Joulu on tänään enemmän kuin ovella, se kolkuttelee hyvinkin jo porstuassa.
Myös joulukalenteri on saatu pakettiin tältä vuodelta. Joulukalenteri blogissa on hyvä idea, koska meille kuitenkin aina kertyy aiheita, joista pitäisi kirjoittaa, mutta kun ei oikein saa aikaiseksi. Joulukalenteri vähän niinkuin pakottaa tarttumaan niihinkin aiheisiin, joista ajattelee ettei se kiinnosta ketään tai että se ei ole ylipäänsä sopiva aihe käsiteltäväksi tai että ainakin ihmiset suuttuvat ja loukkaantuvat siitä. Juu, me emme ole mitään joulumielen suurlähettiläitä ainakaan virtuaalimaailmassa, joten voimme kirjoittaa joulukalenteriimme ihan mitä vain. Nyt kirjoittamattomien aiheiden listaa on saatu taas vähän karsittua, mutta eiköhän ensi vuonna saada taas aiheideoita kasaan sen verran, että turinaa riittää.
Kaikesta huolimatta ja molempien puolesta:
Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille, satunnaisille ja vakituisille, anonyymeille ja nimellään kommentoiville, nuorille ja vanhoille, aloitteleville ja vanhoille harrastajille. Sikakisaajille ja luonteiden kirjoittajille. Laatuarvostelupalkintojen haalijoille ja niille joita asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Poniharrastajille ja puoliverikasvattajille. Piirtäjille ja valokuvaajille. Tasapuolisesti aivan kaikille!
t. Sirpa ja Virginia
Gin Ahaltekin ja Ionicin yhteinen blogi. Asiaa virtuaalihevosten kasvatuksesta, omistamisesta, kilpailuttamisesta, kilpailemattomuudesta, kuvista ja ylipäänsä kaikenlaisista virtuaalimaailman ilmiöistä. Kommentoida saa.
maanantaina, joulukuuta 24, 2012
sunnuntai, joulukuuta 23, 2012
Joulukalenteri 23: Rodut ja niiden harvinaisuus
Katselin tässä mielenkiinnolla NJ:n rotulistoja ja niihin tehtyjä uudistuksia. Myönnän etten ollut koskaan pitänyt NJ:n suorastaan muinaista harvinaisten rotujen listaa erityisen hyvänä, koska siellä oli sellaisia rotuja, jotka eivät olleet oikeasti harvinaisia (mm. puoliveriset, kuten westfalen ja selle francais, eivät periaatteessa rotuina yleisiä, mutta puoliverinen kuin puoliverinen) ja toisaalta sieltä puuttui joitain rotuja, jotka ovat harvinaisia (angloarabi). Uudet listat ovat paljon paremmin ajan tasalla ja muutenkin fiksumpia.
Tosin ihan kaikesta en ole uudenkaan listan kanssa samaa mieltä, harvinaisista hevosista on poistettu ahaltek ja minusta tekke ei nyt ole mikään erityisen yleinen rotu. Totta kyllä, minulla itselläni on useampi sata ahaltekiä, mutta muut tekkeomistajat ovat aika harvassa ja heillä ei hevosia ole yleensä kovin suuria määriä. Toisaalta sekin kyllä on totta, että ahaltek ei ole sieltä harvinaisemmasta päästä lainkaan.
Ja jonkin rodun harvinaisuuden tai yleisyyden määritteleminen on virtuaalimaailmassa vaikeata, oikeastaan mahdotontakin, koska ei ole määritelty edes sitä, mitä tarvitaan siihen että rotu ei ole harvinainen. Kuinka monta kasvattajaa, kuinka monta hevosta, kuinka monta omistajaa tarvitaan. Ainakaan minun mielestäni se ei riitä, että jollain rodulla on vain yksi tai kaksi aktiivista kasvattajaa, vaikka ne olisivatkin isoja kasvattajia ja hevosten lukumäärä suuri. Riskinä on nimittäin aina se, että jos se yksi iso kasvattaja lopettaa ja hukkaa hevosensa, koko kyseisen rodun hevoskanta voi romahtaa.
Esimerkiksi terskinhevonen, se on meillä iso rotu, hevosia on pitkälti toista sataa kappaletta. Meidän lisäksi Cendarlessa ja Kerpalla niitä on jonkin verran lisää ja hekin kasvattavat ainakin jossain määrin. Sitten on pari aloittelevaa tallia, jotka aikovat ottaa terskin jossain vaiheessa listoilleen. Hevosten lukumäärä voi siis olla yli pari sataa, mikä minusta on aika iso määrä jo, muttei terskinhevosesta silti voida puhua minään yleisenä rotuna, kun sitä on niin harvalla omistajalla.
Olen yrittänyt jotain tuosta harvinaisuudesta raapustella VirtuaaliWikiin ja tulen siellä maininneeksi "perinteen" ja "tuttuuden", joka jossain määrin vaikuttaa siihen, miten harvinaiseksi tai yleiseksi jokin rotu mielletään. Tosin artikkeli on NJ:n rotulistojen uudistuttua vähän ajastaan jäljessä. Esimerkkinä on mainittu angloarabi, joka oli todellakin kesään 2012 asti NJ:n mukaan ei-harvinainen rotu vaikka taatusti hevosia ei ollut kuin kourallinen ja kasvattajia ei oikeastaan yhtään. Mutta kun se on niin tuttu ja tunnettu rotu, toisin kuin vaikka jokin terskinhevonen tai kalliovuortenponi!
Muita tällaisia "kärsijöitä" ovat olleet newforest, connemara ja ehkä shetlanninponikin, jossain vaiheessa ainakin kahta ensinmainittua rotua ei kasvattanut juuri kukaan. Shetlanninponi oli hyvin yleinen virtuaalimaailman alkuvuosina, kasvattajia oli paljon, alkaen aina Liinusta ja Greymaskista, mutta myöhemmin tuli jonkinlainen romahdus. Ihmiset kai tajusivat, ettei shetlanninponilla tee oikein mitään kilpakentillä ja kun kilpaileminen esteillä ja koulussa oli se must-juttu, niin ravi- tai valjakkoshettis ei ollut kuulunut toiverotujen top teniin. Tällä hetkellä en tiedä mikä on shettisten tilanne, ravipuolella niitä kuitenkin tuntuu olevan, mutta jos minun pitäisi lonkalta heittää jokin toimiva shettissiittola, niin hiljaista olisi.
Ja väitän kyllä, etteivät connemara tai nyffikään ole tällä hetkellä mitään supersuosittuja rotuja. Muutamia aktiivisia kasvattajia on, osa ymmärtääkseni jossain määrin pitkäikäisiäkin, mutta elossa ja käytössä olevien ponien lukumäärä saattaa hyvinkin jäädä pienemmäksi kuin edellä mainitulla, harvinaiseksi määritellyllä terskinhevosella.
Minä olen puhunut aina silloin tällöin näistä kymmenen vuoden takaisista rotubuumeista. Oli tekkebuumi, welshbuumi, haflingerbuumi, tinkerbuumi, clevelandinruunikoillakin oli omansa, muttei niin iso. Jostain vain ilmestyi uusi siittola tai jokin vanhempi siittola sai kovasti julkisuutta uudehkon rotunsa kanssa ja sitten yhtäkkiä sitä rotua halusivat kaikki. Uusia siittoloita perustettiin, monet ihmiset hankkivat rodun yksilöitä itselleen ja rotu oli hetken aikaa todella hot ja in. Yleensä nämä eivät kestäneet kovin kauaa, vastaperustetut siittolat unohdettiin ja kasvatteja ei enää revitty käsistä.
Rotubuumit ovat sittemmin kadonneet johonkin tai minä en vain huomaa niitä. Ehkä niistä on tullut pienimuotoisempia, nyt voi olla menossa koulupuoliveribuumi, kun kesällä suosittiin estepuoliverisiä tai toisinpäin. Myös welshit saattavat elää jonkinlaista noususuhdannetta, mutta toisaalta welshit ovat porskuttaneet pinnalla jo pitkään eikä niiden statusta yhtenä suosituimmista poniroduista uhkaa mikään. Myös ratsuponeilla olen ollut haistavinani jonkinlaista yleistymistä, mutta se on ymmärtääkseni pidemmän aikavälin kuvio. Jos jollain on vastakkaisia käsityksiä asioista tai vahva tuntuma siitä, että jokin buumi on tulossa tai menossa, tuokoon esiin.
Mutta että jostain nousisi yhtäkkinen appaloosabuumi? Tai clydesdalebuumi? Tai vaikka uusi haflingerbuumi? Berberibuumi? Lusitanobuumi? Vaikea kuvitella jotenkin enää tällaista tapahtuvan. Ihmiset sanovat ht.netissä: "Voi kuinka hieno rotu ja upea siittola, pitäisi ehkä hankkia itsellekin yksi tuollainen vaikka tallinkoristeeksi, jos saisi jostain kuvat" ja sitten eivät koskaan hanki sitä tallinkoristetta, koska eivät löydä kuvia (Bob Langrish ei kelpaa kun ne ovat massakuvia) tai kasvattia ei heille myydä tallinkoristeeksi, kun sille pitäisi saada sijoituksia ja laatispalkintoja.
Väitänkin, että virtuaalimaailma on yksipuolistunut pahasti mitä tulee hevosrotuihin. Niin monet kasvattajat erikoistuvat johonkin tiettyyn rotuun tai ehkä pariin, joskus vielä jopa tiettyyn lajipainotukseenkin. Sellaisia kaikkia rotuja kattonsa alle haalivia suurtalleja on vähän: Ionic, jossain määrin Kerppa, Breawa, Herecia (epäaktiivinen?), Giwdeon (hyvin epäaktiivinen, liekö unohdettu), Christan W:n tallit jossain määrin. Tietenkin erikoistumisella on hyvät puolensa, voi keskittyä siihen omaan rotuunsa ja sen kasvattamiseen. Eivät kaikki ole samanlaisia kuin minä, jolle 50 rotua on vasta hätäinen alku.
Silti minä kaipaan niitä alkuaikojen isoja talleja, jotka eivät omistautuneet suppeasti vain rodun x kasvatukselle ja kilpailuttamiselle. Greymaskissa oli puoliverisiä, poneja, eestinhevosia, islanninhevosia, suomenhevosia, jokunen ravurikin ja muutamia eksoottisempiakin, kuten pintabianeja ja morganeita. Meepun Kalmoniemen kasvatuslistalla oli kymmenkunta harvinaista rotua. Koululaaksosta en halua edes puhua, siellä syntyi kasvatteja likimain parista kymmenestä eri rodusta ja suvuttomia hevosia oli myös laidasta laitaan. Whitewoodinkin kasvatusrotujen määrä on reilusti toisella kymmenellä. Mutta tällaiset tallit ovat tänä päivänä harvinaisuus ja se on minusta sääli.
–Gin
Tosin ihan kaikesta en ole uudenkaan listan kanssa samaa mieltä, harvinaisista hevosista on poistettu ahaltek ja minusta tekke ei nyt ole mikään erityisen yleinen rotu. Totta kyllä, minulla itselläni on useampi sata ahaltekiä, mutta muut tekkeomistajat ovat aika harvassa ja heillä ei hevosia ole yleensä kovin suuria määriä. Toisaalta sekin kyllä on totta, että ahaltek ei ole sieltä harvinaisemmasta päästä lainkaan.
Ja jonkin rodun harvinaisuuden tai yleisyyden määritteleminen on virtuaalimaailmassa vaikeata, oikeastaan mahdotontakin, koska ei ole määritelty edes sitä, mitä tarvitaan siihen että rotu ei ole harvinainen. Kuinka monta kasvattajaa, kuinka monta hevosta, kuinka monta omistajaa tarvitaan. Ainakaan minun mielestäni se ei riitä, että jollain rodulla on vain yksi tai kaksi aktiivista kasvattajaa, vaikka ne olisivatkin isoja kasvattajia ja hevosten lukumäärä suuri. Riskinä on nimittäin aina se, että jos se yksi iso kasvattaja lopettaa ja hukkaa hevosensa, koko kyseisen rodun hevoskanta voi romahtaa.
Esimerkiksi terskinhevonen, se on meillä iso rotu, hevosia on pitkälti toista sataa kappaletta. Meidän lisäksi Cendarlessa ja Kerpalla niitä on jonkin verran lisää ja hekin kasvattavat ainakin jossain määrin. Sitten on pari aloittelevaa tallia, jotka aikovat ottaa terskin jossain vaiheessa listoilleen. Hevosten lukumäärä voi siis olla yli pari sataa, mikä minusta on aika iso määrä jo, muttei terskinhevosesta silti voida puhua minään yleisenä rotuna, kun sitä on niin harvalla omistajalla.
Olen yrittänyt jotain tuosta harvinaisuudesta raapustella VirtuaaliWikiin ja tulen siellä maininneeksi "perinteen" ja "tuttuuden", joka jossain määrin vaikuttaa siihen, miten harvinaiseksi tai yleiseksi jokin rotu mielletään. Tosin artikkeli on NJ:n rotulistojen uudistuttua vähän ajastaan jäljessä. Esimerkkinä on mainittu angloarabi, joka oli todellakin kesään 2012 asti NJ:n mukaan ei-harvinainen rotu vaikka taatusti hevosia ei ollut kuin kourallinen ja kasvattajia ei oikeastaan yhtään. Mutta kun se on niin tuttu ja tunnettu rotu, toisin kuin vaikka jokin terskinhevonen tai kalliovuortenponi!
Muita tällaisia "kärsijöitä" ovat olleet newforest, connemara ja ehkä shetlanninponikin, jossain vaiheessa ainakin kahta ensinmainittua rotua ei kasvattanut juuri kukaan. Shetlanninponi oli hyvin yleinen virtuaalimaailman alkuvuosina, kasvattajia oli paljon, alkaen aina Liinusta ja Greymaskista, mutta myöhemmin tuli jonkinlainen romahdus. Ihmiset kai tajusivat, ettei shetlanninponilla tee oikein mitään kilpakentillä ja kun kilpaileminen esteillä ja koulussa oli se must-juttu, niin ravi- tai valjakkoshettis ei ollut kuulunut toiverotujen top teniin. Tällä hetkellä en tiedä mikä on shettisten tilanne, ravipuolella niitä kuitenkin tuntuu olevan, mutta jos minun pitäisi lonkalta heittää jokin toimiva shettissiittola, niin hiljaista olisi.
Ja väitän kyllä, etteivät connemara tai nyffikään ole tällä hetkellä mitään supersuosittuja rotuja. Muutamia aktiivisia kasvattajia on, osa ymmärtääkseni jossain määrin pitkäikäisiäkin, mutta elossa ja käytössä olevien ponien lukumäärä saattaa hyvinkin jäädä pienemmäksi kuin edellä mainitulla, harvinaiseksi määritellyllä terskinhevosella.
Minä olen puhunut aina silloin tällöin näistä kymmenen vuoden takaisista rotubuumeista. Oli tekkebuumi, welshbuumi, haflingerbuumi, tinkerbuumi, clevelandinruunikoillakin oli omansa, muttei niin iso. Jostain vain ilmestyi uusi siittola tai jokin vanhempi siittola sai kovasti julkisuutta uudehkon rotunsa kanssa ja sitten yhtäkkiä sitä rotua halusivat kaikki. Uusia siittoloita perustettiin, monet ihmiset hankkivat rodun yksilöitä itselleen ja rotu oli hetken aikaa todella hot ja in. Yleensä nämä eivät kestäneet kovin kauaa, vastaperustetut siittolat unohdettiin ja kasvatteja ei enää revitty käsistä.
Rotubuumit ovat sittemmin kadonneet johonkin tai minä en vain huomaa niitä. Ehkä niistä on tullut pienimuotoisempia, nyt voi olla menossa koulupuoliveribuumi, kun kesällä suosittiin estepuoliverisiä tai toisinpäin. Myös welshit saattavat elää jonkinlaista noususuhdannetta, mutta toisaalta welshit ovat porskuttaneet pinnalla jo pitkään eikä niiden statusta yhtenä suosituimmista poniroduista uhkaa mikään. Myös ratsuponeilla olen ollut haistavinani jonkinlaista yleistymistä, mutta se on ymmärtääkseni pidemmän aikavälin kuvio. Jos jollain on vastakkaisia käsityksiä asioista tai vahva tuntuma siitä, että jokin buumi on tulossa tai menossa, tuokoon esiin.
Mutta että jostain nousisi yhtäkkinen appaloosabuumi? Tai clydesdalebuumi? Tai vaikka uusi haflingerbuumi? Berberibuumi? Lusitanobuumi? Vaikea kuvitella jotenkin enää tällaista tapahtuvan. Ihmiset sanovat ht.netissä: "Voi kuinka hieno rotu ja upea siittola, pitäisi ehkä hankkia itsellekin yksi tuollainen vaikka tallinkoristeeksi, jos saisi jostain kuvat" ja sitten eivät koskaan hanki sitä tallinkoristetta, koska eivät löydä kuvia (Bob Langrish ei kelpaa kun ne ovat massakuvia) tai kasvattia ei heille myydä tallinkoristeeksi, kun sille pitäisi saada sijoituksia ja laatispalkintoja.
Väitänkin, että virtuaalimaailma on yksipuolistunut pahasti mitä tulee hevosrotuihin. Niin monet kasvattajat erikoistuvat johonkin tiettyyn rotuun tai ehkä pariin, joskus vielä jopa tiettyyn lajipainotukseenkin. Sellaisia kaikkia rotuja kattonsa alle haalivia suurtalleja on vähän: Ionic, jossain määrin Kerppa, Breawa, Herecia (epäaktiivinen?), Giwdeon (hyvin epäaktiivinen, liekö unohdettu), Christan W:n tallit jossain määrin. Tietenkin erikoistumisella on hyvät puolensa, voi keskittyä siihen omaan rotuunsa ja sen kasvattamiseen. Eivät kaikki ole samanlaisia kuin minä, jolle 50 rotua on vasta hätäinen alku.
Silti minä kaipaan niitä alkuaikojen isoja talleja, jotka eivät omistautuneet suppeasti vain rodun x kasvatukselle ja kilpailuttamiselle. Greymaskissa oli puoliverisiä, poneja, eestinhevosia, islanninhevosia, suomenhevosia, jokunen ravurikin ja muutamia eksoottisempiakin, kuten pintabianeja ja morganeita. Meepun Kalmoniemen kasvatuslistalla oli kymmenkunta harvinaista rotua. Koululaaksosta en halua edes puhua, siellä syntyi kasvatteja likimain parista kymmenestä eri rodusta ja suvuttomia hevosia oli myös laidasta laitaan. Whitewoodinkin kasvatusrotujen määrä on reilusti toisella kymmenellä. Mutta tällaiset tallit ovat tänä päivänä harvinaisuus ja se on minusta sääli.
–Gin
lauantaina, joulukuuta 22, 2012
Joulukalenteri 22: Welsh-tamman rakennearvostelu
Taas yksi rakennearvostelu, tällä kertaa arvosteltavana on welsh B-tamma Gambler 2782.
Pisteskaala 0-5p:
0 - ei voi arvostella tai 100% surkea
1 - huono
2 - välttävä
3 - kohtalainen
4 - hyvä
5 - erinomainen
Yleisvaikutelma 4p
Sopusuhtainen, vähän vaatimattoman näköinen. Ihan sievä tamma, ei siinä nyt mikään varsinaisesti silmää häiritsekään.
Rotuleima 4p
Olen näkevinäni tässä vähän mountin piirteitä, mikä tietenkään ei ole mikään virhe, kun B-sektiossa saa mounttia olla ja tälläkin on peräti 75% mounttia suvussa. Rotuleima on siis kaikkinensa hyvä.
Sukupuolileima 4p
Kyllä, tammaksi on helposti uskottavissa.
Pää 3p
Pää ei näy sivulta, joten ei tämän parempia pisteitä. Se mikä näkyy, on kyllä ihan hyvä, kauniilta ja sirolta näyttää.
Kaula 3p
Päänliittymä ei näy. Kaulassa on pituutta ja se on kevyt, mutta kun ratsutyyppisestä ponista pitäisi olla kyse, niin näkisin mielelläni edes pikkuisen kaarevuutta. Tämän kaula on niin viivasuora, että milli alaspäin niin se näyttää alakaulaiselta.
Etuosa 1p
Säkä olematon, lapa lyhyt ja aika pysty. Virhe welshille ja vakava virhe ratsuponille. Ei näin!
Runko 3p
Syvyys ok, hieman pitkä lanne ja notko selkä. Kuitenkin huolimatta lanteen pituudesta, runko ei ole liian pitkä eikä avorunkoinen.
Takaosa 2p
Welshien rotumääritelmässä ei sanota takaosasta yhtään mitään, joten en tiedä millainen sen pitäisi olla. Pidän itse ihanteena vahvaa, sopusuhtaista ja pyöreämuotoista takaosaa. Tällä se takaosa ei ole pyöreämuotoinen, lautanen on jyrkkä ja lyhyt.
Etujalat 3p
Asiallisen näköiset, ei liian hennot, vasen vuohinen näyttää hieman vennolta.
Takajalat 4p
Joo, asentoja on vähän vaikea arvostella kun hevonen ei seiso tasan, mutta näyttävät kovin asiallisilta, eivät nämäkään ole liian hennot, sääri on lyhyt ja tässä vuohiset taas näyttävät ihan hyviltä.
Pisteet 31/50p
Ihan kiva tamma, mutta varsinkin tuon etuosan ongelmat ovat sitä kertaluokkaa etten tälle palkintoja jakelisi. Etusista olisi voinut antaa nelosenkin, toisaalta taas yleisvaikutelman olisi voinut pudottaa kolmoseen. Jos jollain on sanottavaa tuosta takaosasta ja siitä, millainen sen welsheillä pitäisi olla, niin jakakoon tietonsa. Meikäläinen on arvostellut welshien ahtereita ihan oikeasti pelkällä mutu-tuntumalla.
–Gin
Pisteskaala 0-5p:
0 - ei voi arvostella tai 100% surkea
1 - huono
2 - välttävä
3 - kohtalainen
4 - hyvä
5 - erinomainen
Yleisvaikutelma 4p
Sopusuhtainen, vähän vaatimattoman näköinen. Ihan sievä tamma, ei siinä nyt mikään varsinaisesti silmää häiritsekään.
Rotuleima 4p
Olen näkevinäni tässä vähän mountin piirteitä, mikä tietenkään ei ole mikään virhe, kun B-sektiossa saa mounttia olla ja tälläkin on peräti 75% mounttia suvussa. Rotuleima on siis kaikkinensa hyvä.
Sukupuolileima 4p
Kyllä, tammaksi on helposti uskottavissa.
Pää 3p
Pää ei näy sivulta, joten ei tämän parempia pisteitä. Se mikä näkyy, on kyllä ihan hyvä, kauniilta ja sirolta näyttää.
Kaula 3p
Päänliittymä ei näy. Kaulassa on pituutta ja se on kevyt, mutta kun ratsutyyppisestä ponista pitäisi olla kyse, niin näkisin mielelläni edes pikkuisen kaarevuutta. Tämän kaula on niin viivasuora, että milli alaspäin niin se näyttää alakaulaiselta.
Etuosa 1p
Säkä olematon, lapa lyhyt ja aika pysty. Virhe welshille ja vakava virhe ratsuponille. Ei näin!
Runko 3p
Syvyys ok, hieman pitkä lanne ja notko selkä. Kuitenkin huolimatta lanteen pituudesta, runko ei ole liian pitkä eikä avorunkoinen.
Takaosa 2p
Welshien rotumääritelmässä ei sanota takaosasta yhtään mitään, joten en tiedä millainen sen pitäisi olla. Pidän itse ihanteena vahvaa, sopusuhtaista ja pyöreämuotoista takaosaa. Tällä se takaosa ei ole pyöreämuotoinen, lautanen on jyrkkä ja lyhyt.
Etujalat 3p
Asiallisen näköiset, ei liian hennot, vasen vuohinen näyttää hieman vennolta.
Takajalat 4p
Joo, asentoja on vähän vaikea arvostella kun hevonen ei seiso tasan, mutta näyttävät kovin asiallisilta, eivät nämäkään ole liian hennot, sääri on lyhyt ja tässä vuohiset taas näyttävät ihan hyviltä.
Pisteet 31/50p
Ihan kiva tamma, mutta varsinkin tuon etuosan ongelmat ovat sitä kertaluokkaa etten tälle palkintoja jakelisi. Etusista olisi voinut antaa nelosenkin, toisaalta taas yleisvaikutelman olisi voinut pudottaa kolmoseen. Jos jollain on sanottavaa tuosta takaosasta ja siitä, millainen sen welsheillä pitäisi olla, niin jakakoon tietonsa. Meikäläinen on arvostellut welshien ahtereita ihan oikeasti pelkällä mutu-tuntumalla.
–Gin
perjantaina, joulukuuta 21, 2012
Joulukalenteri 21: Virginia Suuren virtuaalinen ansioluettelo
Aina silloin tällöin kysellään, että mitä kukin on virtuaalimaailmassa tehnyt historiassaan. Minä harvoin jaksan tehdä mitään kattavaa listaa, yleensä mainitsen vain avainsanat RBSH, YLA, Vippos ja yleinen haahuilu. Mutta minullahan on kunniakas menneisyys virtuaalimaailmassa! Mitä sitä suotta olemaan turhan vaatimaton, joten tässä on (toivottavasti) kattava lista kaikesta siitä, mitä olen tehnyt.
Tallit
- Blue Angelin/Virginian kilpatalli, kevätkesä 2001
- Marinean kakkosomistaja 01/2003-11/2003 (toimin Marinean alusta lähtien omistajan apuna)
- Ionic 01/2004->
- Gin Ahaltek 2006->
- Pink 2008->
Rakennetuomaroinnit
- Olin ktk-tuomari vähän aikaa syksyllä 2003.
- Olin VNT:n tuomari ja tuomarikouluttaja silloin kun VNT nyt pystyssä oli.
- Olen ollut VSN:n tuomari alusta asti.
- Olen tuomaroinut itse järjestettyjä villejä näyttelyitä ja match show'ita.
- Olen toiminut tuomarina muiden järjestämissä villeissä näyttelyissä (mm. RBSH- ja ahaltek-yhdistysten rotunäyttelyissä).
- Olen kirjoittanut paljon rakennetietoa Wikiin, VNT:n foorumille, blogiin, Vippokseen, VATYn sivuille ja pyydettäessä muuallekin.
YLA
- Kehitin YLAn idean ja alkuperäisen pisteytysjärjestelmän vuonna 2002, nykyinen pisteytysjärjestelmä nojaa edelleen hyvin pitkälle alkuperäiseen, vain muutamia modauksia on tehty kymmenen vuoden aikana.
- Toimin YLA-tuomarina useasti, olen arvostellut puoliverisiä, täysiverisiä, muita lämminverisiä sekä B- ja D-poneja. Lopetin alkuvuodesta 2012.
Vippos
- Toimin päätoimittajana 4 numeron ajan vuonna 2003.
- Toimin päätoimittajana 2 numeron ajan vuodenvaihteessa 2010-11.
- Olen kirjoittanut kymmeniä artikkeleita Vippokseen (karkea arvio noin 40).
Virtuaaliwiki
- Olen luonut n. 90 uutta sivua (mukaan ei lasketa uudelleenohjaussivuja, luokkasivuja tai kuvien lataamisia).
- Olen ladannut Wikiin 21 kuvatiedostoa.
- Olen tehnyt useille sivuille kieliasun editointia ja lisännyt ja laajentanut sivuja.
- Kaikkien editointien määrä on lähes 2000.
Käytettävyys
- Olen saarnannut alusta lähtien siitä, miten käyttäjäystävällisyyden pitäisi olla nettisivuilla, virtuaalitalleillakin, numero yksi ja käytettävyyssuunnittelun ajaa hienojen grafiikoiden, flashin ynnä muun vastaavan edelle.
- Olen saarnannut myös tekstien järkevästä pituudesta ja luettavuudesta, samoin kuin kieliasusta. Kapulakieli on viholliseni.
Rodut ja kasvatus
- Olen kehittänyt RBSH:n.
- Olen kehittänyt VRP:n yhdessä S:n kanssa.
- Olin vahvasti mukana SGSH:n kehittämisessä.
- Olen kasvattanut miltei 1000 ahaltekiä.
- Olen kasvattanut (pääosin yhdessä S:n kanssa) melkein 3000 muunrotuista hevosta Ionicissa.
- Marinean kasvattimäärä (poislukien ahaltekit) on noin 90 hevosta. Olen syypää ainakin osaan näistä.
- Olen virtuaalimaailman pitkäaikaisin ja suurin knabstrup-kasvattaja.
- Olen virtuaalimaailman pitkäaikaisin ahaltek-kasvattaja ja ilman muuta suurin.
- On yksinomaan minun ansiota, että ahaltekien vanhat linjat ovat säilyneet.
- Olen kerännyt VATYn sivuille listaa vanhoista ahaltekeistä, joiden sivut ovat kadonneet.
- Olen yksi suurimpia ja pitkäaikaisimpia kalliovuortenponi- ja terskinhevoskasvattajia.
- Luultavasti 8 vuoden kasvattamisella alan olla myös pitkäaikaisimpien arabikasvattajien joukossa. Arabikasvatteja on syntynyt yli 600 kappaletta tänä aikana, joten taidan olla myös suurimpien arabikasvattien joukossa.
- Meiltä on lähtöisin muutama vanhempi peitsareiden ori- ja tammalinja: Deadman Bay, Iron Devil ja Streamline Phasor.
- Olen kirjoittanut värien periytymisestä paljon ja neuvonut monia värien ja niiden periytymisen kanssa. Olemme virtuaalimaailmassa luultavasti ensimmäisiä, jotka ovat joillekin roduille merkinneet värien genotyypit ja värit periytyvät tarkasti niiden mukaan.
Kilpailut
- Olemme järjestäneet Ionicissa kymmeniä ravikilpailuja vuosina 2005-06.
- Olemme järjestäneet Pinkissä (ja sitä ennen muilla talleilla) muutamia satoja laukkakilpailuita.
- Olen ollut eräs aktiivisimpia VSN-näyttelyiden järjestäjiä (12:sta tulokset, 2 meneillään).
- Vuosina 2005-06 olimme luultavasti suurimpia peitsareiden kilpailuttajia.
- Vuosina 2008-10 olimme luultavasti suurimpia LJ:n ryhmien 3, 4 ja 5 hevosten kilpailuttajia. Luultavasti myös olimme risuesteillä suurimpien kilpailuttajien joukossa. Tähän pyritään tällä hetkellä.
On sitä tullut tehtyä ja nähtyä. Ei varmaan ihme, jos joskus kuulostan virtuaalimaailman keisarinnalta?
–Gin
Tallit
- Blue Angelin/Virginian kilpatalli, kevätkesä 2001
- Marinean kakkosomistaja 01/2003-11/2003 (toimin Marinean alusta lähtien omistajan apuna)
- Ionic 01/2004->
- Gin Ahaltek 2006->
- Pink 2008->
Rakennetuomaroinnit
- Olin ktk-tuomari vähän aikaa syksyllä 2003.
- Olin VNT:n tuomari ja tuomarikouluttaja silloin kun VNT nyt pystyssä oli.
- Olen ollut VSN:n tuomari alusta asti.
- Olen tuomaroinut itse järjestettyjä villejä näyttelyitä ja match show'ita.
- Olen toiminut tuomarina muiden järjestämissä villeissä näyttelyissä (mm. RBSH- ja ahaltek-yhdistysten rotunäyttelyissä).
- Olen kirjoittanut paljon rakennetietoa Wikiin, VNT:n foorumille, blogiin, Vippokseen, VATYn sivuille ja pyydettäessä muuallekin.
YLA
- Kehitin YLAn idean ja alkuperäisen pisteytysjärjestelmän vuonna 2002, nykyinen pisteytysjärjestelmä nojaa edelleen hyvin pitkälle alkuperäiseen, vain muutamia modauksia on tehty kymmenen vuoden aikana.
- Toimin YLA-tuomarina useasti, olen arvostellut puoliverisiä, täysiverisiä, muita lämminverisiä sekä B- ja D-poneja. Lopetin alkuvuodesta 2012.
Vippos
- Toimin päätoimittajana 4 numeron ajan vuonna 2003.
- Toimin päätoimittajana 2 numeron ajan vuodenvaihteessa 2010-11.
- Olen kirjoittanut kymmeniä artikkeleita Vippokseen (karkea arvio noin 40).
Virtuaaliwiki
- Olen luonut n. 90 uutta sivua (mukaan ei lasketa uudelleenohjaussivuja, luokkasivuja tai kuvien lataamisia).
- Olen ladannut Wikiin 21 kuvatiedostoa.
- Olen tehnyt useille sivuille kieliasun editointia ja lisännyt ja laajentanut sivuja.
- Kaikkien editointien määrä on lähes 2000.
Käytettävyys
- Olen saarnannut alusta lähtien siitä, miten käyttäjäystävällisyyden pitäisi olla nettisivuilla, virtuaalitalleillakin, numero yksi ja käytettävyyssuunnittelun ajaa hienojen grafiikoiden, flashin ynnä muun vastaavan edelle.
- Olen saarnannut myös tekstien järkevästä pituudesta ja luettavuudesta, samoin kuin kieliasusta. Kapulakieli on viholliseni.
Rodut ja kasvatus
- Olen kehittänyt RBSH:n.
- Olen kehittänyt VRP:n yhdessä S:n kanssa.
- Olin vahvasti mukana SGSH:n kehittämisessä.
- Olen kasvattanut miltei 1000 ahaltekiä.
- Olen kasvattanut (pääosin yhdessä S:n kanssa) melkein 3000 muunrotuista hevosta Ionicissa.
- Marinean kasvattimäärä (poislukien ahaltekit) on noin 90 hevosta. Olen syypää ainakin osaan näistä.
- Olen virtuaalimaailman pitkäaikaisin ja suurin knabstrup-kasvattaja.
- Olen virtuaalimaailman pitkäaikaisin ahaltek-kasvattaja ja ilman muuta suurin.
- On yksinomaan minun ansiota, että ahaltekien vanhat linjat ovat säilyneet.
- Olen kerännyt VATYn sivuille listaa vanhoista ahaltekeistä, joiden sivut ovat kadonneet.
- Olen yksi suurimpia ja pitkäaikaisimpia kalliovuortenponi- ja terskinhevoskasvattajia.
- Luultavasti 8 vuoden kasvattamisella alan olla myös pitkäaikaisimpien arabikasvattajien joukossa. Arabikasvatteja on syntynyt yli 600 kappaletta tänä aikana, joten taidan olla myös suurimpien arabikasvattien joukossa.
- Meiltä on lähtöisin muutama vanhempi peitsareiden ori- ja tammalinja: Deadman Bay, Iron Devil ja Streamline Phasor.
- Olen kirjoittanut värien periytymisestä paljon ja neuvonut monia värien ja niiden periytymisen kanssa. Olemme virtuaalimaailmassa luultavasti ensimmäisiä, jotka ovat joillekin roduille merkinneet värien genotyypit ja värit periytyvät tarkasti niiden mukaan.
Kilpailut
- Olemme järjestäneet Ionicissa kymmeniä ravikilpailuja vuosina 2005-06.
- Olemme järjestäneet Pinkissä (ja sitä ennen muilla talleilla) muutamia satoja laukkakilpailuita.
- Olen ollut eräs aktiivisimpia VSN-näyttelyiden järjestäjiä (12:sta tulokset, 2 meneillään).
- Vuosina 2005-06 olimme luultavasti suurimpia peitsareiden kilpailuttajia.
- Vuosina 2008-10 olimme luultavasti suurimpia LJ:n ryhmien 3, 4 ja 5 hevosten kilpailuttajia. Luultavasti myös olimme risuesteillä suurimpien kilpailuttajien joukossa. Tähän pyritään tällä hetkellä.
On sitä tullut tehtyä ja nähtyä. Ei varmaan ihme, jos joskus kuulostan virtuaalimaailman keisarinnalta?
–Gin
Tunnisteet:
historia,
jalostus,
kilpaileminen,
rodut,
sekalaiset
torstaina, joulukuuta 20, 2012
Joulukalenteri 20: Kämmenenleveydet hevosten mittana
Säkäkorkeus mitataan joka puolella maailmaa samalla tavalla, säkän korkeimmalta kohdalta, mutta käytetyt mittayksiköt vaihtelevat. Moni virtuaalihevostelija on varmasti ulkomaisia (erityisesti yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä) hevossivuja selaillessaan törmännyt lyhenteeseen hh, kun ilmoitetaan hevosten säkäkorkeutta, esimerkiksi 15.1hh. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?
Yksi hand height (hh) on 4 tuumaa (2,54 cm) eli 10,16 cm. Useimmiten tarkkuutena riittää se, että yksi hh on noin 10 senttiä.
Mutta miten paljon on 15.2hh sentteinä? 152 senttiä on väärä vastaus, samoin tarkempi 154,432 cm. Käytettäessä kämmenenleveyttä mittayksikkönä, pisteen tai pilkun perässä on tuumien lukumäärä, ei suinkaan hh:n kymmenesosia. 15.2hh on siis 15hh:ta ja 2 tuumaa päälle eli 157,48 senttiä.
Koska hh on siis 4 tuumaa, on esimerkiksi korkeusmerkintä 15.8hh järjenvastainen. Jos ajatellaan, että olisi 15hh:ta ja sen päälle 8 tuumaa, tarkoittaisi se yhteensä 17hh:ta eli noin 173 senttiä. Tietenkin korkeus merkittäisiin tällöin 17hh eikä suinkaan 15.8hh.
Tämä olkoon opastuksena niille, jotka jostain syystä haluavat virtuaalimaailmassa käyttää hh-mittoja mutteivät tiedä, miten ne määräytyvät. Hyvä taulukko korkeuden muunnoksien avuksi löytyy Ultimate Horse Siten sivuilta.
–S
Yksi hand height (hh) on 4 tuumaa (2,54 cm) eli 10,16 cm. Useimmiten tarkkuutena riittää se, että yksi hh on noin 10 senttiä.
Mutta miten paljon on 15.2hh sentteinä? 152 senttiä on väärä vastaus, samoin tarkempi 154,432 cm. Käytettäessä kämmenenleveyttä mittayksikkönä, pisteen tai pilkun perässä on tuumien lukumäärä, ei suinkaan hh:n kymmenesosia. 15.2hh on siis 15hh:ta ja 2 tuumaa päälle eli 157,48 senttiä.
Koska hh on siis 4 tuumaa, on esimerkiksi korkeusmerkintä 15.8hh järjenvastainen. Jos ajatellaan, että olisi 15hh:ta ja sen päälle 8 tuumaa, tarkoittaisi se yhteensä 17hh:ta eli noin 173 senttiä. Tietenkin korkeus merkittäisiin tällöin 17hh eikä suinkaan 15.8hh.
Tämä olkoon opastuksena niille, jotka jostain syystä haluavat virtuaalimaailmassa käyttää hh-mittoja mutteivät tiedä, miten ne määräytyvät. Hyvä taulukko korkeuden muunnoksien avuksi löytyy Ultimate Horse Siten sivuilta.
–S
keskiviikkona, joulukuuta 19, 2012
Joulukalenteri 19: Katseenseurantatutkimukset ja käytettävyys
Toivottavasti ette pelästy virallista ja kankeata otsikkoa. Tämä teksti on käännetty viime keväänä tekemästäni blogipostauksesta, jonka kirjoitin erästä kouluprojektia varten. Projektin tarkoituksena oli suunnitella graafinen esitysmalli erään ohjelman antamille tuloksille ja tehdä tästä tulossivusta mahdollisimman käytännöllinen. Varsinaisesti kyseessä ei siis ollut webbisivu, mutta käytettävyysasioita tutkiessani törmäsin myös internet-sivujen käytettävyyteen ja soveltuvin osin nekin periaatteet toimivat meidän projektissa.
Suomenkielistä taustatietoa katseenseurannasta: Merja Lahtinen: Katseenseuranta (pdf)
Kun puhutaan käytettävyydestä ja käytettävyystutkimuksesta, yksi erityisen kiinnostava tutkimusalue on katseenseurantatutkimus. Niissä käytetään erityisiä katseenseurantalaitteita, jotka tutkivat nimensä mukaisesti koehenkilön silmien liikkeitä. Kun tieto silmien liikkeistä yhdistetään katsottuun nettisivuun, tulos kertoo miten käyttäjä silmäilee sivua ja mitkä ovat ne elementit, jotka kiinnittävät huomion.
F-kuvio esiintyy useissa artikkeleissa. Sen mukaan käyttäjän silmä tekee F-kirjaimen muotoisen kuvion: ensin huomio kiinnittyy vasempaan yläkulmaan ja sitten katse kulkee horisontaalisesti kohti oikeaa yläkulmaa. Sitten katse palaa takaisin vasempaan reunaan ja pysähtyy keskelle (vertikaalisesti) ruutua ja käy ruudun keskikohdilla. Viimeisenä on lyhyt vilkaisu vasempaan alakulmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että oikea alakulma saa tuskin minkäänlaista huomiota ja tärkein kohta on vasen ylänurkka (tämä luultavasti toimii vain kulttuureissa, joissa käytetään vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas kulkevaa kirjoitusjärjestelmää).
Toinen kiinnostava löytö oli se, että tekstillä on kuviteltua tärkeämpi rooli huomion kiinnittämisessä. Tämä perustuu Stanford-Poynterin tutkimukseen (lähde, valitettavasti alkuperäiset linkit tuloksiin eivät enää toimi).
Yhteenveto useista katseenseurantatutkimuksista on melko yksinkertainen: 23 lyhyttä vinkkiä käytettävyyssuunnittelijoille (alkuperäinen artikkeli löydettävissä Wayback Machinella).
Lisää luettavaa:
Jacob Nielsen: Eyetracking Study of Web Readers
Jacob Nielsen: How Users Read on the Web
Eric Rowell: Eye Movement Patterns in Web Design
Mark Harvey: Controlling users’ Eye Movement in a Website – How & Why
Loppuun vielä suomennos viimeisessä kappaleessa mainitusta linkistä "23 lyhyttä vinkkiä käytettävyyssuunnittelijoille":
1. Teksti kiinnittää huomiota ennen grafiikoita.
2. Ensimmäiseksi katse kohdistuu vasempaan yläkulmaan.
3. Käyttäjät katsovat ensimmäiseksi vasemman yläkulman ja muutenkin sivun yläosan ennen kuin siirtyvät alemmas ja oikealle.
4. Käyttäjät ignoroivat bannerit.
5. Koristeelliset (fancy) muotoilut ja fontit ignoroidaan.
6. Ilmoita luvut numeroina.
7. Kirjasinkoko vaikuttaa katsomiskäyttäytymiseen.
8. käyttäjät katsovat alaotsikkoa vain, jos se kiinnostaa heitä.
9. Käyttäjät yleensä vain silmäilevät sivun alemmat osat.
10. Lyhyet kappaleet ovat parempia kuin pitkät.
11. Yksipalstaiset formaatteihin katse kiinnittyy paremmin kuin monipalstaisiin.
12. Mainokset sivun yläosassa ja vasemmalla puolella saavat suurimman osan huomiosta.
13. Mainokset, jonka on sijoitettu tärkeimmän sisällön viereen nähdään useimmin.
14. Tekstimainokset kiinnittivät eniten huomiota testatuista tyypeistä.
15. Isot kuvat kiinnittävät huomiota.
16. Selkeät kasvot kuvassa kiinnittävät huomiota.
17. Otsikot kiinnittävät huomiota
18. Käyttäjät käyttävät paljon aikaa menujen ja painikkeiden katsomiseen.
19. Listat kiinnittävät huomiota pidempään.
20. Pitkiä tekstilohkoja vältellään.
21. Muotoilu voi kiinnittää huomiota.
22. Valkoinen tila on hyvä asia.
23. Navigointi toimii paremmin jos se on sijoitettu sivun yläreunaan.
–S
Suomenkielistä taustatietoa katseenseurannasta: Merja Lahtinen: Katseenseuranta (pdf)
Kun puhutaan käytettävyydestä ja käytettävyystutkimuksesta, yksi erityisen kiinnostava tutkimusalue on katseenseurantatutkimus. Niissä käytetään erityisiä katseenseurantalaitteita, jotka tutkivat nimensä mukaisesti koehenkilön silmien liikkeitä. Kun tieto silmien liikkeistä yhdistetään katsottuun nettisivuun, tulos kertoo miten käyttäjä silmäilee sivua ja mitkä ovat ne elementit, jotka kiinnittävät huomion.
F-kuvio esiintyy useissa artikkeleissa. Sen mukaan käyttäjän silmä tekee F-kirjaimen muotoisen kuvion: ensin huomio kiinnittyy vasempaan yläkulmaan ja sitten katse kulkee horisontaalisesti kohti oikeaa yläkulmaa. Sitten katse palaa takaisin vasempaan reunaan ja pysähtyy keskelle (vertikaalisesti) ruutua ja käy ruudun keskikohdilla. Viimeisenä on lyhyt vilkaisu vasempaan alakulmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että oikea alakulma saa tuskin minkäänlaista huomiota ja tärkein kohta on vasen ylänurkka (tämä luultavasti toimii vain kulttuureissa, joissa käytetään vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas kulkevaa kirjoitusjärjestelmää).
Toinen kiinnostava löytö oli se, että tekstillä on kuviteltua tärkeämpi rooli huomion kiinnittämisessä. Tämä perustuu Stanford-Poynterin tutkimukseen (lähde, valitettavasti alkuperäiset linkit tuloksiin eivät enää toimi).
Yhteenveto useista katseenseurantatutkimuksista on melko yksinkertainen: 23 lyhyttä vinkkiä käytettävyyssuunnittelijoille (alkuperäinen artikkeli löydettävissä Wayback Machinella).
Lisää luettavaa:
Jacob Nielsen: Eyetracking Study of Web Readers
Jacob Nielsen: How Users Read on the Web
Eric Rowell: Eye Movement Patterns in Web Design
Mark Harvey: Controlling users’ Eye Movement in a Website – How & Why
Loppuun vielä suomennos viimeisessä kappaleessa mainitusta linkistä "23 lyhyttä vinkkiä käytettävyyssuunnittelijoille":
1. Teksti kiinnittää huomiota ennen grafiikoita.
2. Ensimmäiseksi katse kohdistuu vasempaan yläkulmaan.
3. Käyttäjät katsovat ensimmäiseksi vasemman yläkulman ja muutenkin sivun yläosan ennen kuin siirtyvät alemmas ja oikealle.
4. Käyttäjät ignoroivat bannerit.
5. Koristeelliset (fancy) muotoilut ja fontit ignoroidaan.
6. Ilmoita luvut numeroina.
7. Kirjasinkoko vaikuttaa katsomiskäyttäytymiseen.
8. käyttäjät katsovat alaotsikkoa vain, jos se kiinnostaa heitä.
9. Käyttäjät yleensä vain silmäilevät sivun alemmat osat.
10. Lyhyet kappaleet ovat parempia kuin pitkät.
11. Yksipalstaiset formaatteihin katse kiinnittyy paremmin kuin monipalstaisiin.
12. Mainokset sivun yläosassa ja vasemmalla puolella saavat suurimman osan huomiosta.
13. Mainokset, jonka on sijoitettu tärkeimmän sisällön viereen nähdään useimmin.
14. Tekstimainokset kiinnittivät eniten huomiota testatuista tyypeistä.
15. Isot kuvat kiinnittävät huomiota.
16. Selkeät kasvot kuvassa kiinnittävät huomiota.
17. Otsikot kiinnittävät huomiota
18. Käyttäjät käyttävät paljon aikaa menujen ja painikkeiden katsomiseen.
19. Listat kiinnittävät huomiota pidempään.
20. Pitkiä tekstilohkoja vältellään.
21. Muotoilu voi kiinnittää huomiota.
22. Valkoinen tila on hyvä asia.
23. Navigointi toimii paremmin jos se on sijoitettu sivun yläreunaan.
–S
tiistaina, joulukuuta 18, 2012
Joulukalenteri 18: Vanhojen tallien muistelua
Muutama päivä sitten ht.netissä pyydettiin listaamaan talleja, joita muistelee lämmöllä. Olin vähällä kirjoittaa siihen yksinkertaisesti: "KAIKKI!!", koska useimpia talleja, jotka nyt edes muistan nimeltä ja muuten, muistelen kyllä lämmöllä ja tietyllä haikeudella: "Voi kun sekin talli toimisi vielä...". Aika kultaa muistot vai mistä on kyse?
Tässä muutamia omia muistikuviani eri talleista, joista olen vuosien mittaan pitänyt.
Blue Angel
Tämä oli kevättalvella 2001 se talli, johon todella ihastuin. Welsh-siittola, muistaakseni sai aikaan virtuaalimaailman ensimmäisen welsh-buumin. Hevoset Punainen On Kaunis Väri, Surusilmä ja Säkenöi Voimaa jäivät mieleen paitsi nimiensä, myös huikean kauniiden kuviensa ansiosta. BA on syypää siihen, että minusta tuli welsh-fani (vaikka olenkin joskus yrittänyt sitä faktaa peitellä).
Minä kiikutin silloisia hevosiani BA:n yksityispuolelle, mutta koska hevosia alkoi kertyä paljon, sovimme BA:n omistajan kanssa, että perustan BA:n yhteyteen kilpatalliosaston, minulla kun ei ollut welshejä vaan puoliverisiä ja muita kilpakopukoita. Blue Angelin kilpatalli kuitenkin vaihtoi nimensä kovin äkkiä Virginian kilpatalliksi, koska BA unohdettiin ja sitten lopetettiin ja kesällä 2001 lopetin myös sen Virginian kilpatallin, kun ei mukamas ollut aikaa tai jotain.
Whitewoodin ratsutila
WW oli aikansa suurtalli, vaikkei silloin käytettykään nimitystä suurtalli. Joka tapauksessa hevosten määrä oli suuri, varsinkin nykyisellä pitsinnypläys-mittapuulla ja rotuja oli laidasta laitaan. Parhaiten WW tiedetään nykyään ehkä xx-kasvateistaan, mutta sen rotuvalikoima oli monipuolinen: oli puoliveristä, täysiveristä, amerikkalaisia rotuja, andalusianhevosia, ahaltekejäkin, joitain poneja ja sen sellaista. Muistan, miten ylpeä olin kun saimme ostettua Marineaan pari WW:läistä hevosta, joku oldenburg-tamma, angloarabiori ja irlannintyöhevosia (näistä osa siirtyi Ioniciinkin, tarttee kaivella joskus) ja että meiltä ostettiin ainakin yksi walker-tamma WW:iin. Ja näkyipä siellä olevan oma tekkekasvatti Gin Mishakin. Whitewoodissa oli aina tarjolla kaikenlaista mielenkiintoista oria ja kasvattia.
Greymask's
No tarviiko tätä edes perustella? Jos pitäisi valita kaikkien aikojen virtuaalitalli, Greymask voisi olla pelottavan lähellä kärkeä, ainakin jos minulta kysytään. Greymaskin vaikutus puoliverijalostuksessa on suuri, nimenomaan Raisa piti meteliä FWB:stä, joka tuolloin oli monelle kasvattajalle vähän sellainen kysymysmerkki (myös minulle!). Ja valjakkoajoakin Raisa kovasti markkinoi. Näyttelyjaos taitaa olla alunperin pitkälti Raisan käsialaa ja yhdessä Liinun kanssa hän oli ensimmäisiä, jotka käyttivät paljon itseotettuja kuvia virtuaalihevosillaan.
Eikä Greymaskissa oltu turhan tarkkoja rotujen suhteen, Wikisivulla on pitkänpitkä lista kasvatetuista roduista, siellä on puoliveristen lisäksi joka sortin ponia, arabeja, eestinhevosia (saattoi olla ensimmäinen vähänkään enemmän eestiläisiä omistava ja kasvattava talli), suomenhevosia ja vaikka mitä muuta eksoottisempaa. Ja tuolloin mahtuivat vielä ravuritkin saman katon alle puoliveristen kanssa.
Itselläni ei ole greymaskilaisia hevosia juuri ollut, Marineassa kyllä oli angloarabitamma Greymask's Arkansas. Niin ja aikaisemmin minulla oli tekketamma Greymask's Pro.
Liinu
Liinun virtuaalitallista voi sanoa aika pitkälle samaa kuin Greymaskistakin, se oli aikansa vaikutusvaltaisimpia ja suosituimpia talleja. Siellä myös oli käytössä hoitajajono: piti ihan jonottaa, että sieltä sai hoitohevosen, vaikka hevosia oli paljon ja taidettiin kaksi hoitajaa yhdelle hevoselle ottaa.
Liinun jalostustoiminta oli keskittyneempää kuin Greymaskin, siellä oli pääasiassa poneja ja puoliverisiä. Suurimmat kasvatusrodut olivat hevosista FWB ja trakehner, poneista welshit, shettis ja islanninhevonen, kasvattimäärien perusteella. Nykyisissä welsh- ja puoliverisuvuissa näkee edelleen Liinun hevosia, muista roduista en tiedä. Olisi kyllä kiva tietää, Liinun kasvateissa oli sellaisia aikanaan tunnettuja nimiä kuin Liinu's No Limit (conn-o), Liinun Fjordguten (nvh-o), Liinu's Unique (ox-o) ja Liinun Lionheart (nf-o), että mahtaako niitä vielä näkyä hevosten suvuissa. Itse asiassa meillä on kyllä arabitamma Ghadah Hiyam LIA, jonka suvussa 7. polvessa on nimenomaan Liinu's Unique.
Ionicissa oli vuonna 2004-05 ainakin welsh-tamma Liinun Gwyneth, joka myytiin kyllä pois, mutta on kadonnut sittemmin. Ionicin alkuaikoina myös muutama Liinun kasvattama ori astui meidän tammoja.
Angelniemi
Angelniemen jalostustoiminta oli edelleen keskittyneempää niihin omiin rotuihin, englantilaisiin täysiverisiin ja venäläisiin (ahaltek, RBSH, vrh), mutta syntyi siellä muutamia muitakin rotuja: welsh part-brediä, joitain puoliverisiä, arabeja, angloarabeja. Yksinomaan Angelniemen ansiota on se, että tekketamma Nice-n-Easy Cross Your Brainsistä on nykyaikaan yltävä suora tammalinja tai että sitä edes esiintyy nykyahaltekien suvuissa. Nimittäin sen ainoa varsa Crossing Hills K päätyi Angelniemeen ja sitä käytettiin siellä jalostuksessa. Tosin Angelniemen syytä lienee myös se, että Crossing Hills K:n suvussa on joskus virhe: emäksi on merkitty Linba.
Angelniemi oli ensimmäisiä RBSH-kasvattajia ja näin RBSH:n kehittäjänä en voi kuin nostaa hattua, että niinkin kuuluisa talli otti rodun omakseen.
Hämypuro
Monet tuntevat Hämypuron suomenhevostallina, mutta ainakin alkuaikoina, joskus 2004-05 Hämypurossa kasvatettiin myös clevelandinruunikoita tunnuksella Twilight. Hämupuro, RDN ja Ionic olivat tuolloin isoja cleveland-kasvattajia, astutuksia kyseltiin puolin ja toisin ja kasvatteja myytiin. Hämypuron kuuluisimpia clevelandeja lienevät Saturnuksen Vuorikuusi, Fragment of a Poem, Passion Fruit, Ormanda TL ja Dobl Worshipper. Harmi että kaikki vanhat ovat tainneet jo kadota. Lie jos Kerpalla on vielä jotain...
Käsittääkseni Hämypuro oli suomenhevostallina kohtuullisen kuuluisa ja yritti jossain vaiheessa tehdä comebackiakin, mutta minulle se on aina ollut cleveland-kasvattaja.
Aias Drafts
Aias taitaa olla edelleenkin ainoa yhtään pitkäikäisempi, pelkkiin kylmäverisiin keskittynyt talli. No, Aiasissa kylläkin kasvatettiin suuremmissa määrin vain clydesdaleja, muita rotuja siellä viimeisimpien pääsivujen mukaan syntyi vain satunnaisesti ja tilauksesta. Kuitenkin tallista on lähtenyt useita shirekasvatteja ja jokusia irlannincobejakin kasvattajatunnuksella Amber's ja minulla on muistikuva, että jossain vaiheessa sieltä olisi löytynyt myös ranskalaisia työhevosrotuja. Aias aloitti toimintansa 2005 ja viimeiset kasvatit lienevät syntyneet 2007-08.
Djoehem
Djoehem oli Ionic. Kymmenittäin rotuja, sadoittain hevosia, ei kisoja, ei luonteita, useimmilla kuitenkin jossain määrin uskottava kuva. Gidraneita, noniuksia, painteja, huzuleita, wielkopolskeja, norikereita, pasoja, friisiläisiä, foxtrottereita, amerikanshetlanninponeja... Oikeastaan ihan mitä vain! Djoehemin lopettaminen ja sen totaalinen katoaminen netistä (omat domainit OVAT pahasta!) olivat suurimpia iskuja, mitä minä olen kokenut. Olen iloinen, että meille Ioniciin päätyi edes pari harvinaista, suvullista unkarilaista, vaikkakin niiden suvut ovat nyt kadonneet.
Siinä nyt muutama talli, noita vanhempia ja sellaisia, joista jotain muisteltavaa on.
–Gin
Tässä muutamia omia muistikuviani eri talleista, joista olen vuosien mittaan pitänyt.
Blue Angel
Tämä oli kevättalvella 2001 se talli, johon todella ihastuin. Welsh-siittola, muistaakseni sai aikaan virtuaalimaailman ensimmäisen welsh-buumin. Hevoset Punainen On Kaunis Väri, Surusilmä ja Säkenöi Voimaa jäivät mieleen paitsi nimiensä, myös huikean kauniiden kuviensa ansiosta. BA on syypää siihen, että minusta tuli welsh-fani (vaikka olenkin joskus yrittänyt sitä faktaa peitellä).
Minä kiikutin silloisia hevosiani BA:n yksityispuolelle, mutta koska hevosia alkoi kertyä paljon, sovimme BA:n omistajan kanssa, että perustan BA:n yhteyteen kilpatalliosaston, minulla kun ei ollut welshejä vaan puoliverisiä ja muita kilpakopukoita. Blue Angelin kilpatalli kuitenkin vaihtoi nimensä kovin äkkiä Virginian kilpatalliksi, koska BA unohdettiin ja sitten lopetettiin ja kesällä 2001 lopetin myös sen Virginian kilpatallin, kun ei mukamas ollut aikaa tai jotain.
Whitewoodin ratsutila
WW oli aikansa suurtalli, vaikkei silloin käytettykään nimitystä suurtalli. Joka tapauksessa hevosten määrä oli suuri, varsinkin nykyisellä pitsinnypläys-mittapuulla ja rotuja oli laidasta laitaan. Parhaiten WW tiedetään nykyään ehkä xx-kasvateistaan, mutta sen rotuvalikoima oli monipuolinen: oli puoliveristä, täysiveristä, amerikkalaisia rotuja, andalusianhevosia, ahaltekejäkin, joitain poneja ja sen sellaista. Muistan, miten ylpeä olin kun saimme ostettua Marineaan pari WW:läistä hevosta, joku oldenburg-tamma, angloarabiori ja irlannintyöhevosia (näistä osa siirtyi Ioniciinkin, tarttee kaivella joskus) ja että meiltä ostettiin ainakin yksi walker-tamma WW:iin. Ja näkyipä siellä olevan oma tekkekasvatti Gin Mishakin. Whitewoodissa oli aina tarjolla kaikenlaista mielenkiintoista oria ja kasvattia.
Greymask's
No tarviiko tätä edes perustella? Jos pitäisi valita kaikkien aikojen virtuaalitalli, Greymask voisi olla pelottavan lähellä kärkeä, ainakin jos minulta kysytään. Greymaskin vaikutus puoliverijalostuksessa on suuri, nimenomaan Raisa piti meteliä FWB:stä, joka tuolloin oli monelle kasvattajalle vähän sellainen kysymysmerkki (myös minulle!). Ja valjakkoajoakin Raisa kovasti markkinoi. Näyttelyjaos taitaa olla alunperin pitkälti Raisan käsialaa ja yhdessä Liinun kanssa hän oli ensimmäisiä, jotka käyttivät paljon itseotettuja kuvia virtuaalihevosillaan.
Eikä Greymaskissa oltu turhan tarkkoja rotujen suhteen, Wikisivulla on pitkänpitkä lista kasvatetuista roduista, siellä on puoliveristen lisäksi joka sortin ponia, arabeja, eestinhevosia (saattoi olla ensimmäinen vähänkään enemmän eestiläisiä omistava ja kasvattava talli), suomenhevosia ja vaikka mitä muuta eksoottisempaa. Ja tuolloin mahtuivat vielä ravuritkin saman katon alle puoliveristen kanssa.
Itselläni ei ole greymaskilaisia hevosia juuri ollut, Marineassa kyllä oli angloarabitamma Greymask's Arkansas. Niin ja aikaisemmin minulla oli tekketamma Greymask's Pro.
Liinu
Liinun virtuaalitallista voi sanoa aika pitkälle samaa kuin Greymaskistakin, se oli aikansa vaikutusvaltaisimpia ja suosituimpia talleja. Siellä myös oli käytössä hoitajajono: piti ihan jonottaa, että sieltä sai hoitohevosen, vaikka hevosia oli paljon ja taidettiin kaksi hoitajaa yhdelle hevoselle ottaa.
Liinun jalostustoiminta oli keskittyneempää kuin Greymaskin, siellä oli pääasiassa poneja ja puoliverisiä. Suurimmat kasvatusrodut olivat hevosista FWB ja trakehner, poneista welshit, shettis ja islanninhevonen, kasvattimäärien perusteella. Nykyisissä welsh- ja puoliverisuvuissa näkee edelleen Liinun hevosia, muista roduista en tiedä. Olisi kyllä kiva tietää, Liinun kasvateissa oli sellaisia aikanaan tunnettuja nimiä kuin Liinu's No Limit (conn-o), Liinun Fjordguten (nvh-o), Liinu's Unique (ox-o) ja Liinun Lionheart (nf-o), että mahtaako niitä vielä näkyä hevosten suvuissa. Itse asiassa meillä on kyllä arabitamma Ghadah Hiyam LIA, jonka suvussa 7. polvessa on nimenomaan Liinu's Unique.
Ionicissa oli vuonna 2004-05 ainakin welsh-tamma Liinun Gwyneth, joka myytiin kyllä pois, mutta on kadonnut sittemmin. Ionicin alkuaikoina myös muutama Liinun kasvattama ori astui meidän tammoja.
Angelniemi
Angelniemen jalostustoiminta oli edelleen keskittyneempää niihin omiin rotuihin, englantilaisiin täysiverisiin ja venäläisiin (ahaltek, RBSH, vrh), mutta syntyi siellä muutamia muitakin rotuja: welsh part-brediä, joitain puoliverisiä, arabeja, angloarabeja. Yksinomaan Angelniemen ansiota on se, että tekketamma Nice-n-Easy Cross Your Brainsistä on nykyaikaan yltävä suora tammalinja tai että sitä edes esiintyy nykyahaltekien suvuissa. Nimittäin sen ainoa varsa Crossing Hills K päätyi Angelniemeen ja sitä käytettiin siellä jalostuksessa. Tosin Angelniemen syytä lienee myös se, että Crossing Hills K:n suvussa on joskus virhe: emäksi on merkitty Linba.
Angelniemi oli ensimmäisiä RBSH-kasvattajia ja näin RBSH:n kehittäjänä en voi kuin nostaa hattua, että niinkin kuuluisa talli otti rodun omakseen.
Hämypuro
Monet tuntevat Hämypuron suomenhevostallina, mutta ainakin alkuaikoina, joskus 2004-05 Hämypurossa kasvatettiin myös clevelandinruunikoita tunnuksella Twilight. Hämupuro, RDN ja Ionic olivat tuolloin isoja cleveland-kasvattajia, astutuksia kyseltiin puolin ja toisin ja kasvatteja myytiin. Hämypuron kuuluisimpia clevelandeja lienevät Saturnuksen Vuorikuusi, Fragment of a Poem, Passion Fruit, Ormanda TL ja Dobl Worshipper. Harmi että kaikki vanhat ovat tainneet jo kadota. Lie jos Kerpalla on vielä jotain...
Käsittääkseni Hämypuro oli suomenhevostallina kohtuullisen kuuluisa ja yritti jossain vaiheessa tehdä comebackiakin, mutta minulle se on aina ollut cleveland-kasvattaja.
Aias Drafts
Aias taitaa olla edelleenkin ainoa yhtään pitkäikäisempi, pelkkiin kylmäverisiin keskittynyt talli. No, Aiasissa kylläkin kasvatettiin suuremmissa määrin vain clydesdaleja, muita rotuja siellä viimeisimpien pääsivujen mukaan syntyi vain satunnaisesti ja tilauksesta. Kuitenkin tallista on lähtenyt useita shirekasvatteja ja jokusia irlannincobejakin kasvattajatunnuksella Amber's ja minulla on muistikuva, että jossain vaiheessa sieltä olisi löytynyt myös ranskalaisia työhevosrotuja. Aias aloitti toimintansa 2005 ja viimeiset kasvatit lienevät syntyneet 2007-08.
Djoehem
Djoehem oli Ionic. Kymmenittäin rotuja, sadoittain hevosia, ei kisoja, ei luonteita, useimmilla kuitenkin jossain määrin uskottava kuva. Gidraneita, noniuksia, painteja, huzuleita, wielkopolskeja, norikereita, pasoja, friisiläisiä, foxtrottereita, amerikanshetlanninponeja... Oikeastaan ihan mitä vain! Djoehemin lopettaminen ja sen totaalinen katoaminen netistä (omat domainit OVAT pahasta!) olivat suurimpia iskuja, mitä minä olen kokenut. Olen iloinen, että meille Ioniciin päätyi edes pari harvinaista, suvullista unkarilaista, vaikkakin niiden suvut ovat nyt kadonneet.
Siinä nyt muutama talli, noita vanhempia ja sellaisia, joista jotain muisteltavaa on.
–Gin
Tunnisteet:
historia,
listat,
mielenkiintoiset virtuaalitallit
maanantaina, joulukuuta 17, 2012
Joulukalenteri 17: Arabioriin rakennearvostelu
Pitkästä aikaa tulee taas rakennearvostelukin tänne blogiin. Arvostelu tapahtuu samalla kaavalla kuin VSN:ssä, tosin näissä omissa arvosteluissani olen yleensä nihkeämpi antamaan pisteitä. Uhriksi joutuu tällä kertaa arabiori Roshnara Oberon.
Muistutuksena vielä pisteskaala 0-5p:
0 - ei voi arvostella tai 100% surkea
1 - huono
2 - välttävä
3 - kohtalainen
4 - hyvä
5 - erinomainen
Yleisvaikutelma 3p
Takaosa syö pisteitä sen verran ettei tule nelosta, vaikka noin muuten hyvin sopusuhtaisen näköinen onkin.
Rotuleima 4p
Ihan arabiksi on mielestäni uskottavissa.
Sukupuolileima 2p
Minä en pidä tätä erityisen maskuliinisena, muokkaa kuvasta sukukalleudet pois ja se menisi aika hyvästä tammasta. Tämä tosin on jossain määrin yleistä arabeille, mutta olen kuitenkin nähnyt useita arabioreja jotka kauneudesta ja siroudesta huolimatta ovat myös maskuliinisia.
Pää 3p
Hyvännäköinen pää arabille, vaikka profiili ei olekaan kovera. Ei tarvitse olla, suorakin kelpaa. Nelosesta kolmoseen pudotti se, että pää on minusta ihan vähän liian pitkä.
Kaula 4p
Hyvä kaula kaikkinensa, pitkä, kaareva, ohut, päänliittymä avoin ja kertakaikkiaan mainio. Ei siis vikaa, miksei vitosta? No jaa, vitonen säästetään sitä varten, että joskus tulee eteen se TODELLA TÄYDELLINEN kaula. (Tosin vitosen kaulan pitäisi olla erinomainen, ei suinkaan täydellinen. Ehkä minun täytyy tarkistaa skaalaani...)
Etuosa 3p
Lavassa on pituutta, säkä löytyy, mutta lapa voisi olla hieman loivempi vielä. Ihan kyllä hyvä tällaisenakin ja vähemmän nyrpeällä päällä antaisin varmasti nelosen.
Runko 3p
Voi johtua takaosasta ja sen asennosta, mutta lanne näyttää köyryltä. Muuten runko on hyvä, tiivis ja syvä.
Takaosa 1p
Kyllä, arabeilla pitää olla tasainen lautanen. Muttei sellainen, että lautanen vielä nousee ylöspäin rististä lähtien! Okei, kyseessä on varmaan hevosen asento, takaset on lievästi venytetty taakse, mutta silti. Tämä saa hevosen näyttämään takakorkealta ja epäsuhtaiselta. Takaosa jää myös vähän "lyhyeksi", kulmaukset eivät ole tasaiset.
Etujalat 3p
Todella sirot, kyynärvarsi voisi olla lihaksikkaampikin, pitkänlaiset vuohiset.
Takajalat 2p
Todella sirot sääret, reiteen ja koipeen kaipaisi lihaksia. Huono asento arvostella, vuohiset näyttävät pystyiltä.
Yhteensä 28/50p
Näyttävä kuva kyllä, mutta tarkemmin katsoen hevonen ei ole kovin erikoinen. Parasta hevosessa on kaula, muut kohdat jäävät sinne kohtalaiseen tai allekin.
–Gin
Muistutuksena vielä pisteskaala 0-5p:
0 - ei voi arvostella tai 100% surkea
1 - huono
2 - välttävä
3 - kohtalainen
4 - hyvä
5 - erinomainen
Yleisvaikutelma 3p
Takaosa syö pisteitä sen verran ettei tule nelosta, vaikka noin muuten hyvin sopusuhtaisen näköinen onkin.
Rotuleima 4p
Ihan arabiksi on mielestäni uskottavissa.
Sukupuolileima 2p
Minä en pidä tätä erityisen maskuliinisena, muokkaa kuvasta sukukalleudet pois ja se menisi aika hyvästä tammasta. Tämä tosin on jossain määrin yleistä arabeille, mutta olen kuitenkin nähnyt useita arabioreja jotka kauneudesta ja siroudesta huolimatta ovat myös maskuliinisia.
Pää 3p
Hyvännäköinen pää arabille, vaikka profiili ei olekaan kovera. Ei tarvitse olla, suorakin kelpaa. Nelosesta kolmoseen pudotti se, että pää on minusta ihan vähän liian pitkä.
Kaula 4p
Hyvä kaula kaikkinensa, pitkä, kaareva, ohut, päänliittymä avoin ja kertakaikkiaan mainio. Ei siis vikaa, miksei vitosta? No jaa, vitonen säästetään sitä varten, että joskus tulee eteen se TODELLA TÄYDELLINEN kaula. (Tosin vitosen kaulan pitäisi olla erinomainen, ei suinkaan täydellinen. Ehkä minun täytyy tarkistaa skaalaani...)
Etuosa 3p
Lavassa on pituutta, säkä löytyy, mutta lapa voisi olla hieman loivempi vielä. Ihan kyllä hyvä tällaisenakin ja vähemmän nyrpeällä päällä antaisin varmasti nelosen.
Runko 3p
Voi johtua takaosasta ja sen asennosta, mutta lanne näyttää köyryltä. Muuten runko on hyvä, tiivis ja syvä.
Takaosa 1p
Kyllä, arabeilla pitää olla tasainen lautanen. Muttei sellainen, että lautanen vielä nousee ylöspäin rististä lähtien! Okei, kyseessä on varmaan hevosen asento, takaset on lievästi venytetty taakse, mutta silti. Tämä saa hevosen näyttämään takakorkealta ja epäsuhtaiselta. Takaosa jää myös vähän "lyhyeksi", kulmaukset eivät ole tasaiset.
Etujalat 3p
Todella sirot, kyynärvarsi voisi olla lihaksikkaampikin, pitkänlaiset vuohiset.
Takajalat 2p
Todella sirot sääret, reiteen ja koipeen kaipaisi lihaksia. Huono asento arvostella, vuohiset näyttävät pystyiltä.
Yhteensä 28/50p
Näyttävä kuva kyllä, mutta tarkemmin katsoen hevonen ei ole kovin erikoinen. Parasta hevosessa on kaula, muut kohdat jäävät sinne kohtalaiseen tai allekin.
–Gin
sunnuntai, joulukuuta 16, 2012
Joulukalenteri 16: Blogi ei ole demokratia
Myönnetään: olemme varsinaisia tyranneja blogimme kanssa. Meidän blogi ei ole mikään keskustelupalsta, jonne voi tulla anonyyminä huutelemaan kaikkea mikä mieleen juolahtaa ja ylläpito poistaa vain törkeimmät väärinkäytökset. Blogi on meidän ja me olemme ainoita, jotka ovat täällä oikeassa, karkeasti ilmaistuna. Kenenkään ei tietysti ole pakko tätä blogia lukea, jos moinen ärsyttää. Asialliset kommentit otetaan aina huomioon ja jätetään näkyville, mutta kaikenlaiset haukkumiset, asiattomat syyttelyt ja "kyllä teidän pitäisi tietää"-fraasilla alkavat postaukset päätyvät ilman turhaa meteliä roskakoriin. Me emme ole niin marttyyreita, että jaksaisimme katsella omassa blogissamme kommentteja, joista emme pidä. Koska meidän ei ole pakko! Blogi ei ole demokratia! Bloginpitäjä on diktaattori! Ja me ainakin aiomme ottaa kaiken irti diktatuuristamme.
Tämä postaus ei erityisesti liity virtuaaliblogeihin vaan oikeastaan kaikkiin blogeihin, joilla jotakin lukijakuntaa on. Eräällä keskustelupalstalla käytiin joskus aktiivista keskustelua siitä, kun joku paljon seurattu bloginpitäjä alkoi rajoittaa kommentointia, julkaisi kommentit vasta hyväksynnän jälkeen, poisti kommentteja, joista ei pitänyt eikä vastannut esitettyihin kysymyksiin. Tämä oli palstan kommentoijien mielestä väärin, kyllä heidän nyt pitäisi saada esittää kommentteja ja kysymyksiä, kun he kerran blogia ahkerasti lukevat. Jaaha, ja missäs sellainen laki on säädetty?
Jos joku pitää henkilökohtaista blogia, ei se tarkoita sitä, että pitäisi kiltisti niellä kaikki haukut ja huomautukset ja vastata ihan kaikkeen, mitä lukijat haluavat tietää. Bloginpitäjä on se, joka lopulta määrää yksityisyytensä rajat ja niiden kanssa pitääkin olla tarkkana. Tämä on toki myös sellainen asia, joka bloginkirjoittajan täytyy itse ymmärtää: vaikka pitää blogia ja siellä paljon asioita kertookin, ei kaikkea ole velvollisuus kertoa. Eikä varsinkaan kaikkea palautetta tarvitse sietää. Moderointi on ok! Sama pätee myös virtuaalihevosblogeissa tai ainakin meillä.
Niin, olisihan se tietysti kiva, jos jokainen blogi olisi sananvapauden luvattu maa, jossa saisi mähkäistä ulos kaikki mikä mieltä painaa, liittyi se asiaan tai ei, ja mieluusti vielä anonyyminä. Että bloginpitäjä vastaisi kaikkiin kysymyksiin, koski se sitten neitsyyden menetysikää tai teini-ikäisenä kärsittyä syömishäiriötä, masennusta ja itsemurhayrityksiä. Uteliaisuudestahan niitä muiden henkilökohtaisia blogeja luetaan ja jos kerran on alkanut paljastaa itsestään julkisesti asioita, niin miksei sitten paljasta kaikkea mitä uteliaat lukijat haluavat tietää? No, niin yllättävää kuin se joistain saattaa ehkä ollakin, ihminen se bloggaajakin on. Jotkut haluavat paljastaa itsestään ihan kaiken (miten fiksua se on, jääköön jokaisen oman harkinnan varaan), mutta useimmat eivät ja loukkaavat kommentit tuskin kenestäkään tuntuvat kivoilta.
Jos siis koet tulleeksi väärinkohdelluksi meidän blogissa, jokin mielestäsi ihan asiallinen kommentti on poistettu vastaamatta siihen mitenkään, niin voimme vain sanoa: "Live with it". Ota se tapakasvatuksena. Tämä on meidän blogi eikä kenenkään muun, joten me päätämme mitä poistamme ja mitä emme.
–Gin
Tämä postaus ei erityisesti liity virtuaaliblogeihin vaan oikeastaan kaikkiin blogeihin, joilla jotakin lukijakuntaa on. Eräällä keskustelupalstalla käytiin joskus aktiivista keskustelua siitä, kun joku paljon seurattu bloginpitäjä alkoi rajoittaa kommentointia, julkaisi kommentit vasta hyväksynnän jälkeen, poisti kommentteja, joista ei pitänyt eikä vastannut esitettyihin kysymyksiin. Tämä oli palstan kommentoijien mielestä väärin, kyllä heidän nyt pitäisi saada esittää kommentteja ja kysymyksiä, kun he kerran blogia ahkerasti lukevat. Jaaha, ja missäs sellainen laki on säädetty?
Jos joku pitää henkilökohtaista blogia, ei se tarkoita sitä, että pitäisi kiltisti niellä kaikki haukut ja huomautukset ja vastata ihan kaikkeen, mitä lukijat haluavat tietää. Bloginpitäjä on se, joka lopulta määrää yksityisyytensä rajat ja niiden kanssa pitääkin olla tarkkana. Tämä on toki myös sellainen asia, joka bloginkirjoittajan täytyy itse ymmärtää: vaikka pitää blogia ja siellä paljon asioita kertookin, ei kaikkea ole velvollisuus kertoa. Eikä varsinkaan kaikkea palautetta tarvitse sietää. Moderointi on ok! Sama pätee myös virtuaalihevosblogeissa tai ainakin meillä.
Niin, olisihan se tietysti kiva, jos jokainen blogi olisi sananvapauden luvattu maa, jossa saisi mähkäistä ulos kaikki mikä mieltä painaa, liittyi se asiaan tai ei, ja mieluusti vielä anonyyminä. Että bloginpitäjä vastaisi kaikkiin kysymyksiin, koski se sitten neitsyyden menetysikää tai teini-ikäisenä kärsittyä syömishäiriötä, masennusta ja itsemurhayrityksiä. Uteliaisuudestahan niitä muiden henkilökohtaisia blogeja luetaan ja jos kerran on alkanut paljastaa itsestään julkisesti asioita, niin miksei sitten paljasta kaikkea mitä uteliaat lukijat haluavat tietää? No, niin yllättävää kuin se joistain saattaa ehkä ollakin, ihminen se bloggaajakin on. Jotkut haluavat paljastaa itsestään ihan kaiken (miten fiksua se on, jääköön jokaisen oman harkinnan varaan), mutta useimmat eivät ja loukkaavat kommentit tuskin kenestäkään tuntuvat kivoilta.
Jos siis koet tulleeksi väärinkohdelluksi meidän blogissa, jokin mielestäsi ihan asiallinen kommentti on poistettu vastaamatta siihen mitenkään, niin voimme vain sanoa: "Live with it". Ota se tapakasvatuksena. Tämä on meidän blogi eikä kenenkään muun, joten me päätämme mitä poistamme ja mitä emme.
–Gin
lauantaina, joulukuuta 15, 2012
Joulukalenteri 15: Esittelyssä Ionicin pv-oriit
Kuten monta kertaa on todettu, Ionicin puoliveripuoli elää nousukauttaan, vahvaa sellaista. Niinpä meillä on tarjolla myös oreja ulkopuolisille tammoille, sikäli kun kisaamattomat oriit kelpaavat. Tässä olisikin lyhyet esittelyt meidän "virallisista" puoliverioreista.
Amon Ra Ion
KWPN, sukua 1 polvi. Meidän ihkaensimmäinen KWPN-kasvatti, estepainotteinen, vanhempina on meille ostetut suvuttomat KWPN:t.
Artemis RC
Holstein, pitkä suku. En tiedä miten yleisiä suvun nimet ovat holsteinien parissa, kasvattajatunnuksista enemmmän taitaa esiintyä O' Poloa ja PB:tä. Koulupainotteinen.
Baratheon Ion
FWB, pitkä suku. Tuoreimpia meidän kasvatteja, emä Kalászin brandenburg, isä Kerpan angloarabiori. Isän suvussa hieman yli 50% arabia, paikoin suku menee todella pitkälle, siellä on kaikenlaista vanhaa nimeä arabi- ja täysiveripuolen historiasta. Kenttäpainotteinen.
Benedictus SS
FWB, sukua 2 polvea. Itselleni ihan vieraita nimiä sukutaulussa, hannoveria ja oldenburgia. Tiedä vaikka olisi harvinaisempikin suku. Estepainotteinen.
Black Mamba Ion
FWB, sukua ~3 polvea. Taas näitä uusia kavereita, emä meidän kasvattama oldenburg, isä Suprantin hannover-ori. Suku on täynnä komeita hevosia. Koulupainotteinen.
Chilin Aviator ja Chilin Sambu
Hannover, sukua 1 polvi. Hyenan kasvatteja molemmat, estepainotteiseksi merkittyjä oreja.
Daytona Beach Ion
FWB, sukua 2 polvea. Taas näitä uudempia ionicilaisia, isä Suprantista. Suvussa on kaikenlaista: isä on miksaus SWB:tä ja mecklenburgia, emä anglo-trakehner. Koulupainotteinen.
Geosiris Ion
FWB, sukua 3 polvea. Samanlainen kuin edellinenkin, emä meiltä, isä Suprantista. Emä Evergreyn kasvattama anglo-trakehner, isä meillä harvoin nähty BWP. Mielenkiintoinen suku, kieltämättä. Koulupainotteinen tämäkin.
Jimmy Choo Ion
FWB, pitkä suku. Kaikki herkut suvussa: Alté, Oroaq, RG Dynamic, Apple Tree's Milly, K.N. Cilla, Domiro, Star Theme's Baroque, Temporal Katrel, Routinier... Tämä yhdistettynä pitkäsukuiseen, mutta uudempien linjojen puoliveriseen on takuuvarma loistohevonen! Koulupainotteiseksi merkitty myös.
Karate Kid SIN
Anglo-trakehner, sukua 2 polvea. Koulupainotteinen Evergreyn kasvatti, isä trakehner, emä xx.
Kendo Ion
Anglo-trakehner, sukua 3 polvea. Edellisen varsa, suvussa 50% xx. Koulupainotteinen myös.
Kirikaze SIN
FWB, 2 polvea sukua. Isä holstein, emänisä Gothard, emä GWB:n kasvatteja. Siis vanhaa verta lyhyessä suvussa. Koulupainotteinen.
Moon of Baroda
FWB, sukua 1,5 polvea. Nimestään huolimatta ionicilainen. Isä suvuton trakehner, emä yksipolvinen FWB, yhdistelmä holsteinia ja brandenburgia. Koulupainotteinen, tosi komea.
New G Ra
KWPN, suvuton. Estepainotteinen ori, jota on käytetty jalostuksessa jossain määrin edellisellä omistajalla. Komea kaveri tämäkin.
Oldsfell's Jon Snow
Oldenburg, sukua 1 polvi. Uuden oldenburg-kasvattaja Oldsfellin kasvatti. Vanhemmat tosi monipuolisia hevosia, niillä on kilpailtu koulua, kenttää, esteitä ja valjakkoakin. Jon on merkitty kenttähevoseksi, mutta ajatuksissa olisi kokeilla sitä valjakkoajossa joskus.
Pokerface Ion
Trakehner, sukua 2 polvea. Isä Roxburyn kasvattama kouluhevonen, emä Satulinnan kasvattama estehevonen, joten Pokerfacesta tuli sitten kenttähevonen. En osaa sanoa miten yleisiä tai harvinaisia nuo nimet ovat hevosten suvuissa.
Rami Royal SWA
FWB, sukua ~3 polvea. Todella pitkälle trakehner-painotteinen suku ja myös vanha, on RG:tä, whitewoodilainen isälinja ja Alté löytyy kolmannesta polvesta, ei. on sen poika Black River's Redfox. Estepainotteinen.
R-Generation SIN
FWB, pitkä suku. Vanhan linjan Evergrey-kasvatti, vanhoja nimiä tältäkin löytyy suvusta kasoittain. Kouluhevonen.
Romanow Ion
FWB, sukua 1 polvi. Emä meidän ostama suvuton FWB-tamma, isä Suprantin SWB-ori eli ihan mielenkiintoinen yhdistelmä. Kenttäpainotteinen.
Sioux de Poemé
Trakehner, osin pitkä suku. Epätasainen suku, osin aika vanhakin, mutta siitä ei llöydy yllämainittuja tosi vanhoja nimiä, Altéa ja kumppaneita. Kenttäpainotteinen, kilpailtukin jonkin verran, tuli meille ihan siitosoriiksi.
Skeleton GA
Westfalen, suvuton. Näitä meidän uusia tuontihevosia tämä. Estepainotteinen, käytössä ihan kaikenlaisille tammoille.
Star Of Sierra Leone
FWB, sukua ~2 polvea. Meidän uusia kasvatteja tämä myös, emä meidän FWB, isä Suprantin voikko oldenburgilainen. Ruunivoikko väriltään itsekin, joten tästä saa voikkovärejä varsalle. Koulupainotteinen, vähän vaatimattoman näköinen.
Suprant Dust
FWB, sukua 3 polvea. Suprantilainen voikko kouluori. Isä hannover, emän puolelta löytyy holsteinia ja KWPN:ää. Tästäkin saa voikkovärisiä varsoja, mutta alkaa astua vasta tammikuussa.
Vlasis Ion
Oldenburg, sukua ~2 polvea. Isä Rothkellerin ori, emä Suprantista. Mukava suku, vaikka ainakin meidän hevosilla vilisee noita Rothkellerin hevosia suvuissa vähän turhankin tiheään. Koulupainotteinen.
–S
Amon Ra Ion
KWPN, sukua 1 polvi. Meidän ihkaensimmäinen KWPN-kasvatti, estepainotteinen, vanhempina on meille ostetut suvuttomat KWPN:t.
Artemis RC
Holstein, pitkä suku. En tiedä miten yleisiä suvun nimet ovat holsteinien parissa, kasvattajatunnuksista enemmmän taitaa esiintyä O' Poloa ja PB:tä. Koulupainotteinen.
Baratheon Ion
FWB, pitkä suku. Tuoreimpia meidän kasvatteja, emä Kalászin brandenburg, isä Kerpan angloarabiori. Isän suvussa hieman yli 50% arabia, paikoin suku menee todella pitkälle, siellä on kaikenlaista vanhaa nimeä arabi- ja täysiveripuolen historiasta. Kenttäpainotteinen.
Benedictus SS
FWB, sukua 2 polvea. Itselleni ihan vieraita nimiä sukutaulussa, hannoveria ja oldenburgia. Tiedä vaikka olisi harvinaisempikin suku. Estepainotteinen.
Black Mamba Ion
FWB, sukua ~3 polvea. Taas näitä uusia kavereita, emä meidän kasvattama oldenburg, isä Suprantin hannover-ori. Suku on täynnä komeita hevosia. Koulupainotteinen.
Chilin Aviator ja Chilin Sambu
Hannover, sukua 1 polvi. Hyenan kasvatteja molemmat, estepainotteiseksi merkittyjä oreja.
Daytona Beach Ion
FWB, sukua 2 polvea. Taas näitä uudempia ionicilaisia, isä Suprantista. Suvussa on kaikenlaista: isä on miksaus SWB:tä ja mecklenburgia, emä anglo-trakehner. Koulupainotteinen.
Geosiris Ion
FWB, sukua 3 polvea. Samanlainen kuin edellinenkin, emä meiltä, isä Suprantista. Emä Evergreyn kasvattama anglo-trakehner, isä meillä harvoin nähty BWP. Mielenkiintoinen suku, kieltämättä. Koulupainotteinen tämäkin.
Jimmy Choo Ion
FWB, pitkä suku. Kaikki herkut suvussa: Alté, Oroaq, RG Dynamic, Apple Tree's Milly, K.N. Cilla, Domiro, Star Theme's Baroque, Temporal Katrel, Routinier... Tämä yhdistettynä pitkäsukuiseen, mutta uudempien linjojen puoliveriseen on takuuvarma loistohevonen! Koulupainotteiseksi merkitty myös.
Karate Kid SIN
Anglo-trakehner, sukua 2 polvea. Koulupainotteinen Evergreyn kasvatti, isä trakehner, emä xx.
Kendo Ion
Anglo-trakehner, sukua 3 polvea. Edellisen varsa, suvussa 50% xx. Koulupainotteinen myös.
Kirikaze SIN
FWB, 2 polvea sukua. Isä holstein, emänisä Gothard, emä GWB:n kasvatteja. Siis vanhaa verta lyhyessä suvussa. Koulupainotteinen.
Moon of Baroda
FWB, sukua 1,5 polvea. Nimestään huolimatta ionicilainen. Isä suvuton trakehner, emä yksipolvinen FWB, yhdistelmä holsteinia ja brandenburgia. Koulupainotteinen, tosi komea.
New G Ra
KWPN, suvuton. Estepainotteinen ori, jota on käytetty jalostuksessa jossain määrin edellisellä omistajalla. Komea kaveri tämäkin.
Oldsfell's Jon Snow
Oldenburg, sukua 1 polvi. Uuden oldenburg-kasvattaja Oldsfellin kasvatti. Vanhemmat tosi monipuolisia hevosia, niillä on kilpailtu koulua, kenttää, esteitä ja valjakkoakin. Jon on merkitty kenttähevoseksi, mutta ajatuksissa olisi kokeilla sitä valjakkoajossa joskus.
Pokerface Ion
Trakehner, sukua 2 polvea. Isä Roxburyn kasvattama kouluhevonen, emä Satulinnan kasvattama estehevonen, joten Pokerfacesta tuli sitten kenttähevonen. En osaa sanoa miten yleisiä tai harvinaisia nuo nimet ovat hevosten suvuissa.
Rami Royal SWA
FWB, sukua ~3 polvea. Todella pitkälle trakehner-painotteinen suku ja myös vanha, on RG:tä, whitewoodilainen isälinja ja Alté löytyy kolmannesta polvesta, ei. on sen poika Black River's Redfox. Estepainotteinen.
R-Generation SIN
FWB, pitkä suku. Vanhan linjan Evergrey-kasvatti, vanhoja nimiä tältäkin löytyy suvusta kasoittain. Kouluhevonen.
Romanow Ion
FWB, sukua 1 polvi. Emä meidän ostama suvuton FWB-tamma, isä Suprantin SWB-ori eli ihan mielenkiintoinen yhdistelmä. Kenttäpainotteinen.
Sioux de Poemé
Trakehner, osin pitkä suku. Epätasainen suku, osin aika vanhakin, mutta siitä ei llöydy yllämainittuja tosi vanhoja nimiä, Altéa ja kumppaneita. Kenttäpainotteinen, kilpailtukin jonkin verran, tuli meille ihan siitosoriiksi.
Skeleton GA
Westfalen, suvuton. Näitä meidän uusia tuontihevosia tämä. Estepainotteinen, käytössä ihan kaikenlaisille tammoille.
Star Of Sierra Leone
FWB, sukua ~2 polvea. Meidän uusia kasvatteja tämä myös, emä meidän FWB, isä Suprantin voikko oldenburgilainen. Ruunivoikko väriltään itsekin, joten tästä saa voikkovärejä varsalle. Koulupainotteinen, vähän vaatimattoman näköinen.
Suprant Dust
FWB, sukua 3 polvea. Suprantilainen voikko kouluori. Isä hannover, emän puolelta löytyy holsteinia ja KWPN:ää. Tästäkin saa voikkovärisiä varsoja, mutta alkaa astua vasta tammikuussa.
Vlasis Ion
Oldenburg, sukua ~2 polvea. Isä Rothkellerin ori, emä Suprantista. Mukava suku, vaikka ainakin meidän hevosilla vilisee noita Rothkellerin hevosia suvuissa vähän turhankin tiheään. Koulupainotteinen.
–S
perjantaina, joulukuuta 14, 2012
Joulukalenteri 14: VSN elää!
Virtuaaliset Show-näyttelyt eli VSN on herätetty taas henkiin! Sehän oli alunperin Miragen projekti, mutta alkoi sakata pahoin jo juhannuksen tienoilla kun eivät kaavakkeet enää toimineet ja esimerkiksi tulosten lähettäminen ei onnistunut.
Nyt Christa W on ottanut VSN:n siipiensä suojaan ja vaikka toistaiseksi käytössä ei olekaan samanlaisia anomis- ja tuloskaavakkeita, on toiminta pyörähtänyt käyntiin. Christa on ilmeisesti mainostanut VSN:ää ahkerasti, koska viime päivinä minulle on tupsahdellut tuomarointipyyntöjä tiheään ja meidänkin 1.1.13 näyttelyihin on ilmoittautunut jo kivasti porukkaa. Welsh-tammojen luokka täyttyi noin vuorokauden kuluessa siitä, kun kutsu oli julkaistu.
Homman negatiivinen puoli on se, että itse ei toistaiseksi ole saanut näyttelyihin ujutettua mukaan kuin muutaman hevosen jollain järjettömällä tuurilla.
Ja minä tietenkin olen tyytyväinen, että pääsen taas tuomaroimaan hevosia. Se nimittäin tarkoittaa samaa, että minun eteeni kiikutetaan laumakaupalla hevosia, joilla pääsääntöisesti on upeat kuvat. Myönnän ihastuvani useampaan kuin joka toiseen näyttelyosallistujaan... Lisäksi olen alusta asti pitänyt VSN:n tuomarointityylistä ja erityisesti sen helppoudesta. Jokainen hevonen arvostellaan siinä omana yksilönä ja paremmuusjärjestystä ei tarvitse erikseen pohtia vaan se määräytyy pisteiden perusteella. Eihän se tietenkään aukoton keino ole (tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin), mutta minulle se on mieluisa.
VSN:lle toivon Christan ohjastuksessa pitkää ikää ja menestystä. Aion itse tuomarina tehdä oman osani sen eteen.
–Gin
Nyt Christa W on ottanut VSN:n siipiensä suojaan ja vaikka toistaiseksi käytössä ei olekaan samanlaisia anomis- ja tuloskaavakkeita, on toiminta pyörähtänyt käyntiin. Christa on ilmeisesti mainostanut VSN:ää ahkerasti, koska viime päivinä minulle on tupsahdellut tuomarointipyyntöjä tiheään ja meidänkin 1.1.13 näyttelyihin on ilmoittautunut jo kivasti porukkaa. Welsh-tammojen luokka täyttyi noin vuorokauden kuluessa siitä, kun kutsu oli julkaistu.
Homman negatiivinen puoli on se, että itse ei toistaiseksi ole saanut näyttelyihin ujutettua mukaan kuin muutaman hevosen jollain järjettömällä tuurilla.
Ja minä tietenkin olen tyytyväinen, että pääsen taas tuomaroimaan hevosia. Se nimittäin tarkoittaa samaa, että minun eteeni kiikutetaan laumakaupalla hevosia, joilla pääsääntöisesti on upeat kuvat. Myönnän ihastuvani useampaan kuin joka toiseen näyttelyosallistujaan... Lisäksi olen alusta asti pitänyt VSN:n tuomarointityylistä ja erityisesti sen helppoudesta. Jokainen hevonen arvostellaan siinä omana yksilönä ja paremmuusjärjestystä ei tarvitse erikseen pohtia vaan se määräytyy pisteiden perusteella. Eihän se tietenkään aukoton keino ole (tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin), mutta minulle se on mieluisa.
VSN:lle toivon Christan ohjastuksessa pitkää ikää ja menestystä. Aion itse tuomarina tehdä oman osani sen eteen.
–Gin
torstaina, joulukuuta 13, 2012
Joulukalenteri 13: Rotujen toivelista
Nykyään kattavin hevosrotujen esittelylista taitaa löytyä englanninkielisen Wikipedian ohella The Equinestista. Tästä listasta onkin hyvä tehdä itselleen joululahjatoivelistaa kaikesta siitä, mitä Ioniciin olisi kiva saada:
- abstang
- altai
- alter real
- American Cream Draft
- American Walking Pony
- ardenner
- criollo!
- mustangi (kiger, cerbat, spanish...)
- australianponi
- berberi
- schwarzwaldinrautias
- boulonnais
- breton
- campolino
- kanadanhevonen
- kaspianponi
- clevelandinruunikko!
- clydesdalenhevonen
- cob
- dalesponi
- deliboz
- dartmoor!
- dongola
- itäbulgarianhevonen
- vuonohevonen
- Florida Cracker
- gelderland
- huzul
- hackney!
- iomud
- jyllanninhevonen
- kylmäveriravuri (norjalainen tai ruotsalainen)
- konik
- lewitzer
- Lippit Morgan
- lokainponi
- malopolski
- marwari
- Nokota Horse
- noriker (erit. pinzgau)
- normandiancob
- pohjoisruotsinhevonen
- plevnanhevonen
- amerikanponi
- poitounhevonen!
- venäjänravuri
- salernonhevonenn
- shagya (yksi on tulossa, kunhan saisi sivuja tehtyä)
- shirenhevonen
- Spanish Norman
- torinhevonen
- Trait Du Nord
- ranskanravuri
- turkmeeni
- raskas vladimirintyöhevonen
- vjatkanponi
- zemaituka
Tähän ei ole listattu puoliverisiä eikä niitä, joita meiltä jo löytyy edes yksi. Huutomerkki on niiden perässä, joiden eteen tulemme todennäköisesti tekemään jotakin ensi vuonna. Oli iso kiusaus merkitä huutomerkki kaikkien kohdalle. Kuten listasta voi päätellä, ei meillä tylsää tule olemaan!
–Gin
- abstang
- altai
- alter real
- American Cream Draft
- American Walking Pony
- ardenner
- criollo!
- mustangi (kiger, cerbat, spanish...)
- australianponi
- berberi
- schwarzwaldinrautias
- boulonnais
- breton
- campolino
- kanadanhevonen
- kaspianponi
- clevelandinruunikko!
- clydesdalenhevonen
- cob
- dalesponi
- deliboz
- dartmoor!
- dongola
- itäbulgarianhevonen
- vuonohevonen
- Florida Cracker
- gelderland
- huzul
- hackney!
- iomud
- jyllanninhevonen
- kylmäveriravuri (norjalainen tai ruotsalainen)
- konik
- lewitzer
- Lippit Morgan
- lokainponi
- malopolski
- marwari
- Nokota Horse
- noriker (erit. pinzgau)
- normandiancob
- pohjoisruotsinhevonen
- plevnanhevonen
- amerikanponi
- poitounhevonen!
- venäjänravuri
- salernonhevonenn
- shagya (yksi on tulossa, kunhan saisi sivuja tehtyä)
- shirenhevonen
- Spanish Norman
- torinhevonen
- Trait Du Nord
- ranskanravuri
- turkmeeni
- raskas vladimirintyöhevonen
- vjatkanponi
- zemaituka
Tähän ei ole listattu puoliverisiä eikä niitä, joita meiltä jo löytyy edes yksi. Huutomerkki on niiden perässä, joiden eteen tulemme todennäköisesti tekemään jotakin ensi vuonna. Oli iso kiusaus merkitä huutomerkki kaikkien kohdalle. Kuten listasta voi päätellä, ei meillä tylsää tule olemaan!
–Gin
keskiviikkona, joulukuuta 12, 2012
Joulukalenteri 12: Kaikesta voi loukkaantua
VRL:n hevosrekisterin hylkypolitiikasta taas keskusteltiin ht.netissä ja mukaan vedettiin myös nimipolitiikka. VRL:n sivuilla lukee näin: "Rekisteriin ei hyväksytä hevosia, joiden nimessä on kirosanoja tai alkoholiin, huumeisiin, väkivaltaan, rasismiin, seksiin tai muuhun sopimattomaan materiaaliin selkeästi viittaavia sanoja." Tätä on perusteltu sillä, että iso osa harrastajia on alaikäisiä ja voivat saada huonoja vaikutteita vääränlaisista nimistä tai ainakin vanhemmat voivat vetää herneen nenäänsä, jos huomaavat, että lapsi liikkuu sivuilla, joilla on pahoja sanoja. Virtuaalimaailman maine kärsii.
Rajanveto on kuitenkin äärimmäisen vaikeata esimerkiksi siinä, mikä voidaan tulkita sopimattomaksi ja mitä taas ei mitenkään päin voida pitää paheksuttavana. Siksi hylkäyskäytännöt ovat näemmä täysin sattumanvaraiset. Yhtenä päivänä meiltä rekisteröitiin nukisematta sekä Cava Ion että Cosmoquila Ion, vaikka Cava onkin espanjalaista kuoharia ja Cosmoquila alkoholidrinkki nimiä. More Wine Ion puolestaan hylättiin kahteen kertaan nimen perusteella. Tänä vuonna rekisteriin on hyväksytty meiltä ainakin Caipirosca Ion, Mojito Ion, Cosmopolitan Ion ja Daiquiri Ion, kaikki alkoholidrinkkien nimiä.
VRL:n pitäisikin miettiä tarkkaan, haluaako se kaikki virtuaalihevoset rekisteriin, jolloin rekisteristä tulisi kattava sukutietokanta, vai aikooko se käyttää aikansa mahdollisten ammattiloukkaantujien nuoleskeluun. Sillä ihan mistä tahansa voi loukkaantua ja melkein mistä tahansa hevosen nimestä voi saada vääränlaisia mielikuvia kun oikein yrittää. Mihin siis vedetään raja, Black Beautyyn, More Wineen vai Pikku Pirihuoraan?
Thor Ionia varmasti pidetään lapsille sopimattomana Yhdysvaltojen tietyissä piireissä ja varmaan Suomenkin harvojen fundamentalistikristittyjen mielestä kaikki muinaisiin mytologioihin viittaavat nimet ovat epäkristillisiä ja niin ollen paheksuttavia ja syntisiä: Uranus, Icarus, Cliodhna, Bedwyr, Branwen, Isolde, Minerva... Lista on pitkä.
Samoin tietyissä piireissä kaikki vähänkään islamiin viittaavat eli pääasiassa arabialaiset nimet ovat paheksuttuja, pahin kaikista taitaa olla meidän Salah-ad-Din Ion, nimi tulee kuuluisalta muslimihallitsijalta, joka löi ristiretkiarmeijan Hattinin taistelussa. Suomessa on varmasti ihmisiä, joiden mielissä mitkään vähänkään muslimeihin viittaavat nimet eivät herätä ainakaan positiivisia mielikuvia. Mitä vastataan vanhemmalle, joka tulee valittamaan VRL:n tarjoavan hänen viattomalle lapselleen islamistipropagandaa? Sehän voi johtaa terrorismiin ja sen ihailuun.
Gambler 2782, All In Ion, Casino Shark Ion, Full House Ion, Belfalas Gambler, Hold'Em Ion, Baccarat Ion, Roulette BRN, Who's Gambling Ion ja Russian Roulette Ion puolestaan yllyttävät uhkapelaamiseen, viimeksimainittu myös aseiden käyttöön. Pitäisi olla kielletty ainakin alle 18-vuotiailta.
Pureblood RDN voidaan tulkita hyvin rasistiseksi nimeksi. Lisäksi rasismin pelossa kaikki hevoset, joiden nimessä on Anders tai Adolf pitäisi poistaa, koska ne voivat viitata Anders Breivikiin tai Adolf Hitleriin. Natsi-Saksan johtohahmoihin yleisesti voi viitata moni nimi: Hermann (Hermann Göring) kaikkine variaatioineen, Joseph/Josef (Joseph Goebbels, Josef Mengele) variaatioineen, Heinrich (Heinrich Himmler), Martin ja Ludwig (Martin Ludwig Bormann) vain muutaman mainitakseni.
Eikä eriasteisten rikollisten tai suoranaisten murhaajien lista tähän pääty. Pahoja viboja voi saada myös seuraavista nimistä: Ibrahim (Ibrahim Shkupolli), Eric ja Harris (Eric Harris), Dylan (Dylan Klebold), Jammu (Veikko "Jammu" Siltavuori), Andrei (Andrei Tsikatilo), Elizabeth (Elizabeth Báthory), jälleen vain muutama sieltä kuuluisimmasta päästä. Hitman Ion, hitman tarkoittaa palkkamurhaajaa, me siis ihannoimme tappamista ja väkivaltaa ja tuputamme niitä pienemmillemme.
Ja jos on sitä mieltä ettei näiden nimien kieltämisessä ole järkeä, voidaan esittää oikeutettu vastakysymys, vähätteleekö kyseenalaistaja uhrien ja heidän läheistensä kärsimyksiä tai ihannoiko hän jollain tavalla kyseisiä rikollisia, jos kerran nimeää virtuaalihevosensa heidän mukaan.
Klassikkonimi Black Beauty kuuluu myös rasistisiin nimiin, viitataanhan siinä mustaan eli potentiaalisesti mustaihoiseen ihmiseen ja beautyn voi käsittää ironisesti, jolloin nimi on loukkaava. Itse asiassa kaikki hevosen nimet, joissa on sana musta, black, svart, schwarz tai noir voidaan tulkita rasistisiksi herjauksiksi! Varmuuden vuoksi ja ollaksemme mahdollisimman poliittisesti korrekteja tulisi kieltää myös kaikki dark-nimet.
Huumeisiin liittyvät nimet ovat kiellettyjä myös ja se on todella laaja alue, koska huumeita on paljon ja niistä käytetään monia peitenimiä. Tosin Egztasy Ion meni ihan sellaisenaan VRL:n rekisteriin. Kaikki mari-sanan sisältävät nimet voivat viitata marihuanaan: Maria, Marinka, Marinea, Marilyn, Marie, Marion, Marina. Samoin coke, cola/kola, cokis, crack, kukka, essi, eve, gold dust, heinä, high, jarru, junk, lumi/snow, pilvi, ruoho, savu, nämä kaikki voivat viitata huumeisiin tai niiden käyttöön ja pitäisi olla kiellettyjä.
Jossain joku parahtaa nyt tietysti: ei näitä kaikkia voi rekisteröijät tietää! Ei voi niin, mutta kelpaako se selitykseksi närkästyneelle vanhemmalle, joka yrittää suojella pikkupilttiään maailman pahuudelta ja vääriltä vaikutteilta? Ja varsinkin kun VRL:n säännöissä moiset ehdottomasti kielletään? Eipä taida riittää.
Niin että aloitetaanko VRL:n rekistereissä siis totaalinen puhdistus? Poistetaan ensin kaikki nimet, jotka sisältävät tässä luetellut kirjainyhdistelmät ja niihin läheisesti viittaavat nimet sekä hevosista että talleista. Sitten aletaan koluta läpi kaikkia muita nimiä, jotka voivat olla jonkun mielestä poliittisesti tai muuten vain epäkorrekteja tai lapsille sopimattomia.
Tai ehkä VRL:n rekistereihin tehdään K18-osasto, jonka hevosia ja talleja pääsevät selaamaan vain ne, jotka ovat pankkitunnuksilla tunnistautuneet ja todistaneet täysi-ikäisyytensä. Tälle puolelle siirrettäisiin mm. Marinean Doc Holliday (mari viittaa huumeisiin, voi vaikka ihannoida niiden käyttöä, Doc Holliday puolestaan oli uhkapelaaja ja ilmeisesti myös tappaja, ei siis sopiva roolimalli kellekään).
–S
Rajanveto on kuitenkin äärimmäisen vaikeata esimerkiksi siinä, mikä voidaan tulkita sopimattomaksi ja mitä taas ei mitenkään päin voida pitää paheksuttavana. Siksi hylkäyskäytännöt ovat näemmä täysin sattumanvaraiset. Yhtenä päivänä meiltä rekisteröitiin nukisematta sekä Cava Ion että Cosmoquila Ion, vaikka Cava onkin espanjalaista kuoharia ja Cosmoquila alkoholidrinkki nimiä. More Wine Ion puolestaan hylättiin kahteen kertaan nimen perusteella. Tänä vuonna rekisteriin on hyväksytty meiltä ainakin Caipirosca Ion, Mojito Ion, Cosmopolitan Ion ja Daiquiri Ion, kaikki alkoholidrinkkien nimiä.
VRL:n pitäisikin miettiä tarkkaan, haluaako se kaikki virtuaalihevoset rekisteriin, jolloin rekisteristä tulisi kattava sukutietokanta, vai aikooko se käyttää aikansa mahdollisten ammattiloukkaantujien nuoleskeluun. Sillä ihan mistä tahansa voi loukkaantua ja melkein mistä tahansa hevosen nimestä voi saada vääränlaisia mielikuvia kun oikein yrittää. Mihin siis vedetään raja, Black Beautyyn, More Wineen vai Pikku Pirihuoraan?
Thor Ionia varmasti pidetään lapsille sopimattomana Yhdysvaltojen tietyissä piireissä ja varmaan Suomenkin harvojen fundamentalistikristittyjen mielestä kaikki muinaisiin mytologioihin viittaavat nimet ovat epäkristillisiä ja niin ollen paheksuttavia ja syntisiä: Uranus, Icarus, Cliodhna, Bedwyr, Branwen, Isolde, Minerva... Lista on pitkä.
Samoin tietyissä piireissä kaikki vähänkään islamiin viittaavat eli pääasiassa arabialaiset nimet ovat paheksuttuja, pahin kaikista taitaa olla meidän Salah-ad-Din Ion, nimi tulee kuuluisalta muslimihallitsijalta, joka löi ristiretkiarmeijan Hattinin taistelussa. Suomessa on varmasti ihmisiä, joiden mielissä mitkään vähänkään muslimeihin viittaavat nimet eivät herätä ainakaan positiivisia mielikuvia. Mitä vastataan vanhemmalle, joka tulee valittamaan VRL:n tarjoavan hänen viattomalle lapselleen islamistipropagandaa? Sehän voi johtaa terrorismiin ja sen ihailuun.
Gambler 2782, All In Ion, Casino Shark Ion, Full House Ion, Belfalas Gambler, Hold'Em Ion, Baccarat Ion, Roulette BRN, Who's Gambling Ion ja Russian Roulette Ion puolestaan yllyttävät uhkapelaamiseen, viimeksimainittu myös aseiden käyttöön. Pitäisi olla kielletty ainakin alle 18-vuotiailta.
Pureblood RDN voidaan tulkita hyvin rasistiseksi nimeksi. Lisäksi rasismin pelossa kaikki hevoset, joiden nimessä on Anders tai Adolf pitäisi poistaa, koska ne voivat viitata Anders Breivikiin tai Adolf Hitleriin. Natsi-Saksan johtohahmoihin yleisesti voi viitata moni nimi: Hermann (Hermann Göring) kaikkine variaatioineen, Joseph/Josef (Joseph Goebbels, Josef Mengele) variaatioineen, Heinrich (Heinrich Himmler), Martin ja Ludwig (Martin Ludwig Bormann) vain muutaman mainitakseni.
Eikä eriasteisten rikollisten tai suoranaisten murhaajien lista tähän pääty. Pahoja viboja voi saada myös seuraavista nimistä: Ibrahim (Ibrahim Shkupolli), Eric ja Harris (Eric Harris), Dylan (Dylan Klebold), Jammu (Veikko "Jammu" Siltavuori), Andrei (Andrei Tsikatilo), Elizabeth (Elizabeth Báthory), jälleen vain muutama sieltä kuuluisimmasta päästä. Hitman Ion, hitman tarkoittaa palkkamurhaajaa, me siis ihannoimme tappamista ja väkivaltaa ja tuputamme niitä pienemmillemme.
Ja jos on sitä mieltä ettei näiden nimien kieltämisessä ole järkeä, voidaan esittää oikeutettu vastakysymys, vähätteleekö kyseenalaistaja uhrien ja heidän läheistensä kärsimyksiä tai ihannoiko hän jollain tavalla kyseisiä rikollisia, jos kerran nimeää virtuaalihevosensa heidän mukaan.
Klassikkonimi Black Beauty kuuluu myös rasistisiin nimiin, viitataanhan siinä mustaan eli potentiaalisesti mustaihoiseen ihmiseen ja beautyn voi käsittää ironisesti, jolloin nimi on loukkaava. Itse asiassa kaikki hevosen nimet, joissa on sana musta, black, svart, schwarz tai noir voidaan tulkita rasistisiksi herjauksiksi! Varmuuden vuoksi ja ollaksemme mahdollisimman poliittisesti korrekteja tulisi kieltää myös kaikki dark-nimet.
Huumeisiin liittyvät nimet ovat kiellettyjä myös ja se on todella laaja alue, koska huumeita on paljon ja niistä käytetään monia peitenimiä. Tosin Egztasy Ion meni ihan sellaisenaan VRL:n rekisteriin. Kaikki mari-sanan sisältävät nimet voivat viitata marihuanaan: Maria, Marinka, Marinea, Marilyn, Marie, Marion, Marina. Samoin coke, cola/kola, cokis, crack, kukka, essi, eve, gold dust, heinä, high, jarru, junk, lumi/snow, pilvi, ruoho, savu, nämä kaikki voivat viitata huumeisiin tai niiden käyttöön ja pitäisi olla kiellettyjä.
Jossain joku parahtaa nyt tietysti: ei näitä kaikkia voi rekisteröijät tietää! Ei voi niin, mutta kelpaako se selitykseksi närkästyneelle vanhemmalle, joka yrittää suojella pikkupilttiään maailman pahuudelta ja vääriltä vaikutteilta? Ja varsinkin kun VRL:n säännöissä moiset ehdottomasti kielletään? Eipä taida riittää.
Niin että aloitetaanko VRL:n rekistereissä siis totaalinen puhdistus? Poistetaan ensin kaikki nimet, jotka sisältävät tässä luetellut kirjainyhdistelmät ja niihin läheisesti viittaavat nimet sekä hevosista että talleista. Sitten aletaan koluta läpi kaikkia muita nimiä, jotka voivat olla jonkun mielestä poliittisesti tai muuten vain epäkorrekteja tai lapsille sopimattomia.
Tai ehkä VRL:n rekistereihin tehdään K18-osasto, jonka hevosia ja talleja pääsevät selaamaan vain ne, jotka ovat pankkitunnuksilla tunnistautuneet ja todistaneet täysi-ikäisyytensä. Tälle puolelle siirrettäisiin mm. Marinean Doc Holliday (mari viittaa huumeisiin, voi vaikka ihannoida niiden käyttöä, Doc Holliday puolestaan oli uhkapelaaja ja ilmeisesti myös tappaja, ei siis sopiva roolimalli kellekään).
–S
tiistaina, joulukuuta 11, 2012
Joulukalenteri 11: 10 seuraavaa suosikkirotua
Reilu vuosi sitten listasin kymmenen suosikkirotuani, mutta jäin harmittelemaan, että listalta puuttui monta hienoa rotua. Nyt siis lienee aika jatkaa listaamista ja miettiä suosikkirodut 11-20. Lista ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen paremmuusjärjestys.
Tuo vuodentakainen lista kymmenestä parhaasta on edelleen ajankohtainen, joten siihen ei tarvitse tehdä päivityksiä:
1. ahaltek
2. arabi
3. kalliovuortenponi
4. knabstrup
5. RBSH
6. quarter
7. englantilainen täysiverinen
8. morgan
9. puoliveriset
10. tersk
11. Welshit
En oikeastaan osaa sanoa suosikkiani eri sektioista. Olen kyllä julistanut vuosien varrella useammin kuin kerran, että B ja D olisivat niitä parhaita, mutta totuus kuitenkin on että C on jotakuinkin sama asia kuin D ja mountain on todella sievä poni kaikkinensa.
12. Venäjänratsuhevonen
Mitä enemmän haalin rodusta tietoa ja näen kuvia, sitä upeampana se näyttäytyy. Venäjän lahja ratsuhevosmaailmalle! Puoliverimäisempi kuin ahaltek, persoonallisempi kuin puoliverinen.
13. Tennesseenwalker
Värit ovat walkerin kohdalla se juttu, tietenkin! Rotu itsehän ei ole aina mikään kaunein kukkanen eikä aina välttämättä edes selkeästi tunnistettavissa, varsinkin monet tammat saattavat olla hyvinkin vaatimattoman näköisiä. Mutta se värien kirjo! Samppanjaa, tobianoa, sabinoa, päistärikköä, voikkoa! Mahdollisuus olisi myös hopeaan, mutta ehkä taidan jättää sen välistä kuvien puutteen takia.
14. Budjonny
Toinen venäläinen, usein aika persoonallisen näköinen ratsurotu. Rakkaussuhteeni virtuaalisen budjonnyn kanssa on kestänyt jo kauan.
15. Unkarilaiset rodut: furioso, gidran, kisber, nonius, shagya
Tämä nyt on vähän fuskaamista listata yhden numeron alle peräti viisi eri rotua, jotka eivät ole edes samankaltaisia kaikki, samasta maasta vain. Mutta kun en voi mainita yhtä ja sitten jättää toisen mainitsematta ja haluaisin listata muitakin kuin vain unkarilaisia! Näistä kisber, furioso ja gidran ovat ehdottoman laadukkaita ratsuja, shagya arabityyppinen mutta myös hyvä ratsu ja nonius taas sitten raskaampi ja vaatimattomampi mutta ehdottoman monikäyttöinen rotu. Ei voi kuin tykätä.
16. Andalusia ja lusitano
Näyttäviä ratsuhevosia, tyypiltään aivan omanlaisiaan. Jääneet meillä aina vähän lapsipuolen asemaan ja se on sääli.
17. Saddlebred ja NSH
Näyttäviä, kevyitä ja monipuolisia rotuja, jääneet virtuaalimaailmassa vähän yksipuolisesti askellajihevosiksi, vaikka näissä olisi oikeasti potentiaalia vaikka mihin. Jopa kouluratsastukseen, saddlebred ei kuulu niihin rotuihin, jotka eivät osaa ravata.
18. Ylämaanponi
Tuhti skottilainen, tätä ei voi olla rakastamatta jo pelkän ulkonäön takia. Hallakkovärien yleisyys ei ole lainkaan kehnompi asia. Aina ajatellessani ylämaanponeja mieleen nousee samalla myös Ylämaan karut nummet, harmaakivilinnat ja lasillinen skottiviskiä...
19. Paso fino
Ja ehkä myös perunpaso, mutta pf on näistä kahdesta se, josta pidän hieman enemmän. Harvinainen, barokkityylinen, mutta kuitenkin usein melko omannäköisensä rotu. En ole yhtä suuri paso-fani kuin S, mutta ymmärrän hyvin miksi hän pitää näistä roduista.
20. ... öööh...
Kaikki muut brittiponit eriskayta, shettistä ja kerry bogia lukuunottamatta? Frederiksborg? Pintabian ja ara-appaloosa? Dartmoorinponi? Orlov? Poitou ehkä? Tai irlannintyöhevonen?
Ei kun clevelandinruunikko! Mahtava, mahtava rotu, mahtavannäköinen, mahtava luonteeltaan, tosi käyttökelpoinen kaveri. Olisi ehkä taas aika hankkia muutama...
Kommentteihin saavat lukijat mieluusti listata omia hevosrotujen top ten - listojaan.
–Gin
Tuo vuodentakainen lista kymmenestä parhaasta on edelleen ajankohtainen, joten siihen ei tarvitse tehdä päivityksiä:
1. ahaltek
2. arabi
3. kalliovuortenponi
4. knabstrup
5. RBSH
6. quarter
7. englantilainen täysiverinen
8. morgan
9. puoliveriset
10. tersk
11. Welshit
En oikeastaan osaa sanoa suosikkiani eri sektioista. Olen kyllä julistanut vuosien varrella useammin kuin kerran, että B ja D olisivat niitä parhaita, mutta totuus kuitenkin on että C on jotakuinkin sama asia kuin D ja mountain on todella sievä poni kaikkinensa.
12. Venäjänratsuhevonen
Mitä enemmän haalin rodusta tietoa ja näen kuvia, sitä upeampana se näyttäytyy. Venäjän lahja ratsuhevosmaailmalle! Puoliverimäisempi kuin ahaltek, persoonallisempi kuin puoliverinen.
13. Tennesseenwalker
Värit ovat walkerin kohdalla se juttu, tietenkin! Rotu itsehän ei ole aina mikään kaunein kukkanen eikä aina välttämättä edes selkeästi tunnistettavissa, varsinkin monet tammat saattavat olla hyvinkin vaatimattoman näköisiä. Mutta se värien kirjo! Samppanjaa, tobianoa, sabinoa, päistärikköä, voikkoa! Mahdollisuus olisi myös hopeaan, mutta ehkä taidan jättää sen välistä kuvien puutteen takia.
14. Budjonny
Toinen venäläinen, usein aika persoonallisen näköinen ratsurotu. Rakkaussuhteeni virtuaalisen budjonnyn kanssa on kestänyt jo kauan.
15. Unkarilaiset rodut: furioso, gidran, kisber, nonius, shagya
Tämä nyt on vähän fuskaamista listata yhden numeron alle peräti viisi eri rotua, jotka eivät ole edes samankaltaisia kaikki, samasta maasta vain. Mutta kun en voi mainita yhtä ja sitten jättää toisen mainitsematta ja haluaisin listata muitakin kuin vain unkarilaisia! Näistä kisber, furioso ja gidran ovat ehdottoman laadukkaita ratsuja, shagya arabityyppinen mutta myös hyvä ratsu ja nonius taas sitten raskaampi ja vaatimattomampi mutta ehdottoman monikäyttöinen rotu. Ei voi kuin tykätä.
16. Andalusia ja lusitano
Näyttäviä ratsuhevosia, tyypiltään aivan omanlaisiaan. Jääneet meillä aina vähän lapsipuolen asemaan ja se on sääli.
17. Saddlebred ja NSH
Näyttäviä, kevyitä ja monipuolisia rotuja, jääneet virtuaalimaailmassa vähän yksipuolisesti askellajihevosiksi, vaikka näissä olisi oikeasti potentiaalia vaikka mihin. Jopa kouluratsastukseen, saddlebred ei kuulu niihin rotuihin, jotka eivät osaa ravata.
18. Ylämaanponi
Tuhti skottilainen, tätä ei voi olla rakastamatta jo pelkän ulkonäön takia. Hallakkovärien yleisyys ei ole lainkaan kehnompi asia. Aina ajatellessani ylämaanponeja mieleen nousee samalla myös Ylämaan karut nummet, harmaakivilinnat ja lasillinen skottiviskiä...
19. Paso fino
Ja ehkä myös perunpaso, mutta pf on näistä kahdesta se, josta pidän hieman enemmän. Harvinainen, barokkityylinen, mutta kuitenkin usein melko omannäköisensä rotu. En ole yhtä suuri paso-fani kuin S, mutta ymmärrän hyvin miksi hän pitää näistä roduista.
20. ... öööh...
Kaikki muut brittiponit eriskayta, shettistä ja kerry bogia lukuunottamatta? Frederiksborg? Pintabian ja ara-appaloosa? Dartmoorinponi? Orlov? Poitou ehkä? Tai irlannintyöhevonen?
Ei kun clevelandinruunikko! Mahtava, mahtava rotu, mahtavannäköinen, mahtava luonteeltaan, tosi käyttökelpoinen kaveri. Olisi ehkä taas aika hankkia muutama...
Kommentteihin saavat lukijat mieluusti listata omia hevosrotujen top ten - listojaan.
–Gin
maanantaina, joulukuuta 10, 2012
Joulukalenteri 10: Ahaltek-artikkeli ja miten sille kävi
En muista onko blogissamme mainittu vielä mitään Virmasta, VRL:n uudesta lehdestä, joka on maksullinen. Ensimmäinen numerohan ilmestyi syyskuun alussa vai mahtoiko olla elokuun puolta ja uutta ollaan vääntämässä kasaan näinä päivinä, materiaalin deadline oli 3.12. Olin lupautunut kirjoittamaan Virmaan jotakin, koska Vippoksesta ei ole taas kuulunut mitään.
Aiheideaksi keksin (mielestäni) maailmankaikkeuden parhaan aiheen: ahaltekit! Laaja rotuesittely ahaltekeistä reaali- ja virtuaalimaailmassa! Pipariina lupasi minulle ruhtinaalliset kaksi aukeamaa tilaa artikkelille, jotta saisin kirjoittaa laveasti.
Minähän olen vuosien varrella kirjoittanut ahaltekeistä kasoittain materiaalia. Virtuaaliwikin ahaltek-artikkeli on pääosin minun käsialaa, samoin merkittävien ahaltek-orien ja -tammojen listat tietoineen. Samoin olen aikoinani raapustanut kasaan vanhan VATYn sivut ja sieltä jos mistä löytyy tietoa: rotumääritelmä, rakennetietoa, rakennearvosteluita, värejä, perustietoa Turkmenistanista ja turkmeenin kielestä sekä turkmeeninkielisiä sanoja, rodun virtuaalihistoriaa, kasvattaja- ja kasvattilistoja, orilinjoja, tammalinjoja... Ja kaiken lisäksi täällä blogissakin on tekeistä tullut kirjoitettua aika paljon.
Tässä kohtaa sitten ensimmäinen Virma-artikkelini ikinä törmäsikin kiviseinään. Kaikki on jo sanottu, kaikki on kirjoitettu ainakin kertaalleen jonnekin. Viime vuosina ei tekkemaailmassa ole tapahtunut suuria mullistuksia enkä kerta kaikkiaan löytänyt vanhoihin asioihin enää uutta näkökulmaa. Hajaantukaa, minulla ei ole mitään sanottavaa! Olisin voinut kopioida artikkeliini tekstin suoraan Virtuaaliwikistä tai VATYn sivuilta. Se taas ei olisi palvellut ketään. Turkmenistanin poliittisesta tilanteesta olisi kyllä saanut jännittävää materiaalia kasakaupalla, mutta sen liittymäkohta virtuaalihevosiin on hieman keinotekoinen.
En kuitenkaan suostu luovuttamaan vielä ahaltekien kanssa, kyllä jossain täytyy olla jokin pieni nurkka, jota en ole vielä puinut perusteellisesti läpi ja jos ei muuta, niin ainakin Wikin merkittävien hevosten lista on vielä hyvin puutteellinen. Tosin toivoisin Wikin suhteen sitä, että muutkin kirjoittaisivat sinne jotain, vaikka niistä uudemmista merkittävistä hevosista, joita minä taas en tunne niin hyvin. Ja se hevosen merkittävyyskin on aika venyvä käsite. Mutta jos jollain on jotain kysyttävää ahaltekeistä tai jokin idea ahaltek-aiheiseen tekstiin, niin otan mielelläni vastaan.
–Gin
Aiheideaksi keksin (mielestäni) maailmankaikkeuden parhaan aiheen: ahaltekit! Laaja rotuesittely ahaltekeistä reaali- ja virtuaalimaailmassa! Pipariina lupasi minulle ruhtinaalliset kaksi aukeamaa tilaa artikkelille, jotta saisin kirjoittaa laveasti.
Minähän olen vuosien varrella kirjoittanut ahaltekeistä kasoittain materiaalia. Virtuaaliwikin ahaltek-artikkeli on pääosin minun käsialaa, samoin merkittävien ahaltek-orien ja -tammojen listat tietoineen. Samoin olen aikoinani raapustanut kasaan vanhan VATYn sivut ja sieltä jos mistä löytyy tietoa: rotumääritelmä, rakennetietoa, rakennearvosteluita, värejä, perustietoa Turkmenistanista ja turkmeenin kielestä sekä turkmeeninkielisiä sanoja, rodun virtuaalihistoriaa, kasvattaja- ja kasvattilistoja, orilinjoja, tammalinjoja... Ja kaiken lisäksi täällä blogissakin on tekeistä tullut kirjoitettua aika paljon.
Tässä kohtaa sitten ensimmäinen Virma-artikkelini ikinä törmäsikin kiviseinään. Kaikki on jo sanottu, kaikki on kirjoitettu ainakin kertaalleen jonnekin. Viime vuosina ei tekkemaailmassa ole tapahtunut suuria mullistuksia enkä kerta kaikkiaan löytänyt vanhoihin asioihin enää uutta näkökulmaa. Hajaantukaa, minulla ei ole mitään sanottavaa! Olisin voinut kopioida artikkeliini tekstin suoraan Virtuaaliwikistä tai VATYn sivuilta. Se taas ei olisi palvellut ketään. Turkmenistanin poliittisesta tilanteesta olisi kyllä saanut jännittävää materiaalia kasakaupalla, mutta sen liittymäkohta virtuaalihevosiin on hieman keinotekoinen.
En kuitenkaan suostu luovuttamaan vielä ahaltekien kanssa, kyllä jossain täytyy olla jokin pieni nurkka, jota en ole vielä puinut perusteellisesti läpi ja jos ei muuta, niin ainakin Wikin merkittävien hevosten lista on vielä hyvin puutteellinen. Tosin toivoisin Wikin suhteen sitä, että muutkin kirjoittaisivat sinne jotain, vaikka niistä uudemmista merkittävistä hevosista, joita minä taas en tunne niin hyvin. Ja se hevosen merkittävyyskin on aika venyvä käsite. Mutta jos jollain on jotain kysyttävää ahaltekeistä tai jokin idea ahaltek-aiheiseen tekstiin, niin otan mielelläni vastaan.
–Gin
lauantaina, joulukuuta 08, 2012
Joulukalenteri 8: Värigenetiikan kiemuroita
Nelisen vuotta sitten kirjoitimme täällä paljonkin Coat Color Calculatorista (nykyisin CCC:n tuorein käyttöohjeistus löytyy Virtuaaliwikistä). Se on edelleen meille varsin tärkeä apukeino hevosten värien kanssa, erityisesti silloin kun varsan vanhemmilla on useampaa kuin yhtä erikoisväriä. Tovi sitten törmäsin kuitenkin pieneen bugiin CCC:ssä. Tai kuvittelin niin.
Varsan isä oli mustanpäistärikkö tobiano ja emä tavallinen voikko. Syötin värit kenttiin (Blue roan + tobiano ja palomino), tarkistin genotyypit, mutta tässä vaiheessa en sen tarkemmin katsonut listoja, koska hevosille ei oltu määritelty genotyyppejä. Tuloslista sen sijaan näytti kummalliselta:
8.33% - Smoky Blue Roan
8.33% - Smoky Black Tobiano
8.33% - Buckskin Tobiano
8.33% - Buckskin Roan
8.33% - Blue Roan
8.33% - Black Tobiano
8.33% - Bay Tobiano
8.33% - Bay Roan
8.33% - Palomino Tobiano
8.33% - Palomino Roan
8.33% - Chestnut Tobiano
8.33% - Chestnut Roan
Genotyyppilomake ei kysynyt tobianon ja päistärikön genotyyppiä, mutta tulossivun tietojen mukaan se käsitteli ne kummatkin heterotsygootteina. Listasta puuttuu kuitenkin ne vaihtoehdot, että varsa ei olisi päistärikkö eikä tobiano vaan vaikkapa voikko tai musta, jotka kyllä ovat meidän harrastaman karvalakkigenetiikan mukaan täysin mahdollisia värejä, jos isä ei ole homotsygootti päistärikön eikä tobianon suhteen. Samoin listasta puuttuu tobianon ja päistärikön yhdistelmä. CCC:n mukaan varsa voi siis olla joko tobiano tai päistärikkö, muttei kumpikin yhtä aikaa tai ei kumpikaan. Ja sehän ei pidä paikkaansa!
Koska CCC on tähän asti ollut varsin luotettava värkki, aloin testata tuota hieman enemmän ja totesin, että päistärikön ja kirjavien tai pelkkien kirjavien kanssa on jotain mystistä ongelmaa. Bugi se kuitenkaan ei ole, se selvisi kun luin CCC:n pääsivulta uutisen, joka kertoi CCC:hen tehdystä päivityksestä vuonna 2010.
Sen mukaan päistärikkö, tobiano ja sabino ovat ovat ns. KIT-geenin mutaatioita kromosomissa 3 ja näin ollen nämä kolme väriä yhdistyvät samassa hevosessa harvoin. Jos yhdistyvät, niistä yhdistyy yleensä vain kaksi (tobiano + päistärikkö, sabino + päistärikkö, tobiano + sabino), ei kaikki kolme ja silloinkin nämä värit useimmiten ovat heterotsygootteja. Toisaalta tällaisen hevosen varsa perii jommankumman esiintyvistä erikoisväreistä, ei molempia. (Tämä on tankerosuomennos CCC:n sivulla olevasta tekstistä, yrittäkää kestää).
Meistä kumpikaan ei ole tuohon tietoon aiemmin törmännyt, vaikka kyseessä on siis hyvinkin pari vuotta vanha tieto, mutta lupaan raportoida asiasta, jos jostain tulee vastaan tuo asia rautalangasta väännettynä versiona.
Niin että siitä meidän varsasta tuli sitten mustanpäistärikkö.
–S
Varsan isä oli mustanpäistärikkö tobiano ja emä tavallinen voikko. Syötin värit kenttiin (Blue roan + tobiano ja palomino), tarkistin genotyypit, mutta tässä vaiheessa en sen tarkemmin katsonut listoja, koska hevosille ei oltu määritelty genotyyppejä. Tuloslista sen sijaan näytti kummalliselta:
8.33% - Smoky Blue Roan
8.33% - Smoky Black Tobiano
8.33% - Buckskin Tobiano
8.33% - Buckskin Roan
8.33% - Blue Roan
8.33% - Black Tobiano
8.33% - Bay Tobiano
8.33% - Bay Roan
8.33% - Palomino Tobiano
8.33% - Palomino Roan
8.33% - Chestnut Tobiano
8.33% - Chestnut Roan
Genotyyppilomake ei kysynyt tobianon ja päistärikön genotyyppiä, mutta tulossivun tietojen mukaan se käsitteli ne kummatkin heterotsygootteina. Listasta puuttuu kuitenkin ne vaihtoehdot, että varsa ei olisi päistärikkö eikä tobiano vaan vaikkapa voikko tai musta, jotka kyllä ovat meidän harrastaman karvalakkigenetiikan mukaan täysin mahdollisia värejä, jos isä ei ole homotsygootti päistärikön eikä tobianon suhteen. Samoin listasta puuttuu tobianon ja päistärikön yhdistelmä. CCC:n mukaan varsa voi siis olla joko tobiano tai päistärikkö, muttei kumpikin yhtä aikaa tai ei kumpikaan. Ja sehän ei pidä paikkaansa!
Koska CCC on tähän asti ollut varsin luotettava värkki, aloin testata tuota hieman enemmän ja totesin, että päistärikön ja kirjavien tai pelkkien kirjavien kanssa on jotain mystistä ongelmaa. Bugi se kuitenkaan ei ole, se selvisi kun luin CCC:n pääsivulta uutisen, joka kertoi CCC:hen tehdystä päivityksestä vuonna 2010.
Sen mukaan päistärikkö, tobiano ja sabino ovat ovat ns. KIT-geenin mutaatioita kromosomissa 3 ja näin ollen nämä kolme väriä yhdistyvät samassa hevosessa harvoin. Jos yhdistyvät, niistä yhdistyy yleensä vain kaksi (tobiano + päistärikkö, sabino + päistärikkö, tobiano + sabino), ei kaikki kolme ja silloinkin nämä värit useimmiten ovat heterotsygootteja. Toisaalta tällaisen hevosen varsa perii jommankumman esiintyvistä erikoisväreistä, ei molempia. (Tämä on tankerosuomennos CCC:n sivulla olevasta tekstistä, yrittäkää kestää).
Meistä kumpikaan ei ole tuohon tietoon aiemmin törmännyt, vaikka kyseessä on siis hyvinkin pari vuotta vanha tieto, mutta lupaan raportoida asiasta, jos jostain tulee vastaan tuo asia rautalangasta väännettynä versiona.
Niin että siitä meidän varsasta tuli sitten mustanpäistärikkö.
–S
perjantaina, joulukuuta 07, 2012
Joulukalenteri 7: Sabinot ahaltekit
Sabinosta ja sen periytymisestä on puhuttu blogissa säännönmukaisesti parin vuoden välein (2008 ja 2010), joten nyt lienee taas aika. Olemme alkaneet nyt vihdoin toden teolla merkitä ahaltekien väritietoihin ylös sitä sabino-väriä tai ainakin jos epäilemme sitä (ja se on sovelias periytymisen kannalta). Olemme ottaneet sen kannan asiaan, että jokin vähän pienimerkkisempikin hevonen voi olla sabino, jos sen vanhemmista edes jompikumpi on sabino. Käsittelemme sitä siis yksinkertaistetusti yhden dominoivan geenin aiheuttamana värinä.
Kun tässä noita värejä on kirjattu hevosten sivuille, on meille putkahtanut jo useampikin sukulinja, joista sabinoa löytyy.
Gepard
| Vishnja
| | Yabany
| | | Gin Wodolaz
| | | | Gin Walerian
| | | Gin Yordan
| | | | Gin Halyna
| | | | Verusha CAT
| | Gin Arkadiy
| | Gin Bilyana
| | | Gin Batida
| | | | Gin Brjunetka
| Gin Kasandra
| | Gin Istanbul
| | Gin Kaitlyn
| | | Gin Averki
| | | | Gin Vozzrenie
| | | Gin Kolege
| Gin Gavriel
| | Gin Gavarap
| | | Gin Evrejka
Gin Wulkan
| Gin Khayrat
| | Gin Kalliope
| | Gin Khariya
| | Gin Zvonimir
| Gin Wolodja
Harasat
| Rezolyuzija
| | Gin Hazael
| | | Gin Svajone
KF Stakan
| Gin Karelia
| | Gin Chaldene
| | | Gin Eldene
| | Gin Iaido
Odarennij
| Suwulgan (tosi pienimerkkinen)
| | Gin Izaak
| | | Gin Italo
| | | Gin Iaido
| | Wiktorina
| | | Gin Wioletta
| | | | Gin Wiolina
| | | Gin Shalomon
| | | | Gin Zoloto
| | Gin Anastazja
| | | Gin Yaromir
| | | | Gin Fabrizia
| | | | | Gin Faiga
| | | | | Gin Meteor
Quiero's Poladia
| Gin Pashmina
| | Gin Pawon
| | Gin Paolina
Tässä ei ole vielä kaikki, emme ole käyneet kaikkia hevosia läpi. Aika paljon hevosia tässäkin jo on, mutta meillä on silti joitain mahdollisia sabinoja merkitsemättä.
–S
Kun tässä noita värejä on kirjattu hevosten sivuille, on meille putkahtanut jo useampikin sukulinja, joista sabinoa löytyy.
Gepard
| Vishnja
| | Yabany
| | | Gin Wodolaz
| | | | Gin Walerian
| | | Gin Yordan
| | | | Gin Halyna
| | | | Verusha CAT
| | Gin Arkadiy
| | Gin Bilyana
| | | Gin Batida
| | | | Gin Brjunetka
| Gin Kasandra
| | Gin Istanbul
| | Gin Kaitlyn
| | | Gin Averki
| | | | Gin Vozzrenie
| | | Gin Kolege
| Gin Gavriel
| | Gin Gavarap
| | | Gin Evrejka
Gin Wulkan
| Gin Khayrat
| | Gin Kalliope
| | Gin Khariya
| | Gin Zvonimir
| Gin Wolodja
Harasat
| Rezolyuzija
| | Gin Hazael
| | | Gin Svajone
KF Stakan
| Gin Karelia
| | Gin Chaldene
| | | Gin Eldene
| | Gin Iaido
Odarennij
| Suwulgan (tosi pienimerkkinen)
| | Gin Izaak
| | | Gin Italo
| | | Gin Iaido
| | Wiktorina
| | | Gin Wioletta
| | | | Gin Wiolina
| | | Gin Shalomon
| | | | Gin Zoloto
| | Gin Anastazja
| | | Gin Yaromir
| | | | Gin Fabrizia
| | | | | Gin Faiga
| | | | | Gin Meteor
Quiero's Poladia
| Gin Pashmina
| | Gin Pawon
| | Gin Paolina
Tässä ei ole vielä kaikki, emme ole käyneet kaikkia hevosia läpi. Aika paljon hevosia tässäkin jo on, mutta meillä on silti joitain mahdollisia sabinoja merkitsemättä.
–S
torstaina, joulukuuta 06, 2012
Joulukalenteri 6: Vieraita arabeja
Olen aina mainostanut sitä, että meidän arabikanta Ionicissa on pääsääntöisesti omia sukulinjoja. Ja niinhän se onkin, muita kuin ionicilaisia on niin vähän suvuissa, että niistä voi tehdä yhteenvedon, josta ei tule romaanin pituista.
Tamma Saint Elizabeth (Pilgrim - Cleopatra) oli aivan ensimmäisiä Ioniciin ostettuja arabeja silloin tammikuussa 2004. Se on kantaemä Saint-tammalinjalle, joka tällä hetkellä on ihan hyvissä voimissa.
Toinen vastaava tamma on Celedith's Roshnara, joka tuli Ioniciin Marineasta (Elizabethkin on saattanut olla Marineassa alunperin) ja oli ihan ensimmäisiä hevosia oikeastaan koko Ionicissa. Sen tammalinja (Roshnara) on edelleen hengissä ja voi kohtuullisen hyvin. Se on hieman kärsinyt siitä, että kaikki Roshnara-hevoset alkavat olla 8 vuoden jalostuksen jälkeen tuhottoman pitkäsukuisia.
Ori MVS Billy The Kid on Marinean kasvatti, joten ei voida oikeastaan sanoa, että se olisi erityisen vierasta verta. Billyn emä oli Marineaan keksitty suvuton tamma, isä taas suvullinen Goldenhoofin kasvatti ja sen isä puolestaan oli Wall's Rashall, joka muistaakseni oli vuosina 2002-03 jonkinlainen "nimi" arabimaailmassa. Billystä ei kuitenkaan jäänyt kovin montaa arabivarsaa Ioniciin ja suoraa orilinjaa ei lainkaan.
Ori HB Calimeirioun tuli meille myös varsin varhaisessa vaiheessa, loppuvuodesta 2004. Ei sitäkään kovin paljon jalostuksessa käytetty, mutta siitä jäi kuitenkiin suora orilinja, joka jatkuu vieläkin pitkäsukuisten arabien kautta.
Pidemmissä suvuissa esiintyy jonkin verran seuraavia vieraita oreja:
- Kees Nelis
- Starline Enzo
- Enedfala's Elixir (Enedfala's Eretildo - Ezmeralda)
- Psyche Afire
- Rikky Rikkardo
- Picazo
Näistä kaksi ensinmainittua olivat aikanaan jonkinlaisia huippuoreja ja osin sen takia valitsin ne astumaan muutamia meidän tammoja. Jossain määrin myös Enedfala's Elixiriä voisi pitää jonkinlaisena suosikkioriina ja meneehän sen isälinja Olympos Campiglioniin.
Psyche Afire oli suvuton ori, josta on meille jäänyt orilinja elämään sen yhden orivarsan kautta. Se astui meillä myös yhden pintabian-tamman.
Farr Arabiansin Rikky Rikkardo puolestaan oli ja on kyllä edelleen suosikkini, pienehkö ja tosi upea venäjänarabiori. Rikky ei kai koskaan astunut muita tammoja kuin Amab Sharionin, mutta varsa Abia Ion jälkeläisineen ovat paljon käytettyjä jalostuksessa. Lisäksi talliin on kerääntynyt muutamia muita hevosia, joiden suvussa on Rikky.
Picazokin on Farrin oreja ja astui aikoinaan kaksi tammaa, komea tapaus sekin on, muttei mielestäni yhtä komea kuin Rikky.
Farrilta käytettiin myös ainakin Farr Dammaria (Dassais - Mojave Queen).
Ori Afzal Nonstop oli vuonna 2006 Nonstopista ostettu suvuton arabiori, joka ei jättänyt kuin yhden arabivarsan. Se kuitenkin jätti neljä varsaa ja näistä jokaisella on monia varsoja, niin että Afzal esiintyy suvuissa kokolailla tiuhaan.
Laukkaori SA Zahir Shahab (Sirius Psyco - Zaafinah) ostettiin meille laukkahevoseksi, muttei sen laukkaura mikään järjettömän loistava ole. Jalostuksessa sitä kuitenkin käytettiin paljon, koska se on täysin erisukuinen meidän tammoihin nähden ja tällä hetkellä meillä onkin aika paljon hevosia, joiden suvussa Zahir esiintyy. Arvokkaana pidetty nimi meillä.
Tamma Dahabu Henryka (Hogwart's Balrog - Elgwir Hainriel) perusti kohtuullisen laajan Haday-tammalinjan, josta on tullut muutama huippulaukkahevonen. Sen emänisä on Rikky Rikkardo.
Tamma Caifa Astartesta (Morpheus - Thee Amilana) kirjoitin vuonna 2008, se oli juuri se tamma, joka oli myyty kahteen paikkaan, meille ja muualle. Luovuimme siitä, mutta pidimme siitä syntyneen orivarsan Astar Hafizin. Mikään älyttömän yleinen ei Caifa Astarte meidän hevosten suvuissa ole.
Vuonna 2009 iso lauma Rajabin arabioreja astui meillä tammoja ja kasvattien suvuissa näkyykin näitä aika paljon. Inhottavan asiasta tekee se, että Rajab katosi kokonaan hevosineen myöhemmin, edes Waybackmachinella ei löydä juuri mitään. Omat domainit ovat saatanasta, se on todettu jo aikoja sitten. Varsinkin silloin kun ne irtisanotaan. Käytettyjä oreja olivat ainakin seuraavat:
- Rajab Derham (Dar el Salam - Bint Helwa)
- Dar El Salam
- Rabah al Rayad (Ibn al Riyah - Rasha Najla)
- El-Saraya Nino (Dashan Emir - Lafitia Shakira)
- Talal al Shahir (SFM Charitable Symphony - Dahabu Kitana)
- Jaguar's Olympos (Olympos Campiglion - Sunrise's Veronica)
Rifiuti Arabiansista meille ostettiin kolme hevosta vuonna 2009, oriit RIFA's Narcissus ja RIFA's Gbiawatt sekä tamma RIFA's Weintje Winona. Jostain kumman syystä näistä ainoastaan Narcissusta käytettiin sitten lopulta jalostuksessa paria varsaa enemmän, vaikka kaikki siitoshevosiksi hankittiinkin. Gbiawattilla ja Winonalla on vain kaksi varsaa kummallakin. Täytyykin pitää erityinen huoli siitä, että näillä teetetään tarpeeksi varsoja.
Ori Chaths al Nathifa oli todella paljon käytetty siitosori: pitkäsukuinen ja suku aivan vierasta meidän hevosiin nähden. Viisi Ioniciin jäänyttä puhdasta arabivarsaa on kohtuullinen määrä. Harmi kyllä, tämänkin vanhemmat ja osa muuta sukua teki katoamistempun latua.netin kadottua. Ei se silti vähennä oriin itsensä arvoa siitosoriina.
Tamma Takiyah Imara tuli meille Prestasta jo ihan varsana vuonna 2010, laukkahevosta siitä suunniteltiin, mutta sitten iski meidän vuoden 2011 lama. Laukkaura jäi, mutta varsomaan se on tänä vuonna päässyt. Ekat varsat ovat päässeet kokeilemaan siipiään laukoissa, mitään ehdotonta huippuhevosta ei ole syntynyt, mutta onhan noita vielä tulossa. Voin jo luvata, että Imara tulee olemaan jatkossakin paljon nähty nimi meidän hevosten suvuissa.
Ori Ashraf al Najyasta tulikin puhuttua lokakuun kuukauden valintoja esitellessä, samoin tamma Karimah Sahar al Najyasta. Näiden lisäksi vastikään ostimme Najyasta myös pitkäsukuisen tamman Dheba a Najyan. Kaikki näistä ovat ihan vierassukuisia meidän hevosiin verrattuna, Dheban suvussa on jotain samoja nimiä kuin muilla, muttei ionicilaisia.
Elgwirin upea puolalaisori Elgwir Carnivorous astui meidän puolalaistamman ja tuloksena on puhdas puolalainen, jolla on liki neljä polvea sukua. Osa Carnin suvusta tulee käsittääkseni Yhdysvalloista ja on kadonnutkin osittain. Tällä hetkellä närästää pahasti myös white-isle.netin katoaminen.
Tämän vuoden alkupuolella meille tuli tamma Ghadah Hiyam LIA. Hiyamilla on pitkänpitkä ja vanha suku, osa nimistä on sellaisia, jotka esiintyvät muiden meidän vierassukuisten sukutauluissa, mutta ei tuota sukua voi moittia missään määrin.
Ravenwoodista on tullut meille viime aikoina parikin oria, kaksipolvinen, venäläinen laukkaori RW' Baruch ja pitkäsukuinen RW' Darius Phan. Dariusin emänemä on kyllä meidän oma kasvatti, mutta muuten sen suku on täynnä kaikenlaista jännittävää.
Tänä syksynä sovimme montakin astutusta Giwdeonin arabioreilla. Suurin osa näistä oreista on suvuttomia tai lyhytsukuisia. Kaikki varsat eivät ole vielä saaneet edes sivuja, mutta seuraavia oreja on käytetty:
- Abdul-Aziz
- Abdul-Nasir
- Ghadir al Baliyah
- Yaseen Nazmi
- Altaïr Ibn-La'Ahad
- Abu al Khayr
- Ghadir al Baliyah
- Badi al Din
- Alegre's Rashid
- Atrab Ibn Farid
–Gin
Tamma Saint Elizabeth (Pilgrim - Cleopatra) oli aivan ensimmäisiä Ioniciin ostettuja arabeja silloin tammikuussa 2004. Se on kantaemä Saint-tammalinjalle, joka tällä hetkellä on ihan hyvissä voimissa.
Toinen vastaava tamma on Celedith's Roshnara, joka tuli Ioniciin Marineasta (Elizabethkin on saattanut olla Marineassa alunperin) ja oli ihan ensimmäisiä hevosia oikeastaan koko Ionicissa. Sen tammalinja (Roshnara) on edelleen hengissä ja voi kohtuullisen hyvin. Se on hieman kärsinyt siitä, että kaikki Roshnara-hevoset alkavat olla 8 vuoden jalostuksen jälkeen tuhottoman pitkäsukuisia.
Ori MVS Billy The Kid on Marinean kasvatti, joten ei voida oikeastaan sanoa, että se olisi erityisen vierasta verta. Billyn emä oli Marineaan keksitty suvuton tamma, isä taas suvullinen Goldenhoofin kasvatti ja sen isä puolestaan oli Wall's Rashall, joka muistaakseni oli vuosina 2002-03 jonkinlainen "nimi" arabimaailmassa. Billystä ei kuitenkaan jäänyt kovin montaa arabivarsaa Ioniciin ja suoraa orilinjaa ei lainkaan.
Ori HB Calimeirioun tuli meille myös varsin varhaisessa vaiheessa, loppuvuodesta 2004. Ei sitäkään kovin paljon jalostuksessa käytetty, mutta siitä jäi kuitenkiin suora orilinja, joka jatkuu vieläkin pitkäsukuisten arabien kautta.
Pidemmissä suvuissa esiintyy jonkin verran seuraavia vieraita oreja:
- Kees Nelis
- Starline Enzo
- Enedfala's Elixir (Enedfala's Eretildo - Ezmeralda)
- Psyche Afire
- Rikky Rikkardo
- Picazo
Näistä kaksi ensinmainittua olivat aikanaan jonkinlaisia huippuoreja ja osin sen takia valitsin ne astumaan muutamia meidän tammoja. Jossain määrin myös Enedfala's Elixiriä voisi pitää jonkinlaisena suosikkioriina ja meneehän sen isälinja Olympos Campiglioniin.
Psyche Afire oli suvuton ori, josta on meille jäänyt orilinja elämään sen yhden orivarsan kautta. Se astui meillä myös yhden pintabian-tamman.
Farr Arabiansin Rikky Rikkardo puolestaan oli ja on kyllä edelleen suosikkini, pienehkö ja tosi upea venäjänarabiori. Rikky ei kai koskaan astunut muita tammoja kuin Amab Sharionin, mutta varsa Abia Ion jälkeläisineen ovat paljon käytettyjä jalostuksessa. Lisäksi talliin on kerääntynyt muutamia muita hevosia, joiden suvussa on Rikky.
Picazokin on Farrin oreja ja astui aikoinaan kaksi tammaa, komea tapaus sekin on, muttei mielestäni yhtä komea kuin Rikky.
Farrilta käytettiin myös ainakin Farr Dammaria (Dassais - Mojave Queen).
Ori Afzal Nonstop oli vuonna 2006 Nonstopista ostettu suvuton arabiori, joka ei jättänyt kuin yhden arabivarsan. Se kuitenkin jätti neljä varsaa ja näistä jokaisella on monia varsoja, niin että Afzal esiintyy suvuissa kokolailla tiuhaan.
Laukkaori SA Zahir Shahab (Sirius Psyco - Zaafinah) ostettiin meille laukkahevoseksi, muttei sen laukkaura mikään järjettömän loistava ole. Jalostuksessa sitä kuitenkin käytettiin paljon, koska se on täysin erisukuinen meidän tammoihin nähden ja tällä hetkellä meillä onkin aika paljon hevosia, joiden suvussa Zahir esiintyy. Arvokkaana pidetty nimi meillä.
Tamma Dahabu Henryka (Hogwart's Balrog - Elgwir Hainriel) perusti kohtuullisen laajan Haday-tammalinjan, josta on tullut muutama huippulaukkahevonen. Sen emänisä on Rikky Rikkardo.
Tamma Caifa Astartesta (Morpheus - Thee Amilana) kirjoitin vuonna 2008, se oli juuri se tamma, joka oli myyty kahteen paikkaan, meille ja muualle. Luovuimme siitä, mutta pidimme siitä syntyneen orivarsan Astar Hafizin. Mikään älyttömän yleinen ei Caifa Astarte meidän hevosten suvuissa ole.
Vuonna 2009 iso lauma Rajabin arabioreja astui meillä tammoja ja kasvattien suvuissa näkyykin näitä aika paljon. Inhottavan asiasta tekee se, että Rajab katosi kokonaan hevosineen myöhemmin, edes Waybackmachinella ei löydä juuri mitään. Omat domainit ovat saatanasta, se on todettu jo aikoja sitten. Varsinkin silloin kun ne irtisanotaan. Käytettyjä oreja olivat ainakin seuraavat:
- Rajab Derham (Dar el Salam - Bint Helwa)
- Dar El Salam
- Rabah al Rayad (Ibn al Riyah - Rasha Najla)
- El-Saraya Nino (Dashan Emir - Lafitia Shakira)
- Talal al Shahir (SFM Charitable Symphony - Dahabu Kitana)
- Jaguar's Olympos (Olympos Campiglion - Sunrise's Veronica)
Rifiuti Arabiansista meille ostettiin kolme hevosta vuonna 2009, oriit RIFA's Narcissus ja RIFA's Gbiawatt sekä tamma RIFA's Weintje Winona. Jostain kumman syystä näistä ainoastaan Narcissusta käytettiin sitten lopulta jalostuksessa paria varsaa enemmän, vaikka kaikki siitoshevosiksi hankittiinkin. Gbiawattilla ja Winonalla on vain kaksi varsaa kummallakin. Täytyykin pitää erityinen huoli siitä, että näillä teetetään tarpeeksi varsoja.
Ori Chaths al Nathifa oli todella paljon käytetty siitosori: pitkäsukuinen ja suku aivan vierasta meidän hevosiin nähden. Viisi Ioniciin jäänyttä puhdasta arabivarsaa on kohtuullinen määrä. Harmi kyllä, tämänkin vanhemmat ja osa muuta sukua teki katoamistempun latua.netin kadottua. Ei se silti vähennä oriin itsensä arvoa siitosoriina.
Tamma Takiyah Imara tuli meille Prestasta jo ihan varsana vuonna 2010, laukkahevosta siitä suunniteltiin, mutta sitten iski meidän vuoden 2011 lama. Laukkaura jäi, mutta varsomaan se on tänä vuonna päässyt. Ekat varsat ovat päässeet kokeilemaan siipiään laukoissa, mitään ehdotonta huippuhevosta ei ole syntynyt, mutta onhan noita vielä tulossa. Voin jo luvata, että Imara tulee olemaan jatkossakin paljon nähty nimi meidän hevosten suvuissa.
Ori Ashraf al Najyasta tulikin puhuttua lokakuun kuukauden valintoja esitellessä, samoin tamma Karimah Sahar al Najyasta. Näiden lisäksi vastikään ostimme Najyasta myös pitkäsukuisen tamman Dheba a Najyan. Kaikki näistä ovat ihan vierassukuisia meidän hevosiin verrattuna, Dheban suvussa on jotain samoja nimiä kuin muilla, muttei ionicilaisia.
Elgwirin upea puolalaisori Elgwir Carnivorous astui meidän puolalaistamman ja tuloksena on puhdas puolalainen, jolla on liki neljä polvea sukua. Osa Carnin suvusta tulee käsittääkseni Yhdysvalloista ja on kadonnutkin osittain. Tällä hetkellä närästää pahasti myös white-isle.netin katoaminen.
Tämän vuoden alkupuolella meille tuli tamma Ghadah Hiyam LIA. Hiyamilla on pitkänpitkä ja vanha suku, osa nimistä on sellaisia, jotka esiintyvät muiden meidän vierassukuisten sukutauluissa, mutta ei tuota sukua voi moittia missään määrin.
Ravenwoodista on tullut meille viime aikoina parikin oria, kaksipolvinen, venäläinen laukkaori RW' Baruch ja pitkäsukuinen RW' Darius Phan. Dariusin emänemä on kyllä meidän oma kasvatti, mutta muuten sen suku on täynnä kaikenlaista jännittävää.
Tänä syksynä sovimme montakin astutusta Giwdeonin arabioreilla. Suurin osa näistä oreista on suvuttomia tai lyhytsukuisia. Kaikki varsat eivät ole vielä saaneet edes sivuja, mutta seuraavia oreja on käytetty:
- Abdul-Aziz
- Abdul-Nasir
- Ghadir al Baliyah
- Yaseen Nazmi
- Altaïr Ibn-La'Ahad
- Abu al Khayr
- Ghadir al Baliyah
- Badi al Din
- Alegre's Rashid
- Atrab Ibn Farid
–Gin
keskiviikkona, joulukuuta 05, 2012
Joulukalenteri 5: Tallien nimistä
Joskus tulee eteen väite siitä, että jonkin tallin nimi on massanimi. Ajoittain on menossa ihan selkeitä nimimuoteja, ne alkavat yleensä jostain uudesta tallista, joka esitellään ja jonka nimestä moni tykkää. Sitten samantyyppisiä nimiä alkaa tipahdella sinne tänne useampiakin. Sitten nimityyppi on vähän aikaa "hirvee massanimi" ja menettää suosiotaan, tilalle tulee ehkä jokin toinen muotinimityyppi ja se alkuperäinen massanimi ei olekaan tallien lopettaessa ja unohtuessa enää massanimi lainkaan.
Yksi nimimuoti tulee väistämättä mieleen vuosien varrelta: -ton - päätteiset nimet. En tiedä mistä se alkoi, Rajaton aloitti toimintansa ilmeisesti jo vuonna 2005, liekö ollut ensimmäinen. Joka tapauksessa VRL:n tallirekisteristä löytyy helposti parikymmentä tallinnimeä, jotka ovat suomenkielisiä, -ton - päätteisiä: Ajaton, Rannaton, Luvaton, Kiistaton, Kulumaton, Huoleton, Koditon, Toivoton... Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten näitä nimiä putkahteli ht.netin esittelyihin kuin sieniä sateella, nykyään vähemmässä määrin (tai ainakin tällainen näppituntuma minulla on).
Luontoaiheiset nimet ovat aina muodissa ja toisaalta se on nimiryhmänä todella monipuolinen, ei voida sanoa, että kaikki luontonimet olisivat erityisesti massanimiä tai muuten vain tylsiä. Sopivilla hakusanoilla VRL:n tallirekisteristä löytyy loputtomasti erilaisia luontonimiä: Poutapilvi, Pilvihaka, Hakametsä, Metsähovi, Hovilehto, Lehtokorpi, Korpisuo, Suokukka, Kukkaislaakso, Tammilaakso, Tammilehto, Ruusulehto, Koivulehto, Koivuvaara, Lumivaara, Lehmusvaara, Varjovaara, Hallavaara, Hallanmaa, Halla-Aho ja niin edelleen. Kieltämättä riskinä näissä on se, että nimet eivät ole enää kovin yksilöllisiä ja niinollen mieleenpainuvia, mutta kauniita ne yleensä ovat. Ja toisaalta, jos talli toimii vuodesta toiseen samalla nimellä ja aktiivisesti, kyllä sen nimi mieleen jää vaikkei nimi olisikaan mikään persoonallisuuden huipentuma. Ei nimi tallia pahenna, jos ei talli nimeä.
Vaikka tiedänhän minä kyllä, miten vaikeata on miettiä nimeä uudelle tallille, jos ei ole mitään kristallinkirkasta visiosta siitä. Minulla on tällä hetkellä kolme tallinpuolikasta omistuksissani enkä ole keksinyt yhdenkään nimeä itse. Tai Ionicista en ole varma, en muista enää kumman aivoista se oli lähtöisin. Minulla on kyllä hatara muistikuva siitä, että Ionic-nimi olisi ollut vain äkkiä keksitty nonsense-otsikko eräässä ulkoasussa, joita S tuolloin väkerteli lähinnä huvikseen ja että se olisi lähtenyt siitä. Gin Ahaltek ei tietysti ole mikään mielikuvituksen riemuvoitto, mutta se oli S:n ehdotus ja S sen myös härkäpäisesti puski läpi, kun minä epäröin. Ja Pinkin syntysanat S lausui tässä blogissa vajaa neljä vuotta sitten. Niin että minulla ei ole mitään edellytyksiä arvostella kenenkään tallien nimiä.
–Gin
Yksi nimimuoti tulee väistämättä mieleen vuosien varrelta: -ton - päätteiset nimet. En tiedä mistä se alkoi, Rajaton aloitti toimintansa ilmeisesti jo vuonna 2005, liekö ollut ensimmäinen. Joka tapauksessa VRL:n tallirekisteristä löytyy helposti parikymmentä tallinnimeä, jotka ovat suomenkielisiä, -ton - päätteisiä: Ajaton, Rannaton, Luvaton, Kiistaton, Kulumaton, Huoleton, Koditon, Toivoton... Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten näitä nimiä putkahteli ht.netin esittelyihin kuin sieniä sateella, nykyään vähemmässä määrin (tai ainakin tällainen näppituntuma minulla on).
Luontoaiheiset nimet ovat aina muodissa ja toisaalta se on nimiryhmänä todella monipuolinen, ei voida sanoa, että kaikki luontonimet olisivat erityisesti massanimiä tai muuten vain tylsiä. Sopivilla hakusanoilla VRL:n tallirekisteristä löytyy loputtomasti erilaisia luontonimiä: Poutapilvi, Pilvihaka, Hakametsä, Metsähovi, Hovilehto, Lehtokorpi, Korpisuo, Suokukka, Kukkaislaakso, Tammilaakso, Tammilehto, Ruusulehto, Koivulehto, Koivuvaara, Lumivaara, Lehmusvaara, Varjovaara, Hallavaara, Hallanmaa, Halla-Aho ja niin edelleen. Kieltämättä riskinä näissä on se, että nimet eivät ole enää kovin yksilöllisiä ja niinollen mieleenpainuvia, mutta kauniita ne yleensä ovat. Ja toisaalta, jos talli toimii vuodesta toiseen samalla nimellä ja aktiivisesti, kyllä sen nimi mieleen jää vaikkei nimi olisikaan mikään persoonallisuuden huipentuma. Ei nimi tallia pahenna, jos ei talli nimeä.
Vaikka tiedänhän minä kyllä, miten vaikeata on miettiä nimeä uudelle tallille, jos ei ole mitään kristallinkirkasta visiosta siitä. Minulla on tällä hetkellä kolme tallinpuolikasta omistuksissani enkä ole keksinyt yhdenkään nimeä itse. Tai Ionicista en ole varma, en muista enää kumman aivoista se oli lähtöisin. Minulla on kyllä hatara muistikuva siitä, että Ionic-nimi olisi ollut vain äkkiä keksitty nonsense-otsikko eräässä ulkoasussa, joita S tuolloin väkerteli lähinnä huvikseen ja että se olisi lähtenyt siitä. Gin Ahaltek ei tietysti ole mikään mielikuvituksen riemuvoitto, mutta se oli S:n ehdotus ja S sen myös härkäpäisesti puski läpi, kun minä epäröin. Ja Pinkin syntysanat S lausui tässä blogissa vajaa neljä vuotta sitten. Niin että minulla ei ole mitään edellytyksiä arvostella kenenkään tallien nimiä.
–Gin
tiistaina, joulukuuta 04, 2012
Joulukalenteri 4: Hevoskirjahylly
Meillä harvoin mitään kuvia täällä blogissa on, joten laitetaan nyt sitten lähestyvän joulun kunniaksi tällainen pieni katsaus meikäläisen hevoskirjahyllyyn. Tuossa ei kuitenkaan ole vielä kaikki, pari kirjaa on päässyt livahtamaan jonnekin, mistä en niitä ole löytänyt. Avomies silmäilee kirjakokoelmaa välillä tuomitsevasti.
–S
maanantaina, joulukuuta 03, 2012
Joulukalenteri 3: Sukuselvityksen kirjoittaminen tyhjästä
Vajaa viikko takaperin oli ht.netissä keskustelunaloitus sukuselvityksistä ja siitä, että jos ostaa varsan joltain kasvattajalta ja kirjoittaa sille sukuselvityksen, saako ja voiko sukuselvitykseen keksiä omasta päästään tietoja hevosille, jotka eivät ole kirjoittajan omia.
Olin toden teolla pöyristynyt, kun muutama sanoi, että he surutta keksivät tietoja ja selvityksiä muiden omistamille hevosille, jos niiden sivuilla ei tietoja ole. Olen kaiketi hyväuskoinen hölmö, mutta minä ihan oikeasti kuvittelin ettei nyt kellekään tulisi tällainen tietojen väärentäminen ja suoranainen valehtelu edes mieleen. Ja syypää johtaa taas kilpailemiseen ja maineen tavoitteluun: sukuselvityksiä tarvitaan laatuarvosteluissa, joissa niistä saa lisää pisteitä. Laatuarvosteluissa pitäisi tuomareita pyytää tarkistamaan myös sukuselvitysten oikeellisuus. Kai nämä samat ihmiset keksivät laatiksiin menevien hevosten kisakalentereihin olemattomia kisoja ja sijoituksia, saahan niistäkin lisää pisteitä ja kun ei kerran tietojen väärentäminen näemmä ole lainkaan paheksuttu asia...
Meidän kasvatit ovat yleensä niitä painajaisia, kun ei meidän hevosilla ole luonnekuvauksia, kisakalentereita eikä suvun evm-hevosista ole kirjoitettu sanaakaan. Silti me emme halua, että meidän hevosista tai niiden suvuista valehdellaan. Jos siis ostat meiltä kasvatin ja haluat kirjoittaa sille sukuselvityksen, niin kyllä meitä voi pyytää raapustelemaan jotain sukuselvitystä ja luonteenpoikasta vanhemmille ja muulle suvulle. Kirjoitamme niitä pyydettäessä ja ymmärrämme kyllä, että jotkut haluavat kirjoittaa sukuselvityksiä ihan vaikka vain kirjoittamisen ilosta ja tällöin on kiva, jos vanhempien sivuilta löytyy jotakin tarttumapintaa.
Mutta, kuten kirjoitin viestiketjuun, vähäisistäkin tiedoista saa irti jotain kirjoitettavaa, jos vain viitsii. Minä olen YLA-tuomarina lukenut kasoittain sukuselvityksiä ja ei niiden tarvitse niin erityisen ihmeellisiä olla (en tosin tiedä, mitä vaaditaan laatuarvosteluissa).
Kirjoitan tähän esimerkin. Kuvitellaan, että minun pitää kirjoittaa sukuselvitys varsalle (olkoon Esimerkki Ion), jonka isä on meidän walker-ori Who's Affected Ion. Ensisilmäyksellä tehtävä on toivoton, oriista ei ole kerrottu mitään ja sen sukukin on pääasiassa meidän hevosia eli niitä, joiden tiedot ovat yhtä heppoiset. Katsotaan silti, mitä saan aikaiseksi (kommentit suluissa kursiivilla):
Jos sukuselvityksen hyvyyttä mitataan pituudella, niin tämä on mielestäni jo kohtuullinen. Enkä ole kirjoittanut mitään, mikä olisi väärin tai mikä ei olisi pääteltävissä hevosten sivuilta.
–Gin
Olin toden teolla pöyristynyt, kun muutama sanoi, että he surutta keksivät tietoja ja selvityksiä muiden omistamille hevosille, jos niiden sivuilla ei tietoja ole. Olen kaiketi hyväuskoinen hölmö, mutta minä ihan oikeasti kuvittelin ettei nyt kellekään tulisi tällainen tietojen väärentäminen ja suoranainen valehtelu edes mieleen. Ja syypää johtaa taas kilpailemiseen ja maineen tavoitteluun: sukuselvityksiä tarvitaan laatuarvosteluissa, joissa niistä saa lisää pisteitä. Laatuarvosteluissa pitäisi tuomareita pyytää tarkistamaan myös sukuselvitysten oikeellisuus. Kai nämä samat ihmiset keksivät laatiksiin menevien hevosten kisakalentereihin olemattomia kisoja ja sijoituksia, saahan niistäkin lisää pisteitä ja kun ei kerran tietojen väärentäminen näemmä ole lainkaan paheksuttu asia...
Meidän kasvatit ovat yleensä niitä painajaisia, kun ei meidän hevosilla ole luonnekuvauksia, kisakalentereita eikä suvun evm-hevosista ole kirjoitettu sanaakaan. Silti me emme halua, että meidän hevosista tai niiden suvuista valehdellaan. Jos siis ostat meiltä kasvatin ja haluat kirjoittaa sille sukuselvityksen, niin kyllä meitä voi pyytää raapustelemaan jotain sukuselvitystä ja luonteenpoikasta vanhemmille ja muulle suvulle. Kirjoitamme niitä pyydettäessä ja ymmärrämme kyllä, että jotkut haluavat kirjoittaa sukuselvityksiä ihan vaikka vain kirjoittamisen ilosta ja tällöin on kiva, jos vanhempien sivuilta löytyy jotakin tarttumapintaa.
Mutta, kuten kirjoitin viestiketjuun, vähäisistäkin tiedoista saa irti jotain kirjoitettavaa, jos vain viitsii. Minä olen YLA-tuomarina lukenut kasoittain sukuselvityksiä ja ei niiden tarvitse niin erityisen ihmeellisiä olla (en tosin tiedä, mitä vaaditaan laatuarvosteluissa).
Kirjoitan tähän esimerkin. Kuvitellaan, että minun pitää kirjoittaa sukuselvitys varsalle (olkoon Esimerkki Ion), jonka isä on meidän walker-ori Who's Affected Ion. Ensisilmäyksellä tehtävä on toivoton, oriista ei ole kerrottu mitään ja sen sukukin on pääasiassa meidän hevosia eli niitä, joiden tiedot ovat yhtä heppoiset. Katsotaan silti, mitä saan aikaiseksi (kommentit suluissa kursiivilla):
Esimerkki Ionin isä on Ionicin omistama ja kasvattama Who's Affected Ion. Se on 153-senttinen voikko sabino. Sillä ei olla kilpailtu missään lajissa, vaikka sen askellajit ovat suht hyvälaatuiset (tämä voidaan päätellä kuvasta). Rakenteeltaan se ei ole erityisen loistava, runko on hyvä, mutta kaula on lyhyenlainen ja paksu. Rotuleima oriilla on kyllä hyvä.
Isänisä Affect Ion on sabino myös, mutta rautias. Se on kilpaillut jonkin verran askellajikisoissa, muttei ole pärjännyt kovinkaan kummoisesti. Luonteeltaan se on järkähtämättömän rauhallinen, jopa laiska. Rakenteeltaan sekin on hieman vaatimaton (jokaisen hevosenomistajan on kestettävä se, että joku sanoo hevosta huonorakenteiseksi jos se sitä on).
Affect Ionin isässä Freedom Ionissa sen sijaan ei ole mitään vaatimatonta, se on todella näyttävä, rotutyypillinen ori. Sekin on rautias sabino ja kilpaili ARJ-kisoissa sijoittuen joitain kertoja.
Freedom Ionin isä on suvuton Free Roads Ahead, komea ja näyttävä mustanpäistärikkö, mutta kovin kevyt rakenteeltaan. Se kilpaili vähän ARJ:ssä, mutta mikään ehdoton huippu se ei ollut, sijoituksia on aika vähän.
Freedom Ionin emä Meek's Lady Viola on melko vaatimattoman näköinen tamma, mutta rotevampi kuin Free Roads Ahead. Sen liikkeet ovat varsin laadukkaat vaikkeivät kovin näyttävät ja se näyttää periyttäneen niitä varsoilleen ainakin jossain määrin.
Affect Ionin emä on rautias tobiano-tamma Alert BRN. Se on kuuluisan Branwenin kasvatteja, Ionicissa se on toiminut siitostammana. Jos sillä on kisatuloksia, ne ovat kadonneet jossain vaiheessa (tämä on sellaista tietoa, jonka vain omistaja voi tietää, muut voivat vain arvailla). Se on kuitenkin monipuolinen hevonen, joka on opetettu westerniin ja myös hyppäämään.
Alertin isä on Actually Oval, joka on valitettavasti kadonnut virtuaalimaailmasta. Se kuitenkin oli Branwenin jalostusoreja ja sitä käytettiin siitoksessa melko paljon. VRL:n rekisterissä sillä on 5 varsaa. Se on myös esikantakirjattu ja sai YLA3-palkinnon
Saman kohtalon on kokenut myös Alertin emä Anxiety X, se löytyy nykyisin VRL:n rekisteristä. Se oli Branwenissa vaikuttanut siitostamma, jolla on 5 rekisteröityä varsaa. Myös Anxiety X on esikantakirjattu.
Who's Affected Ionin emä on cremello Who's Gambling Ion, joka kilpaili jonkin verran ARJ:ssä, sijoittui joitain kertoja ja jopa voitti muutamia luokkia (tulokset ovat nähtävillä linkkien takana, vaikkei niitä ole kirjattu sivuille). Rakenteeltaan ja tyypiltään se on varsin asiallinen tamma.
Who's Gambling Ionin isä on Who's The Man GA, suvuton ori, joka tuotiin Ioniciin pääasiassa jalostusoriiksi, mutta se on myös kilpaillut aika paljon ARJ:ssä (jokainen vähänkään tarkemmin Ioniciin perehtynyt ihminen tietää, että kaikki hevoset keksitään, ostetaan tai kasvatetaan pääasiassa jalostushevosiksi). Sen kisastatistiikka on 50: 1-4-7-1. Lisäksi se on hyväluonteinen, hyvärakenteinen ja kaikinpuolin mallikelpoinen tennesseenwalker. Se on myös jättänyt useita hyvärakenteisia varsoja.
Who's Gambling Ionin emä Roulette BRN on myös Branwenin kasvatteja, joka tuli Ioniciin vasta myöhemmällä iällä (pääteltävissä siitä, että on syntynyt 26.6.2007 ja sivut tehty 24.11.2008, näkyy sivun alareunassa) siitostammaksi. Se oli itse rakenteeltaan kohtuullisen hyvä ja molemmat sen varsoista ovat myös hyvärakenteisia hevosia ja rotuleimat ovat hyvät.
Rouletten isä on Gurmudgeon Guerrero, suht hyväluonteinen, mutta vilkas ori. Sillä on 16 ARJ-sijoitusta, mutta tiettävästi vain kaksi varsaa.
Rouletten emä Milana on rakenteeltaan varsin hyvä tamma ja myös se on sijoittunut ARJ:ssä, sijoituksia on 11. Roulette on tiettävästi sen ainoa varsa.
Jos sukuselvityksen hyvyyttä mitataan pituudella, niin tämä on mielestäni jo kohtuullinen. Enkä ole kirjoittanut mitään, mikä olisi väärin tai mikä ei olisi pääteltävissä hevosten sivuilta.
–Gin
sunnuntai, joulukuuta 02, 2012
Joulukalenteri 2: Norjanpuoliverinen
Tutkin vastikään FWB:n jalostuksessa sallittujen ulkomaisten kantakirjojen listaa ja törmäsin siinä kantakirjaan nimeltä Norwegian Warmblood Association, joka siis kantakirjaa norjanpuoliveristä (NWB). Onhan toki tunnettua, että lähestulkoon jokaisessa Euroopan maassa on oma puoliverikantakirjansa, mutta norjalainen on kyllä sieltä tuntemattomimmasta päästä.
Eipä silti, NWB (tai NV norjalaisena lyhenteenä) on ihan tavallinen puoliverinen. Rotumääritelmässä puhutaan jalosta, sopusuhtaisesta, isokokoisesta hevosesta, jolla on moitteeton ratsun rakenne, virheettömät jalka-asennot ja hyvät liikkeet. Ideaalinen säkäkorkeus on 160-170 senttiä. Ei siis todellakaan mitään poikkeavaa.
En löytänyt mistään listaa NWB:n jalostuksessa sallituista kantakirjoista, mutta kuten muillakin, muita puoliverisiä saa jalostuksessa käyttää. Tänä vuonna käytössä olevat oriit ovat suurelta osin holsteineja, mutta jonkin verran on myös Norjassa syntyneitä oreja ja tietenkin tanskalaisia. Niiden lisäksi listalta löytyy muita tuttuja rotuja: SWB, hannover, oldenburg, westfalen, täysiverinen ja niin edelleen.
Jos katsotaan NWB:n jalostukseen hyväksyttyjä oreja vuodesta 1974 lähtien (lähde), on iso osa niistä tanskalaista syntyperää, tanskalaisia on ollut aina tarjolla reilusti. 70-80-luvuilla myös ruotsalaisia oli melko paljon, mutta niiden määrä on vähentynyt orien kantakirjauksissa myöhemmin. 90-luvun puolivälin jälkeen on kantakirjattu paljon saksalaisia oreja, sitä ennen ne olivat harvinaisempi näky. Ja aina on ollut tarjolla myös kotimaassa syntyneitä oreja. Ensimmäinen lämminverisen ratsuhevosen jalostusyhdistys perustettiin Norjaan käsittääkseni 1901. Tietenkin myös täysiverisiä on ollut usein tarjolla.
Mitä NWB:llä sitten olisi annettavaa virtuaalimaailmaan? Rehellinen ollakseni, minusta aika vähän. Ei se todellakaan eroa millään tavoin vaikkapa FWB:stä tai hannoverista, samannäköinen hevonen samoihin käyttötarkoituksiin. Tietysti se sopisi FWB-jalostukseen ja NWB:n kautta voitaisiin FWB:hen saada kokonaan uusia linjoja, mutta toisaalta niitä saa käyttämällä muitakin pv-rotuja.
–S
Eipä silti, NWB (tai NV norjalaisena lyhenteenä) on ihan tavallinen puoliverinen. Rotumääritelmässä puhutaan jalosta, sopusuhtaisesta, isokokoisesta hevosesta, jolla on moitteeton ratsun rakenne, virheettömät jalka-asennot ja hyvät liikkeet. Ideaalinen säkäkorkeus on 160-170 senttiä. Ei siis todellakaan mitään poikkeavaa.
En löytänyt mistään listaa NWB:n jalostuksessa sallituista kantakirjoista, mutta kuten muillakin, muita puoliverisiä saa jalostuksessa käyttää. Tänä vuonna käytössä olevat oriit ovat suurelta osin holsteineja, mutta jonkin verran on myös Norjassa syntyneitä oreja ja tietenkin tanskalaisia. Niiden lisäksi listalta löytyy muita tuttuja rotuja: SWB, hannover, oldenburg, westfalen, täysiverinen ja niin edelleen.
Jos katsotaan NWB:n jalostukseen hyväksyttyjä oreja vuodesta 1974 lähtien (lähde), on iso osa niistä tanskalaista syntyperää, tanskalaisia on ollut aina tarjolla reilusti. 70-80-luvuilla myös ruotsalaisia oli melko paljon, mutta niiden määrä on vähentynyt orien kantakirjauksissa myöhemmin. 90-luvun puolivälin jälkeen on kantakirjattu paljon saksalaisia oreja, sitä ennen ne olivat harvinaisempi näky. Ja aina on ollut tarjolla myös kotimaassa syntyneitä oreja. Ensimmäinen lämminverisen ratsuhevosen jalostusyhdistys perustettiin Norjaan käsittääkseni 1901. Tietenkin myös täysiverisiä on ollut usein tarjolla.
Mitä NWB:llä sitten olisi annettavaa virtuaalimaailmaan? Rehellinen ollakseni, minusta aika vähän. Ei se todellakaan eroa millään tavoin vaikkapa FWB:stä tai hannoverista, samannäköinen hevonen samoihin käyttötarkoituksiin. Tietysti se sopisi FWB-jalostukseen ja NWB:n kautta voitaisiin FWB:hen saada kokonaan uusia linjoja, mutta toisaalta niitä saa käyttämällä muitakin pv-rotuja.
–S
lauantaina, joulukuuta 01, 2012
Joulukalenteri 1: Kuukauden valintojen esittelyt
Joulukuussa kuukauden valinnat ovat seuraavat:
- ori: Casino Shark Ion, tennesseenwalker
- tamma: Mozaika GA, venäjänratsuhevonen
- talli: Knoxdale Yankees
Casino Shark Ion on oikein tyypillinen ionicilainen tennesseenwalker: pitkä suku, vanhoja nimiä ja erikoisempi väri. Harvinainen samppanjaväri tulee isän puolelta ja sen periytymislinja on jotakuinkin täydellinen. Isä, isänisä ja isänisänisä ovat kaikki samppanjavärisiä, sitten tulee yksi mysteerisukupolvi, mutta iiiee. Petite Goddes on merkitty myös samppanjaväriseksi.
Iiie. MD Devil Dollin väri on vähän kyseenalainen, sivuillaan se on merkitty hiirakoksi, mikä on jotakuinkin mahdotonta, koska tiettävästi hallakkovärejä ei esiinny walkereilla lainkaan, tai jos esiintyykin, ne ovat tavattoman harvinaisia. Olen nähnyt kuvat hopeanruunikosta walkerista, mutten yhtään uskottavaa hallakkoväristä. Eikä MD Devil Dollin vanhemmista kumpikaan ole hallakkovärinen. Lisäksi kuvan hevonen on kokolailla varma mustanpäistärikkö, mutta koska vanhemmilta ei päistärikköäkään löydy, ei se oikeasti voisi olla päistärikkökään.
Siispä emme menetä yöuniamme, jos jotain kautta Belfalas Perpetual Yerningille on periytynyt samppanjaväri ja se periytyy oriista edelleen eteenpäin.
Muutenkin Casinon suku on oikein kiva, siellä on noita vanhoja nimiä (Belfalas, MD, myös vanhoja Ionicin jalostushevosia, mutta myös tuoreempaa verta. Emän puoli on tuota tuoreempaa, siellä on Tijuanan hevosia ja meiltä Who's the Man GA. Kaikenkaikkiaan siis hieno ori!
Mozaika GA on puolestaan ihan eri maata: juuri keksitty, tuontisukuinen venäläistamma. Heräsimme tässä syksyllä siihen, että meidän pikkuruinen vrh-lauma alkaa olla sukua keskenään, joten keksimme muutaman hevosen tilannetta auttamaan. Mozaika on yksi niistä ja sille on suunniteltu jo kolme varsaa. Isäoreista ensimmäinen on toinen samanlainen "suvullinen tuonti" ja kaksi muuta Ionicin vanhempia kasvatteja.
Kuukauden talli on Knoxdale Yankees, vaihteeksi todella vanha talli. Yankees-osio on eronnut emotallistaan 2010 ja emotalli on perustettu 2006. Yankees on keskittynyt kahteen amerikkalaiseen rotuun, morganiin ja kalliovuortenponiin ja onkin Ionicin kanssa ainoita pitkäaikaisia rmh-kasvattajia. Knoxissa on meidän kasvatteja ja meillä on heidän kasvatteja ja orejakin välillä käytetään ristiin. Meidän knoxilaisia ovat oriit Armageddon Knox ja Swag-In Knox ja tammat Chanel Cinco Knox ja Jackie'o Knox.
Knoxdale Yankees kuuluu todellakin niihin talleihin, joista pidän: harvinaiset, kiinnostavat rodut, pitkän linjan kasvattaja, ei mitään pingottamista kisaamisen ja laatuarvostelujen kanssa, mukavasti erikoisvärejä hevosilla ja niiden periytyminen on hanskassa. Mitäpä sitä muuta tallilta voi vaatia?
–Gin
- ori: Casino Shark Ion, tennesseenwalker
- tamma: Mozaika GA, venäjänratsuhevonen
- talli: Knoxdale Yankees
Casino Shark Ion on oikein tyypillinen ionicilainen tennesseenwalker: pitkä suku, vanhoja nimiä ja erikoisempi väri. Harvinainen samppanjaväri tulee isän puolelta ja sen periytymislinja on jotakuinkin täydellinen. Isä, isänisä ja isänisänisä ovat kaikki samppanjavärisiä, sitten tulee yksi mysteerisukupolvi, mutta iiiee. Petite Goddes on merkitty myös samppanjaväriseksi.
