Blogiin on tullut suollettua tekstiä jo hyvän aikaa ja olemmehan me olleet tuotteliaita, ainakin mitä määrään tulee, laatuahan se toki ei takaa. Blogiteksteissä on kuitenkin eroja: jotkut kirjoittaa suoraan lonkalta nopeasti, joidenkin kanssa taas saa painia enemmänkin. En tiedä välittyykö ero lukijoille, ehkä ja toivottavasti. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä vähän listaa siitä, mitkä tekstit ovat olleet mielestäni haastavimpia kirjoitettavia. Lista ei ole mitenkään vaikeusjärjestyksessä.
Walkerit ja soring
Tämä oli yksi ensimmäisiä tekstejä, joita tähän blogiin ylipäänsä kirjoitin ja oikeastaan se on kopio jostain foorumipostauksesta. Aihe itsessään oli kohtuullisen etova jo lähtökohtaisesti, materiaalia oli tarjolla melkoisen paljon, mutta varsinaista tarkkaa tietoa oli aika vähän, sitäkin enemmän oli julistusta soringin pahuudesta ja vääryydestä (toki se on paha asia ja ehdottomasti väärin, en minä sillä). Jouduin siis kahlaamaan melkoiset määrät tekstejä läpi saadakseni edes yleiskuvan aiheesta. Sen lisäksi se piti vielä tiivistää näppärän mittaiseksi tekstiksi, jossa tulevat kaikki pääkohdat käydyksi läpi, kuitenkin ilman turhia yksityiskohtia. Se on minulle aina vaikeata, koska pidän kovasti yksityiskohdista.
Tennesseenwalkerit ja kouluratsastus, osa 1
Toinen teksti tennesseenwalkereista, mutta se sivuaa jossain määrin myös muita askellajirotuja. Tämänkin tekstin kanssa taustatiedon etsiminen oli suhteellisen haasteellista, koska se ei näemmä ole yhtään itsestäänselvää, mitä askellajeja rodun X edustaja voi/pitää/ei saa hallita. Ja sitten vielä näiden kaikkien askellajien erot keskenään, onko diagonaalinen, onko lateraalinen, tasatahtinen, liitovaihetta vai ei, ja ennen kaikkea miten näitä kaikkia nimitetään. Siinä on myös sellainen Pandoran lipas, etten ole tohtinut oikein avata sitä vielä 7 vuoden jälkeenkään... Ehkä pitäisi, aihehan on mitä kiinnostavin.
Arvontakoneet: oikeasti satunnaisia vai leikisti satunnaisia?
Tämän tekstin pihvi on periaatteessa simppeli: miten tietokone generoi täysin satunnaisen luvun tai lukusarjan? Vastaus siihen on kaikkea muuta kuin simppeli, koska tietokoneet eivät noin vain voi keksiä mitään dataa. Onneksi kotoa löytyy kovaksikeitetty nörtti, jolta sain varsin perusteellisen selvityksen asiasta, sen tueksi mitä olin itse tonkinut. Siihen tosin meni yksi iltapäivä.
Väriteoria-sarja
Tämä väriteoria-sarja itsessään ei ollut ihan hirveän työläs kirjoitettava, se liikkuu aika perusasioissa eikä puutu esimerkiksi genetiikkaan juuri lainkaan. Aikaahan toki meni kymmenen tekstin kirjoittamiseen (ja ainakin tuo viimeisin dominanttivalkoista käsittelevä teksti on vanhentunut). Ylivoimaisesti eniten aikaa vei kuitenkin esimerkkikuvien etsiminen. Sitten muutaman vuoden kuluttua ei naurattanut yhtään, kun Sukuposti uusi ilmeisesti rakenteensa ja kaikki kuvalinkit menivät rikki. Siellä on myös muita rikkinäisiä linkkejä tällä hetkellä, mutta suurin osa toimii. Uskon vakaasti siihen, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Lyhyt perehdytyspaketti laukkaurheiluun
Aina kun otsikossa on sana "lyhyt" tai "pikaopas" tai jokin tällainen vastaava termi, se tietää sitä, että ensin on kirjoitettu teksti, josta on sitten viilattu puolet tai kaksi kolmannesta pois kadottamatta kuitenkaan faktoja. Ja se ei ole koskaan helppoa.
Knabstrupin jalostus
Tämän tekstin kohdalla taustatietoa piti toki kaivaa jonkin verran (sekä osittain kääntää sitä tanskasta), mutta haastavin, samalla onneksi hyödyllisin, osuus oli muotoilla se, että miten me teemme knn-jalostuksen ja millä perusteilla. Ionicissa oli aloitettu muiden rotujen sekoittaminen knabstrupeihin jo aikaisemmin, mutta jossain vaiheessa kävi selväksi, että jotain linjanvetoa tarvitsee tehdä sen suhteen, mitä rotuja meillä käytetään ja mitä ei. Sitten piti lähteä tutkimaan reaalimaailman rekisterien ohjeita ja niistä sitten soveltaa meille sopiva jalostusohjesääntö.
Sisäsiitos ja linjasiitos
Tämä on yksi niitä postauksia, jossa on tarjolla tiukkaa tietoa reaalimaailmankin asioista. Harmi vain ettei minulla tuolloin ollut tapana merkitä käyttämiäni lähteitä. Joka tapauksessa taustatiedon hankkimiseen sai upotettua tunteja.
