sunnuntaina, tammikuuta 29, 2017

Epäonnistuneita hevosennimiä

Nimistä ja nimeämisestä, eritoten sen vaikeudesta, on blogiin kirjoitettu melkoisen paljon. Yleensä esittelen mieluisia nimiä, nimiperheitä, tai muuten vain niitä onnistuneimpia ideoita. Kuten arvata saattaa, eivät kaikki nimet kuitenkaan ole niitä onnistuneita tapauksia. Joskus tulee jotenkin epähuomiossa otettua käyttöön sellaisia aivopieruja, että myöhemmin miettii oliko sitä oikeasti edes hereillä keksiessään tuonkin nimen. Tässä muutama esimerkki.

Jonens Myrgjöl
Kyllä, Myrgjöl on ihan oikea nimi. Ja kyllä, onhan se nyt selkeä viittaus emä Teglmagn Myrgeliin. Mutta silti tuo kuulostaa lähinnä... no, oksentamiselta.

Charibert Ion ja Adaltrude Ion
Nimet itsessään ovat ihan kivat ja viittaavat tietenkin kummankin isäoriin, Charlemagne Ioniin (Kaarle Suuri). Mutta nämä nimet vain eivät sovi ara-appaloosille!

Doryn Kyou ox
Juu, tällekin nimelle on perustelut, alkaa samalla kirjaimella kuin isän nimi ja on sen mukaan japanilaistyylinen. Silti tuo näyttää joka kerta silmiin osuessa kirjoitusvirheeltä.

Haleakala Ion
Näiden havaijinkielisten nimien kanssa on välillä vähän painimista, niitä olisi kiva käyttää, koska ne ovat niin erilaisia kuin muut, mutta välillä niistä vain tulee suomalaiselle hassuja mielleyhtymiä. Niinkuin tämä, haalea kala.

Toki näiden lisäksi jaksaa ainakin satunnaisesti närästää ne liian monimutkaiset nimet, kun niitä ei osaa kirjoittaa suoraan. Näitä löytyy erityisesti welsheistä (ja se on tietoinen valinta): Diffyg Ar Yr Haul Ion, Llygad Y Dydd Ion, Pwysau Trwm Ion, Arweinydd Mawreddog Ion, Rhith Llachar Ion, Harddwch Cusgy Ion, Gêm Beryglus Ion, Atgofus O Brydferth Ion. Copy-paste on ystävä.
Erikoismerkkejä pyrin välttämään viimeiseen asti, mutta joskus ei vain voi: Øyvind Ion, Sæstjarna frá Jón, ja se kaikkein kauhein, Łabędź Czarny Ion, tänä vuonna syntynyt, vielä sivuton wielkopolski-tamma, jonka nimi on suomeksi "musta joutsen", niin että eihän sitä vastustaa voinut.

– S

keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017

Blogin päivitystä

Tajusin tässä taannoin, että tämä blogi juhlii tämän vuoden syyskuussa kymmenvuotista taivalta. Hups! Ei tiennyt Virginia, mitä meni tekemään kun alunperin ahaltekeihin keskittyneen blogin perusti. Kysyin: ei todellakaan tiennyt eikä osannut edes arvata.

Kymmenvuotias kaunotar saattaa kaivata jo vähän laittoa. Niinpä poistin tässä jo muutamia pahasti vanhentuneita myyntipostauksia, tuskin kukaan enää haluaa ostaa virtuaalihevosta, joka on syntynyt vuonna 2010 ja kuollutkin jo muutama vuosi sitten. Joitain jätin, lähinnä tekstien takia. Pitää katsoa, jos vielä osuu silmiin jotain, mikä ei pidä enää millään tasolla paikkaansa. Yleisesti ottaen kuitenkin olen aika tarkka poistojen kanssa, monet jutut alkavat olla jo suorastaan historiallisia ja sellaisina saattavat jotakuta kiinnostaa ja ilahduttaa.

Yksi asia, joka selkeästi kaipaa kuitenkin parannusta, on vanha väriteoria-sarja. Se pulpahti vaihteeksi taas Keskustan keskusteluissa esiin ohjeeksi ja opastukseksi, mutta muutamat osat siitä ovat vahvasti vanhentuneita. Pääasiassa tämä koskee dominanttivalkoista ja noita kirjavuusasioita. Vanhentuneiden tietojen lisäksi monessa osassa on toimimattomia linkkejä, jotka pitäisi poistaa tai päivittää. Vaan eipä tuo vanhentuminen mikään ihme ole, sarja on kirjoitettu syksyllä 2008.

Otankin tästä täksi kevääksi itselleni nakin: aion päivittää väriteoria-sarjan kokonaan. Korjaan vanhentuneet tiedot, lisään kaikkea uutta tietoa, mitä väriasioista on viime aikoina tullut, korjaan tietenkin toimimattomat linkit ja ylipäänsä lisään ja vaihdan esimerkkikuvia niin että sarjasta olisi entistä enemmän iloa kaikille.

