Ajatuksia VRL:stä

VRL on ollut taas tapetilla pitkin talvea. Milloin se syrjii ulkomaalaisia (uskomatonta rasismia!), milloin ylläpito suosii kavereitaan (hyi hyi!) tai sorsii joitakuita muita (sääl sääl), milloin sitä ja milloin tätä. Ihan sitä samaa perusp*skaa mitä VRL on saanut niskaansa varmaan koko historiansa ajan, paitsi tuo ulkomaalaisaspekti on uusi juttu.

© Tumisu/Pixabay

Yksi asia näissä kaikissa valituksissa särkee meikäläisen silmää ja päätä. VRL:stä puhutaan välillä kattojärjestönä, välillä liittona tai muuna tällaisena hyvin virallisen kuuloisena instanssina. Lisäksi muistetaan joka välissä korostaa, ettei tässä nyt hyökätä ketään vastaan henkilökohtaisesti vaan tässä hyökätään sitä VRL-nimistä byrokraattista, kasvotonta monoliittia vastaan. Rintamalinjat ovat kuin populismin oppikirjasta: on se hyvä kansa ja sitä alistaa paha eliitti eli VRL, noin karrikoidusti.

Ongelmahan tässä on se, että ei VRL ole mikään monoliitti eikä se ole kattojärjestö eikä se ole liitto. Sitä kyllä sanotaan liitoksi, muttei siellä taustalla ole mitään varsinaista organisaatiota. VRL ja sen ylläpito on käytännössä ryhmä harrastajia, samanlaisia kuin sinä ja minä ja tuo tuossa vieressä. Se ei-henkilökohtaiseksi tarkoitettu hyökkäys osuu heihin kyllä ihan henkilökohtaisesti, haluttiin sitä tai ei. On vain helpompi sanoa, että VRL möhlii ja on epäreilu ja tyhmä kuin sormella osoittaa jotakuta toista harrastajaa, vaikka sama asia se on. Mutta jos sovittaisiin yhdessä kaikki, ettei käytetä enää ikinä fraasia "En halua hyökätä ketään vastaan henkilökohtaisesti".

Joku sanoi keskustelun tiimellyksessä erittäin viisaasti, että VRL koostuu riviharrastajista, ei mistään johtamisen, viestinnän tai diplomatian ammattilaisista. Tämä on ensinnäkin äärimmäisen totta ja toiseksi äärimmäisen hyvä jok'ikisen muistaa. Siihen nähden VRL:ltä vaaditaan tosi paljon epärealistisia asioita: pitäisi osata kommunikoida ammattimaisesti, pitäisi vastata aina asiallisesti kaikkeen epäasialliseenkin, pitäisi muistaa olevansa nöyrä kansan palvelija. Mutta kun VRL ei ole mikään yhdistys, liitto tai yritys, eikä sillä ole kriisiviestintään erikoistunutta viestintäosastoa, jossa ryhmä ammattilaisia selvittelisi päivät läpeensä, miten mihinkin tulipaloon kannattaisi reagoida. Luulen, että VRL:n ylläpito varmaan toivoo että olisi, mutta näillä nyt on mentävä.

VRL ei varmasti ole täydellinen. Kuka meistä olisi? Kannatankin pääasiassa yleistä piponhölläystä sen suhteen, mitä VRL:ltä odotetaan. Nyt tuntuu siltä VRL:lle on annettu pahiksen rooli (se paha eliitti!) eikä se taida päästä siitä, vaikka vastaisi mitä ja miten kauniisti tahansa. Viivytteli kuitenkin liikaa vastauksessa tai pilkku oli väärässä kohdassa. Ihme jos ei kiinnosta sitten varsinaisesti keskustella.

Ja jotta kellekään ei jäisi vähäisintäkään epäselvyyttä, minulla ei ole mitään tekemistä VRL:n tai sen ylläpidon kanssa. En ole itse ylläpidossa, en edes missään vastuutehtävissä paitsi umpilaiskana ARJ:n kakkospitäjänä ja liki työttömänä VSN-tuomarina. Enkä tunne ylläpidon tyyppejä kovin läheisesti harrastuksen tiimoilta, niin että kenenkään ei tarvitse epäillä tämän tekstin olevan VRL:n tilaamaa propagandaa. Minua nyt vain nyppii henkilökohtaisesti.