Mikä vikana allowance-starteissa
Tämä teksti ei sinällään ole mitenkään erikoinen, valitan vain yhdestä asiasta eikä teksti ole enää edes ajankohtainen missään määrin. Huomionarvoisaa on se, että tällä kertaa minulla oli esittää ihan numerofaktoja valittamastani aiheesta: olin todella laskenut tietyltä aikaväliltä tietyt kriteerit täyttävät ykkösryhmän allowance-startit, niiden matkat ja osallistujamäärät. Pystyin siis osoittamaan epäsuhdan. Arvata tosin saattaa, millainen työ oli näiden kaikkien seikkojen laskemisessa käsin.
Viivat: milloin niitä käytetään ja miten ne saadaan aikaan
Tässä on nyt sitten jo lähdeluettelokin merkitty, sieltä voi käydä tarkistamassa etten ole kirjoittanut ihan puutaheinää. Tämän artikkelin eteen todellakin tuli nähtyä vaivaa kaikkine esimerkkeineen ja tämä kuuluu niihin teksteihin, joista olen ylpeä vielä tänäkin päivänä. Ja jota pitäisi itsekin kertailla säännöllisesti.
RBSH in English
Tuollaisen rotumääritelmän kääntäminen suomesta englanniksi ei ole todellakaan mikään läpihuutojuttu. Ehei, siinä täytyy olla tarkkana termien kanssa, että englanninkielinen versio kuvaa mahdollisimman tarkasti samat asiat kuin originaali.
Noki-geeni
Gulastra Plume
Joulukalenteri 8: Tetrarch-, Birdcatcher- ja Bend Or -täplät
Kun värigenetiikka vaikeaksi meni: dominanttivalkoinen ja muut siihen liittyvät värit
Joulukalenteri 3: mosaismi, kimeeri, ja brindle
Joulukalenteri 12: sabino ja sen kaltaiset kuviot
Pearl
Tässä on listattu iso läjä erilaisia väriaiheisia postauksia. Useimpien lopussa on mittavahkot lähdeluettelot, jotka kielivät siitä, että tekstejä nyt vain ei ole suoraan käännetty jostain yksittäisestä lähteestä. Ja se taas yleensä korreloi tekstin vaatimaan aikaan ja ajatustyöhön. Noista erityisen haastava oli mosaikismi, kimeeri, ja brindle -teksti, koska lähteissä käsitellyt asiat menivät osiltaan ymmärryksestäni yli kovaa ja korkealta. Sen takia siinä onkin disclaimer alussa. Toinen maininnan arvoinen on tuo uusin pearl-teksti, jossa päänvaivaa aiheutti erityisesti se periytymistaulukko.
Arabien säkäkorkeudet
Tätä tekstiä varten listasin tunnollisesti ensin kaikkien Ionicin arabien säkäkorkeudet (ja hevosten määrä lasketaan sadoissa) sekä Sukupostista löytämäni datan arabien säkäkorkeuksista. Onneksi taulukko-ohjelmat sentään laskivat noita keskiarvoja ja muita lukuja, ettei niitä pitänyt enää alkaa käsin veivata.
Joulukalenteri 19: pää rakennearvostelussa
Tämä teksti on mainittu aikaisemminkin: ensimmäisenä iltana etsitään tietoa, toisena iltana kirjoitetaan, ja kolmantena iltana kahlataan lähdemateriaalia vielä, luetaan tekstiä läpi, editoidaan, ja editoidaan vielä vähän lisää.
Eri puoliverirotujen värit
Nämä väriasiat ovat kyllä työllistäneet minua kovasti ja tämäkin teksti on yksi sellainen, jonka takia olen surffannut edestakaisin netissä, selannut sukutietokantoja, kuvia, seurannut pieniäkin johtolankoja. Eikä teksti ole vielä valmis, se ei ole sitä ikinä vaan päivitän sitä aina kun on tarvis.
Hevosten jaottelu virtuaalitalleilla
Tässä jo pelkkä tekstin pituus kielii siitä, ettei se ole syntynyt ihan vartissa. Yleensä tämänkaltaiset tekstit syntyvät siten, että hakkaan ensin puolihurmiossa näppistä aikani, haluan sanoa kaiken kaikesta. Jätän sen sitten hautumaan ja alan seuraavana päivänä katsoa uudestaan, että mitäs sitä tulikaan kirjoitettua. Sitten alkaa rankka editointi, jonka seurauksena teksti yleensä lyhenee ja asiat järjestyvät edes jotenkin loogiseksi kokonaisuudeksi.
Hevoskaupan merkitys virtuaalimaailmassa
Jalostuksen merkitys virtuaalimaailmassa
Laatuarvostelujen vaikutus virtuaalimaailmaan
Nämä ovat kolme toisiinsa osin liittyvää tekstiä, joita märehdin viikkotolkulla, hylkäsinkin ajatuksen jo kertaalleen, ja lopulta päätin jakaa kolmeen osaan.
Metsästämässä päistärikköjä RL-cobeja
Voikkoväriset RL-cobit
Nämä kaksi – jälleen kerran – väriaiheista postausta ovat lähteneet liikkeelle satunnaisesta Sukupostin selaamisesta. Joka tapauksessa se ovat vaatinut paljon Sukupostin ja muiden tietokantojen ja lähteiden penkomista, että olen saanut tehtyä jonkinlaiset johtopäätökset värien periytymislinjoista. Se on vaatinut myös paljon arvailua, molemmissa teksteissä on selitettykin sitä, miksi värien periytymislinjat eivät ole katkeamattomat.
–S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti