuluu, niin ei mitään. En ole saanut edistettyä asiaa.

 

Kesäsarja 2025

Taukokesästä tuli kaikkien aikojen kirjoituskesä. Näitä oli kiva kirjoittaa, vaikka olihan siinä työtä, en kiellä sitä lainkaan. Joku kanssaharrastaja kommentoi Keskustassa saaneensa inspiraatiota omiin hevosiinsa tästä minun kesäsarjasta ja se on suurin kiitos, jonka voin saada.

 

Erilaiset askellajirodut ja SGSH

Ei tähän olisi ehkä kannattanut sotkea SGSH:ta mukaan vaan vain pitää teksti erityyppisten askellajirotujen esittelyllä. Askellajirodut ovat yleisesti ottaen melko tuntematon asia Suomessa, kun eihän täällä käytännössä ole kuin islanninhevosia, joten kaikki niihin liittyvä tietopostaus on mielestäni hyödyllistä.

 

Askellajihevoset ja monipuolisuus

Rodut ja lajipainotukset, osa 1, osa 2

Lajipainotusten periytyminen

Nämä neljä tekstiä liittyvät ainakin minun päässäni toisiinsa, koska samasta ajatuskasasta ne lähtivät liikkeelle. Näissä olen pohtinut ja kirjoittanut asioita, jota en ole tullut oikeastaan ajatelleeksi ikinä tarkemmin, vaikka yli 20 vuotta olen virtuaalihevosia harrastanut ja valtaosan siitä blogannut eli yrittänyt järjestellä ajatuksiani kirjoittamalla. Että vielä löytyy uusi kulma!

 

 Tämän jälkeen vuorossa onkin joulutauko. Toivotan kaikille lukijoille oikein erinomaista joulua! Palaan blogin kimppuun sitten vuodenvaihteen jälkeen.

Vuoden 2024 parhaat blogitekstit

Minulla itselläni on sellainen tuntu, että viime vuonna bloggaaminen oli vähän nihkeää. Tai ei ehkä nihkeää, mutta tietenkin tekstimäärään vaikutti se useamman kuukauden tauko kesällä ja vielä syksynkin puolella. Ajattelin siis ensin, että en viime vuonna saanut aikaiseksi mitään erikseen esiinnostettavia postauksia. Tarkemmin katsoen löysin kuitenkin muutaman, joita nyt voisi tituleerata parhaiksi teksteiksi vuonna 2024. Lista on aikajärjestyksessä.

Ionicin suomenhevosten värit

Tästähän syntyi ihan keskusteluakin, kun muutama suomenhevosharrastaja laskeskeli omien hevostensa värijakaumaa ja tuli kertomaan tuloksia. Tulokset olivat sensuuntaisia kuin arvelin etukäteen: rautiaita on paljon virtuaalisuomenhevosissa, muttei ihan kuitenkaan ihan niin paljon kuin reaalimaailmassa. 

ARJ:n laatuarvostelun tilastot 2023, VRL:n rekisteröintitilastot 2023, Ionicin kasvatit 2023

Vuodenvaihteen jälkeen on aina hyvä paketoida edellisen vuoden numeroita näteiksi postauksiksi, joista näkee, missä maailma ja Ionic menevät. Vuosi 2023 oli jonkinasteinen hullu vuosi, VRL-rekisteröinneissä mentiin komeasti yli kymmenen tuhannen ja Ionicissa rikottiin toistakymmentä vuotta vanha kasvattiennätys vuotta kohti. No, sehän toki meni uudestaan rikki nyt 2024, mutta se on eri asia se.

Älä poista sitä hevosen vanhaa sivua!

Tuli ihan vanhat ajat mieleen, kun kirjoitin pitkästä aikaa kunnon ränttipostauksen. Kyllä! Minulla on mielipide! Vankka! 

Rotuesittelyt: murgenhevonen, iomud, doninhevonen, kabardinhevonen

Rotuesittelyt ovat tietysti aina omia suosikkejani. Viime vuonna niitä tuli neljä kappaletta, joista kolme oli venäläisiä rotuja. Tarkoitus on esitellä kaikki RBSH:n jalostuksessa sallitut rodut, lukuunottamatta niitä kaikkein tunnetuimpia, ja sitten kenties tehdä jonkinlaista uudistusehdotusta RBSH:lle ja sen jalostusohjeelle.

Virtuaaliharrastajakyselyn tuloksista

Kirsiina paukautti alkuvuodesta kyselyn virtuaaliharrastajille ja huhtikuussa julkaistiin tulokset. Ne olivatkin mielenkiintoista luettavaa! Minä tuosta harrastushäpeä-asiasta kyselin myöhemmin Keskustassa ihmisiltä ajatuksia ja mielipiteitä, mutta se ei ole jalostunut vielä blogipostaukseksi eikä yhtään miksikään. Ehkä joskus vielä.

Ionicin hevosmäärä vuonna 2024

Hevosia oli viime kesänä yli viisi tuhatta kappaletta. Ei siinä oikeastaan sitten muuta.

Virtuaaliset varusteliikkeet

Ihminen on harrastanut virtuaalihevosia parikymmentä vuotta ja blogannut siitä suurimman osan siitä ajasta, mutta ensimmäistä kertaa ikinä taitaa edes mainita virtuaaliset varusteliikkeet. Parempi myöhään jne.

Joulukalenteri 2024

En tiedä teistä lukijoista, mutta itse tykkäsin kovasti tuosta värijoulukalenterista. Eihän ne tekstit mitään superpitkiä tai superlaadukkaita ole, aika nopeasti kirjoitettuja, jos totta puhutaan. Mutta yhtä kaikki tuota oli kiva kirjoittaa ja myöhemmin lukeakin.

Onko lukijoilla mielipiteitä viime vuoden postauksista? Jäikö jokin mainitsematta?

Viime vuoden parhaat blogipostaukset

Tässä on hävyttömän subjektiivinen listani viime vuoden parhaista tai muuten vain huomionarvoisista blogipostauksista. Postaukset ovat aikajärjestyksessä.

VRL:n rekisteröintitilastot

Tunnetusti rakastan näitä tilastopostauksia ja odotan aina innolla vuodenvaihdetta, jolloin näkee kuluneen vuoden numerot.

Sukutuonti

Keksin nyt vihdoin tälle oman termin, tiedä sitten onko se kauhean onnistunut. Tässä postauksessa avaan mistä on kyse ja miksi ja miten sitä teen.

Merkkien lyhenteet

Edelleen elävä lista merkkien lyhenteistä. On nimittäin selvinnyt, että merkkien lyhenteet eivät ole pahimmoilleen sattuessaan mitenkään itsestäänselviä ja helppoja, kun yhdistellään paljon erilaisia määreitä. Olen joutunut välillä kyselemään muilta harrastajilta, että mitähän ihmettä tämä ja tuo lyhenne mahtaa oikein tarkoittaa. En kuitenkaan ota vastuuta siitä, että kaikki lyhenteet olisivat ihan oikein, mutta toivottavasti nyt edes sinne päin.

Rotuesittelyt: hensoninhevonen, australianponi, schwarzwaldinrautias, deliboz, North American Spotted Draft

Rotuesittelyt ovat toinen suosikkiasiani tilastojen lisäksi. Viime vuonna tulikin kirjoitettua peräti kuusi esittelyä. Nyt tänä vuonna putki on tuntunut olevan vähän tukossa, mutta ehkä se tästä vielä aukeaa.

Mikä on kirjava?

Tätä pohditaan aina silloin tällöin varsinkin Keskustan värikeskustelussa. Kysymys on yksinkertainen, mutta siihen ei ole kovin käytännöllistä vastausta. Onneksi me täällä virtuaalimaailmassa voimme tehdä välillä miten huvittaa.

Millä roduilla saa kilpailla ARJ:ssä ja missä luokissa?

Tietopostaus juuri siitä, mistä otsikko kertoo: mitkä rodut ovat sallittuja ARJ-luokissa ja missä luokissa. ARJ on lajina poikkeus siinä mielessä että useimmat luokat ovat tiukasti roturajoitettuja eikä niissä saa kisata muunrotuisilla hevosilla.

Ionicin kasvatit kautta vuosien

Kuten tekstin alussa kirjoitin, Ionicin kokonaiskasvattimäärää ei ole laskettu aiemmin ainakaan kunnolla. Tulin nyt tehneeksi sen. Toki kirjoitus on sillä tavalla vanhentunut jo, että viime vuoden kasvatit ovat kaikki syntyneet jo ja ne voitaisiin lisätä noihin lukuihin.

VRL:oon rekisteröityjen rotujen lukumäärät vuosittain

Lisää VRL-tilastoja, mutta vähän uudesta näkökulmasta: miten monen eri rodun hevosia on kunakin vuonna rekisteröity. Viime vuosihan oli poikkeuksellinen tästä suunnasta, kun rekisteriin päätyi 235 eri rodun edustajia (VRL:n rekisteröintitilastot 2023).

Kadonneiden hevosien lista

Vaivihkaa tästä listasta on tullut minulle itselleni tärkeä työkalu.

Semmoinen lista. Saa olla eri mieltä! Kommentoi ihmeessä, jos jokin mielestäsi tärkeä postaus jäi listalta pois tai saa toki kommentoida muutenkin. 

Kesälukemista blogin arkistoista

Kesätauko on päällä edelleen (nyt sille on oikeasti syytäkin, palataan siihen joskus myöhemmin), mutta ajattelin silti tehdä tänne kesä-listan vanhoista ja vähän tuoreemmistakin blogipostauksista, joista on ehkä iloa ja hyötyä lukijoille. Tätä blogiahan on kirjoitettu yli 15 vuotta ja tosi paljon kaikenlaista on sanottu. Kirjoitin joskus että jos muista tuntuu siltä, että jokaiseen foorumeilla käsiteltävään aiheeseen minulta löytyy ~10 vuotta vanha blogipostaus linkitettäväksi, niin ei se mitään, minusta itsestäni tuntuu ihan samalta!

Lista on jaettu väri-asioihin ja muihin. Muuten ne ovat ihan satunnaisessa järjestyksessä.

Väri-postaukset

Jos musta ei olekaan musta

Tämä on ajankohtainen tänäkin päivänä: hevosen väri ei aina välttämättä ole se miltä se näyttää.

Kysy oikein hevosen väriä

Olennaisilta osilta mikään ei ole tässäkään asiassa muuttunut.