–S

sunnuntaina, tammikuuta 22, 2017

Uuden vuoden lupaukset

Juu, ei tarvitse erikseen mainita että uusi vuosi meni jo ja useimmat lupaukset uusista elämäntavoista on jo unohdettu.
Viime vuodeksi en tehnyt mitään erityisiä lupauksia, joten sinänsä tarvetta kootuille selityksille ei ole. Ja hyvä niin, koska viime vuotta kuvaa parhaiten sana "velttoilu". Tälle vuodelle sen sijaan voisi katsoa jotakin, kuten vaikka tällaista:
– Jalostusta, jalostusta! Uusia kasvatteja, uusia sukulinjoja, uusia osto- ja tuontihevosia, uusia rotuja!
– Ja taas pitäisi saada niitä vanhoja hevosia kuopattua kunniallisesti, ts. niistä jää varsoja sukuja jatkamaan.
– Blogia ei vieläkään unohdeta. Voisi taas tehdä sen lupauksen, että jos saisi tekstin ulos kerran viikossa. Ideoita on odottelemassa jatkokypsyttelyä, mutta uusia aihepiirejä ja ajatuksia saa ja pitää ehdottaa. Tai vanhoja, jos jokin kiinnostaa ihan erityisesti.
– Twitterin kanssa voisi aktivoitua. Mitäs te haluaisitte nähdä meidän Twitter-tilillä?
– ARJ-kilpailemista tässä olen aloitellut pikkuisen, sitä voisi jatkaa ja jos vaikka jossain kohtaa saisi oman kisatoiminnankin alkuun.
– VSN:ssä yritän tuomaroida aktiivisesti, omia näyttelyitä pitäisi järjestää useammatkin vuoden kuluessa.
– Arabit, ahaltekit, terskit, ja knabstrupit kaipaavat huomiota.
– Kirjoittamista voisi harrastaa muutenkin enemmän kuin vain blogiin: luonnekuvauksia, tallitekstejä, vaikka valmennuksia, päiväkirjaa tai mitä nyt keksii.

Uudet rodut mainittu! En olekaan pitkään, pitkään aikaan tehnyt listaa niistä kaikista roduista, joita haluaisin hankkia, mutta joita ei vain ole tullut hankituksi. Tässä siis itselleni (ja toki myös kaikille muille) inspiraatiolistaa. Otamme siis kouraan International Encyclopedia of Horse Breeds'n ja alamme selata:
– American Bashkir Curly
– Amerikanponi
– Ardenner
– Auxois
– Azteca
– Berberi
– Boulonnais
– Breton
– Camargue
– Chilean Corralero
– Clydesdale
– Comtois
– Criollo
– Dalesponi
– Dartmoorinponi
– Dutch Harness Horse
– Eestinhevonen
– Florida Cracker
– Gelderland
– Hackney
– Huzul
– Kanadanhevonen
– Kaspianponi
– Konik
– Lokai
– Malopolski
– Marwari
– Morab
– Mustangit, erityisesti Kiger ja Spanish
– Normandiancob
– Suffolk
– Torinhevonen
– Vjatkanponi

Lista on mittava enkä edes kuvittele, että kaikkia noita Ioniciin saisi ensi vuonna. Mutta jos nyt edes muutaman!

– S

torstaina, tammikuuta 19, 2017

Kasvatit vuonna 2016

Viime vuoden kasvattilista alkaa olla jotakuinkin täynnä, mikä tarkoittaa samalla sitä, että viime vuodelle ei enää kasvatteja sovita. Muutama suunnitteluvaiheessa oleva tilausvarsa saattaa listoille vielä putkahtaa, mutta ei sen enempää. Tässä on katsaus viime vuoden kasvatteihin, suluissa on vuoden 2015 määrät.

Kasvatteja syntyi yhteensä 379 kappaletta (446).
Kasvatteja syntyi 62 eri rodusta (54).
Enemmän kuin 10 varsaa syntyi 11 rodusta (12).
17 (10) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:
Suomalainen puoliverinen 48 varsaa
Morganinhevonen 33 varsaa
Kalliovuortenhevonen 27 varsaa
Knabstrupinhevonen 26 varsaa
RBSH 19 varsaa
Saddlebred 16 varsaa
Quarterhevonen 15 varsaa
Englantilainen täysiverinen 13 varsaa
SGSH 13 varsaa
Terskinhevonen 13 varsaa
Venäjänratsuhevonen 11 varsaa

Eri puoliverisiä (pl. RBSH, SGSH) syntyi yhteensä 70 kappaletta (60).
Eri poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi yhteensä 42 kappaletta (61).
Eri kylmäverisiä (ml. nvh) syntyi yhteensä 8 kappaletta (7).
Eri täysiverisiä syntyi yhteensä 19 kappaletta (79).
Eri askellajirotuja syntyi yhteensä 56 kappaletta (89).
Venäläisiä rotuja (ml. RBSH, pl. ukrainanratsuhevonen) syntyi yhteensä 44 kappaletta (41).
Unkarilaisia rotuja syntyi yhteensä 23 kappaletta (6).
Yhdysvaltalaisia rotuja (ml. paint-ox-risteytykset) syntyi yhteensä 111 kappaletta (112).
Aivan uusia kasvatusrotuja ovat brandenburg, norjanvuonohevonen, shirenhevonen, ja tanskanpuoliverinen (jos nyt en missannut mitään).

Mitäpä tästä voisi päätellä? No ainakin sen että valikoimaa on. 63 eri rotua on ihan kohtuullinen saavutus minusta!

Puoliverisillä menee kovaa, varsinkin FWB:llä, sen verran noita kasvatteja on syntynyt. Muutenkin puoliverisettiin voi olla tyytyväinen, FWB:n lisäksi meillä on syntynyt aika suuri valikoima muitakin puoliverisiä:
– AWB 7
– Brandenburg 1
– Hannover 2
– Oldenburg 2
– Ranskanpuoliverinen 1
– RBSH 19
– SGSH 13
– Tanskanpuoliverinen 2
– Trakehner ja anglo-trakehner 2 + 2
– Westfalen 2
– Sekalaiset puoliveriset 1

Ponirotujenkin valikoima on melko laaja, mutta kovin, kovin brittipainotteinen:
– Connemaranponi 6
– Exmoorinponi 2
– Fellponi 1
– Hackneyponi 1
– Newforestinponi 5
– Virtuaalinen ratsuponi 4
– Welsh B 4
– Welsh C 5
– Welsh D 3
– Welsh mountain 5
– Welsh part-bred 4
– Ylämaanponi 2

Kylmäveristen lista on varsin vaatimaton:
– Suomenhevonen 2
– Perchenhevonen 2
– Poitounhevonen 2
– Shirenhevonen 1

Askellajirotuja on kasvatettu melko monipuolisesti:
– Campolino 1
– Islanninhevonen 2
– Kalliovuortenhevonen 27
– Missourinfoxtrotter 2
– National Show Horse 6
– Paso fino 1
– Saddlebred 16
– Tennesseenwalker 1

Venäläisissä roduissa jyräsivät vanhat, tutut:
– Budjonny 1
– RBSH 17
– Terskinhevonen 13
– Venäjänratsuhevonen 11

Sitten se pakollinen: miten tästä eteenpäin, mitä tapahtuu vuonna 2017?
No, se ainakin on selvää, että laajasta rotuvalikoimasta pidän kiinni ja yritän vielä laajentaakin sitä. Tehtävä on haastava, muttei mahdoton. Lisäksi viime vuonna oli useita isoja rotuja, joiden kasvattimäärä jäi hyvin vähäiseksi, näiden kanssa yritän parantaa meininkiä.

–S

maanantaina, tammikuuta 02, 2017

Virtuaalisia suffolkinhevosia: Norton Hill Suffolks

Tänään oli taas päivä, jolloin olin pudottaa silmät päästäni nähdessäni ensiesittelyssä olevan tallin nimen: Norton Hill Suffolks. Suffolkinhevosia! Suffolkinhevoset ovat aina olleet Brittein saarten kylmäveriroduista se vähiten tunnettu, tinkereitä on suorastaan runsain mitoin niihin verrattuna ja suurelle yleisölle ovat tuttuja myös shiret ja clydesdaletkin, mutta suffolkinhevosia ei virtuaalimaailmasta löydä eikä ole koskaan löytänytkään.
Ehdin nopeasti jututtaa kävelevää historiankirjaa (tunnetaan myös nimellä Virginia) aiheesta ja hän totesi, ettei ainakaan muista koskaan törmänneensä suffolkinhevosiin muutamaa aivan satunnaista hajayksilöä lukuunottamatta, saati sitten että yksinomaan niihin keskittyvää tallia olisi nähnyt koskaan. Marineassa kuulemma oli aikoinaan yksi suffolk, suvuton ori Royal Heritage's Maximillian, mutta siitä ei koskaan mitään sen enempää tullut. Joten Norton Hill tekee kyllä historiaa rotunsa kanssa.

Koska suffolkinhevonen on listattuna meidän pitkän-pitkällä "näitä pitäisi joskus hankkia talliin" -listalla, alkoi jo pikkuisen syyhyttää että jos sitä omankin suffolkin hommaisi. Keksisi vaikka oriin ja tamman, varsan saattaisi saada kaupattua Norton Hilliin sitten.

–S