Iiie. MD Devil Dollin väri on vähän kyseenalainen, sivuillaan se on merkitty hiirakoksi, mikä on jotakuinkin mahdotonta, koska tiettävästi hallakkovärejä ei esiinny walkereilla lainkaan, tai jos esiintyykin, ne ovat tavattoman harvinaisia. Olen nähnyt kuvat hopeanruunikosta walkerista, mutten yhtään uskottavaa hallakkoväristä. Eikä MD Devil Dollin vanhemmista kumpikaan ole hallakkovärinen. Lisäksi kuvan hevonen on kokolailla varma mustanpäistärikkö, mutta koska vanhemmilta ei päistärikköäkään löydy, ei se oikeasti voisi olla päistärikkökään.
Siispä emme menetä yöuniamme, jos jotain kautta Belfalas Perpetual Yerningille on periytynyt samppanjaväri ja se periytyy oriista edelleen eteenpäin.
Muutenkin Casinon suku on oikein kiva, siellä on noita vanhoja nimiä (Belfalas, MD, myös vanhoja Ionicin jalostushevosia, mutta myös tuoreempaa verta. Emän puoli on tuota tuoreempaa, siellä on Tijuanan hevosia ja meiltä Who's the Man GA. Kaikenkaikkiaan siis hieno ori!
Mozaika GA on puolestaan ihan eri maata: juuri keksitty, tuontisukuinen venäläistamma. Heräsimme tässä syksyllä siihen, että meidän pikkuruinen vrh-lauma alkaa olla sukua keskenään, joten keksimme muutaman hevosen tilannetta auttamaan. Mozaika on yksi niistä ja sille on suunniteltu jo kolme varsaa. Isäoreista ensimmäinen on toinen samanlainen "suvullinen tuonti" ja kaksi muuta Ionicin vanhempia kasvatteja.
Kuukauden talli on Knoxdale Yankees, vaihteeksi todella vanha talli. Yankees-osio on eronnut emotallistaan 2010 ja emotalli on perustettu 2006. Yankees on keskittynyt kahteen amerikkalaiseen rotuun, morganiin ja kalliovuortenponiin ja onkin Ionicin kanssa ainoita pitkäaikaisia rmh-kasvattajia. Knoxissa on meidän kasvatteja ja meillä on heidän kasvatteja ja orejakin välillä käytetään ristiin. Meidän knoxilaisia ovat oriit Armageddon Knox ja Swag-In Knox ja tammat Chanel Cinco Knox ja Jackie'o Knox.
Knoxdale Yankees kuuluu todellakin niihin talleihin, joista pidän: harvinaiset, kiinnostavat rodut, pitkän linjan kasvattaja, ei mitään pingottamista kisaamisen ja laatuarvostelujen kanssa, mukavasti erikoisvärejä hevosilla ja niiden periytyminen on hanskassa. Mitäpä sitä muuta tallilta voi vaatia?
–Gin
Tunnisteet:
mielenkiintoiset virtuaalitallit,
tennesseenwalker,
venäläiset rodut
maanantaina, marraskuuta 26, 2012
Loppuvuoden ja uuden vuoden lupaukset ja suunnitelmat
Viime vuonna emme tainneetkaan tehdä mitään uuden vuoden lupauksia, joten tänä vuonna on sitten hyvä olla ajoissa lupauslistansa kanssa. Koska tätä vuotta on vielä joulukuu jäljellä, voisimme samalla kertaa luvata tehdä jotain asioita vuoden loppuun mennessä.
Ennen vuoden vaihdetta yritämme saada aikaiseksi seuraavia asioita:
- Teemme sivut kaikille tämän vuoden kasvateille, joilla on jokin vieras ori isänä, ja myös ilmoitamme oriiden omistajille varsoista.
- Saamme vuoden 2010 aikana syntyneille tekkevarsoille vihdoin ja viimein sivut tehtyä.
- Edistämme muita kasvattilistoja mahdollisimman paljon.
- Järjestämme Pinkissä vielä muutamat laukat lisääkin.
- Kilpailutamme laukkahevosia ja meidän kokonaista kolmea ravuria aktiivisesti.
- Suunnittelemme paljon hienoja kasvatteja ensi vuodelle. Ja ihan joka rodusta!
- Pidämme blogissa taas joulukalenterin.
Ensi vuoden tavoitteet:
- Hankimme (ostamme ja keksimme) lisää hienoja puoliverisiä ja kasvatamme niitä.
- Hankimme nyt vihdoin niitä kylmäverisiä: perchejä, poitouita, ehkä vladimireja, shirejä ja muita harvinaisempia.
- Jos työhevoskisoja löytyy, kilpailemme em. kylmäverisillä niissä kisoissa.
- Yritämme saada kaikkien vuonna 2012 syntyneiden (tai sitä vanhempien) kasvattien sivut valmiiksi toukokuuhun 2013 mennessä.
- Jatkamme laukka- ja ravihevosten kilpailutusta, mahdollisuuksien mukaan myös laukkojen järjestämistä.
- Yritämme seurailla harvinaisempien lajien (valjakko, western, matkaratsastus, ne työhevoskisat) kisakalentereita ja kilpailuttaa hevosia niissä, toki varsin rennolla otteella.
- Päätämme vihdoin mitä teemme irkkukasvatukselle.
- Yritämme vähän vähentää meiltä löytyviä rotuja: poistolistalla ovat ainakin donit, kladrubit, mangalargat, gaited baroquet, murget, bardianponit, kabardit, iomudit, aztecat... (tässä vaiheessa Gin kiljuu jo kiukkuisena).
- Kasvatamme lisää poneja: ylämaanponeja, welshejä, nyffejä, connemaroja, issikoitakin vähän ja russeja, ehkä polkaisemme käyntiin myös VRP-kasvatusta.
- Yritämme saada jotain tolkkua meidän tersk-, kalliovuortenponi- ja tekkelaumoihin: vanhoille varsoja ja kuoppaan, nuorille kuvia ja varsoja.
- Jokin ihan uusi rotu olisi kiva hankkia, viis siitä vaikka se jäisi vähän lyhytaikaisemmaksi projektiksi.
- Käytämme Pinkin vanhoja laukkureita enemmän ratsupuolen jalostukseen, erityisesti enkkuja, mutta myös muita.
- Kasvatamme RBSH:ita ja SGSH:ita.
- Paljon, paljon muitakin kasvatteja!
- Yritämme etsiä ja käyttää tammoillemme vieraita oreja.
- Ostamme hevosia rohkeammin, jos suinkin vain löytyy mieluisia.
- Emme unohda blogia ja muutenkin pidämme toiminnan samankaltaisena.
- Jos nyt vihdoin saisimme edes yhden itse piirretyn kuvan jollekin hevoselle?!
Mitähän sitä vielä keksisi? Onhan sitä kyllä tässäkin.
–S
*update*
- Tämän vuoden puolella pitää vielä saada tehtyä sivut kaikille ostetuille hevosille.
- Yritämme rekisteröidä VRL:ään mahdollisimman paljon hevosiamme.
- Jos VRL:ssä suinkin saadaan aikaiseksi se vanhojen hevosten lisäys, aion pyrkiä niihin hommiin ja olla mahdollisimman aktiivinen.
–Gin
Ennen vuoden vaihdetta yritämme saada aikaiseksi seuraavia asioita:
- Teemme sivut kaikille tämän vuoden kasvateille, joilla on jokin vieras ori isänä, ja myös ilmoitamme oriiden omistajille varsoista.
- Saamme vuoden 2010 aikana syntyneille tekkevarsoille vihdoin ja viimein sivut tehtyä.
- Edistämme muita kasvattilistoja mahdollisimman paljon.
- Järjestämme Pinkissä vielä muutamat laukat lisääkin.
- Kilpailutamme laukkahevosia ja meidän kokonaista kolmea ravuria aktiivisesti.
- Suunnittelemme paljon hienoja kasvatteja ensi vuodelle. Ja ihan joka rodusta!
- Pidämme blogissa taas joulukalenterin.
Ensi vuoden tavoitteet:
- Hankimme (ostamme ja keksimme) lisää hienoja puoliverisiä ja kasvatamme niitä.
- Hankimme nyt vihdoin niitä kylmäverisiä: perchejä, poitouita, ehkä vladimireja, shirejä ja muita harvinaisempia.
- Jos työhevoskisoja löytyy, kilpailemme em. kylmäverisillä niissä kisoissa.
- Yritämme saada kaikkien vuonna 2012 syntyneiden (tai sitä vanhempien) kasvattien sivut valmiiksi toukokuuhun 2013 mennessä.
- Jatkamme laukka- ja ravihevosten kilpailutusta, mahdollisuuksien mukaan myös laukkojen järjestämistä.
- Yritämme seurailla harvinaisempien lajien (valjakko, western, matkaratsastus, ne työhevoskisat) kisakalentereita ja kilpailuttaa hevosia niissä, toki varsin rennolla otteella.
- Päätämme vihdoin mitä teemme irkkukasvatukselle.
- Yritämme vähän vähentää meiltä löytyviä rotuja: poistolistalla ovat ainakin donit, kladrubit, mangalargat, gaited baroquet, murget, bardianponit, kabardit, iomudit, aztecat... (tässä vaiheessa Gin kiljuu jo kiukkuisena).
- Kasvatamme lisää poneja: ylämaanponeja, welshejä, nyffejä, connemaroja, issikoitakin vähän ja russeja, ehkä polkaisemme käyntiin myös VRP-kasvatusta.
- Yritämme saada jotain tolkkua meidän tersk-, kalliovuortenponi- ja tekkelaumoihin: vanhoille varsoja ja kuoppaan, nuorille kuvia ja varsoja.
- Jokin ihan uusi rotu olisi kiva hankkia, viis siitä vaikka se jäisi vähän lyhytaikaisemmaksi projektiksi.
- Käytämme Pinkin vanhoja laukkureita enemmän ratsupuolen jalostukseen, erityisesti enkkuja, mutta myös muita.
- Kasvatamme RBSH:ita ja SGSH:ita.
- Paljon, paljon muitakin kasvatteja!
- Yritämme etsiä ja käyttää tammoillemme vieraita oreja.
- Ostamme hevosia rohkeammin, jos suinkin vain löytyy mieluisia.
- Emme unohda blogia ja muutenkin pidämme toiminnan samankaltaisena.
- Jos nyt vihdoin saisimme edes yhden itse piirretyn kuvan jollekin hevoselle?!
Mitähän sitä vielä keksisi? Onhan sitä kyllä tässäkin.
–S
*update*
- Tämän vuoden puolella pitää vielä saada tehtyä sivut kaikille ostetuille hevosille.
- Yritämme rekisteröidä VRL:ään mahdollisimman paljon hevosiamme.
- Jos VRL:ssä suinkin saadaan aikaiseksi se vanhojen hevosten lisäys, aion pyrkiä niihin hommiin ja olla mahdollisimman aktiivinen.
–Gin
maanantaina, marraskuuta 19, 2012
Puoliveriuutisia
Nyt on pakko hehkuttaa! Vanhasukuisia FWB:itä koskevassa topikissa Kerppa tarjoili muille harrastajille Poem'sin vanhoja hevosia. Tällä hetkellä Kerppa kuulemma keskittyy ainoastaan morganeihin, morabeihin ja angloarabeihin Stableyardissa, muttei ole luojan kiitos hukannut vanhojen talliensa sivuja mihinkään.
No, minä tietysti hyökkäsin kimppuun kuin korppi haaskalle ja varasin siltä istumalta kymmenkunta Poem'sin puoliverisistä. Kerpalla on tallissaan kasoittain helmiä (lue: hevosia joiden suvuissa on Ionicin alkuaikojen trakehner- ja oldenburg-hevosia), joista yritin mahdollisimman nopeasti bongata ne kiinnostavimmat. Paitsi meidän jalostushevosia ja kasvatteja, suvuista löytyy todella paljon kaikkea muutakin vanhaa ja ennenkuulumatonta. Muutamalle on jo sivut saatu tehtyä, joskaan ei vielä nettiin asti ja sukuja selvitellessä olen törmännyt niin moneen entuudestaan tuntemattomaan nimeen ja kasvattajaan. Toisaalta enpä minä ole koskaan ollut mikään pv-ekspertti, tunnen vain ne tunnetuimmat nimet puoliverimaailmasta.
Tässä on muutama poiminta meidän saaliista:
- Nobliata de Poemé, trakehner-tamma, ei. on meidän tuontiori Zeroboik (jonka uusilla sivuilla on suvussa virhe: ii. ei ole Empala RUS vaan Erkan RUS, molemmat toki EVM-hevosia)
- Sioux de Poemé on myös trakehner, mutta ori. Isälinja tulee Zeroboikista, emänisä on Henry Ion (Hibernion - Petronija)
- Diablerie SIN, trakehner-tamma, isälinja menee Greymask's Masterworkin ja Kronprins Lunan kautta Oroaqiin, Akkord's Nabonen kasvattajatunnus on jo vanha ja tunnettu ja sen takaa löytyy Nadine Tanzer ja My Name Is Bond. Emänkin puolelta voi bongata erinnäisiä tuttuja nimiä: Star Theme's, Black River's ja Classic. Legenda!
- Ivera Polkan suvusta edellämainittuja nimiä löytyy vain lisää...
- Regina de Poemé on oldenburg-tamma, jonka isälinjasta löytyy meidän Götterdämmerung ja emänemän takaa sama ori toistamiseen sekä Sigfrieda II
- Poem's Shadowin isälinjasta löytyy SK Grand Duke ja MVS Lord Fenton! Eikä suvussa muutenkaan ole moittimista, loistava lisä meidän pv-laumaan
Ht.netissä tein myös vuoden parhaan ostoksen. Tai ehkä vuosikymmenen. Kiiwi myi FWB-varsoja ja meillähän on jatkuvasti tutka päällä, jos joku kauppaa kivasukuisia (ei tarkoita välttämättä vain vanhasukuisia) hevosia. Kasvattajatunnus oli Mean ja toisen varsan emä oli Virginia F. No arvaatte varmaan mitä tuli mieleen ensimmäiseksi nimiehdotukseksi. Jep, Mean Virginia. Se sopi myös kasvattajalle, vaikka alunperin Mean-liitteen oli tarkoitus olla jälkiliite. Se on kuitenkin kuulemma vielä hakusessa, että miten päin se nimeen liitetään ja niin sain Mean Virginia - nimisen varsan! Pienellä ei ole vielä kuvaa, koska minun nimikkohevoseni vaatii ihan erityisen kuvan itselleen. Se on vielä hakusessa.
Muutaman tuontihevosenkin pykäsimme tuossa joutessamme, sellaisista roduista, joita meillä ei vielä muuten olekaan tai ei ainakaan kovin montaa:
- Skeleton GA, kimo westfalen-ori
- Pia-Batalia GA, ruunikko brandenburg-tamma
- Utopie du Lanore, ruunikko selle francais - tamma
–Gin
No, minä tietysti hyökkäsin kimppuun kuin korppi haaskalle ja varasin siltä istumalta kymmenkunta Poem'sin puoliverisistä. Kerpalla on tallissaan kasoittain helmiä (lue: hevosia joiden suvuissa on Ionicin alkuaikojen trakehner- ja oldenburg-hevosia), joista yritin mahdollisimman nopeasti bongata ne kiinnostavimmat. Paitsi meidän jalostushevosia ja kasvatteja, suvuista löytyy todella paljon kaikkea muutakin vanhaa ja ennenkuulumatonta. Muutamalle on jo sivut saatu tehtyä, joskaan ei vielä nettiin asti ja sukuja selvitellessä olen törmännyt niin moneen entuudestaan tuntemattomaan nimeen ja kasvattajaan. Toisaalta enpä minä ole koskaan ollut mikään pv-ekspertti, tunnen vain ne tunnetuimmat nimet puoliverimaailmasta.
Tässä on muutama poiminta meidän saaliista:
- Nobliata de Poemé, trakehner-tamma, ei. on meidän tuontiori Zeroboik (jonka uusilla sivuilla on suvussa virhe: ii. ei ole Empala RUS vaan Erkan RUS, molemmat toki EVM-hevosia)
- Sioux de Poemé on myös trakehner, mutta ori. Isälinja tulee Zeroboikista, emänisä on Henry Ion (Hibernion - Petronija)
- Diablerie SIN, trakehner-tamma, isälinja menee Greymask's Masterworkin ja Kronprins Lunan kautta Oroaqiin, Akkord's Nabonen kasvattajatunnus on jo vanha ja tunnettu ja sen takaa löytyy Nadine Tanzer ja My Name Is Bond. Emänkin puolelta voi bongata erinnäisiä tuttuja nimiä: Star Theme's, Black River's ja Classic. Legenda!
- Ivera Polkan suvusta edellämainittuja nimiä löytyy vain lisää...
- Regina de Poemé on oldenburg-tamma, jonka isälinjasta löytyy meidän Götterdämmerung ja emänemän takaa sama ori toistamiseen sekä Sigfrieda II
- Poem's Shadowin isälinjasta löytyy SK Grand Duke ja MVS Lord Fenton! Eikä suvussa muutenkaan ole moittimista, loistava lisä meidän pv-laumaan
Ht.netissä tein myös vuoden parhaan ostoksen. Tai ehkä vuosikymmenen. Kiiwi myi FWB-varsoja ja meillähän on jatkuvasti tutka päällä, jos joku kauppaa kivasukuisia (ei tarkoita välttämättä vain vanhasukuisia) hevosia. Kasvattajatunnus oli Mean ja toisen varsan emä oli Virginia F. No arvaatte varmaan mitä tuli mieleen ensimmäiseksi nimiehdotukseksi. Jep, Mean Virginia. Se sopi myös kasvattajalle, vaikka alunperin Mean-liitteen oli tarkoitus olla jälkiliite. Se on kuitenkin kuulemma vielä hakusessa, että miten päin se nimeen liitetään ja niin sain Mean Virginia - nimisen varsan! Pienellä ei ole vielä kuvaa, koska minun nimikkohevoseni vaatii ihan erityisen kuvan itselleen. Se on vielä hakusessa.
Muutaman tuontihevosenkin pykäsimme tuossa joutessamme, sellaisista roduista, joita meillä ei vielä muuten olekaan tai ei ainakaan kovin montaa:
- Skeleton GA, kimo westfalen-ori
- Pia-Batalia GA, ruunikko brandenburg-tamma
- Utopie du Lanore, ruunikko selle francais - tamma
–Gin
maanantaina, marraskuuta 12, 2012
Laukkamarinaa
Niinpä niin, miksi me ylipäänsä puuhaamme laukkahevosten parissa, jos laukkamaailmasta on jatkuvasti valitettavaa... Voin kertoa, että vaikka paljon valitammekin, on laukkahevosten kanssa puuhaaminen silti sen verran kivaa, että jäämme siitä vielä plussan puolelle. Blogin lukijat joutuvat kuitenkin kärsimään märinästä.
Tällä kertaa valittamisen aiheena on allowance-lähtöjen vähäisyys. Ohimennen tästä olikin jo puhetta, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että suvuttomat tai huonosukuiset hevoset (siis ne jotka eivät pääse hyppäämään allowancen yli sukunsa avittamana) jämähtävät siihen allowanceen.
Maiden-lähtöjä on hyvin tarjolla, ainakin hiekkaradan 1200-2000 metrin matkoille ja vaikka osallistujia yleensä on melko paljon, on maidenista suht helppo päästä ylöspäin.
Sitten tulee totaalistoppi. Yksissä laukoissa voi olla helposti 4-5 maiden-lähtöä, mutta vain yksi allowance-lähtö! Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne Pinkissä, että maiden-hevosia on 32, allowance-hevosia 27 ja grade-tasoilla 11 hevosta. Suuresta hevosmäärästä ja ahkerasta kilpailutuksesta huolimatta siis vain 11 hevosta on päässyt allowancesta eteenpäin. Allowance-ryhmässä mätänee paljon hevosia, jotka eivät ole juosseet lokakuun puolen välin jälkeen, koska sopivia allowance-lähtöjä ei ole. Ei se paljon auta 2400 metrin nurmijuoksijaa vaikka olisi kymmenen 1600 metrin hiekkalähtöä tarjolla.
Tiedän, että tämä on periaatteessa realistista, eihän reaalimaailmassakaan kaikki hevoset suinkaan pääse sinne grade-tasoille, parhaat vain. Siis hyvä noin yleiseltä kantilta katsoen. Mutta jos katsoo asiaa yksityisen harrastajan kannalta, se on vähän tylsää. Allowance-hevosia olisi, mutta niitä ei voi kilpailuttaa kun ei ole lähtöjä. Grade-lähtöjä olisi, mutta niihin ei ole hevosia, koska ne eivät ole koskaan päässeet allowancesta ylitse. Maiden-lähdöissäkään ei oikein viitsi juoksuttaa hevosia, koska jos hevoset voittavat, niiden kilpailutus käytännössä loppuu allowance-lähtöjen vähyyteen ja jos ne eivät pärjää, niin huonojahan ne ovat. Pillit pussiin ja lappu luukulle vain, tällainen on omiaan syömään vähän paatuneemmankin harrastajan motivaatiota.
Lisäksi tämä harmittaa noin Pinkin kannalta yleisesti. Pinkin kantava ajatushan on "Hevosia joka lähtöön", mutta se ei nyt toteudu grade-lähdöissä lähellekään. Vaikka meitä miten haukuttaisiin itsekkäiksi oman navan kaivelijoiksi, niin laukkapuolella Pink on aina ollut enemmän koko laukkaurheilua hyödyttävä hanke. Alkuperäinen ideahan oli se, että jos meillä on paljon hevosia eri tasoilla ja eri lähdöissä, voivat pienemmät omistajat suht huoletta ilmoittaa sen yhden ainoan appaloosansa non-quartereille avoimeen G1-lähtöön, koska he voivat suht turvallisesti luottaa siihen että meiltä tulee hevosia mukaan myös ja lähtö ylipäänsä järjestetään. Nyt tämä ei oikein toteudu.
Lohdullista on kuitenkin se, että ykkösryhmän grade-lähtöjä harvoin perutaan ja tässä puhuttu allowance-lähtöjen puute koskee vain ykkösryhmää (koska muille ryhmille ei ole MITÄÄN lähtöjä! Paitsi joskus kakkosille ja nelosille, meillä ei jälkimmäisiä juokse nykyisin yhtään). Mutta meistä olisi kiva päästä kilpailuttamaan omia hevosia sinne grade-lähtöihin vähän enemmänkin...
No, valituksenaiheeseenhan on yksi lääke: ei muuta kuin tunkkaamaan itse lähtöjä pystyyn, saapahan ainakin niitä ryhmiä, tasoja, matkoja ja ratapohjia kuin itse haluaa. Tälle CAS-vuodelle ei ehkä enää kerkiä, mutta jos ensi vuoden alusta sitten. Edes muutamat. Tämä ei ollut vielä lupaus, mutta harkitsemme kyllä vakavasti.
–S
Tällä kertaa valittamisen aiheena on allowance-lähtöjen vähäisyys. Ohimennen tästä olikin jo puhetta, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että suvuttomat tai huonosukuiset hevoset (siis ne jotka eivät pääse hyppäämään allowancen yli sukunsa avittamana) jämähtävät siihen allowanceen.
Maiden-lähtöjä on hyvin tarjolla, ainakin hiekkaradan 1200-2000 metrin matkoille ja vaikka osallistujia yleensä on melko paljon, on maidenista suht helppo päästä ylöspäin.
Sitten tulee totaalistoppi. Yksissä laukoissa voi olla helposti 4-5 maiden-lähtöä, mutta vain yksi allowance-lähtö! Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne Pinkissä, että maiden-hevosia on 32, allowance-hevosia 27 ja grade-tasoilla 11 hevosta. Suuresta hevosmäärästä ja ahkerasta kilpailutuksesta huolimatta siis vain 11 hevosta on päässyt allowancesta eteenpäin. Allowance-ryhmässä mätänee paljon hevosia, jotka eivät ole juosseet lokakuun puolen välin jälkeen, koska sopivia allowance-lähtöjä ei ole. Ei se paljon auta 2400 metrin nurmijuoksijaa vaikka olisi kymmenen 1600 metrin hiekkalähtöä tarjolla.
Tiedän, että tämä on periaatteessa realistista, eihän reaalimaailmassakaan kaikki hevoset suinkaan pääse sinne grade-tasoille, parhaat vain. Siis hyvä noin yleiseltä kantilta katsoen. Mutta jos katsoo asiaa yksityisen harrastajan kannalta, se on vähän tylsää. Allowance-hevosia olisi, mutta niitä ei voi kilpailuttaa kun ei ole lähtöjä. Grade-lähtöjä olisi, mutta niihin ei ole hevosia, koska ne eivät ole koskaan päässeet allowancesta ylitse. Maiden-lähdöissäkään ei oikein viitsi juoksuttaa hevosia, koska jos hevoset voittavat, niiden kilpailutus käytännössä loppuu allowance-lähtöjen vähyyteen ja jos ne eivät pärjää, niin huonojahan ne ovat. Pillit pussiin ja lappu luukulle vain, tällainen on omiaan syömään vähän paatuneemmankin harrastajan motivaatiota.
Lisäksi tämä harmittaa noin Pinkin kannalta yleisesti. Pinkin kantava ajatushan on "Hevosia joka lähtöön", mutta se ei nyt toteudu grade-lähdöissä lähellekään. Vaikka meitä miten haukuttaisiin itsekkäiksi oman navan kaivelijoiksi, niin laukkapuolella Pink on aina ollut enemmän koko laukkaurheilua hyödyttävä hanke. Alkuperäinen ideahan oli se, että jos meillä on paljon hevosia eri tasoilla ja eri lähdöissä, voivat pienemmät omistajat suht huoletta ilmoittaa sen yhden ainoan appaloosansa non-quartereille avoimeen G1-lähtöön, koska he voivat suht turvallisesti luottaa siihen että meiltä tulee hevosia mukaan myös ja lähtö ylipäänsä järjestetään. Nyt tämä ei oikein toteudu.
Lohdullista on kuitenkin se, että ykkösryhmän grade-lähtöjä harvoin perutaan ja tässä puhuttu allowance-lähtöjen puute koskee vain ykkösryhmää (koska muille ryhmille ei ole MITÄÄN lähtöjä! Paitsi joskus kakkosille ja nelosille, meillä ei jälkimmäisiä juokse nykyisin yhtään). Mutta meistä olisi kiva päästä kilpailuttamaan omia hevosia sinne grade-lähtöihin vähän enemmänkin...
No, valituksenaiheeseenhan on yksi lääke: ei muuta kuin tunkkaamaan itse lähtöjä pystyyn, saapahan ainakin niitä ryhmiä, tasoja, matkoja ja ratapohjia kuin itse haluaa. Tälle CAS-vuodelle ei ehkä enää kerkiä, mutta jos ensi vuoden alusta sitten. Edes muutamat. Tämä ei ollut vielä lupaus, mutta harkitsemme kyllä vakavasti.
–S
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)