Koska VRL on kuitenkin kannatettava asia, muistakaa osallistua sen ylläpidon kustannuksiin. Lisätietoa löytyy tammikuisesta postauksestani, josta on linkit eteenpäin.

Kadonneiden listan kuulumisia

Marraskuussa esittelin koostamaani kadonneiden hevosten listaa täällä blogissa (Kadonneiden hevosten lista). Sinänsä listalle ei kuulu mitään erikoista. Olen jatkanut sen päivittämistä ja lisännyt hevosia ja linkkejä sinne aina kun on ollut tarpeen. Itselleni se on osoittanut hyödyllisyytensä juuri siinä asiassa, mitä varten sen alunperin teinkin: kaikkia linkkejä ei tarvitse kaivaa Archivesta, Googlesta tai VRL:stä, kun ne löytyvät listasta.

On siitä muillekin ollut jo apua. Taannoin Keskustassa kyseltiin yhden ikivanhan puoliverisen sukua, kun kysyjä ei mistään itse löydä. Hevonen itse oli ihan tuntematon nimi minulle, kasvattajanimikään ei aluksi sanonut mitään, mutta olin varma että olin nähnyt sen jossain. Lähdin katsomaan tuota listaani, löysin sieltä hevosen, jolla oli sama kasvattajanimi ja selvisi, että kyseessä on Brise Estaten kasvatti. Suuntasin seuraavaksi BE:n kasvattilistalle ja sieltä löytyikin kyseinen hevonen ja sen vanhemmat. Vanhempien linkit löytyivät kadonneiden listalta, niin että niitä ei tarvinnut sen enempää edes etsiä, kun sai ne nimet ensin selville.

Kuten esittelyssä kerroin, tuo lista keskittyy paljolti niihin hevosiin, joita löytyy minun hevosteni sukutauluista. Eihän mitään täydellistä kadonneiden virtuaalihevosten listaa koskaan saisi aikaiseksi, joten tallennan tuonne niitä tietoja, joista on minulle itselleni hyötyä. 

Ihan aina tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kun tarpeeksi myllää internettiä, tulee välillä vastaan sellaisia asioita, jotka vain haluaa tallettaa, koska ei ole yhtään varma milloin niihin törmää seuraavan kerran. Niinpä olen lisännyt listalle hevosia, joilla katson olevan jonkinlaista historiallista arvoa, vaikken ainakaan minä niitä linkkejä mihinkään varsinaisesti tarvitse.

Erään kerran osuin Archivessa vanhan Kalmoniemen sivuille. Tallensin sieltä tuonne listalle aivan kaiken, koska ne ovat hyvin vanhoja hevosia. Harmi kyllä hevoset olivat pääasiassa puoliverisiä, Meepun aikaisia kalmoniemeläisiä ei juurikaan löytynyt. Mutta ne olivat silti tosi vanhoja puoliverisiä!

Toisella kerralla onnistuin löytämään Archivesta Quieron Angelfiren aikaisia sivuja, jostain vuodelta 2002. Sieltä löysin jonkin verran vanhojen ahaltekien sivuja. Joukossa oli paljon sellaisia hevosia, jotka ovat olleet kateissa 20 vuotta ja joista Gin ja myöhemmin minä olemme tallentaneet tietoja ensin VATYn sivuille ja myöhemmin kadonneiden ahaltekien blogiin. Nyt osalle niistä löytyi ihan oikeat sivut. Monen kohdalla se oli yllätys ainakin minulle.

Kohnasin läpi Marinean nettiin tallennettua arkistoa ja lisäsin sieltä hevosia myös. Tekkejä oli tietysti paljon, mutta paljon oli kaikenlaista muutakin. Katselin sieltä useampaa vanhaa oria ja pohdin, joskohan niistä vielä löytyisi vaikka pakastetta jostain... Niinkuin nyt vaikka arabiori Taikajoen Abracadabra. Pitäisi saattaa tämä projekti loppuun ja tehdä sitten sama Tijuanan arkistolle. Olettaisin, että tuolta listalta nekin hevoset saattaisivat ehkä paremmin löytyä.