Noki-kuvio

Tämä postaus ehkä kaipaisi päivitystä. Ei niin että asiat olisivat muuttuneet, en ole ainakaan kuullut mitään uutta tietoa noki-kuvion tiimoilta, mutta kieliasua voisi hioa. 

Gulastra plume

Tätä onkin päivitetty tänä vuonna kun en enää kestänyt mainintaa siitä, että tuota epäillään sabinokuvioksi. Muuten kyllä pätee edelleen.

Tetrarch-, Birdcatcher- ja Bend Or -täplät

Linkit eivät välttämättä toimi enää, mutta asia sinänsä on edelleen ihan relevanttia. Näiden aiheuttajista ei tosin ole tietoa ja perinnöllisyydestäkin tiedetään lähinnä se, että todennäköisesti ovat jollain tavalla perinnöllisiä.

Eri puoliverirotujen värit

Edelleen jossain määrin ylläpidetty lista siitä, mitä värejä eri pv-kantakirjat sallivat ja mitä niillä esiintyy. En väitä että tämä olisi mitään ehdottoman varmaa jumalansanaa, koska ei se ole, asiat muuttuvat aina.

Kun värigenetiikka vaikeaksi meni: dominanttivalkoinen ja muut siihen liittyvät värit

Tässä vuodelta 2014 olevassa tekstissä aletaan nyt vihdoin penkoa sitä käärmeenpesää, joka tunnetaan nimellä KIT-geeni ja W-variantit.

Värien periytyminen – miten realistista se lopulta on?

Koska on olemassa lempivärejä ja toisaalta jonkinasteisia inhokkejakin sekä tieto siitä, mitkä genotyypit tekevät elämän vaikeaksi varsojen väriä miettiessä, niin värien periytyminen meidän talleilla ei välttämättä ole ihan realistista noin kokonaisuutena.

Värikkäin hevosrotu

Tässä on listattu ensiksikin hevosten erikoisvärejä ja sitten rotuja, joilta löytyy useampia niistä. Huomatkaa historian siipien havina: tässä puhutaan vielä ht.netistä!

Muut aiheet

Arvontakoneet: oikeasti satunnaisia vai leikisti satunnaisia?

Vanha teksti arvontakoneista ja niiden antamista tuloksista. En tiedä ovatko arvonnoissa käytetyt metodit päivittyneet sittemmin paremmiksi. Jos eivät, tämä on edelleen ajankohtainen kyllä.

VSN: kysy pois!

Virginian kirjoittama teksti siltä ajalta, kun VSN-tuomaroinnissa vielä annettiin pisteet julkisesti. Pätee kuitenkin minuun edelleen, vaikka nykyään ilman pisteitä tuomaroidaankin: saa kysyä, jos oman hevosen sijoituksessa tai näyttelytuloksissa muuten on jotakin epäselvää. Tosin voin kyllä luvata, että vastaus alkaa suunnilleen näillä sanoilla: "No tämähän oli niin korkeatasoinen luokka, että mitään absoluuttista paremmuusjärjestystä ei oikeastaan taida olla olemassakaan ja kun tämän tuomaroin, niin sattui olemaan tällainen päivä että..."

Sisäsiitos ja linjasiitos

Valitettavasti en tuolloin tajunnut merkitä käyttämiäni lähteitä, mutta vakuutan kuitenkin että tätä ei olla kirjoitettu ihan omasta päästä.

Kämmenenleveydet hevosten mittana

Jos haluat käyttää kämmenenleveyksiä (hh) säkäkorkeuden mittayksikkönä, niin tee se oikein.

Viivat: milloin niitä käytetään ja miten ne saadaan aikaan

Kielioppiasioita on blogissa käyty läpi melko vähän siihen nähden, että allekirjoittanut työskentelee kielen ja tekstien kanssa. Vetoan siihen, että tähän mennessä olen keskittynyt töissä englannin kielioppiin, mutta nyt sekin asia tulee muuttumaan. Ehkä tämä näkyy blogissa tulevaisuudessa.

Säkäkorkeuden määräytyminen

Pitkä postaus säkäkorkeuden määräytymisestä ja siitä, miksi se on tuottanut meille ongelmia. Se tuntuu edelleen olevan vähän hankala juttu.

Näin pidät hevosen sivut tallessa

Jos virtuaalimaailmassa olisi ajokortti, tämän pitäisi kuulua perusoppimäärään.

Hevoskaupan merkitys virtuaalimaailmassa

Syntyjä syviä siitä, mikä oikeasti on yhteistyötä virtuaalimaailmassa.

Muistosivujen anatomia

Mitä minun mielestäni tulisi löytyä hevosen muistosivuilta.

Puoliveristen nimeämistavat

Olen listannut omia havaintojani siitä, miten eri pv-kantakirjojen hevosia yleensä nimetään.

Kuvamuisteluita 2000-luvun alkupuolelta

Virginia muisteli vanhoja aikoja ja kuva-asioita.

Off-topic: Wienin Espanjalainen Ratsastuskoulu

Koska Espanjalainen Ratsastuskoulu nyt vain on tosi hieno instituutio. Kirjoitin siitä myös lyhyen historiaesittelyn.

Jacarandan joululahjatoiveet

Ikävästi knabstrup-tamma Jacaranda tuli maallisen taipaleensa päähän tänä kesänä, mutta jäihän siitä tammavarsa, joka ehkä ja toivottavasti jatkaa arvonsa tuntevien, jaloveristen kuningattarien perinnettä.

Virtuaalimaailman pirstaleisuus

Tällä taitaa olla jo historiallista arvoa, sillä paljon on muuttunut sitten vuoden 2009! 

– S

Joulukalenteri 23: mitä joulukalenterista jäi käteen?

Joulukalenteri alkaa olla taputeltu tältä vuodelta. Täytyy sanoa että vaikkaa aluksi hirvitti moinen urakointi, niin kivaa on ollut. Muutamista teksteistä on tullut positiivista palautetta ja joistakin on irronnut ihan keskusteluakin. Mutta erityisen tyytyväinen olen siihen, että kirjoittaminen on tehnyt paluun.

Kirjoitin kolmisen vuotta sitten siitä, että kirjoittamisesta tulee rutiini vain kirjoittamalla (Bloggaajan kurimus). Samassa tekstissä totesin myös, että itseni tuntien, jos yhtään annan luvan laiskotella blogin kanssa, se unohtuu helposti, koska rutiini menee rikki. Näinhän siinä tänä vuonna kävi. Muiden projektien takia blogi alkoi sakata jo vuosi sitten syksyllä ja vuodenvaihteen tietämillä se jäi kokonaan pariksi kuukaudeksi.

Uudelleenaloittaminen olikin sitten muuten vaikeata, voin kertoa! Koko alkuvuosihan meni varsin harvakseltaan kirjoittaessa, kunnes syksyn tullen päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää saada ulos tekstin viikossa. Tervanjuontia se vähän sittenkin tuntui olevan. Tekstit itsessään ovat kyllä ihan kelvollisia, mutta niiden saaminen ulos oli aina kamala projekti. COVID-19 ei ole auttanut tässä asiassa yhtään, sillä se ei ole tuonut minulle juurikaan lisää vapaa-aikaa. Työmatka tietenkin poistui jo keväällä kun työnantajalla siirryttiin etätöihin, mutta minun työmatkani oli jo muutenkin ehkä 10 min suuntaansa.

Sen sijaan tämä "pakolla" kirjoittaminen joulukalenteriin on saanut tulpan irti ja kirjoittaminen sujuu taas paremmin. Tämä on vaikuttanut myös muihin projekteihin, sillä niissäkin oli vähän tahmeata tämän vuoden aikana. Nyt on alkaneet ideat sinkoilla ja kynäkin tuntuu olevan terässä. Jos sanoinkin ennen joulukalenterin aloitusta, että joskus pakko on paras motivaattori, niin kyllä minä ainakin puoliksi tosissani olin.

– S

Joulukalenteri 22: blogin parhaat postaukset parin vuoden ajalta, feat. Virginia

S haastoi minut valikoimaan parhaat tekstit viime vuodelta, kuten tein pari vuotta sittenkin (Parhaaat blogitekstit 2017, feat. Virginia). Paha vain että tämän vuoden tekstisaldo on aika pieni ja ajattelin listata mielestäni parhaat tekstit vuosilta 2018-20 eli tämä on aika suora jatko tuolle edelliselle listalle.

Nämä ovat suunnilleen aikajärjestyksessä, sillä paremmuusjärjestykseen en osannut niitä panna.

Väärän värinen hevonen – ja entä sitten? 

Näyttely- ja väriasiat kiinnostavat minuakin ja tässä oli hyviä pointteja vähän joka suunnasta.

Lusitano puoliverijalostuksessa

Tämä oli tosi mielenkiintoinen tapaus! Ensinnäkin ihan se tieto, että tuommoinen ori on pv-jalostukseen hyväksytty ja sitten pohdinta siitä, että miten tämä soveltuisi virtuaalimaailmaan. 

Mitä hevosten sivuilta pitäisi löytyä?

Perustiedot

Suku

Kaikki muu

Sukutaulun merkinnät

Tämmöinen infopostaus on ehkä tosi itsestäänselvyys monelle, mutta asioiden pitäminen itsestäänselvyyksinä on hyvin vaarallista. Tästähän voisi tehdä sellaisen tarkistuslistan, jonka perusteella hevosten sivut tehdään ja/tai tarkistetaan, ettei mitään olennaista jää uupumaan.

Kun kilpailee ilman tavoitteita

Tämä on erinomainen näkökanta, jota minäkään en kaikkina harrastusvuosinani pohtinut. Tosin eipä silloin alkuunsa ollut mitään laatuarvosteluita ja meininki oli muutenkin kovin toisennäköistä. Mutta silti! Ja kommenteissa syntyi ihan keskusteluakin.

Mitä tallin etusivulla pitäisi olla?

Tämä! Tämä valitus on suoraan kuin minun kynästäni.

Onko virtuaaliharrastuksesta mitään hyötyä?

Jätän tietoisesti valitsematta virtuaalimaailman tulevaisuutta pohtivan masentavan tekstin ja otan mieluummin tilalle tämän, joka näkee virtuaaliharrastuksessa jotakin hyötynäkökohtia.

Marinean arkisto netissä

S teki vihdoin sen, mikä minulta aina jäi tekemättä: siirsi Marinean vanhat jämät nettiin. Varsinainen nostalgiatrippi!

Rotuesittelyssä gidran

Pidän kovasti näitä rotuesittelyistä, joissa on varsin lyhyeen tekstiin saatu upotettua melkoinen tietopläjäys. Onhan noita rotuesittelyitä muitakin blogissa, mutta tästä gidranin esittelystä pidän jostain syystä erityisesti.

Astutusten voimassaoloaika

Taas sellainen aihe, jota en koskaan omina aktiivivuosinani tullut edes ajatelleeksi vaikka näihin asioihin kyllä törmäsi usein.

Ionicin kasvatusrotujen historia ja Mikä on kasvatusrotu?

Nämä ovat mielenkiintoisia ainakin minulle henkilökohtaisesti, sillä olihan se kaoottista härväämistä silloin muinoin ja hyvä että joku yrittää edes vuosien kuluttua tehdä siitä jonkinlaista selontekoa. Ja hyvä että hommat ovat jokseenkin muuttuneet selkeämpään suuntaan.

Suuri sabino-sekaannus kaikki osat

Melkoinen romaani tämäkin sitten, mutta onpahan nyt kirjoitettu ja selkeässä muodossa esitetty koko homma.

– Gin

Joulukalenterin paluu! Ideoita kaivataan

Siitä on rahtusen verran aikaa kun blogissa on viimeksi kirjoitettu joulukalenteria. Tarkalleen ottaen vuosi oli 2014. Koska olen ollut tämän vuoden laiska bloggaaja, ajattelin korvaukseksi tehdä joulunajan kurinpalautuksen ja satsata joulukalenteriin. 24 tekstiä joulukuun ekasta päivästä aattoon asti. Siinä on ihan tekemistä, mutta mikään ei ole niin hyvä inspiraatio kuin pakko, paitsi ehkä viime hetken paniikki (nämä elämänohjeet eivät sitten ole minkään virallisen tahon sertifioimia).

Gerd Altmann / Pixabay

Ehkä saan Virginiankin avaamaan sanaisen arkkunsa. Syytä ainakin olisi, nimittäin tammikuussa 2021 tulee kuluneeksi 20 vuotta kun hän keksi ensimmäisen virtuaalihevosensa. Että! Minähän olen "vasta" vuonna 2005 aloittanut "nyyppä".

Itselläni on jo jonkin verran idealistaa koossa. Tulossa on nimiasioita, erityisen paljon uusien tulokkaiden esittelyä, yleisiä sukujuttuja, jokunen värijuttu, ehkä rotuesittelyitä ja rakennearvosteluitakin. Jälkimmäisten suhteen saa esittää toiveita. Saatan kirjoittaa myös laatuarvosteluista, jos saan ajatukseni jotenkin järkeväksi kokonaisuudeksi ja viitsin olla joulun alla ilkeä.

Muitakin ideoita saa heitellä, jos teillä on jotakin, mistä haluaisitte lukea. Ehdotuksia voi esittää kommenttikentässä, Keskustassa privaviestillä tai sitten laittaa ihan sähköpostiin (vanha, tuttu vtionic@gmail.com). Jos jollain on toiveissa, että pääsisin vihdoin ja viimein ylös tuosta sabino-suosta, niin ollos rauhoitettu, viimeisin oli vika osa. Paitsi että on tulossa vielä yksi asiaa sivuava postaus, mutta vedetään nyt ensin henkeä vähän ja kirjoitetaan jostakin muusta.

–S

Tervetuloa syksy!

Se olisi sitten kesä ja blogiloma taputeltu, tervetuloa siis takaisin!

© ST

Bloggaaminen alkoikin jo, vähän liian pitkäksi aikaa hautumaan jääneet tuomarikommentit laitoin ensimmäisenä tulemaan. Syksyn suurin muutos koskee nimenomaan bloggaamista: jatkossa harvennan postaustahtia puoleen eli kerran viikossa tulee postaus ulos. Tämä kaksi kertaa viikossa -tahti alkoi hivenen hyydyttää jo keväällä. Ei sillä etteikö kirjoitettavaa löytyisi, mutta kun siihen menee aikaa ja sitä ei aina jaksaisi käyttää nimenomaan bloggaamiseen. Ei tämän bloginkaan takia kannata itselleen stressiperäistä mahahaavaa hankkia.

Harvenneesta postaustahdista huolimatta blogin sisältö pysynee kutakuinkin samankaltaisena kuin aiemminkin. Toivon (mutten lupaa) että laatu ehkä parantuu vähäsen, kun ne pikkupaniikissa lonkalta huitaistut täytepostaukset jäävät vähemmälle. Lisäksi sain ennen blogilomaa vihdoin ja viimein tehtyä sen, jota olen vuosikaudet jo suunnitellut: eräs tallinomistaja sai sähköpostiinsa kysymyspatteriston, johon hän suosiollisesti vastasi. Tarkoituksenani on kirjoittaa tavallista perinpohjaisempi talliesittely, jossa siis kuuluu myös omistajan ääni. Nyt kun sanoin tämän ääneen täällä, en voi jättää sitä enää tekemättäkään. Olen nimittäin hautonut sitä tekstiaihiota tässä erinnäisiä viikkoja kuukausia saamatta siihen oikein punaista lankaa, mutta pakko siitä on nyt jotakin saada ulos, mieluummin tietysti ennen joulua.

Muutenhan kesä meni hyvin, sekä virtuaalimaailmassa että sen ulkopuolella. Koska aina pitää vähän brassailla, tässä kesälistaani:
– Rammsteinin konsertti (hillittömät pyrot, mahtava keikka)
– Retki kaverin kanssa Kelventeen saareen, Päijänteen kansallispuistoon (kuva on juurikin sieltä)
– Päiväreissu Fiskarsin ruukinkylään (tälle vahva suositus)
– Mustion linnan puutarha (tälle myös)
– Helsingin kuumimmat päivät ja Ingress-anomalia + Mission Day juuri sinä viikonloppuna (hyvä varautuminen pelasti nestehukalta ja auringossa palamiselta)
– Öljysäiliöstä rakenneltu DIY-palju (tästä en kehdannut laittaa kuvaa)
– Suomen inhimillisen kokoiset museot joita ehtii ja jaksaa kiertää useamman päivässä (käykääpä joskus British Museumissa niin tiedätte mitä tarkoitan)
– Kesäteatteri (paikallista lähihistoriaa ja sen hahmoja Jämsässä)

Mitä teidän kesäänne on kuulunut?

– S

Spämmianalyysia

Tämän blogin kommentoinnissa ei ole mitään muita spämmiestoja kuin se, että kahta viikkoa vanhempiin postauksiin tulevat kommentit menevät automaattisesti hyväksynnän kautta. (Niin, anteeksi te kaikki joiden kommentit ovat lojuneet ehkä viikkojakin julkaisematta! Olen kyllä huomannut ne sähköpostissani, mutten välttämättä aina tajunnut, että tämä pitää käydäkin hyväksymässä että se näkyy.) Tästä huolimatta blogikommentteihin tulee minkäänlaista spämmiä vain aniharvoin. Lisäksi Googlen omat roskapostifiltterit blokkaavat näistä vielä ylivoimaisesti suurimman osan.

© Pixabay

Nyt on taas ollut menossa jonkinlainen spämmikausi tai ehkä syynä on englanninkielinen otsikko (Horse Reality), joka saattaa näyttää paremmalta kohteelta spämmiboteille kuin nämä muut. Ja siis spämmikaudella tarkoitan sitä että välillä 11.-24.3. tuli tuohon yhteen postaukseen peräti kymmenkunta spämmikommenttia, kun koko viime vuoden saldo oli 7. Toivon kuitenkin ettei trendi ole jatkuva, sillä vaikka spämmi ei aiheutakaan ongelmia tällä hetkellä, siitä voi tulla ongelma jos määrä paisuu kovasti.

Uskoisin kuitenkin että tämä on tilapäistä, koska loppuvuonna blogi koki vähän samankaltaisen "aallon": ikivanha postaus Suvun vaikutus laukkahevosilla keräsi joulun alla kahden päivän sisällä 4 spämmikommenttia. Sitten se loppui, yhtä yhtäkkisesti kuin oli alkanutkin. Tai ei sitä ehkä yhtäkkisesti alkaneeksi voi sanoa, tähän postaukseen oli tullut jo yksi spämmi kesällä 2018. Sitä en ymmärrä, mikä tässä nimenomaisessa postauksessa on trigannut spämmibotteja kymmenen vuotta postauksen ilmestymisen jälkeen.

Selasin tässä vähän läpi noita vanhoja blogin roskaposteja, nehän näkyvät Bloggerissa omassa roskaposti-kansiossaan, ellei niitä mene poistamaan. Ja minähän en koskaan poista mitään, joten kansiosta löytyy oletettavasti kaikki blogiin tullut spämmi vuodesta 2012 alkaen. Tällainen pidempi aika ja jonkinlainen määrä (250 spämmikommenttia) tarjoaa jonkinlaista perspektiiviä asiaan, joten tässä minun havaintoja viimeisen 7 vuoden ajalta.

Spämmi voidaan jakaa nähdäkseni 5 eri tyyppiin:
– Näennäiskommentit
– Näennäiskommentit mainoslinkeillä
– Random-tekstit, mainoslinkeillä tai ilman
– Pelkät mainoslinkit
– Sekasotkut

Näennäiskommentit ovat olevinaan ihan relevantteja kommentteja blogitekstiin eikä niissä ole linkkejä millekään toisille sivustoille (kommentoijan profiili voi viedä jonnekin, mutta niitä en näe Bloggerissa), joten minulle on aina ollut vähän mysteeri, että mitä näillä oikein ajetaan takaa. Ei näitä kyllä kukaan pysty oikeiksi kommenteiksi luulemaan, koska kommentit ovat vieraskielisiä, yleensä englantia, mutta vaihtelee. Lisäksi kommentit ovat hyvin geneerisiä, sellaisia joita voi lätkiä ihan mihin tahansa postaukseen, se ei siis mitenkään spesifioi juuri sitä kyseistä postausta. Yleensä niissä kehutaan ja kiitellään postausta, tyyliin "Vau, oletpa analysoinut aihetta tosi perusteellisesti, on mielenkiintoinen teksti".

Näennäiskommentit mainoslinkeillä ovat samanlaisia kuin pelkät näennäiskommentit, mutta sinne sekaan on ujutettu linkkejä, jotka vievät epämääräisille sivuille. Ei kannata klikata.

Random-tekstit ovat juuri sitä mitä nimi sanoo: random-tekstejä. Ne eivät yritä liittyä blogiin tai postaukseen edes sitä vähää kuin näennäiskommentit. Tällainen on esimerkiksi yksi viimeisimmistä spämmeistä tuohon Horse Reality -postaukseen: "Whole revenue rose 13 percent to $250.9 million, but fell short of analysts' estimate of $254.5 million." Kuten näkee, tällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Joskus näissä on mainoslinkkejä saiteille, jotka eivät liity mitenkään tekstin aiheeseen.

Tunnetuin tyyppi lienee erilaiset mainoslinkit, joskus mukana on tekstiäkin jossa kerrotaan mitä kaikkea on tarjolla (yleensä joko jotain aikuisviihteeseen liittyvää tai sitten lääkkeitä/huumeita), joskus vain pelkkä linkki joka ei kerro mitään mihin se vie. Ja näitähän tulee sitten "parhaassa" tapauksessa ihan joka kielellä, toisinaan myös ihan sekasotkuja.
Tämän spämmityypin määrä on vähentynyt varsin radikaalisti täällä meidän blogissa, vuosina 2012-16 suurin osa blogispämmistä oli juurikin näitä, vuonna 2017 oli yksi yhden päivän aalto, jolloin vanhaan postaukseen tuli nopeassa tahdissa useampi kymmenen "Tilaa Viagraa" -linkkiä. Sen jälkeen niitä ei olekaan juuri näkynyt. En tiedä onko Bloggeriin tehty suoraan jokin esto, näissä nimittäin oli lähes poikkeuksetta linkki-täginä hakasulkeet [url=...], joka ei Bloggerissa toimi lainkaan. Tällainen merkkijono olisi helppo blokata suoraan, jolloin spämmikommentit eivät tulisi läpi lainkaan.

Sekasotku on sitten linkitön kommentti, joka ei ole mitään tunnistettavaa kieltä edes tai ainakaan varsinaisesti mitään järkeenkäypiä lauseita. Jotkut ovat melko selkeitä injektiohyökkäyksen yrityksiä tai jotakin vastaavaa, jotkut sitten taas... ei pysty ymmärtämään.

– S

*Lisäys 10.5.19*
Blogiin on nyt lisätty varmistus bottien varalta, koska tuo Horse Reality -postaus alkoi kerätä spämmikommentteja enemmänkin. No, se loppui nyt.

"Arska lämmittää tai pannu syttyi palamaan" aka kevättauko

Kesätauko on perinne, mutta lanseeraan nyt kevättauon.

On pakko tunnustaa, että vaikka aiheita olisi ja joskus aikaakin, niin tällä hetkellä aivokapasiteetti ei riitä kirjoittamiseen, ei edes niiden nopeasti syntyvien täytepostausten muodossa (let's face the facts: eivät nekään ihan tuosta noin vain lonkalta synny). Tässä on nyt vähän kaikenlaista, kuten esimerkiksi:
– Työkiireitä (maailma pitäisi olla valmis parin viikon päästä)
– Työhaastattelu (saa pitää peukkuja huomenna)
– Oikutteleva öljypoltin (siihen viittaa otsikkokin kun raportoin siskolle kakkosasunnon lämpötilakäyrän käyttäytymistä)

Tauko ei koske Ionicia, koska kaipaan kuitenkin jotain no-brains-needed-puuhaa, mutta tämä blogi jää nyt vähäksi aikaa telakalle. Luulisin palaavani takaisin päiväjärjestykseen toukokuun alussa viimeistään. Toki silloin voi jäädä jo sitten kesätauolle, jos tilanne on kovin kiireinen.

Muuta kuin hyvää pääsiäistä nyt ensimmäiseksi kaikille ja älkää hätäilkö, ei tämä blogi lopeta. I'll be back.

–S

Uudet virtuaalibloggaajat: yksi pyyntö ja pari ohjetta

Kuten tunnettua, aktiivisia virtuaaliblogeja ei ole mitenkään järisyttäviä määriä. Olen tuohon blogin oikeanpuoleiseen sarakkeeseen keräillyt tietämiäni virtuaaliblogeja (on seassa yksi erittäin kiinnostava englanninkielinen värigenetiikka-blogikin) ja listalla näkyy aina kunkin blogin tuorein teksti. Näin en missaa yhtäkään blogitekstiä! Ja vaikken läheskään joka kerta kommentoi mitään postauksiin, luen ne kyllä aina.

Uusimmat lisäykset listallani ovat Tiusan Virtuaalisesti miettien ja Nintsun pikselipulinat, joka on ilmaantunut linjoille jo viime vuoden lopulla, mutta bongasin sen itse vasta aivan äskettäin. Tervetuloa vain blogimaailmaan minunkin puolestani, toivotan pitkää ikää ja kirjoitusintoa!

Ja kuten otsikko sanoo: olisi minulla toivomuskin. Sallikaa kommentointi!
Blogi ilman kommentointimahdollisuutta on kuin... en minä tiedä... keskustelu mykän kanssa. Välillä tätä "mykkää" harmittaa, kun joskus olisi vähän jotain asiantapaista sanottavana johonkin blogipostaukseen ja sitten ei voi. Mielestäni kommentointia ei pitäisi pelätä, vaikka nykyään julkinen keskustelu muualla koostuu pahimmassa tapauksessa kunnianloukkauksista, valehtelusta, maalittamisesta ja muusta idiotismista. Virtuaalimaailmassa tilanne on kovin erilainen. Bloggerin spämmiesto toimii nykyään varsin hyvin ja voihan kommentit kierrättää aina hyväksynnän kautta, jos ei halua päästää niitä suoraan näkyville. Ja voin vannoa että ainakaan omassa blogissa ei ole ollut vuosiin minkäänlaista anonyymiä perseilyä vaan kyllä kaikki meille tulleet kommentit ovat olleet asiaa ja asiallisesti esitettyjä.

Koska Nintsun blogin vanhoissa teksteissä kommentointi ei näemmä ole mahdollista, mutta löysin sieltä erinomaisen kiinnostavan tekstin, aion kommentoida sitä nyt tässä omassa blogissani sitten. Kiintoisa teksti on Bloggaamisen punainen lanka joulukuun alusta. Ja kyllä: siinä mainitaan meidän blogi! (Se tosin ei ole varsinainen syy kommentointiin, vaikka olen toki ylpeä Nintsun mainitessa meidän blogin suosikki-virtuaaliblogikseen. Kiitos siitä.)

Haluan sanoa sen, että Nintsulla on erinomainen suhtautuminen bloggaamiseen ja muiden bloggaajien tai sellaista suunnittelevien kannattaa poimia siitä itselleen ohjeita. Nimittäin se, että ei tästä kannata ottaa stressiä itselleen. Totta kyllä: olen kertonut noiden tietopostausten vievän helposti paljon aikaa ja olevan vaativia, mihin Nintsukin oli kiinnittänyt huomionsa. Mutta jos sinä et sellaisten kirjoittamiseen pysty, halua tai ehdi, niin ei se ketään haittaa! Herran jestas, eiväthän meidänkään kaikki bloggaukset ole sellaisia, ei lähellekään. Suurin osa postauksista on suhteellisen nopeita rykäisyjä eikä todellakaan mitään blogimaailman hienoimpia tuotoksia. Ei tämä ole tietokirja, ei edes Wikipedia. Yleisesti ottaen virtuaaliblogien aihepiiriä ei kannata rajata mitenkään erikoisen tarkasti vaan kirjoittaa niitä omia ajatuksiaan, harmejaan, ilojaan, jotain mikä nyt juuri on tapetilla, jotain mihin on itse törmännyt netissä, jos se liittyy edes jotenkin hevosiin tai tietokoneisiin. Blogin sisällön päättää blogin pitäjä ja jos ei osaa olla linjassa itsensä kanssa, niin sitten ei ole.

Tiedän, että itse kirjoitan tätä blogia melkoisella hartaudella. Tarkoitus ei ole todellakaan ollut asettaa muiden virtuaalibloggaajien rimaa (liian) ylös. Me ja varsinkin minä teemme tätä bloggaamista aika erilaisista lähtökohdista kuin moni muu. Ensinnäkin meillä on takana vuosikymmen tätä virtuaalibloggaamista. Me olemme sanoneet jo paljon ja jotta blogi ei alkaisi toistaa itseään, on ollut vähän pakko miettiä asioita uusiksi. Paljonhan nämä aiheet pyörivät samaa ympyrää kuin kymmenenkin vuotta sitten, mutta yleinen laatu on muuttunut, minun nähdäkseni parantunut ainakin jonkin verran. En sano, että kaikki vanhat postaukset olisivat olleet huonoja, mutta nykyään kirjoittaisin ne ehkä hieman eri tavalla. Tästä huomaa sen, että ei tämä ole ihan turhaa ollut, jotain on tullut opittua vuosien mittaan!

Toki tämän oppimisen takana mitä todennäköisimmin on kuitenkin ammatinvalintani (se mikään valinta ollut, satuin vain pääsemään ekaan kirjoitustyöpaikkaan jotenkin) teknisenä kirjoittajana. Tämä duuni on opettanut katsomaan tekstejä, rakennetta ja muuta sen sellaista ihan uudella tavalla ja sen huomaa kyllä, vaikka nämä blogitekstit ovatkin aika kaukana varsinaisesta teknisestä kirjoittamisesta. Ja sitten on tämä nykyinen työpaikkani, jossa silloin tällöin tulee ainakin editoitavaksi jotain ihan muuta kuin teknisiä dokumentteja. On pitänyt vähän opiskella näitä kirjoittamisasioita, jossain määrin myös bloggaamista. Tämä blogi on toiminut jopa jonkinlaisena harjoituskenttänä ja "tyhjän paperin kammon" poistajana. En nyt osaa arvioida onko tästä blogista ollut työn kannalta mitenkään suunnatonta hyötyä, mutta tuskin nyt haittaakaan. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla, lahjakkuus on yliarvostettua.

Tämä on hyvin eri lähtökohta kuin useimmilla muilla virtuaalimaailman bloggaajilla, joten on väärin ja vahingollista vertailla omaa tai muiden blogeja meidän blogiin. Ei meidän blogi ole mikään virtuaaliblogien johtotähti, parempi kuin muut! Eikä tämä meidän tapa blogata ole mikään ainoa ja oikea, koska ei mitään ainoaa ja oikeaa ole edes olemassa. Niin että älkää nyt vain ottako meidän blogista mallia (eli paineita). Jos meidän blogissa julkaistaan hienoja tietopostauksia pitkien lähdeluetteloiden kera, ei se ole haaste muille tehdä samoin. Lukekaa ja olkaa tyytyväisiä! Ja aina saa myös kirjoittaa omaan blogiinsa siitä, mitä jokin meidän kirjoittama asia vaikuttaa teidän harrastukseenne tai mitä ideoita se herätti. Ideoiden ja ajatusten kopiointi ei ole väärin, toki toivon linkkiä meidän blogiin ja suurta asian mainostusta täällä.

– S

Parhaaat blogitekstit 2017, feat. Virginia

© ST

Olen nykyään kovin pihalla virtuaalimaailmasta, kaikin tavoin, mutta tätä blogia seuraan kyllä aktiivisesti. Kun S esitteli mielestään parhaat blogitekstit viime vuodelta, ajattelin tehdä nyt samoin.

1. Väriteoria-sarja
Kyllä, tämä on viime vuoden parasta antia minunkin mielestäni. S on tehnyt melkoisen työn tämän väriteoria-sarjan kanssa vuoden mittaan.

2. Ionicin rotukuulumiset (ylämaanponit, wielkopolskit, welstfalenit, welsh A, B, C, D, venäjänratsuhevoset, ukrainanratsuhevoset, trakehnerit, pikkurodut, terskinhevoset)
Kuten sanoin, olen kovin pihalla asioista, jopa Ionicin asioista koska en ehdi varsinaisesti niihin puuttumaan. Siksi onkin kiva lukea näitä rotujen kuulumisia, tiedän vähän missä mennään ja mitä kaikkea uutta S on keksinyt kunkin rodun kanssa.

3. Bullet journal virtuaalihevostelun apuna
BuJo oli itselleni vieras käsite ennen tätä tekstiä, mutta tajusin tuota linkitettyä artikkelia lukiessani, että BuJo sopii virtuaalihevostelun lisäksi myös eräälle lievästi kiireiselle atk-nörtille... Vajaa vuosi kokeilua takana ja ilman ei kyllä voisi enää olla. Tällä ei tietysti ole mitään tekemistä virtuaalihevosten kanssa, mutta halusin vain kertoa.

4. Virtuaalihevostelijoiden valtakunta
Mielestäni S tavoitti tässä jotain todella olennaista!

5. Jacarandan joululahjatoiveet
Aina on hyvä hetki pienelle naurulle. Näkisin että Jacarandan ajatuksia voisimme lukea jatkossakin?

– Virginia

Parhaat blogitekstit vuonna 2017

Vuoden viimeistä päivää mennään, joten lienee syytä listata kohta loppuvan vuoden parhaat palat blogista. Listahan on siis toki törkeän subjektiivinen ja omia suosikkitekstejään saa listata kommenteissa aivan vapaasti.

1. Väriteoria-sarja
Itse asiassa tämä väriteoria-sarjan uudelleenkirjoitus on leimannut koko vuoden blogitekstejä ja se alkaakin olla jotakuinkin valmis vähitellen. Itse olen tyytyväinen tuohon, vanha väriteoria-sarja oli kirjoitettu vähän miten sattuu ja suunnittelematta, tämä uusi on nyt huomattavasti kattavampi ja toivottavasti siitä on muillekin paljon iloa. Tiedostan kyllä että siellä on aika paljon tekstiä, mutta muistutan kuitenkin että lähes jokaisen värin kohdalta löytyy myös linkkejä valokuviin, joko virtuaalihevosten sivuille, Sukupostiin tai Bob Langrishin galleriaan.

2. Bullet journal virtuaalihevostelun apuna ja Uusi työskentelytapa Ionicin kanssa
Nämä eivät ehkä blogiteksteinä ole niin kummallisia, varsinkaan muille, mutta itselleni nämä kaksi asiaa ovat kyllä tuoneet varsin paljon iloa. Ionicin ylläpito on ollut viimeiset 12 vuotta melkoisen kaoottista härväämistä, olikin jo korkea aika saada siihen edes vähän jotain rotia.

3. YLA-palkittu poni, Mietiskelyä laatuarvosteluista ja Pärjäisikö rahalla laatuarvosteluissa?
Laatuarvosteluasiatkin mietityttivät taas vaihteeksi, kun kävin hakemassa YLAsta palkinnon yhdelle ponille. Ja taas tuli todettua, että nuo lajikohtaiset laatuarvostelut eivät ole meidän hevosia varten ja että vieläkin olen kokolailla sitä mieltä, että laatuarvosteluista on enemmän haittaa kuin hyötyä koko virtuaalimaailmalle. Mutta se ei ole mikään uusi asia. Lisäksi näistä laatuarvosteluasioista saatiin ihan keskusteluakin aikaiseksi!

4. Sleesianhevonen ja British Spotted Pony
Rotuesittelyt ovat aina paikallaan, sanoisin. Ne ovat itsellekin mielenkiintoisia varsinkin silloin, kun kaivaa tietoa jostain itselleen tuntemattomammasta rodusta, kuten varsinkin BSP oli. Niin että vaikka jossain postauksessa mainitsinkin näiden olevan jonkinlaista täytemateriaalia, niin eivät mielestäni lainkaan hassumpaa sellaista.

5. Venäjänratsuhevosen jalostus, osa 2
Päivitetty versio vrh:n jalostuksesta reaalimaailmassa.

6. Virtuaalimaailman byrokratia
Virginian kirjoittama teksti siitä, miksi virtuaalimaailmassa on byrokratiaa ja miksi se on ehkä hyväkin asia tai ainakin välttämätön.

7. Wienin Espanjalainen Ratsastuskoulu ja Wienin Espanjalaisen Ratsastuskoulun lyhyt historia
Näillä nyt sinänsä ei ole mitään tekemistä virtuaalihevosten kanssa, mutta onhan tuo Wienin Espanjalainen Ratsastuskoulu nyt ilmiö! Jos joku väittää että minä olisin vähän hassahtanut siihen ja noihin lipizzoihin, häntä ei pidä kuunneltaman! (Vaikka saattaisi tuossa totuuden siemen piilläkin...)

Lopuksi toivotan kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta!

–S

Bloggaajan kurimus

Jos joku odottaa itsenäisyyspäivänä Suomi- tai edes suomenhevosaiheista postausta, joutuu pettymään. Tyydyn toteamaan, että onnea vain 100-vuotias Suomi, kiva et oot itsenäinen.

Päivän varsinainen epistola koskee taas tätä bloggaamista. Projectmama eli Katja Lahti kirjoitti taannoin omassa blogissaan julkaisemattomien postausten anatomiasta. Mitä pidemmälle tekstiä luin, sitä enemmän tuntui siltä, että nyt joku on käynyt minun pääni sisällä ja vakoillut siellä asioita. Tunnistan noista viidestä tekstityypistä aivan jokaisen. Minulla ei ehkä ole massiivista keskeneräisten tekstien läjää odottamassa aikoja parempia, mutta BuJosta löytyy pitkä idealista aiheista ja päässä niitä on lisää. Myönnän, että ne pitäisi sieltä päästä saada jonnekin talteen, olen toisinaan hieman hajamielinen. Ja kun sanon "hieman hajamielinen", tarkoitan sitä että pahimpina päivinä unohtaisin päänikin kotiin ellei se olisi harteilla kiinni.

Blogiaihe-listalta löytyvät ideat voi pääsääntöisesti sijoittaa yhteen tai pahimmillaan useampaan Projectmaman esittelemistä kategorioista, mutta löytyy sieltä vielä yksi omakin kategoria: "Vaatii ensin hitonmoista tiedonhankintaa". Tästä olen puhunut aiemminkin ja todennut prosessiin menevän vähintään kolme iltaa: ekana iltana kaivetaan tietoa, toisena iltana kirjoitetaan, kolmantena iltana editoidaan. Tähän kategoriaan kuuluu muun muassa kiharakarvaisuuden genetiikka, Hairless Foal Syndrome, PMU ja PMSG sekä vuosi sitten tapetilla ollut stackien ja ketjujen kielto USAn saddleseat-luokissa (viitaten soringiin), joka kuitenkaan ei nyt sitten laiksi asti ole edennyt, en tiedä miten paljon tästä on syyttäminen Trumpia. Yhdysvaltain lainsäädäntö ei ole ihan sitä alaa, josta kaikkein eniten tiedän, joten tämä aihe nyt ainakin toistaiseksi jää käsittelemättä. Harmi kyllä. Värien maailmasta olen tainnut kahlata läpi kaikki yksinkertaiset asiat, kyllähän niistä vielä löytyisi kirjoitettavaa, mutta kovin, kovin hankalista aiheista.

Yritän tällä sanoa sitä, että tässä viime aikoina on hyvät ideat olleet vähän vähissä ja vähän liian monen postauksen riviväleistä paistaa se viime hetken paniikki ainakin itselle, toivottavasti ei lukijoille ainakaan ihan häiritsevän kirkkaasti. Onneksi on olemassa noita suhteellisen helposti tehtävissä olevia pelastus-aiheita, joiden kirjoittamiseen ei tarvita maailmankaikkeuden briljanteimpia ideoita. Koska niitä nyt vain ei aina ole! Nyt kun nuo väriteoria-jutut on kokolailla paketissa, rotuesittelyt ja rakennearvostelut ovat selkeästi sellaista täytemateriaalia. Köh. Kuvittelisin (ja vähän myös toivoisin), että lukijoita ei hirveästi harmita nämä tällaiset postaukset, lienevät kuitenkin melko kiinnostavia. Korjatkaa jos olen väärässä.

Joku voisi nyt ihan oikeutetusti kysyä, että onko pakko sitten suoltaa kaksi blogitekstiä viikossa, jos ei ole ideoita. Hyvä kysymys, mutta vastaus on että kyllä, on pakko. Kirjoittamisesta tulee rutiini vain kirjoittamalla ja toisaalta pakko on ihan hyvä motivaattori. Lisäksi väitän, että välillä pakko on ihan paras inspiraation lähde. Aivan varmasti moni hyödyllinen keksintö on pälkähtänyt päähän silloin kun on ollut tilanne päällä ja on ollut pakko keksiä luovia ratkaisuja. Lisäksi jos odottaa vain sitä täydellistä ideaa ja inspiraatiota sekä täydellisiä olosuhteita, ei ikinä saa aikaiseksi yhtään mitään. Ja jos ei tee mitään, ei saa aikaan niitä helmiäkään. Toki pelkona on myös se, että jos annan itselleni siimaa tässä, muistan blogin seuraavan kerran vasta ensi toukokuussa...