Sen Brise Estaten mainitsinkin jo ja olen lisäillyt myös sen hevosia, vaikka ne eivät teknisesti ottaen olekaan kadonneita. BE:n sivut nimittäin toimivat vielä, vaikka talli onkin lopettanut joskus vuoden 2002 tienoilla. BE:ssä kuitenkin oli useampia hevosia, joilla on ollut jokin toinenkin osoite, joka sittemmin on kadonnut. Sen takia ne hevoset ovat päätyneet kadonneiden listalle. Tämä lienee seurausta siitä, että entivanhaan yksi hevonen saattoi kiertää useammalla omistajalla elämänsä aikana. Sen vuoksi niitä kadonneita tai toimivia osoitteita yhdelle hevoselle saattaa olla useampia.

Vaikka kyllä minä ajattelin jo vähän, että mihinköhän sitä päätyy tuon listansa kanssa. Siinä on jo tällä hetkellä yli 50 välilehteä. Pisimmässä listassa (arabit) on miltei 600 hevosta. Onneksi tuo Google Docs nyt tuntuu toimivan suhteellisen rivakasti vaikka dokumentilla olisikin kokoa yli kaiken järjen. Ja eihän tuo ole muuta kuin tekstidataa, niin että sinänsä varmaan kestää kasvattaa vielä. En nimittäin halua lukea iltapulujen lööpeistä: "Suomalaisen naisen jättitiedosto räjäytti Googlen serverit – katso järkyttävät kuvat!"

Viikon vinkit

Se on toki tunnettu tosiasia, että erilaiset vinkit ovat käytännöllisiä yleensä vain vinkin keksijälle itselleen. Muut tekevät asioita toisella tapaa ja heillä on sitten taas omat kikkansa, joista ei välttämättä ole avuksi muille. Siitä huolimatta ajattelin jakaa muutamia käyttämiäni konsteja siltä varalta, että jos niistä vaikka olisikin apua jollekulle.

Hakutoiminto Bob Langrishin galleriassa

Bob Langrishin galleriat ovat hyvin laajat. Itse silloin joskus aikojen alussa etsin kuvia lähinnä vain Breed-gallerian alta, jossa kyllä on paljon rotuja ja kuvia, muttei kuitenkaan kaikkia. Hakukenttä löytyy sivun yläosasta otsikon alapuolelta. Kun siihen kirjoittaa esimerkiksi rodun nimen, haku löytää kaikki kuvat, joiden tiedoista se sana löytyy. Tällöin saattaa löytää hyvinkin paljon kaikenlaista sellaista, jota ei pelkistä rotugallerioista löydy.

Nimien keksimisen tueksi DVV ja Kotus

Harvoin sitä tulee itse keksittyä nimiä hahmoilleen, kun ei minulla niitä tarinahahmoja kovin monta ole. Aina joskus kuitenkin täytyy kehitellä uusia henkilöitä, vaikka sitten vain sivuhahmoja tarinan tueksi. Nimien keksiminen näille on vähintään yhtä hankalaa kuin virtuaalihevosille!

Apuna käytän Digi- ja väestötietoviraston mainiota Nimipalvelua, josta voi etsiä käytössä olevia ja olleita sukunimiä. Sieltä voi hakea myös etunimiä ja tilastotietoja niistä. Toinen hyödyllinen linkkivinkki on Kotimaisten kielten keskuksen koostama lista uudissukunimistä.

Etunimien kanssa auttaa myös Ylen artikkeli Kuinka retro etunimesi on. Sinne on koostettu tilastoja etunimistä ja niiden suosiosta eri vuosina. Tämä on tosi käytännöllinen, jos tarvitsee miettiä uskottavanoloisia nimiä eri-ikäisille hahmoille. 

VRL:n hakutoiminnon täysimittainen hyödyntäminen

Olen törmännyt VRL:n hevosrekisterihaun kanssa toisinaan siihen, että haku ei löydä nimen perusteella hevosta, vaikka se rekisterissä onkin. Yleensä nykyään kyseessä ovat hyvin vanhat hevoset, jotka on rekisteröity ennen VRL:n uudistusta vuonna 2009-10. En tiedä, muuttuiko tuossa muutoksessa jotenkin merkistö tai niiden käsittely.

Tuorein esimerkki on mft-ori PI's Can't Handle. Jos kirjoitat tuon nimen VRL:n hakukenttään, tulokseksi ei tule mitään, vaikka nimi on takuulla oikein. Tässä ei ole kyse edes siitä, että nimessä olisi varsinaisen heittomerkin (') sijaan käytetty akuuttia (´). Tämä on muuten yksi juttu, joka saattaa sotkea hakuja, koska haku käsittää nämä tietenkin eri merkeiksi.

Tuo mainittu ori löytyy rekisteristä kyllä, jos haet määreellä PI's Can't* tai *Handle. En tiedä mikä ihme tuota välilyöntiä sanojen Can't ja Handle välissä mahtaa vaivata, kun se ei suostu löytymään. Vastaavia tapauksia on useampia, esimerkiksi Moderato K, Azjihimba Zeni ja Black River's Cassidy Rog, kaikki vanhoja nimiä.

Joskus VRL:n rekisteriä kaivaessa onkin fiksuinta hakea vain yhdellä sanalla tai sanan osalla. Tällöin kannattaa varmuuden vuoksi tietysti valita se hakutermi sellaiseksi, ettei siinä ole noita mahdollisesti vaikeita lainausmerkkejä tai muita erikoismerkkejä. Niin ja täysiveristen kanssa ei voi koskaan tietää, onko hevonen rekisteröity ox-/xx-/x-päätteellä vai ilman, joten pääte pois ja asteriski tilalle.

Kopioi apinana

Minä en koskaan halua kirjoittaa mitään, jos sen voi kopioida jostain. Olen välillä naureskellut itsekseni, että minun näppäimistöstäni varmasti pettää ensimmäisenä ctrl-painike ja toisena kirjaimet c ja v. Minulla on virtuaalihevostelua varten tekstitiedosto, johon olen koonnut kaikenlaisia hyödyllisiä koodeja ja muita tekstinpätkiä. Se on aina tekstieditorissa auki ja käyn sieltä kopioimassa tarvitsemiani asioita. Sieltä löytyy mm. valmis linkki VRL-profiiliin, johon tarvitsee vain kopioida hevosen oma VH-tunnus, varsataulukot oreille ja tammoille ja ikiaikainen hankaluus, voikkogeenin html-koodi C^CR.

Gmailin labelit

Jos minun täytyy osallistua perinteisiin kilpailuihin, haluan tehdä sen ehdottomasti sähköpostitse. Kaikenlaiset valmiit lomakkeet ja foorumiosallistumiset ovat pahasta, sillä niistä ei jää minkäänlaista muistijälkeä. Sähköpostista ilmoittautumiset löytyvät kätevästi lähetetyistä viesteistä vielä vuosienkin päästä.

Gmailin nerokkuus piilee sen labeleissa. Minulla on oma label kisailmoille ja jos vain suinkin jaksan ja muistan, merkitsen ilmoittautumispostit heti Kisailmot-labelilla. Sitten joskus aikojen kuluttua käyn tarkistamassa tulokset ja kirjaan sijoitukset hevosten sivuille. Kun tämä on tehty, merkitsen sähköpostin labelilla Kisailmot - katsottu. Näen siis heti jo viestilistasta, että tämän ja tuon kisailmon olen käynyt katsomassa jo, ei tarvitse enää vaivata päätään sillä. Voisihan ne katsotut ilmoittautumispostit tietysti poistaakin...

VRL:n massarekisteröinti

Massarekisteröinnistä olen kirjoittanutkin blogissa vuonna 2022 (Joulukalenteri 16: massarekisteröinti), joten en puutu siihen sen enempää. Tyydyn vain toteamaan, että massarekisteröinti tekee elämästä ja kaikesta niin paljon ihanampaa. Jos olet eri mieltä, hanki ensin 3000 virtuaalihevosta ja hakkaa ne omin pikku kätösin yksi kerrallaan rekisteriin. Saatat muuttaa mielesi.

Jos sinulle on jokin hyväksi havaitsemasi kikka-kolmonen, niin kerro ihmeessä!

Älä poista sitä hevosen vanhaa sivua!

Ainahan virtuaalimaailmassa hevosten sivuja on kadonnut. Toisinaan asialle ei voi mitään, kuten silloin kun jokin ilmaispalvelin päättää lopettaa toimintansa. Toisinaan asialle voisi jotain, mutta käytännössä se ei olisi järkevää. Näin esimerkiksi silloin kun harrastustaan lopettava henkilö irtisanoo domaininsa, koska ei halua maksaa siitä enää. Mutta joskus sivuja poistetaan ihan silkasta ajattelemattomuudesta tai ainakaan minä en keksi muuta syytä.

Olen viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa myyjä poistaa hevosen vanhan sivun netistä välittömästi kun on ostaja on ilmoittanut uuden osoitteen. Eihän se toki mikään uusi juttu ole, mutta se on äärimmäisen huono tapa. On enemmän kuin todennäköistä, että sille vanhalle sivulle on linkkejä jostain muualta: vanhempien sivuilta, varsojen sivuilta, kasvattilistalta. Kun sivu poistetaan, jok'ikinen näistä linkeistä menee rikki. Ja jos sivu poistetaan heti kun hevonen on myyty, ei kukaan edes saa minkäänlaista mahdollisuutta päivittää linkkejä.

Vähän samaa sukua tälle idiotismille on se, että hevosen vanha sivu kyllä jätetään olemaan, mutta mihinkään ei merkitä sitä, että se on myyty. Tämä ei ole ehkä niin tyhmä tapa kuin sivujen poisto kokonaan, mutta mistäs muut harrastajat tietävät, että hevonen onkin myyty? Eivät mistään, jos sitä ei kerrota.

Näin ei todellakaan saisi tehdä! Oikea tapa hoitaa asia on se, että vanhalle sivuille linkitetään uuden sivun osoite ja jätetään vanha sivu olemaan. Tällöin yksikään linkki ei mene rikki. Sen sijaan kaikki sivuille tulevat saavat tiedon, että hevonen on myyty ja uuteen osoitteeseen pääsee klikkaamalla tuosta linkistä. Helppoa ja yksinkertaista ja – ah! – niin toimivaa.

Joku siellä takarivissä nyt vikisee, että kannattaisi varmaan pitää hevosten VRL-profiileissa linkit ajan tasalla. Sieltä voi sitten tarkistaa mistä hevosen löytää. Se on toki hyvä ajatus ja suositeltavaa noin yleisesti. VRL-profiilin avaaminen vaatii kuitenkin aina yhden klikkauksen enemmän. Pahimmassa tapauksessa hevosta pitää mennä nimen kanssa rekisteristä etsimään. Ei sitä aina jaksa, viitsi tai ehdi. Minä ainakin olen allerginen kaikelle ylimääräiselle työlle. Ja mitäs jos VRL ei jonain kauniina päivänä toimi? Mistäs silloin tarkistetaan? Uskokaa kun sanon, ettei Googlekaan kaikkea tiedä ja löydä.

Olen allerginen myös kaikenlaiselle tiedon poistamiselle. Jos itse myyn hevosen, en poista sen tietoja sivuilta. Merkitsen hevosen myydyksi ja linkitän uuteen osoitteeseen. Jos hevosen uudet sivut joskus katoavat, sen perustiedot ja jokin linkitettävä sivu säilyy Ionicissa tai Gin Ahaltekissä. Osin tämä on oma vastalauseeni hevosten katoaville sivuille. Täydellisessä maailmassa hevosen sivulta toiselle kulkisi katkeamaton linkkiketju, joka johtaisi lopulta siihen tuoreimpaan osoitteeseen eikä tämmöistä varmistusta tietojen pysymisestä tarvittaisi.

Nykyään en poista edes kuvaa hevosen vanhalta sivulta. Linkitän nimittäin joskus täältä blogista tai Keskustasta varsinkin värien esimerkkejä omien hevosteni sivuille. Silloin on kiva, että linkin takaa löytyy myöhemminkin se tarkoittamani kuva vaikka hevonen olisikin myyty. Mutta se on eri juttu se.

Jos aletaan filosofoida, toimivat linkit ovat koko internetin perusta. Laitteet ovat yhteydessä toisiinsa, vaikka sitä yhteysmetodia kutsutaan protokollaksi, ei linkiksi, mutta idea on sama. Linkit nettisivuilta toisille tekevät internetistä internetin, tietoverkon. Muutenhan tämä olisi vain tolkuton läjä yksittäisiä sivuja, joita kukaan ei löytäisi ikinä. Niin että ole kiltti äläkä riko toimivia linkkejä ilman todella pätevää syytä.