Vaikka aina silloin tällöin iskee pieni kateus kun lukee muita blogeja, joiden aihepiiri ei ole niin rajattu kuin tämän. Miten helppoa olisi kirjoittaa vaikka... säästä? Tai siitä, miten tuo hemmetin ratikkatyömaa on vaarallinen jalankulkijoille. Ja että mikä siinä onkin kun sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ei vain saa unta. Tai uusimmasta, ihanasta ja aivan liian kalliista käsilaukusta. Siitähän saisi jopa kuvia! Joo, olen taas lukenut liikaa suosikkiblogejani. Mutta ei, minulla oli vuosikaudet henkilökohtainen blogi, mutta sen pitämiseen katosi into jokunen vuosi sitten. Ei oikein kiinnosta sitä viritellä tulille uudestaan ja toisaalta tämä on ollut aina vain ja ainoastaan virtuaalihevosiin liittyvä blogi. Virtuaalihevosiin tai ylipäänsä hevosiin liittymättömät postaukset on laskettavissa yhden käden sormilla ja mielestäni se saakin olla niin.

Mutta siihen kyllä haluaisin vastauksen, että miksi tämä bloggausinspiraatio iskee aina töissä...

–S

Vuosikymmen bloggaamista

Seuraavassa vähän metabloggaamista eli blogikirjoitus bloggaamisesta.

Alkuvuodesta mainittiin blogin juhlivan tänä vuonna kymmenvuotissynttäreitään, mutta unohdin koko asian tässä syksyllä. Vuosipäivä olisi ollut 17. syyskuuta. Itse toki loikkasin kelkkaan vasta helmikuussa 2008. Mutta että kymmenen vuotta. Voi herran pieksut. Kuten Virginia sanoi talvella: ei olisi arvannut että tästä näin pitkä rupeama tulee.

Bloggaamisesta on tullut kymmenessä vuodessa varsin tiivis osa harrastustani, eritoten tässä muutaman viime vuoden aikana, kun olen blogannut säännöllisesti tekstin tai yleensä pari viikossa ja pääsääntöisesti yksin Virginian imeydyttyä töihinsä. Tekstiä riittää yhä edelleen, vaikka tuhannen postauksen rajaa hätyytelläänkin jo (blogista on poistettu vanhentuneita tekstejä jonkin verran, joten lukumäärä ei ole tarkka). Eiväthän nämä kaikki tekstit toki ole mitään blogimaailmankirjallisuuden kirkkaimpia helmiä, mutta ainakin muutamasta postauksesta voin sanoa olevani itse ylpeä.

Olen tässä viime vuosina yrittänyt vähän ottaa opiksenikin asioita, lukenut vinkkejä ja neuvoja bloggaamiseen. Tämä bloggaamisen säännöllisyys oli yksi usein esille nouseva asia. Se nyt on oikeastaan itsestäänselvyys, ketäpä kiinnostaisi blogi, joka ei päivity. Moni business-bloggaamiseen tarkoitettu vinkki ei kuitenkaan sovellu ainakaan suoraan virtuaalihevos-bloggaamiseen. Tämä on vähän oma maailmansa ja toisaalta en kaipaa välttämättä suurta lukijakuntaa noin maailmanlaajuisesti, minulle riittäisi oikein hyvin se, että virtuaalihevostelijoiden joukossa olisi mahdollisimman paljon lukijoita. Muille ihmisillehän nämä tekstit ovat likipitäen täyttä soopaa, koska nämä nyt aina on konvertoitu jotenkin liittymään virtuaalimaailmaan.

Tietenkin blogitekstien aihepiirit liikkuvat hyvin paljon niissä aiheissa, mistä itse olen kiinnostunut, niin kuin nyt hevosten värit ja genetiikka, rodut, kasvatus, nimet ja kuvat. Uskon ja toivon että tämä innostukseni näihin aiheisiin välittyy lukijoillekin. Kun asiaa miettii, niin ovathan ne ainakin jossain määrin huomioonotettavia asioita kaikille harrastajille, vaikka varsinkin noissa väriasioissa mennään joskus paljon syvemmälle kuin perus-virtuaali-Viivin ikinä tarvitsee.

Enkä myös pelkää olla asioista jotakin mieltä, huonoina pitämäni asiat ovat saaneet kyllä kyytiä ja yleensä useammin kuin kerran. Toki mikään bloggausopas ei käske hymistellä ja yrittää olla kaikkien kanssa samaa mieltä. "En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin" ei koskaan toimi kovin pitkään. Jos mielipiteeni karkoittavat lukijoita, niin sille ei sitten mahda mitään. Eriäviä mielipiteitä saa toki esittää, mieluusti tietenkin perustelujen kera, varsinkin jos olen itse esittänyt omalle kannalleni perusteluita. Henkilöönmenevää pilkkaamista ja muuta perseilyä sen sijaan ei katsella, eipä niitä täällä ole juuri ollutkaan.

Vaikka kyllä sitä toisinaan tulee miettineeksi, että sitä on elämästään uhrannut satoja ja taas satoja tunteja virtuaalihevosista kirjoittamiseen. Virtuaalihevoset eivät oikeasti ole mitään, vain pelkkää mielikuvituksen tuotetta ja bittejä netissä. Toisaalta olen kyllä jo vuosia sitten lopettanut jonkinlaisen oikeutuksen tai järjen etsimisen tälle harrastukselle. Ei harrastusten tarvitse olla järkeviä! Jos oikein tarkkaan mietitään, lähes kaikki harrastukset ovat turhaa ajanhukkaa ja pahimmassa tapauksessa rahanhukkaakin. Sehän niiden idea onkin! Jos ei olisi, voisimme kaikki harrastaa työntekoa.

Tietenkin olen joskus miettinyt, jos tästä jotenkin voisi saada rahaa, edes vähän. Homma kaatuu siihen, että keinot ovat vähissä. Mainosbannereita en oikein suostu nielemään. Tuskin niistä suurta tulovirtaa edes saisi, sillä blogin kävijämäärät eivät ole kovin kummoiset, muutama kymmenen kävijää parhaina päivinä, mikäli Bloggerin omaan tilastointiin on luottamista. Eipä näillä kävijämäärillä ja näin rajatulla aihepiirillä ole mitään mahdollisuuksia ehdotella firmoille mitään sisältöyhteistyötäkään. Eri asia olisi, jos jokin firma tarjoaisi jotain virtuaalihevostelijoille räätälöityjä palveluita, mutta vaikka virtuaalihevostelijoita nyt jonkin verran onkin, ei harrastajamäärä ole todellakaan riittävä. Ja webbihotelliani Neutechia voisin mainostaa ilmaiseksikin. Niin että se siitä menestyvän bisnes-naisen urasta.

Mitä sitten seuraavaksi, seuraavalle vuosikymmenelle? Jaa-a, enpä tiedä. Ei tässä nyt mitään radikaaleja suunnitelmia ole olemassa, näillä samoilla eväillä varmaankin jatketaan niin kauan kuin kirjoitettavaa ja kiinnostusta riittää. Ehdotuksia, ideoita, kommentteja, moitittavaa, suosikkeja, inhokkeja ja kaikkea muuta otetaan lukijoilta vastaan. Mitä sinä haluaisit lukea seuraavana vuosikymmenen aikana?

– S

Blogin päivitystä

Tajusin tässä taannoin, että tämä blogi juhlii tämän vuoden syyskuussa kymmenvuotista taivalta. Hups! Ei tiennyt Virginia, mitä meni tekemään kun alunperin ahaltekeihin keskittyneen blogin perusti. Kysyin: ei todellakaan tiennyt eikä osannut edes arvata.

Kymmenvuotias kaunotar saattaa kaivata jo vähän laittoa. Niinpä poistin tässä jo muutamia pahasti vanhentuneita myyntipostauksia, tuskin kukaan enää haluaa ostaa virtuaalihevosta, joka on syntynyt vuonna 2010 ja kuollutkin jo muutama vuosi sitten. Joitain jätin, lähinnä tekstien takia. Pitää katsoa, jos vielä osuu silmiin jotain, mikä ei pidä enää millään tasolla paikkaansa. Yleisesti ottaen kuitenkin olen aika tarkka poistojen kanssa, monet jutut alkavat olla jo suorastaan historiallisia ja sellaisina saattavat jotakuta kiinnostaa ja ilahduttaa.

Yksi asia, joka selkeästi kaipaa kuitenkin parannusta, on vanha väriteoria-sarja. Se pulpahti vaihteeksi taas Keskustan keskusteluissa esiin ohjeeksi ja opastukseksi, mutta muutamat osat siitä ovat vahvasti vanhentuneita. Pääasiassa tämä koskee dominanttivalkoista ja noita kirjavuusasioita. Vanhentuneiden tietojen lisäksi monessa osassa on toimimattomia linkkejä, jotka pitäisi poistaa tai päivittää. Vaan eipä tuo vanhentuminen mikään ihme ole, sarja on kirjoitettu syksyllä 2008.

Otankin tästä täksi kevääksi itselleni nakin: aion päivittää väriteoria-sarjan kokonaan. Korjaan vanhentuneet tiedot, lisään kaikkea uutta tietoa, mitä väriasioista on viime aikoina tullut, korjaan tietenkin toimimattomat linkit ja ylipäänsä lisään ja vaihdan esimerkkikuvia niin että sarjasta olisi entistä enemmän iloa kaikille.

–S

Vaikeimmat blogitekstit kautta aikojen

Blogiin on tullut suollettua tekstiä jo hyvän aikaa ja olemmehan me olleet tuotteliaita, ainakin mitä määrään tulee, laatuahan se toki ei takaa. Blogiteksteissä on kuitenkin eroja: jotkut kirjoittaa suoraan lonkalta nopeasti, joidenkin kanssa taas saa painia enemmänkin. En tiedä välittyykö ero lukijoille, ehkä ja toivottavasti. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä vähän listaa siitä, mitkä tekstit ovat olleet mielestäni haastavimpia kirjoitettavia. Lista ei ole mitenkään vaikeusjärjestyksessä.

Walkerit ja soring
Tämä oli yksi ensimmäisiä tekstejä, joita tähän blogiin ylipäänsä kirjoitin ja oikeastaan se on kopio jostain foorumipostauksesta. Aihe itsessään oli kohtuullisen etova jo lähtökohtaisesti, materiaalia oli tarjolla melkoisen paljon, mutta varsinaista tarkkaa tietoa oli aika vähän, sitäkin enemmän oli julistusta soringin pahuudesta ja vääryydestä (toki se on paha asia ja ehdottomasti väärin, en minä sillä). Jouduin siis kahlaamaan melkoiset määrät tekstejä läpi saadakseni edes yleiskuvan aiheesta. Sen lisäksi se piti vielä tiivistää näppärän mittaiseksi tekstiksi, jossa tulevat kaikki pääkohdat käydyksi läpi, kuitenkin ilman turhia yksityiskohtia. Se on minulle aina vaikeata, koska pidän kovasti yksityiskohdista.

Tennesseenwalkerit ja kouluratsastus, osa 1
Toinen teksti tennesseenwalkereista, mutta se sivuaa jossain määrin myös muita askellajirotuja. Tämänkin tekstin kanssa taustatiedon etsiminen oli suhteellisen haasteellista, koska se ei näemmä ole yhtään itsestäänselvää, mitä askellajeja rodun X edustaja voi/pitää/ei saa hallita. Ja sitten vielä näiden kaikkien askellajien erot keskenään, onko diagonaalinen, onko lateraalinen, tasatahtinen, liitovaihetta vai ei, ja ennen kaikkea miten näitä kaikkia nimitetään. Siinä on myös sellainen Pandoran lipas, etten ole tohtinut oikein avata sitä vielä 7 vuoden jälkeenkään... Ehkä pitäisi, aihehan on mitä kiinnostavin.

Arvontakoneet: oikeasti satunnaisia vai leikisti satunnaisia?
Tämän tekstin pihvi on periaatteessa simppeli: miten tietokone generoi täysin satunnaisen luvun tai lukusarjan? Vastaus siihen on kaikkea muuta kuin simppeli, koska tietokoneet eivät noin vain voi keksiä mitään dataa. Onneksi kotoa löytyy kovaksikeitetty nörtti, jolta sain varsin perusteellisen selvityksen asiasta, sen tueksi mitä olin itse tonkinut. Siihen tosin meni yksi iltapäivä.

Väriteoria-sarja
Tämä väriteoria-sarja itsessään ei ollut ihan hirveän työläs kirjoitettava, se liikkuu aika perusasioissa eikä puutu esimerkiksi genetiikkaan juuri lainkaan. Aikaahan toki meni kymmenen tekstin kirjoittamiseen (ja ainakin tuo viimeisin dominanttivalkoista käsittelevä teksti on vanhentunut). Ylivoimaisesti eniten aikaa vei kuitenkin esimerkkikuvien etsiminen. Sitten muutaman vuoden kuluttua ei naurattanut yhtään, kun Sukuposti uusi ilmeisesti rakenteensa ja kaikki kuvalinkit menivät rikki. Siellä on myös muita rikkinäisiä linkkejä tällä hetkellä, mutta suurin osa toimii. Uskon vakaasti siihen, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Lyhyt perehdytyspaketti laukkaurheiluun
Aina kun otsikossa on sana "lyhyt" tai "pikaopas" tai jokin tällainen vastaava termi, se tietää sitä, että ensin on kirjoitettu teksti, josta on sitten viilattu puolet tai kaksi kolmannesta pois kadottamatta kuitenkaan faktoja. Ja se ei ole koskaan helppoa.

Knabstrupin jalostus
Tämän tekstin kohdalla taustatietoa piti toki kaivaa jonkin verran (sekä osittain kääntää sitä tanskasta), mutta haastavin, samalla onneksi hyödyllisin, osuus oli muotoilla se, että miten me teemme knn-jalostuksen ja millä perusteilla. Ionicissa oli aloitettu muiden rotujen sekoittaminen knabstrupeihin jo aikaisemmin, mutta jossain vaiheessa kävi selväksi, että jotain linjanvetoa tarvitsee tehdä sen suhteen, mitä rotuja meillä käytetään ja mitä ei. Sitten piti lähteä tutkimaan reaalimaailman rekisterien ohjeita ja niistä sitten soveltaa meille sopiva jalostusohjesääntö.

Sisäsiitos ja linjasiitos
Tämä on yksi niitä postauksia, jossa on tarjolla tiukkaa tietoa reaalimaailmankin asioista. Harmi vain ettei minulla tuolloin ollut tapana merkitä käyttämiäni lähteitä. Joka tapauksessa taustatiedon hankkimiseen sai upotettua tunteja.

Mikä vikana allowance-starteissa
Tämä teksti ei sinällään ole mitenkään erikoinen, valitan vain yhdestä asiasta eikä teksti ole enää edes ajankohtainen missään määrin. Huomionarvoisaa on se, että tällä kertaa minulla oli esittää ihan numerofaktoja valittamastani aiheesta: olin todella laskenut tietyltä aikaväliltä tietyt kriteerit täyttävät ykkösryhmän allowance-startit, niiden matkat ja osallistujamäärät. Pystyin siis osoittamaan epäsuhdan. Arvata tosin saattaa, millainen työ oli näiden kaikkien seikkojen laskemisessa käsin.

Viivat: milloin niitä käytetään ja miten ne saadaan aikaan
Tässä on nyt sitten jo lähdeluettelokin merkitty, sieltä voi käydä tarkistamassa etten ole kirjoittanut ihan puutaheinää. Tämän artikkelin eteen todellakin tuli nähtyä vaivaa kaikkine esimerkkeineen ja tämä kuuluu niihin teksteihin, joista olen ylpeä vielä tänäkin päivänä. Ja jota pitäisi itsekin kertailla säännöllisesti.

RBSH in English
Tuollaisen rotumääritelmän kääntäminen suomesta englanniksi ei ole todellakaan mikään läpihuutojuttu. Ehei, siinä täytyy olla tarkkana termien kanssa, että englanninkielinen versio kuvaa mahdollisimman tarkasti samat asiat kuin originaali.

Noki-geeni
Gulastra Plume
Joulukalenteri 8: Tetrarch-, Birdcatcher- ja Bend Or -täplät
Kun värigenetiikka vaikeaksi meni: dominanttivalkoinen ja muut siihen liittyvät värit
Joulukalenteri 3: mosaismi, kimeeri, ja brindle
Joulukalenteri 12: sabino ja sen kaltaiset kuviot
Pearl
Tässä on listattu iso läjä erilaisia väriaiheisia postauksia. Useimpien lopussa on mittavahkot lähdeluettelot, jotka kielivät siitä, että tekstejä nyt vain ei ole suoraan käännetty jostain yksittäisestä lähteestä. Ja se taas yleensä korreloi tekstin vaatimaan aikaan ja ajatustyöhön. Noista erityisen haastava oli mosaikismi, kimeeri, ja brindle -teksti, koska lähteissä käsitellyt asiat menivät osiltaan ymmärryksestäni yli kovaa ja korkealta. Sen takia siinä onkin disclaimer alussa. Toinen maininnan arvoinen on tuo uusin pearl-teksti, jossa päänvaivaa aiheutti erityisesti se periytymistaulukko.

Arabien säkäkorkeudet
Tätä tekstiä varten listasin tunnollisesti ensin kaikkien Ionicin arabien säkäkorkeudet (ja hevosten määrä lasketaan sadoissa) sekä Sukupostista löytämäni datan arabien säkäkorkeuksista. Onneksi taulukko-ohjelmat sentään laskivat noita keskiarvoja ja muita lukuja, ettei niitä pitänyt enää alkaa käsin veivata.

Joulukalenteri 19: pää rakennearvostelussa
Tämä teksti on mainittu aikaisemminkin: ensimmäisenä iltana etsitään tietoa, toisena iltana kirjoitetaan, ja kolmantena iltana kahlataan lähdemateriaalia vielä, luetaan tekstiä läpi, editoidaan, ja editoidaan vielä vähän lisää.

Eri puoliverirotujen värit
Nämä väriasiat ovat kyllä työllistäneet minua kovasti ja tämäkin teksti on yksi sellainen, jonka takia olen surffannut edestakaisin netissä, selannut sukutietokantoja, kuvia, seurannut pieniäkin johtolankoja. Eikä teksti ole vielä valmis, se ei ole sitä ikinä vaan päivitän sitä aina kun on tarvis.

Hevosten jaottelu virtuaalitalleilla
Tässä jo pelkkä tekstin pituus kielii siitä, ettei se ole syntynyt ihan vartissa. Yleensä tämänkaltaiset tekstit syntyvät siten, että hakkaan ensin puolihurmiossa näppistä aikani, haluan sanoa kaiken kaikesta. Jätän sen sitten hautumaan ja alan seuraavana päivänä katsoa uudestaan, että mitäs sitä tulikaan kirjoitettua. Sitten alkaa rankka editointi, jonka seurauksena teksti yleensä lyhenee ja asiat järjestyvät edes jotenkin loogiseksi kokonaisuudeksi.

Hevoskaupan merkitys virtuaalimaailmassa
Jalostuksen merkitys virtuaalimaailmassa
Laatuarvostelujen vaikutus virtuaalimaailmaan
Nämä ovat kolme toisiinsa osin liittyvää tekstiä, joita märehdin viikkotolkulla, hylkäsinkin ajatuksen jo kertaalleen, ja lopulta päätin jakaa kolmeen osaan.

Metsästämässä päistärikköjä RL-cobeja
Voikkoväriset RL-cobit
Nämä kaksi – jälleen kerran – väriaiheista postausta ovat lähteneet liikkeelle satunnaisesta Sukupostin selaamisesta. Joka tapauksessa se ovat vaatinut paljon Sukupostin ja muiden tietokantojen ja lähteiden penkomista, että olen saanut tehtyä jonkinlaiset johtopäätökset värien periytymislinjoista. Se on vaatinut myös paljon arvailua, molemmissa teksteissä on selitettykin sitä, miksi värien periytymislinjat eivät ole katkeamattomat.

–S

Analyysiä viime kuun postauksista

Tuossa oikealla puolella oli tovi sitten taas kysely siitä, mistä viime kuun blogipostauksesta lukijat ovat pitäneet. Samanlaisia kyselyitähän on ollut jo monen kuukauden ajan, mutta yleensä en ole ottanut niistä tuloksia talteen.

Tällä kertaa lokakuun postauksista annettiin 16 ääntä ja äänet jakautuivat seuraavasti:
1. 4 ääntä: Puoliveristen nimeämistavat
2. 3 ääntä: Esiottelyssä kuukauden valinnat, Muistosivujen anatomia, Arvioi sukupuolileima, Väritermistö ja sen muuttuminen

Tykätyimmästä postauksesta en ollut yllättynyt, koskettaahan puoliverisiin liittyvä aihe monia harrastajia, ja hevosten nimeämiseen törmäävät lähestulkoon kaikki virtuaalihevostelijat. Molemmat siis tärkeitä asioita monelle, joten ei ihme, jos teksti sai suosiota. Tällaista listaa en ole aiemmin nähnyt suomenkielisenä tai virtuaalimaailmassa yleisestikään, enkä oikeastaan missään muuallakaan näin kattavana. Ehkä tuo postaus tuli siis tarpeeseen ja monelle hyötykäyttöön.

Sen sijaan se oli yllätys, että kuukauden valintojen esittelyt saivat kolmekin ääntä. Oman näppituntumani perusteella se postaus on harvoin erityisen suosittu, osin se varmaan johtuu siitä, että se on sellainen joka kuukausi toistuva postaus eikä yleensä tarjoa hirveästi mitään erityistä tietoa, joka olisi kiinnostavaa tai uutta. Nyt kiinnostaisikin tietää tätä äänestäneiltä, että mikä lokakuun valintojen esittelyssä oli niin mielenkiintoista, että mielestänne se oli kiinnostavin postaus (toivottavasti ei siksi, että kaikki muut olivat vielä epäkiinnostavampia... Mutta jos näin oli, niin kertokaa toki!).

Muistosivujen anatomia -postauksen osasin arvata saavan ääniä, sekin on sellainen asia, mikä koskettaa useimpia harrastajia. Asiaa on käsitelty melko vähän meidän blogissa tai muuallakaan, vaikka idean sainkin ht.netin topikista. Toki tällaisissa postauksissa on aina "vaarana" se, että esitän niissä omia mielipiteitäni ja paljolti kaikenlaisia mutu-heittoja, joista eivät muut lukijat ole välttämättä lainkaan samaa mieltä. Toisaalta eihän se ole sinänsä "vaara" eikä ongelma, ei minun kanssa samaa mieltä tarvitse olla ja keskustelua tästäkin aiheesta olisi kiva käydä.

Sukupuolileiman arviointi -postaus oli vähän pettymys, kun siihen ei tullut keneltäkään minkäänlaista kommenttia. Siihen nähden postauksen saamat 3 ääntä tuntuvat ylimitoitetulta, eihän se ole kuin läjä kuvia!

Yleiset väripostaukset ovat yleensä olleet melko suosittuja, mutta sen sijaan terminologia-asiat ovat usein sellaisia, että niitä harvoin pohditaan. Tässä en puhu pelkästään virtuaalimaailmasta tai edes hevosista vaan ihan yleisestikin näin tuntuu olevan! Perustan väitteeni muutaman vuoden työkokemukseen teknisenä kirjoittajana erilaisissa projekteissa. Tosin jos virtuaalimaailmassa puljaa harvinaisempien värien kanssa, joutuu kyllä väistämättä miettimään että miksi sitä hevosen väriä nyt nimittää.

Entäs sitten nuo kokonaan ilman ääniä jääneet postaukset, kuukauden hevosmyynti, moriesianin esittely, ja tennesseenwalkerien värilistaus? Voin väittää, ettei ollut juurikaan yllätys, että nämä jäivät kokonaan ilman ääniä. Myyntipostaus on joka tapauksessa sellaista "täytemateriaalia", tulee joka kuukausi eikä sinällään sisällä mitään varsinaista tietoa mistään.
Moriesianin tilanne noin yleisesti tuli kerrottua siinä postauksessa itsessään: rotu kiinnostaa harvaa, jos ketään, ja sitä on virtuaalimaailmassa vähän, lähinnä vain meillä. Ihmekös sitten, jos rotuesittelykään ei kiinnosta.
Tennesseenwalkerien väriesittelyn olisi ehkä voinut arvella kiinnostavan muita värifriikkejä, mutta toisaalta tuossa nyt esiteltiin varsinaista väriasiaa kovin vähän.

En nyt väitä, että äänestystulokset vaikuttaisivat suoraan siihen, millaista materiaalia kirjoitan blogiin, mutta kyllä aina se varsinkin jää mieleen, jos jokin yllättävä postaus on ollut erityisen pidetty tai toisaalta ei tunnu kiinnostavan ketään. Tosin tällä hetkellä aivot ovat kroonisesti niin tyhjät, että jos saan jonkin idean, siitä on päkistettävä teksti pihalle, riippumatta siitä arvelenko sen kiinnostavan ketään vai en. Ja joulukalenteria on muuten sitten turha odotella tänä vuonna (tai ehkä sitten jos tarjoatte 24 otsikkoa valmiiksi ja mielellään vähän taustoitustakin niihin).

– S

Bloggaustahdista

Vastikään päättyi tuossa oikeassa reunassa lukijakysely bloggaustahdista, siinä kysyttiin mitä mieltä lukijat ovat tästä nykytahdista eli siitä, että blogiteksti ilmestyy kerran viikossa. Kysehän on uuden vuoden lupauksesta, jonka tulin tehneeksi. Vastaajia oli 27, niukka enemmistö (15) oli sitä mieltä, että se on ihan sopiva, 12 vastaajaa piti liian harvana, yhdenkään mielestä tahti ei ollut liian tiuha.

Olen nimittäin miettinyt sitä tässä itsekin, koska omasta mielestäni postauksia tulee nyt aika harvoin ja toisaalta niiden tuoreus saattaa kärsiä, nimittäin jos satun kirjoittamaan jostain sellaisesta asiasta, josta on vastikään ollut juttua jollain foorumilla. Toinen mietityttävä seikka on se, että jos noudatan tätä tahtia orjallisesti koko vuoden, vuoden postausmäärä on surkean vähäinen 52! Jopa taukovuonna 2011 postauksia oli enemmän, tosin silloin järjestimme ensimmäisen kerran blogin joulukalenterin. Mutta toisaalta viime vuodenkin kuukausitilastot näyttävät sen, ettei niitä aiheita ja inspiraatiota välttämättä aina ole saatavilla, joten 2 postausta per viikko voisi osoittautua hiukan liian tiukaksi aikatauluksi.

Hyvä asia tässä on säännöllisyys, vaikka toistaiseksi siitä ei ole ollut hirveästi stressiä, tässä alkuvuodesta on koko ajan jonossa vähintään parin viikon tekstit valmiina, odottamassa julkaisua. Kuukauden valintojen esittelyt vievät aina sen kuukauden ensimmäisen postauksen, käytännössä siis joka neljännen. Se ei ole erityisen hyvä asia, koska kuukauden valintojen esittelyt ovat ainakin minusta vähän sellaista "täytemateriaalia", ne eivät ole mitään kovin ihmeellisiä postauksia.

Minulla on tässä nyt mietinnän alla se, että mitä ihmettä tämän bloggailun kanssa tekisi. Riittääkö oikeasti se kerta viikkoon, pitäisikö pyrkiä kahteen postaukseen viikossa tai ehkä pitäisi luopua viikoista ja luvata postaus 5 päivän välein. En tiedä. Aina pitää muistaa myös se, että vaikka juuri tällä hetkellä on aikaa ajatella ja kirjoittaa blogipostauksia, tilanne voi muuttua yks'kaks toiseksi, mutta onhan noissa lupauksissa se hyvä puoli, että niistä voi luistaa, jos tarve tulee.

Mutta että jos sinulla on jotain sanottavaa, kysyttävää tai ehdotettavaa tähän blogiin tai bloggaustahtiin liittyen

–S

Blogikommentointiin muutoksia

*edit 31.12.14*
Lisätty myös vaihtoehto "Hyödyllistä".

Ajattelin lähestyvän uuden vuoden kunniaksi vaihtaa nuo joka tekstin alla olevat "rasti ruutuun"-pikakommentit. Aiemminhan ne olivat lähinnä siksi, että niillä sai tykätä teksteistä (miksi se oli periaatteessa fiksu idea, on selitetty omassa blogitekstissään) ja jos ei tekstistä pitänyt, sai jättää rastittamatta. Nyt vaihtoehdot ovat luin, pidin, olen samaa mieltä, ja hyödyllistä.

Luin: jos luit tekstin, niin kiva juttu. Kerro se meillekin, tämän tarkoituksena on tarjota meille kirjoittajille jonkinlaista dataa siitä, miten paljon meidän tekstejä edes luetaan. Jos siis voisimme mitä ystävällisimmin pyytää, niin rastita tämä kun olet jonkin tekstin lukenut. Tämähän ei ota vielä kantaa siihen, piditkö tekstistä tai oletko samaa mieltä.

Pidin: jos pidit lukemastasi tekstistä, sekin on hieno juttu. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa, vaan teksti on mielestäsi hyvin argumentoitu, hauska, napakka (ai meidän kirjoitukset napakoita? Sen päivän kun näkisi...), ajatuksia herättävä, informatiivinen tai jotain muuta, mitä nyt tekstiltä satut edellyttämään.

Olen samaa mieltä: tämä ei edellytä varsinaisesti sitä, että pitäisit tekstistä, mutta olet joka tapauksessa samaa mieltä meidän kanssa, ainakin suurimmaksi osaksi.
Jos taas et ole samaa mieltä, useimmiten olisi kiva lukea toki ajatuksiasi. Myös anonyymit kommentit otetaan vastaan eikä kannata pelästyä sitä, että välillä räkytämme anonyymejä puskahuutelijoita vastaan. Jos kirjoitat anonyyminä, mutta käyttäydyt asiallisesti ja esität fiksuja perusteluja ja näkökulmia, ei meillä ole mitään sinua vastaan. Minkäänlaista perseilyä emme siedä (paitsi tietenkin itseltämme, meidän blogihan tämä). Meidän blogissa riitelevät pääasiassa asiat, eivät ihmiset.

Hyödyllistä: jos sinun mielestäsi teksti tarjoaa jotain sinulle tai jollekulle muulle hyödyllistä tietoa, niin tämä on sitä varten. Monet meidän postauksistahan eivät varsinaisesti ole mielipidekirjoituksia vaan keskittyvät enemmän tietoon.

Nämä samat kommentointivaihtoehdot näkyvät myös vanhoissa teksteissä ja jos käyt niitä lukemassa, niitäkin saa mielihyvin rastitella parhaaksi näkemälläsi tavalla. Näistä rastikommenteista ei tule meille minkäänlaista ilmoitusta sähköpostiin, Bloggeriin tai muualle, mutta sen verran tulee selattua omaa blogia läpi ajoittain, että kyllä ne huomataan jossain vaiheessa.

S & Gin

PS. nuo kommentointitoiminnot eivät näy Operalla. Eivät ole koskaan toimineetkaan.